Toiminnan siirtäminen euroalueelle

Tämä sivu on tarkoitettu erityisesti pankeille, jotka siirtävät toimintojaan euroalueelle Ison-Britannian lähtiessä Euroopan unionista. Lisäksi sivulla on hyödyllistä tietoa Isossa-Britanniassa toimintaa harjoittaville euroalueen pankeille.

Brexit – toiminnan siirtäminen euroalueelle ja muut menettelyt

Seuraavassa on vastauksia menettelykysymyksiin, joita Ison-Britannian ero EU:sta voi aiheuttaa pankeissa. Vastauksissa on sekä yleistä tietoa yhteisestä pankkivalvonnasta ja EKP:n roolista että tarkempia tietoja EKP:n valvontaodotuksista, jotka koskevat toimilupia ja muita lupa-asioita, sisäistä hallintoa ja riskienhallintaa (myös kirjauskäytäntöjä), pankkien sisäisiä malleja sekä jatkuvaa valvontaa.

Sivu on päivitetty Ison-Britannian erosopimuksen ratifionnin jälkeen helmikuussa 2020.

Pankkivalvonnan vastuunjako euroalueella

Kuka valvoo euroalueen pankkeja?

Euroalueen pankkien valvonnasta vastaa yhteinen valvontamekanismi. Siinä EKP ja mekanismiin osallistuvien maiden kansalliset valvontaviranomaiset huolehtivat valvonnasta yhdessä.

EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten vastuunjako määräytyy valvottavien pankkien merkittävyyden mukaan.

  • Merkittävyyskriteerit täyttävät (ns. merkittävät) pankit ovat pääsääntöisesti EKP:n suorassa valvonnassa.
  • Muut (ns. vähemmän merkittävät) pankit ovat sijaintimaansa kansallisen valvontaviranomaisen suorassa valvonnassa. EKP valvoo näitä pankkeja välillisesti osana yleisvalvontatehtäväänsä, sillä se kantaa kokonaisvastuun yhteisen pankkivalvonnan yhtenäisyydestä ja laadusta.

EKP:llä on yksinoikeus myöntää toimilupia yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien maiden pankeille sekä perua pankkitoimilupia. EKP:n lupa vaaditaan myös huomattavan omistusosuuden hankkimiseen yhteisen pankkivalvonnan piirissä olevasta pankista, ja EKP tekee päätökset muissakin ns. yhteisissä menettelyissä (ks. myös vastaukset pankkitoimilupia ja muita lupa-asioita koskeviin kysymyksiin).

Merkittävyyskriteerit

Miten valvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä pankkivalvontamekanismissa?

Yhteisen valvontamekanismin muodostavat EKP ja mekanismiin osallistuvien maiden kansalliset valvontaviranomaiset. Siinä euroalueen pankkivalvonta hoidetaan koordinoidusti, jolloin pystytään hyödyntämään sekä EKP:n että kansallisten viranomaisten vahvuuksia, kokemusta ja asiantuntemusta. Kokonaisvastuu yhteisen pankkivalvonnan tehokkuudesta ja yhtenäisyydestä on EKP:llä, joka huolehtii mekanismin yleisvalvonnasta. Varsinainen valvontavastuu on jaettu valvonnan tehokkuuden ja toimivuuden varmistamiseksi niin, että ”merkittäviksi” luokitellut pankit ovat EKP:n suorassa valvonnassa ja ”vähemmän merkittäviksi” luokitellut pankit kansallisten valvontaviranomaisten valvonnassa.

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset tekevät euroalueen pankkien valvonnassa läheistä yhteistyötä. Ne noudattavat yhdenmukaisia käytäntöjä ja aikatauluja esimerkiksi lupa-asioissa.

Valvontakäsikirja

Valvontakäytännöt

Miten pankin merkittävyys määritetään?

Merkittävyyskriteerit on selostettu lyhyesti erillisellä sivulla.

Onko kaikille merkittäväksi luokitelluille pankeille tehtävä kattava arviointi?

Kyllä. EKP tekee yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa perusteellisen kuntotarkastuksen kaikille pankeille, jotka ovat (todennäköisesti) tulossa EKP:n suoraan valvontaan. Kattava arviointi muodostuu saamisten laadun arvioinnista ja stressitestistä, ja sillä varmistetaan, että pankilla on riittävästi pääomaa ja että se kykenee selviytymään mahdollisista taloudellisista häiriötilanteista.

Kattava arviointi

Jos pankista tulee merkittävä sen vuoksi, että se siirtää toimintojaan tai varojaan euroalueelle, milloin sille tehdään kattava arviointi?

EKP päättää kattavan arvioinnin ajankohdasta pankkikohtaisesti. Pääsääntöisesti arviointi pyritään tekemään mahdollisimman pian sen jälkeen kun on tullut selväksi, että pankki täyttää merkittävyyskriteerit, ja kun toimintojen tai varojen siirtäminen euroalueelle on edennyt niin pitkälle, että arviointi kannattaa tehdä.

Keskittyykö kattava arviointi pelkästään perinteiseen pankkitoimintaan, vai ovatko sen piirissä myös konserniin kuuluvat sijoituspalveluyritykset?

Kattava arviointi toteutetaan valvontamekanismin piiriin kuuluvan pankin korkeimmalla vakavaraisuuslaskennan mukaisella konsolidointitasolla. Jos sijoituspalveluyritys on osa tällaista pankkikonsernia, kattava arviointi koskee myös sitä. Tällöin arvioinnissa tarkastellaan sekä luotonantoon että sijoituspalveluihin liittyviä riskejä.

Jos pankki on osa suurempaa konsernia, valvooko EKP suoraan kaikkia konserniin kuuluvia yhteisöjä? Entä vaikuttaako se pankin merkittävyysluokitukseen?

Kun pankki on osa konsernia, sen merkittävyyden määrittämisessä otetaan huomioon tilanne konsernin korkeimmalla vakavaraisuuslaskennan mukaisella konsolidointitasolla euroalueella (eikä yksittäisten yhteisöjen tilannetta). Jos konsernin kokonaisvarat tällä konsolidointitasolla ylittävät 30 miljardia euroa, kaikki konserniin kuuluvat valvottavat yhteisöt katsotaan merkittäviksi, vaikka ne eivät yksittäin tarkasteltuina täyttäisikään 30 miljardin euron merkittävyyskriteeriä.

Jos pankki on osa EKP:n suorassa valvonnassa olevaa merkittävää konsernia, sitä valvotaan sekä erikseen että osana konsernin valvontaa. EKP:llä on yhteisen pankkivalvonnan oikeusperustan muodostavien YVM-asetuksen ja YVM-kehysasetuksen nojalla ja rajoissa valtuudet valvoa paitsi pankkeja myös esimerkiksi rahoitusalan holding- ja sekaholdingyhtiöitä, kunhan ne sijaitsevat euroalueella. Konserniin mahdollisesti kuuluvat muunlaiset rahoituslaitokset, kuten sijoituspalveluyritykset, ovat sitä vastoin EKP:n valvonnassa vain osana konsernia mutta eivät erikseen.


YVM-kehysasetuksen artiklan 2 kohdan 20 mukaan ”’valvottavalla yhteisöllä’ tarkoitetaan jotain seuraavista: a) osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautunutta luottolaitosta, b) osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautunutta rahoitusalan holdingyhtiötä, c) osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautunutta rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä sillä edellytyksellä, että se täyttää 21 kohdan b alakohdassa asetetut edellytykset, d) osallistumattomaan jäsenvaltioon sijoittautuneen luottolaitoksen osallistuvaan jäsenvaltioon perustettua sivuliikettä”.

Vaihteleeko valvonnan tiukkuus sen mukaan, mihin euroalueen maahan pankki on sijoittautunut?

EKP suhtautuu sijaintimaan valintaan täysin neutraalisti, ja se valvoo kaikkia euroalueen merkittäviä pankkeja samalla tavalla ja samoin kriteerein sijaintimaasta riippumatta. Vähemmän merkittävät pankit ovat sijaintimaansa kansallisen valvontaviranomaisen valvonnassa, mutta EKP valvoo niitäkin välillisesti osana yleisvalvontatehtäväänsä, sillä se kantaa kokonaisvastuun yhteisen pankkivalvonnan yhtenäisyydestä ja laadusta.

Koskevatko nämä kysymykset ja vastaukset vain EKP:n suorassa valvonnassa olevia merkittäviä pankkeja?

Eivät. EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat sopineet, että sekä merkittävien että vähemmän merkittävien pankkien valvonnassa noudatetaan euroalueella samoja periaatteita.

Ison-Britannian ero Euroopan unionista

Ison-Britannian erosopimus on ratifioitu, ja siirtymäkausi alkoi 31.1.2020. Vaikuttaako se EKP:n pankkivalvontaodotuksiin?

Erosopimuksen ratifioinnin myötä EU-lainsäädäntö koskee pääsääntöisesti Isoa-Britanniaa siirtymäkauden ajan.

Erosopimukseen kirjattu siirtymäaika on aiemmin ennakoidun mukainen, eli se päättyy 31.12.2020. Pankkien valmistautumisaika ei siis ole muuttunut.

Pankkien on syytä varmistaa lähikuukausina, että ne ovat siirtymäajan päättyessä täysin valmiina eroon. Niiden odotetaan nyt ottavan valitsemansa toimintamallit käyttöön kattavasti ja huolella.

Mitä EKP odottaa pankeilta siirtymäajan kuluessa?

Pankkien odotetaan toteuttavan brexit-suunnitelmansa pankkivalvojien kanssa sopimassaan aikataulussa.

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset seuraavat sitoumusten noudattamista ja pankkien edistymistä tavoitellun toimintamallin toteuttamisessa muun muassa valvojan arviointiprosessin yhteydessä.

Pankkitoimiluvat ja muut pankkitoiminnan luvat euroalueella

Kenelle toimilupahakemukset toimitetaan, ja miten kansalliset valvontaviranomaiset ja EKP koordinoivat niiden käsittelyä keskenään?

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset käsittelevät toimilupahakemukset YVM-kehysasetuksen mukaisesti läheisessä yhteistyössä.

Pankkitoimilupien myöntäminen ja laajentaminen kuuluvat euroalueen yhteisessä pankkivalvonnassa ns. yhteisiin lupamenettelyihin, joissa EKP kantaa aina viime käden vastuun riippumatta siitä, onko pankki merkittävä vai vähemmän merkittävä. EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat mukana lupamenettelyn eri vaiheissa: lupahakemus toimitetaan aina toimilupaa tarvitsevan pankin (tulevan) sijaintimaan valvontaviranomaiselle, ja käsittelyn lopuksi EKP tekee päätöksen. Hakemusten käsittelylle on aikarajat, joten kansallisen viranomaisen ja EKP:n on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä ja koordinoida toimiaan koko käsittelyn ajan.

Toimilupamenettely käynnistyy ja käsittelyaika lasketaan siitä, kun kansallinen valvontaviranomainen on vastaanottanut hakemuksen. Samankaltaista menettelyä noudatetaan vakavaraisuusdirektiivin artiklan 22 nojalla myös hakemuksissa, jotka koskevat aikeita hankkia huomattava omistusosuus pankista.

Pankkitoiminnan luvat

Täytyykö liiketoiminnan laajentamisen yhteydessä hakea uutta toimilupaa tai toimiluvan laajennusta?

Riippuu muun muassa kansallisista vaatimuksista ja voimassa olevan toimiluvan muodosta ja laajuudesta (jotka voivat vaihdella maittain), edellyttääkö liiketoiminnan laajentaminen uutta toimilupaa tai toimiluvan laajennusta. Liiketoiminnan laajentamista kaavailevan pankin tulisi selvittää EKP:ltä (merkittävät pankit) tai kansalliselta valvontaviranomaiselta (vähemmän merkittävät pankit), täytyykö sen hakea uutta toimilupaa tai toimiluvan laajennusta.

Vaikka uutta tai laajennettua lupaa ei tarvittaisikaan, liiketoiminnan laajentamista suunnittelevan pankin tulisi keskustella suunnitelmistaan valvojien kanssa hyvissä ajoin ennakkoon ja selostaa toimensa sen varmistamiseksi, että sillä on uuden liiketoiminnan harjoittamiseen riittävät järjestelmät ja valvontamenettelyt. Kaikki toimiluvan saantiedellytykset on luonnollisesti täytettävä jatkuvasti.

Voiko pankki olla yhteydessä EKP:hen / kansalliseen valvontaviranomaiseen jo ennen kuin hakemus on valmis?

Kyllä. EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset toivovat, että pankit ovat niihin yhteydessä jo valmistautuessaan hakemaan uutta toimilupaa tai toimiluvan laajennusta euroalueella. Valvojaan on hyvä ottaa yhteyttä heti, kun toiminnan järjestämis- tai muutossuunnitelma on määritelty olennaisilta osiltaan ja kun keskeiset linjavalinnat on tehty. Myös EKP ja kansallinen valvontaviranomainen aloittavat yhteydenpidon jo esihakemusvaiheessa, jotta toimilupamenettely sujuu kitkatta.

Voiko toimilupahakemuksen toimittaa jo ennen kuin toimilupaa tarvitseva yhteisö on perustettu?

Kyllä, EKP ottaa toimilupahakemuksen käsiteltäväkseen, vaikka toimilupaa tarvitsevan yhteisön perustamisasiakirjat eivät olisi vielä saatavilla. Asiakirjat on kuitenkin toimitettava hakemuksen käsittelyn aikana.

Toimilupahakemukseen vaadittavat asiakirjat on eritelty tarkemmin Euroopan pankkiviranomaisen 14.7.2017 julkaisemassa teknisten sääntelystandardien luonnoksessa (standardit on vakavaraisuusdirektiivin artiklan 8 kohdan 2 nojalla vielä saatettava lainvoimaisiksi komission asetuksella). Kun sääntelystandardit ovat tulleet voimaan, EKP muuttaa tarvittaessa käytäntöjään, jotta standardien vaatimukset täyttyvät.

Miten kauan toimilupamenettely vie, ja onko toimiluvan laajennushakemusten käsittelyaika lyhyempi?

Valmiin hakemuksen toimittamisesta toimilupapäätöksen tekemiseen kestää yleensä puoli vuotta. Käsittelyaika voi olla lyhyempi silloin, kun haetaan laajennusta jo myönnettyyn toimilupaan (jos kansallinen lainsäädäntö sallii laajennuksen ja jos pankin asiat ovat valvonnan kannalta kunnossa). Pisimmillään toimilupamenettely saa kestää vuoden hakemuksen päiväyksestä (toimilupamenettelystä ja muista yhteisistä menettelyistä säädetään YVM-asetuksen artikloissa 14 ja 15 sekä YVM-kehysasetuksen osassa V). Jos hakemus on valmiiksi aukoton ja laadukas, myös sen käsittely hoituu sujuvasti. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat onkin tärkeää laatia alusta asti huolella, ja valmisteluun on syytä varata riittävästi aikaa.

Pankkitoiminnan luvat

Toimilupahakemusten arviointiopas

Vaihtelevatko toimilupamenettelyn kesto ja arviointikriteerit pankin sijaintimaan mukaan?

Eivät. Kaikki toimilupahakemukset käsitellään samalla tavalla riippumatta siitä, missä maassa toimilupaa haetaan (ks. myös kysymys ”Kenelle toimilupahakemus toimitetaan, ja miten kansalliset valvontaviranomaiset ja EKP koordinoivat niiden käsittelyä keskenään?”).

Kuinka pian toimiluvan myöntämisen jälkeen pankin on aloitettava toimintansa?

Vakavaraisuusdirektiivin artiklan 18 alakohdan a mukaan valvontaviranomainen voi perua pankin toimiluvan, jos pankki ei ole aloittanut liiketoimintaansa vuoden kuluessa toimiluvan myöntämisestä. Joissakin EU-maissa toiminnan aloittamisen määräaika voi olla myös lyhyempi tai pidempi. Joka tapauksessa pankin tulisi ilmoittaa toimilupamenettelyn yhteydessä selkeästi, milloin se aikoo aloittaa toimintansa. Pankin tulee myös esittää strategia, josta käy selkeästi ilmi, miten se aikoo toteuttaa liiketoimintasuunnitelmansa ja luoda riittävät riskienvalvontajärjestelyt.

Täytyykö EKP:lle ilmoittaa, jos omistusosuus EKP:n suoraan valvomasta pankista muuttuu esimerkiksi konsernijärjestelyn myötä?

EKP:ltä tarvitaan lupa aikeille hankkia pankista huomattava omistusosuus (vakavaraisuusdirektiivissä määritelty ns. määräosuus) tai suurentaa tällaista omistusosuutta. Lupamenettely on ns. yhteinen menettely, eli hankinta-aikeista ilmoitetaan kansalliselle valvontaviranomaiselle ja lupapäätöksen tekee EKP tiiviissä yhteistyössä kansallisen viranomaisen kanssa. Jotta lupamenettely hoituisi sujuvasti, luvanhakijan on hyvä olla yhteydessä asiaankuuluvaan kansalliseen valvontaviranomaiseen ja EKP:hen jo ennen varsinaisen ilmoituksen tekemistä.

Mitä EU:n alueella oleville brittipankkien sivuliikkeille tapahtuu siirtymäkauden päättyessä?

Siirtymäkauden jälkeen vakavaraisuusdirektiiviä ei sovelleta brittipankkeihin. EU:ssa toimivat brittipankkien sivuliikkeet menettävät EU-passinsa. Voidakseen harjoittaa sääntelyn alaista toimintaa niiden on varmistettava, että niillä on asianmukaiset luvat.

Miten käy Isossa-Britanniassa toimiville euroalueen pankkien sivuliikkeille? Entä miten siirtymäkausi vaikuttaa lupiin, joita EKP antoi vuoden 2019 maaliskuussa pankeille sivuliikkeen perustamiseksi (tai säilyttämiseksi) Isossa-Britanniassa, kun siitä on tullut EU:n ulkopuolinen maa?

Siirtymäkauden jälkeen euroalueen pankit eivät enää voi tarjota palveluja Ison-Britannian markkinoilla EU-passin turvin, jolloin niiden Isossa-Britanniassa toimivista sivuliikkeistä tulee EU:n ulkopuolisia sivuliikkeitä. Koska sivuliikkeen perustaminen EU:n ulkopuolelle edellyttää useimpien euroalueen maiden lainsäädännön mukaan kotivaltion valvontaviranomaisen lupaa, monet merkittävät pankit ovat anoneet EKP:ltä tällaista lupaa jatkaakseen sivuliikkeensä toimintaa Isossa-Britanniassa.

EKP:n myöntämien lupien edellytyksenä on, että Isosta-Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen maa, mikä tapahtuu siirtymäkauden päättyessä, kun EU-lainsäädäntö ei enää koske Isoa-Britanniaa. EKP arvioi tapauskohtaisesti lupapäätösten perumis- tai muutostarpeen (esimerkiksi silloin, kun pankin tilanne on muuttunut tai tavoitellun toimintamallin toteuttaminen ei ole edennyt aikataulussa).

EKP:n luvasta riippumatta pankkien on haettava toimilupaa myös isäntävaltion – eli Ison-Britannian – valvontaviranomaisilta.

Sisäinen hallinto ja riskienhallinta

Hyväksyisikö EKP liiketoimintamallin, jossa pankki harjoittaa liiketoimintaa euroalueella (myös sen pääomamarkkinoilla) mutta hyödyntää samalla EU:n ulkopuolella sijaitsevia konsernirakenteita, järjestelyjä ja asiantuntijoita (esim. keskitettyä riskienhallintaa)?

Euroalueella toimivien pankkien tulisi pystyä hallitsemaan olennaisia riskejään riippumattomasti ja paikallistasolla, ja taseen ja kaikkien vastuiden tulisi olla niiden omassa hallinnassa. Pankkien tulisi kyetä vastaamaan kaikkiin niiden toimintaa koskeviin EKP:n ja kansallisen valvontaviranomaisen tietopyyntöihin suoraan ja itsenäisesti ja toimittamaan tiedot ripeästi. Hallinto- ja riskienhallintamenettelyt tulisi mitoittaa pankin liiketoiminnan luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden mukaan, ja niiden tulisi täyttää EU-lainsäädännön vaatimukset. Kulissiyritysten perustamista ei hyväksytä.

Kirjauskäytäntöjä koskevat valvontaodotukset

Mitä henkilöstövaatimuksia pankeille on asetettu?

Yleisesti ottaen on varmistettava, että valvottavalla pankilla on riittävästi omaa henkilöstöä toiminnan harjoittamiseen – myös riskienhallinnassa ja asiakasrajapinnassa.

Jos pankki aikoo antaa samalle työntekijälle tilapäisesti tai pysyvästi useampia rinnakkaisia tehtäviä (esim. konsernin eri yrityksissä), EKP ja kansallinen valvontaviranomainen arvioivat perusteellisesti, jääkö hänelle riittävästi aikaa hoitaa tehtäviään valvottavissa pankeissa. Raportointisuhteiden ja vastuunjaon tulisi olla selkeitä valvottavassa pankissa: organisaatiorakenteet eivät saisi hämärtää niitä eivätkä aiheuttaa eturistiriitoja. Valvottavaan pankkiin tulee perustaa riippumattomat riskienvalvonta-, compliance- ja sisäisen tarkastuksen toiminnot, jotka raportoivat pankin paikallisjohdolle. Tiettyjen keskeisistä toiminnoista vastaavien henkiöiden ei tulisi hoitaa rinnakkain useampia tehtäviä.

Pankin ylimmän johdon on tärkeää käyttää riittävästi aikaa riskien käsittelyyn. Sen on osallistuttava aktiivisesti kaikkien olennaisten riskien hallintaan ja omaisuuserien arvostukseen sekä kyseisiin riskeihin liittyvien ulkoisten luottoluokitusten ja sisäisten mallien käyttöön samoin kuin varmistettava, että niihin osoitetaan riittävät resurssit. Pankilla on myös oltava operatiivisista toiminnoista riippumaton riskienhallintatoiminto, jolla on riittävä toimivalta, painoarvo, henkilöstö sekä yhteys pankin ylimpään johtoon.

Voiko Lontoossa oleva sivuliike palvella EU:ssa olevia asiakkaita brexitin jälkeenkin?

EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten näkemyksen mukaan sivuliikkeiden tarkoituksena on palvella sijaintimaansa paikallisia tarpeita. EU:n ulkopuolella sijaitsevien sivuliikkeiden ei siis pitäisi hoitaa emopankin kannalta kriittisiä toimintoja eikä tarjota palveluja EU:ssa oleville asiakkaille.

Pankin tulisi brexit-suunnitelmassaan selostaa EU:n ulkopuolella ja Isossa-Britanniassa sijaitsevien sivuliikkeidensä roolia ja antaa yksityiskohtaiset tiedot kunkin sivuliikkeen toiminnasta, organisaatiorakenteesta ja maantieteellisestä asiakasjakaumasta sekä sivuliikkeen johdosta vastuussa olevista henkilöistä ja työntekijöille kaavailluista rinnakkaisista tehtävistä muissa konserniyrityksissä.

Voiko pankki aloittaa toiminnan euroalueen maassa, vaikka kaikki tarvittavat järjestelyt eivät ole vielä valmiit, jos ne on kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön lähiaikoina?

Pankilla on oltava käytössä asianmukaisen toiminnan edellyttämät järjestelyt ennen pankkitoiminnan aloittamista euroalueella.

Kun vähimmäisvaatimukset on täytetty, pankki voi saada luvan ottaa käyttöön lisää paikallisia voimavaroja ja järjestelyjä sitä mukaa kun sen toiminta kehittyy. Valvojat arvioivat järjestelyjä tapauskohtaisesti pankin liiketoimintasuunnitelman valossa. Järjestelyjen tulee aina perustua yksityiskohtaiseen realistiseen valmiuksien kehityssuunnitelmaan, joka on sisällytettävä lupahakemukseen. Arviossa otetaan huomioon kaavailtujen toimintojen laajuus ja riskit, kirjaamisperiaatteet ja suojaus- ja kaupankäyntivastapuolten hajauttaminen, resurssien siirto, yhteisen pankkivalvonnan piirissä olevan yhteisön kannattavuus, raportointivalmiudet sekä tietotekniikkainfrastruktuuri.

Järjestelyt eivät missään tapauksessa saa vaarantaa sisäisen hallinnon vahvuutta eivätkä riskienhallinnan luotettavuutta ja tehokkuutta, eivätkä ne saa merkitä sitä, että resursseja ja valvontaa hoidetaan kulissien takana.

Hyväksyykö EKP back-to-back-kirjauskäytännöt, ja mitä kirjausjärjestelyjä pankeilla yleisesti ottaen tulisi olla?

Euroalueen pankeilla tulisi aina olla riittävät valmiudet (infrastruktuuri, henkilöstö ja riskienhallintatoiminnot) kaikkien riskiensä hallintaan paikallisesti – riippumatta siitä, ovatko ne sopineet valvojan kanssa mahdollisista tilapäisjärjestelyistä.

Back-to-back-kirjauskäytäntöjen suhteen EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset katsovat, että osaa olennaisten tuoteryhmien aiheuttamasta riskistä olisi (myös tapauskohtaisten siirtymäjärjestelyjen yhteydessä) hallittava ja valvottava paikallisesti. Markkinariskin kohdalla tämä saattaa merkitä pysyvien kaupankäyntiresurssien ja riskienhallintavaliokunnan perustamista paikallisesti sekä kaupankäyntiä ja riskisuojausta monipuolisen ulkoisen vastapuolijoukon avulla. Tarkat vaatimukset ja mahdolliset siirtymäkaudet riippuvat muun muassa kirjausmallin rakenteesta, liiketoiminnan merkittävyydestä ja monimuotoisuudesta, konsernin sisäisten saamisten volyymista sekä niiden taustalla olevista sisäisistä sopimuksista ja muista järjestelyistä.

Miten kirjauskäytäntöjä arvioidaan, ja mitä valvontaodotuksia kohdistuu back-to-back-kirjauskäytäntöihin?

EKP ja kansallinen valvontaviranomainen arvioivat pankin kirjauskäytäntöjä (ml. back-to-back-kirjaus ja etäkirjaus) ja niihin liittyviä riskejä toimilupahakemuksen käsittelyn ja pankin jatkuvan valvonnan yhteydessä. Kirjauskäytännöt eivät saisi olla sellaisia, että pankki olisi käytännössä kulissiyritys tai turvautuisi EU:n ulkopuolisten yhteisöjen palveluihin, eivätkä ne saisi estää elvytystoimenpiteiden tehokasta toteutusta. Pankin tulisi myös pystyä toimimaan riittävän itsenäisesti (ilman konsernin tukea). EKP ja kansallinen valvontaviranomainen arvioivat kirjauskäytäntöjen arvioinnin yhteydessä, miten pankki täyttää (tai aikoo täyttää) nämä valvontaodotukset.

Ne arvioivat etenkin, onko pankki luonut (tai aikooko se luoda) riittävät paikalliset hallinto- ja riskienhallintajärjestelyt ja onko sillä paikan päällä henkilöstöä riskien tunnistamista ja hallintaa varten. Erityisesti varmistetaan, että pankin paikalliset hallintojärjestelyt, henkilöstöresurssit ja riskienhallintavalmiudet ovat riittävät ja oikeassa suhteessa sen kaupankäyntitoimintaan, suojausstrategioihin, kykyyn suojautua riskeiltä monipuolisen vastapuolijoukon avulla, kaavailtuihin rahoitusmarkkinainfrastruktuurin käyttömahdollisuuksiin, konsernin sisäisten liiketoimien ja saamisten volyymiin ja käsittelyjärjestelyihin sekä vastapuolikeskittymiin ja muihin suuriin asiakasriskeihin.

Kirjauskäytäntöjä koskevia valvontaodotuksia sovelletaan sopivassa suhteessa pankin liiketoiminnan merkittävyyteen ja monimuotoisuuteen. Valvontaodotukset ja arvioinnit ovat siis tiukempia suurilla pankeilla, joilla on runsaasti kytköksiä ja monimutkaisia pääomamarkkinaoperaatioita.

Mitä valvontaodotuksia kohdistuu ulkoistamiseen, ja mitä toimintoja ja palveluja euroalueen pankit voivat ulkoistaa?

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset odottavat, että euroalueen pankeilla on tehokkaat riskienhallintamenettelyt. Menettelyillä tulee varmistaa, että pankin ylin johto seuraa (konsernin sisäisten tai ulkopuolisten) ulkoistussopimusten toteutusta asianmukaisesti ja että sääntelyvaatimukset täyttyvät.

Toimintojen tai palvelujen ulkoistaminen ei myöskään saa vaarantaa pankin toiminnallista riippumattomuutta, ja pankilla on oltava käytössä asianmukaiset ja säännöllisesti testattavat varamenettelyt, joilla varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus. Ulkoistussopimuksissa on tärkeää varmistaa myös paikallinen hallinta sekä valvontaviranomaisten oikeus saada kaikki tarvitsemansa tiedot ja tehdä tarkastuksia palveluja tarjoavassa yhteisössä.

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset tarkastelevat ja arvioivat ulkoistusjärjestelyjä yleensä tapauskohtaisesti.

Elvytyssuunnittelu

Vaikuttaako Ison-Britannian EU-ero euroalueen pankkien elvytyssuunnitteluun, ja millaista elvytyssuunnittelua euroalueella vaaditaan uusilta pankeilta?

Euroalueen pankkien on varmistettava, että niiden elvytyssuunnitelmissa otetaan riittävällä tavalla huomioon brexitiin liittyvät riskit sekä euroalueella että sen ulkopuolisissa toimintamaissaan. Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin artiklan 7 kohdan 1 nojalla EU:ssa sijaitsevan emoyrityksen on laadittava elvytyssuunnitelma korkeimmalla EU:n piirissä olevalla konsolidointitasollaan. Jos pankkikonsernin perimmäinen emoyritys sijaitsee Isossa-Britanniassa, sen laatimaa elvytyssuunnitelmaa ei siirtymäajan jälkeen voida enää soveltaa konsernin EU-toimintoihin vaan EU:ssa sijaitsevan konserniosan emoyrityksen on laadittava uusi elvytyssuunnitelma, jossa tarkastellaan vain EU:ssa olevia toimintoja ja selostetaan mahdolliset yhteydet Isossa-Britanniassa oleviin toimintoihin.

Vasta toimiluvan saaneiden uusien pankkien sekä toimintansa merkittävää laajentamista suunnittelevien pankkien on laadittava elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin mukainen elvytyssuunnitelma EU-toimintojaan varten. Suunnitelmassa on otettava huomioon toimivaltaisen valvontaviranomaisen asettamat vaatimukset, ja se on laadittava riittävän pian (3–6 kuukauden kuluessa) pankkitoiminnan aloittamisen jälkeen. Jo toimilupahakemukseen on sisällytettävä selkeä ja yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten pankin ylin johto aikoo täyttää elvytyssuunnittelua koskevat vaatimukset määräajassa.

Jos pankilla on merkittäviä vastuita Isossa-Britanniassa, sen on hyvä päivittää elvytyssuunnitelmansa jo ennen siirtymäajan päättymistä. Päivityksessä tulisi tarkistaa, ovatko havaittujen riskien pienentämiseksi tehdyt valmistelut ja konsernirakenteen muutossuunnitelmat asianmukaiset.

Sisäiset mallit

Tunnustaako EKP EU:n ulkopuolisen maan valvontaviranomaisen myöntämät sisäisten mallien käyttöluvat?

Nykyisen lainsäädännön nojalla ei ole mahdollista tunnustaa EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisten myöntämiä sisäisen mallin käyttölupia.

Vakavaraisuusasetuksen mukaan pankin on haettava uutta lupaa sisäisen mallin käyttöön (tai sen jatkamiseen), jos se on

  • uusi pankki euroalueella
  • jo toiminnassa oleva pankki, joka haluaa muuttaa mallin pohjana olevien salkkujen kokoonpanoa (esim. lisätä uusia salkkuja).

Miten pankin siirtyminen euroalueelle tai konsernirakenteen muutos vaikuttaa pankin sisäisten mallien hyväksyntään?

Brexitin yhteydessä euroalueelle siirtyvät tai siellä toimintaansa laajentavat pankit voivat – tiukoin ehdoin – jatkaa sisäisten malliensa käyttöä lyhyen siirtymäkauden ajan, vaikka EKP ei ole vielä hyväksynyt niitä.

Ehtona on ensinnäkin, että sisäisen mallin käyttöön on saatu lupa Ison-Britannian valvontaviranomaiselta ja että uuden/laajennetun pankin luottosalkut vastaavat mallille konsernitasolla saadun käyttöhyväksynnän laajuutta ja sisältöä. Lisäksi otetaan huomioon Ison-Britannian valvontaviranomaisen mahdolliset kommentit mallin laadusta.

Toiseksi ehtona on, että pankki on jo hakenut euroalueella hyväksyntää sisäisen mallin käytölle.

Kolmanneksi tiettyjä tarkastuksia voidaan tarvittaessa toteuttaa aikaistetusti, jolloin toimiin voidaan ryhtyä heti, jos puutteita ilmenee. Tällä tavalla voidaan tarkastella esimerkiksi mallin piiriin kuuluvien saamisten merkittävyyttä, mallin hyväksynnästä kulunutta aikaa sekä sisäisen validoinnin ja tarkastuksen havaintoja. Silloin kun EKP:n suoraan valvontaan tulee merkittäväksi muuttunut pankki, jonka sisäisissä malleissa kansallinen valvontaviranomainen on jo havainnut puutteita pankin euroalueelle siirtymisen tai mallin pohjana olevan salkun laajentamisen yhteydessä tekemässään arvioinnissa, kansallisen viranomaisen asettamat korjaavat toimet pysyvät voimassa myös pankin siirryttyä EKP:n valvontaan.

EKP voi harkintansa mukaan ottaa käyttöön myös muita valvontatoimia: se voi esimerkiksi tarvittaessa vaatia pankkia käyttämään pilarin 1 mukaisten omien varojen vaatimusten määrittämisessä standardimenetelmää, kunnes sisäisen mallin käyttölupahakemuksesta on tehty lopullinen päätös.

Siirtymäkausi, jonka aikana pankki voi jatkaa sisäisten malliensa käyttöä ilman EKP:n hyväksyntää, päättyy 30.6.2022, ellei EKP sitä ennen ole myöntänyt tai evännyt käyttölupaa.

Sisäiset mallit

Jatkuva valvonta

EPV julkaisi lokakuussa 2017 brexit-kysymyksiä koskevan lausunnon tarkoituksenaan varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä sovelletaan yhtenäisesti brittiyrityksiin, jotka aikovat perustaa tai laajentaa liiketoimintaa EU27-alueella. Aiheuttaako lausunto muutoksia?

Brexit-kysymyksiä koskevassa EPV:n lausunnossa määritellyt periaatteet sivuavat monia näissä kysymyksissä ja vastauksissa käsiteltyjä aiheita. EKP:n linjaukset ovat EPV:n periaatteiden mukaisia.

Myös EKP:n mielestä on tärkeää, että toimiluvan myöntämisessä noudatetaan tiukkoja vaatimuksia ja että kaikki hakemukset arvioidaan poikkeuksetta yhtä tiukasti. Pankkien ei myöskään sallita ulkoistaa toimintoja siinä mittakaavassa, että ne olisivat käytännössä kulissiyrityksiä, ja niillä on oltava riittävästi omaa henkilöstöä riskien tunnistamista ja hallintaa varten. EKP:n linjaukset sisäisten mallien hyväksynnästä ovat nekin EPV:n periaatteiden mukaisia: uusia malleja tai mallin laajennuksia varten on haettava uutta lupaa, ja jo hyväksyttyjen mallien kohdalla EU:n valvontaviranomaiset voivat aluksi nojautua Ison-Britannian viranomaisten arvioon, kunnes ne saavat tehtyä oman arvionsa.

Mitä sääntöjä sovelletaan toimintansa euroalueelle siirtävään pankkiin tapauksissa, joissa EU:n vakavaraisuussäädökset sallivat valvonnassa vaihtoehtoja ja harkintavaltaa?

Merkittäviin pankkeihin sovelletaan EKP:n linjauksia, jotka on kirjattu EKP:n asetukseen unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käytöstä sekä aihetta koskeviin ohjeisiin. Asetus ja ohjeet tulivat voimaan vuonna 2016.

Vaihtoehtojen ja harkintavallan käyttöä valvonnassa on sittemmin päätetty yhtenäistää myös vähemmän merkittävien laitosten kohdalla, jotta pankkien toimintaedellytykset olisivat euroalueella tasapuoliset ja kaikkien pankkien valvonnassa noudatettaisiin samoja tiukkoja normeja. Asiaa koskevat lopulliset säädökset julkaistiin 13.4.2017.

Miten konsernin sisäisiä suuria asiakasriskejä käsitellään?

Vakavaraisuusasetuksen yleiset vaatimukset suurien asiakasriskien käsittelystä koskevat suoraan kaikkia pankkeja. Pankki voidaan vapauttaa näistä vaatimuksista yhteisen pankkivalvonnan piirissä olevan konsernin sisäisten suurien asiakasriskien kohdalla, jos pankin sijaintivaltio on kansallisessa lainsäädännössä säätänyt vapautuksesta vakavaraisuusasetuksen artiklan 493 kohdassa 3 asetettujen siirtymäsäännösten nojalla.

  • Jos sijaintivaltio on säätänyt vapautuksesta, laitoksen on noudatettava kansallisia säännöksiä. Säännökset otetaan huomioon arvioitaessa niitä konsernin sisäisiä suuria asiakasriskejä, joihin laitos haluaa olla soveltamatta vakavaraisuusasetuksessa määritettyä rajaa.
  • Jos sijaintivaltio ei ole säätänyt vapautuksesta, pankin on noudatettava EKP:n nykyisiä linjauksia, jotka on kirjattu edellä mainittuun EKP:n asetukseen unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käytöstä (ks. artikla 9 ja liite I). Koska EU:n ulkopuolisiin maihin kytkeytyvien suurien asiakasriskien volyymin ja merkittävyyden odotetaan kasvavan, EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset harkitsevat parhaillaan ennakkoarviointia, joka tehtäisiin ennen kuin pankki vapautetaan rajojen soveltamisesta.

Yhteenveto eri EU-maiden tilanteista

Suuriin asiakasriskeihin sovellettavien rajojen oikeusperusta eri maissa*
EKP:n harkintavalta-asetusta sovelletaan vakavaraisuusasetuksen artiklan 400 kohdan 2 nojalla EKP:n harkintavalta-asetusta ei sovelleta vakavaraisuusasetuksen artiklan 493 kohdan 3 nojalla
IE, NL, SK, LT, EL, CY, SI, LV AT, FR, LU, ES, PT, IT , MT, FI, EE, BE, DE

* Taulukon tiedot vuoden 2015 toiselta neljännekseltä.

Miten valvojan arviointiprosessia (Basel-säännöstön pilari 2) sovelletaan – koskevatko EKP:n tai EU-maiden kansallisten valvontaviranomaisten käyttöön ottamat valvontatoimet myös EU:n ulkopuolella sijaitsevaa emoyritystä?

Valvojan arviointiprosessissa tarkastellaan konsernin korkeinta EU:n piirissä olevaa vakavaraisuuslaskennan mukaista konsolidointitasoa, ja siinä arvioidaan kaikkien tähän konsernitasoon kuuluvien yhteisöjen taloudellinen tilanne ja riskit. Jos siis pankkikonsernin emoyritys sijaitsee EU:n ulkopuolella, se jää valvojan arviointiprosessin ulkopuolelle ja arvioinnissa tarkastellaan korkeinta EU:ssa sijaitsevaa konsernitasoa. EKP määrittää kriteerit, joita euroalueella sovelletaan merkittävien pankkikonsernien valvojan arviointiprosessissa. Jos konsernin perimmäinen emoyritys on euroalueen ulkopuolisessa EU-maassa, konsernitasolla suoritettavasta valvojan arviointiprosessista vastaa kyseisen maan kansallinen valvontaviranomainen.

Valvojan arviointiprosessi

Aikooko EKP julkaista vielä lisätietoa valvontaodotuksistaan?

EKP voi tarvittaessa julkaista pankkivalvontasivuillaan uusia ja/tai päivitettyjä kysymyksiä ja vastauksia valvonta-asioista.