Mistä vuoden 2025 EU:n laajuisessa stressitestissä on kysymys? Mikä on sen tavoite?
EU:n laajuisessa stressitestissä arvioidaan, miten pankin vakavaraisuus voisi kehittyä kolmen seuraavan vuoden aikana. Perustana ovat vuoden 2024 lopun tiedot, joista edetään vuoden 2027 loppuun. Arviossa käytetään kahta eri skenaariota: perusskenaariota ja epäsuotuisaa skenaariota. Stressitestin ansiosta pankkivalvojilla sekä pankeilla ja muilla markkinaosapuolilla on käytettävissään yhteiset menetelmät, joilla ne voivat vertailla ja arvioida EU:n pankkien kykyä selviytyä maakohtaisista talouden häiriöistä.
EKP arvioi stressitestin tulosten pohjalta yksittäisten pankkien pilarin 2 pääomatarpeita vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (Supervisory Review and Evaluation Process, SREP) yhteydessä. Stressitestin laadullinen tulos otetaan huomioon vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin riskienhallintaosassa, joten se saattaa vaikuttaa pilarin 2 pääomavaatimusten määrittämiseen. Määrällisen tuloksen perusteella määritetään pääomaa ja vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat pilarin 2 ohjeistukset.
Tarkoituksena on vahvistaa markkinakuria julkistamalla johdonmukaiset ja yksityiskohtaiset pankkikohtaiset tiedot, joista ilmenee, miten samat häiriöt vaikuttavat pankkien taseisiin. Pankkivalvojien tekemät stressitestit eivät korvaa pankkien omia sisäisiä stressitestejä, joissa kukin pankki laatii itselleen skenaariot riskiprofiilinsa ja haavoittuvuustekijöidensä pohjalta.
Pankkivalvojien tekemien stressitestien tavoitteena on i) arvioida pankkien kykyä selviytyä epäsuotuisasta markkinakehityksestä käyttämällä yhdenmukaista stressitestimenetelmää, ii) tukea vakavaraisuuden kokonaisarviointia ja siten varmistaa pankkien pääoman ja likviditeetin riittävyys, iii) parantaa pankkien omia stressitesti- ja riskienhallintavalmiuksia sekä iv) lisätä tietojen läpinäkyvyyttä julkistamalla niitä laajemmin.
Miten euroalueen pankit valitaan EU:n laajuiseen stressitestiin ja sen rinnalla tehtävään EKP:n stressitestiin?
Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) koordinoimassa EU:n laajuisessa stressitestissä valintakriteerinä on, että testiin osallistuvilla euroalueen pankeilla on yhteensä hallussaan noin 75 % euroalueen pankkisektorin varoista. Testattavien pankkien taseen loppusumman on oltava vähintään 30 miljardia euroa. Tavanomaisesta poikkeavaa liiketoimintamallia käyttävä pankki saatetaan jättää testin ulkopuolelle, jos EU:n laajuisten stressitestimenetelmien ei katsota soveltuvan sen häiriönsietokyvyn ja vakavaraisuuden arviointiin. Vuonna 2025 EPV:n stressitestissä on mukana 51 EKP:n suoraan valvomaa euroalueen pankkia.
EKP tekee samaan aikaan oman stressitestin suorassa valvonnassaan oleville pienemmille pankeille, joita ei voida valita EPV:n stressitestiin. Vuonna 2025 EKP:n stressitestiin osallistuu 45 pankkia.
EKP:n suorassa valvonnassa olevaa pankkia ei välttämättä valita kumpaankaan stressitestiin. Jos esimerkiksi yhteisen valvontamekanismin piiriin kuulumaton pankki osallistuu EU:n laajuiseen stressitestiin, sen tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä ei oteta testiin mukaan. Stressitestiin ei myöskään valita pankkeja, jotka ovat uudelleenjärjestelyssä tai osallisina fuusiossa tai yrityskaupassa.
Milloin ja kuinka kattavasti stressitestin tulokset julkaistaan?
Stressitestien tulokset julkaistaan elokuun 2025 alussa.
EPV julkaisee yksityiskohtaiset tulokset EU:n laajuiseen stressitestiin osallistuvista pankeista.
EKP:n stressitestiin osallistuvista pankeista julkaistaan kokonaistulokset ja joitakin pankkikohtaisia tietoja. Koska EKP:n stressitestiin osallistuvat pankit ovat EU:n laajuiseen testiin osallistuvia pienempiä, julkistettavien tietojen määrä suhteutetaan pankkien kokoon.
Mitä tapahtuu, jos pankin vakavaraisuus huononee tuntuvasti epäsuotuisassa skenaariossa?
Pankkeja ei tälläkään kertaa hyväksytä tai hylätä stressitestin perusteella. Stressitesteistä saadaan kuitenkin arvokasta tietoa vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin pohjaksi. Jos varsinkin pankin pääoma supistuu epäsuotuisassa skenaariossa, pilarin 2 pääomaohjeistus määritetään stressitestin tulosten pohjalta (ks. Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet valvojan arviointiprosessista ja valvonnallisista stressitesteistä).
Mitä enemmän pankin pääoma supistuu epäsuotuisassa skenaariossa, sitä suuremman pääomaohjeistuksen se voi odottaa saavansa.
Yhteiset valvontaryhmät käyttävät tietoja pääoman voimakkaan supistumisen taustalla vaikuttavista riskeistä pohjana kohdennetuille valvontatoimille ja pyrkivät varmistamaan, että riskit saadaan asianmukaisesti hallintaan.
Miten stressitestin tulokset otetaan huomioon vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa?
Tulokset vaikuttavat kokonaisarviointiin sekä laadullisesti että määrällisesti.
- Laadullinen vaikutus
Stressitestistä saadaan paljon tietoa pankin riskeistä, haavoittuvuustekijöistä ja riskienhallintavalmiuksista. Yhteiset valvontaryhmät tarkastelevat vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa pankkien sisäistä hallintoa ja riskienhallintaa monesta näkökulmasta, jotka vaikuttavat pilarin 2 pääomavaatimusten laskentaan. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi tietojen ajantasaisuuteen ja tarkkuuteen sekä saatujen tietojen laatuun. Yhteiset valvontaryhmät mittaavat pankkien tietojen laatua neliportaisella asteikolla käyttäen suoraan tietojärjestelmistä saatuihin lukuihin perustuvia mittareita. Lisäksi arvioidaan pankkien kykyä täyttää tietovaatimukset ja vastata tietopyyntöihin stressitestin aikana. Yhteiset valvontaryhmät myös laativat laadullisen arvion pankkien suoriutumisesta stressitestin laadunvarmistuksissa.
- Määrällinen vaikutus
Pilarin 2 pääomaohjeistus määritetään kaksivaiheisessa menettelyssä. Ensimmäisessä vaiheessa pankit jaetaan ryhmiin sen mukaan, kuinka paljon niiden ydinpääoma supistui enimmillään yhteisen pankkivalvonnan stressitestissä. Jaottelussa otetaan huomioon valvonnassa saadut kokemukset, yhteisen pankkivalvonnan riskitoleranssijärjestelmä ja stressitestin vaikeusaste. Toisessa vaiheessa yhteiset valvontaryhmät tekevät asiantuntija-arvion kunkin pankin erityisluonteesta ja tilanteesta ja muokkaavat pääomaohjeistuksen sen mukaiseksi. Kunkin ryhmän ohjeistus pyritään pitämään tietyllä vaihteluvälillä, mutta yhteiset valvontaryhmät voivat myös poiketa siitä tarvittaessa.
Vuonna 2025 EKP käyttää vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa myös menetelmiä, joilla määritetään ylivelkaantumisriskiä koskeva pilarin 2 pääomaohjeistus. Pääomaohjeistuksella pyritään varmistamaan, että stressiskenaarioista aiheutuvat mahdolliset tappiot voidaan kattaa pankin omilla varoilla. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva pääomaohjeistus määritetään stressitestin epäsuotuisaan skenaarioon sisältyvien arvioiden pohjalta. Tällöin noudatetaan samaa kaksivaiheista menettelyä kuin pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrityksessä.
Mitä tapahtuu, jos pankkien arviot eivät ole riittävän varovaisia vakavaraisuuden näkökulmasta?
EKP on havainnut aiemmissa testeissä, että jotkin pankit ovat toimittaneet riskiprofiiliinsa nähden ylioptimistisia arvioita. Arviot eivät siis täysin kuvasta stressitestiskenaarion ja -menetelmien vaikutusta pankkeihin. Siksi EKP ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla ylioptimistisia arvioita pyritään ehkäisemään ennalta. Toimenpiteet vahvistavat toisiaan ja muodostavat eskalointimenettelyn, jossa otetaan käyttöön tiukempia toimenpiteitä vasta, kun aiemmat toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi.
Ylioptimistisiin pankkeihin voidaan muun muassa kohdistaa lisätarkastuksia laadunvarmistuksen aikana. Lisätarkastuksiin voi sisältyä myös tarkastuskäyntejä pankkeihin. Käyntien aikana kerättyjen tietojen ja laadunvarmistuksen kokonaistuloksen perusteella pankkeihin saatetaan stressitestin valmistumisen jälkeen tehdä paikalla tehtäviä tarkastuksia, joissa pyritään löytämään pankkien omaan stressitestaukseen liittyviä rakenteellisia heikkouksia ja parantamaan niiden stressitestausvalmiuksia. Jos pankki jättää toistuvasti korjaamatta stressitestaukseen liittyvät puutteensa, EKP saattaa kohdistaa siihen viime kädessä muita toimenpiteitä osana myöhempien stressitestien aikana käynnistettävää eskalointimenettelyä.
Miksi EKP aikoo tehdä EPV:n ja EKP:n stressitestien lisäksi vastapuoliriskiä koskevan skenaarioanalyysin?
Vastapuoliriskianalyysi ei ole osa EU:n laajuista stressitestiä, mutta se tehdään suurin piirtein samaan aikaan kuin stressitesti. EKP tekee perusteellisen analyysin pankkien vastapuoliriskeistä, jotka johtuvat niiden yhteyksistä pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituksenvälittäjiin. Analyysin tarkoituksena on tarttua joihinkin stressitestikäytäntöjen puutteisiin, joita EKP on havainnut kohdennetuissa vastapuoliriskin arvioinneissa.
Analyysillä saadaan tietoa pankkien vastapuoliriskin mallintamisesta erilaisissa epävakaissa markkinaolosuhteissa ja niiden haavoittuvuustekijöistä, jotka johtuvat yhteyksistä pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituksenvälittäjiin.
Luottoriskin ja vastapuoliriskin hallinnan puutteiden korjaaminen kuuluu yhteisen valvontamekanismin valvontaprioriteetteihin vuosille 2024–2026 ja 2025–2027.
Vaikka EPV:n menetelmät kattavat joitakin vastapuoliriskin osa-alueita, EKP:n analyysissä keskitytään uusiin osa-alueisiin: suurimpiin vastapuolina toimiviin pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituslaitoksiin, moniskenaarioanalyysiin sekä likviditeettiin, joka täydentää vakavaraisuusnäkökohtia.
Miten euroalueen pankit valitaan ylimääräiseen vastapuoliriskianalyysiin?
Vastapuoliriskianalyysiin valittavat pankit ovat
- kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä pankkeja
- pankkeja, joilla on merkittäviä vastuita vastapuolille, jotka ovat muita rahoituslaitoksia kuin pankkeja
- pankkeja, joiden ydinpääoma väheni merkittävästi vuoden 2023 EU:n laajuisessa stressitestissä vastapuoliriskin vuoksi
- yksittäisiä pankkeja, jotka valitaan yhteisten valvontaryhmien asiantuntemuksen pohjalta.
Vastapuoliriskianalyysiin osallistuvien pankkien nimiä ei julkaista.