Vastauksia kysymyksiin euroalueen pankkien vuoden 2025 stressitestistä

1.8.2025

Mistä vuoden 2025 stressitestissä on kysymys? Mikä on sen tavoite?

Stressitestin ansiosta käytettävissä on yhteiset menetelmät, joilla voidaan vertailla ja arvioida euroalueen pankkien kykyä selviytyä makrotaloudellisista ja maakohtaisista talouden häiriöistä. Vuoden 2025 stressitestiin osallistui 96 EKP:n suorassa valvonnassa olevaa pankkia. Niistä 51 on euroalueen suurinta pankkia, jotka osallistuivat Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) koordinoimaan EU:n laajuiseen stressitestiin. Loput 45 ovat keskikokoisia pankkia, joita ei valittu EPV:n stressitestiin ja joille EKP teki oman stressitestinsä.

Stressitestissä arvioidaan, miten tappiot ja pankin vakavaraisuus voisivat kehittyä kolmivuotisen arviointijakson aikana 2025–2027. Testissä käytetään vuoden 2024 lopun tietoja ja kahta eri skenaariota: perusskenaariota ja epäsuotuisaa skenaariota.

EKP arvioi stressitestin tulosten pohjalta yksittäisten pankkien pilarin 2 pääomatarpeita vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (Supervisory Review and Evaluation Process, SREP) yhteydessä. Stressitestin laadullinen tulos (ks. viimeinen kysymys) otetaan huomioon vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin riskienhallintaosassa, joten se johtaa valvontatoimenpiteisiin ja vaikuttaa pilarin 2 pääomavaatimusten määrittämiseen. Määrällisen tuloksen perusteella määritetään pääomaa ja vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat pilarin 2 ohjeistukset.

Stressitestin tarkoituksena on tukea rahoitusjärjestelmän vakautta ja vahvistaa markkinakuria julkistamalla johdonmukaiset ja yksityiskohtaiset pankkikohtaiset tiedot, joista ilmenee, miten samat häiriöt vaikuttavat pankkien taseisiin. Pankkivalvojien tekemät stressitestit eivät korvaa pankkien omia sisäisiä stressitestejä, joissa skenaariot laaditaan pankkien riskiprofiilin ja haavoittuvuustekijöiden pohjalta.

Tässä stressitestissä ei myöskään oteta huomioon laajempia makrotaloudellisia kerrannaisvaikutuksia, vaan makrovakausviranomaiset tarkastelevat niitä erikseen top-down–stressitesteissä.

Miten stressitestin skenaario valitaan eri vaihtoehdoista?

Epäsuotuisan skenaarion tarkoituksena on haastaa pankkien häiriönsietokyky ja vakavaraisuus vaikeassa mutta uskottavassa tilanteessa, jotta voidaan tunnistaa haavoittuvuustekijöitä ja parantaa yleistä rahoitusvakautta. Epäsuotuisan makrotalousskenaarion laatii Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) stressitestityöryhmä tiiviissä yhteistyössä EKP:n kanssa. Stressitestin skenaario perustuu EJRK:n hallintoneuvoston määrittämiin sekä EPV:n ja EKP:n riskiarvioinneissa tunnistettuihin keskeisiin rahoitusvakausriskeihin, joille EU:n pankkisektori altistuu.

Vaikka useita skenaarioita voitaisiin laatia, testissä käytetty skenaario valittiin, jotta voidaan saavuttaa täysi johdonmukaisuus EU:n viranomaisten riskien arvioinnin kanssa. Valitulla skenaariolla myös varmistetaan sisäinen johdonmukaisuus, taloudellinen tulkittavuus ja yhdenmukaisuus niiden validoitujen mallien kanssa, jotka on kehitetty yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa. Vuoden 2025 epäsuotuisassa skenaariossa geopoliittiset jännitteet ovat voimakkaita, ja ne aiheuttavat epävarmuutta, voimistavat makrotaloudellisia riskejä ja luotto- ja markkinariskejä sekä lisäävät rahoitusmarkkinoiden ja raaka-aineiden hintojen heilahtelua. Lisäksi siinä otetaan huomioon maailman rahoitusmarkkinoilla mahdollisesti ilmenevä hallitsematon korjausliike, joka johtuu tiettyjen omaisuuserien yliarvostuksista.

Yhden skenaarion käytön rajoittavuuden vuoksi pankkien on tehtävä sisäisiä stressitestejä (esim. pääomasuunnittelua varten) ja käänteisiä stressitestejä. Näiden testien avulla saadaan kattavampi käsitys kunkin pankin riskeistä ja haavoittuvuustekijöistä.

Miten euroalueen pankit valitaan EU:n laajuiseen stressitestiin ja sen rinnalla tehtävään EKP:n stressitestiin?

Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) koordinoimassa EU:n laajuisessa stressitestissä valintakriteerinä oli, että testiin osallistuvilla pankeilla on yhteensä hallussaan noin 75 % euroalueen pankkisektorin varoista. Lisäksi testattavien pankkien taseen loppusumman oli oltava vähintään 30 miljardia euroa valintahetkellä. Tavanomaisesta poikkeavaa liiketoimintamallia käyttävä pankki saatetaan jättää testin ulkopuolelle, jos EU:n laajuisten stressitestimenetelmien ei katsota soveltuvan sen häiriönsietokyvyn ja vakavaraisuuden arviointiin. Vuonna 2025 EPV:n stressitestiin valittiin yhteensä 51 EKP:n suorassa valvonnassa olevaa euroalueen pankkia.

EKP teki samaan aikaan oman stressitestin suorassa valvonnassaan oleville pienemmille pankeille, joita ei valittu EPV:n stressitestiin. Vuonna 2025 EKP:n stressitestiin osallistui 45 pankkia, joiden hallussa on noin 7 % euroalueen pankkisektorin varoista.

Joitakin EKP:n suorassa valvonnassa olevista pankeista ei valittu kumpaankaan stressitestiin. Näitä ovat esimerkiksi yhteisen valvontamekanismin piiriin kuulumattomat pankkien tytäryhtiöt tai sivuliikkeet, jotka osallistuivat EU:n laajuiseen stressitestiin. Stressitestiin ei myöskään valittu pankkeja, jotka olivat uudelleenjärjestelyssä tai osallisina fuusiossa tai yrityskaupassa.

Miten skenaario johtaa pääoman supistumiseen?

Epäsuotuisasta makrotalousskenaariosta aiheutuvat tappiot muutetaan pääoman supistumiseksi useiden mekanismien avulla. Nämä mekanismit osoittavat, että makrotaloudellisen toimintaympäristön muutokset voivat aiheuttaa pankeille taloudellisia häiriöitä monin eri tavoin.

• Nettotulot: Rahoituskustannusten kasvu ja palkkioista ja maksuista saatujen tulojen pieneneminen heikentävät pankkien kykyä vaimentaa tappioitaan. Samaan aikaan inflaatiota nopeuttavat sokit kasvattavat hallinnollisia kuluja, mikä heikentää pankkien tulonmuodostusta.
• Luottotappiot: Laskusuhdanteet lisäävät todennäköisyyttä sille, että lainanottajat laiminlyövät lainojensa takaisinmaksun, mikä johtaa järjestämättömiin saamisiin. Pankkien on varauduttava näihin ongelmaluottoihin lisäpääomavaatimuksin, jotka suoraan supistavat niiden pääomaa.
• Markkinariski: Epäsuotuisat skenaariot aiheuttavat huomattavaa volatiliteettia ja merkittäviä arvonmuutoksia rahoitusmarkkinoilla, mikä aiheuttaa tappioita pankkien kaupankäyntivarastoissa ja sijoitussalkuissa. Tämä laskee pankkien hallussa olevien rahoitusvarojen arvoa supistaen niiden pääomaa.
• Operatiivinen riski: Häiriötilanteet lisäävät operatiivisia riskejä, kuten kyberhyökkäyksiä, huijauksia, järjestelmähäiriöitä ja sääntelyn noudattamisen rikkomuksia. Tällaiset tapahtumat nostavat pääomavaatimuksia ja rasittavat pankkien kokonaisvarantoja.

Näiden mekanismien yhteisvaikutus voi johtaa yksittäisten pankkien merkittäviin tappioihin ja siten pääoman supistumiseen, jota mitataan muutoksilla tärkeimmissä pääomasuhteissa, kuten ydinpääomasuhteessa (CET1). Stressitestit korostavat tarvetta vahvalle vakavaraisuudelle. Niillä pyritään varmistamaan, että pankit pysyvät vakaina vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja voivat jatkaa rahoituspalvelujen tarjoamista kotitalouksille ja yrityksille myös häiriötilanteessa.

Mitä stressitesti kertoi pankkien kyvystä mallintaa toimialakohtaisia riskejä?

Vuoden 2023 stressitestiin verrattuna pankkien kyky mallintaa toimialakohtaisia riskejä on parantunut. Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen. Stressitesti osoitti, että monet pankit käyttävät edelleen perusmallinnusmenetelmiä toimialakohtaisten riskien arvioinnissa. Jotkin pankit käyttävät esimerkiksi makrotaloudellisten skenaarioiden yleisiä oletuksia eri toimialoille räätälöityjen mallien sijaan. Tulokset osoittavat, että pankkien on jatkuvasti kehitettävä edelleen stressitestimallejaan, jotta ne kykenevät paremmin tunnistamaan toimialakohtaiset haavoittuvuustekijät ennakoivasti.

Kuinka hyvin euroalueen pankit ovat stressitestin perusteella varautuneet tuontitulleihin?

Vuoden 2025 stressitestissä arvioitiin pankkien häiriönsietokykyä tilanteessa, jossa geopoliittiset jännitteet ovat voimakkaita ja kauppapolitiikka on sisäänpäin kääntynyttä. Skenaariossa tuontitulleja korotettiin ja globaalit toimitusketjut pirstaloituivat. Vaikka tuontitullien vaikutusta ei erikseen kvantifioitu stressitestissä, niiden vaikutukset otettiin huomioon laajemmassa makrotaloudellisen toimintaympäristön häiriötilanteessa. Tulokset viittaavat siihen, että euroalueen pankkijärjestelmä kestää yleisesti hyvin häiriöitä. Niissä kuitenkin korostuu pankkien haavoittuvuustekijät, jotka aiheutuvat kansainväliselle kaupalle alttiimmista toimialoista. Lisäksi tärkeimpien tulosten pohjalta tehty herkkyysanalyysi osoittaa, että kauppapoliittisten jännitteiden vaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Stressitesti korostaa pankkien ennakoivan pääomasuunnittelun ja riskienhallinnan merkitystä. Pankkien odotetaan ennakoivan kauppapoliittisia muutoksia ja muita maailmantalouden rakenteellisia muutoksia ja varautuvan niihin. Tätä ennakoivaa lähestymistapaa tukee entisestään EKP:n geopoliittisia riskejä koskeva temaattinen stressitesti, joka on määrä toteuttaa vuonna 2026. Se auttaa pankkivalvojia ja pankkeja tunnistamaan kehittyvät riskit ajoissa ja puuttumaan niihin. Temaattisessa stressitestissä hyödynnetään pankkien jo käytössä olevia raportointilomakkeita ja ‑rakenteita, minkä tulisi minimoida lisäkustannukset ja ylimääräinen työ. Stressitestistä kerrotaan tarkemmin sen käynnistämisen yhteydessä, ja siitä keskustellaan pankkien kanssa kuulemiskierroksilla.

Stressitestissä oletetaan, että tase pysyy muuttumattomana. Mitä se tarkoittaa?

Stressitesti perustuu oletukseen, että tase pysyy muuttumattomana. Kunkin pankin taseen oletetaan siis pysyvän muuttumattomana koko stressitestin arviointijakson ajan. Stressitestissä ei siis oteta huomioon lisäpääoman hankkimista, omaisuuserien myymistä, liiketoimintastrategian muuttamista tai muita johdon toimia, joihin pankki saattaisi ryhtyä häiriötilanteissa. Sen sijaan oletuksena on, että pankki tarjoaa edelleen yhtä paljon rahoituspalveluja kuin arvioinnin alkamispäivänä (eli vuoden 2024 lopun tilanteen mukaisesti). Näin varmistetaan tulosten johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus eri pankkien ja skenaarioiden välillä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että stressitestissä ei oteta huomioon pankkien reaktioiden ja sokkien leviämisestä rahoituslaitosten välillä johtuvien häiriöiden leviämisen vaikutuksia reaalitalouteen.

Miksi stressitestituloksissa keskitytään siirtymäsäännösten mukaisiin lukuihin ja pilarin 2 mukaisen pääomaohjeistuksen määritys perustuu kaikki vaatimukset täyttäviin lukuihin?

Tämän vuoden stressitestissä pankkien oli otettava huomioon tarkistettu vakavaraisuusasetus (CRR III), joka tuli voimaan 1.1.2025. Joihinkin vakavaraisuusasetuksen sääntöihin sovelletaan siirtymäjärjestelyjä, joista luovutaan asteittain vuoteen 2033 mennessä. Kaikki vaatimukset täyttävissä luvuissa oletetaan, että uudet säännöt pannaan täysimääräisesti täytäntöön, mutta niissä ei oteta huomioon pankkien mahdollisuutta sopeuttaa taseitaan tulevien vuosien aikana. Stressitestiraportissa keskitytään siis siirtymäjärjestelyt huomioon ottaviin vakavaraisuussuhteen tuloksiin, koska niitä sovelletaan skenaarion arviointijaksolla 2025–2027.

Pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrittämisessä käytetään täysimääräisten vaatimusten mukaisten pääomasuhteiden supistumista. Tämä menetelmä on yksinkertaisin tapa määrittää pilarin 2 mukainen pääomaohjeistus ja erottaa taloudellisen skenaarion vaikutukset uuden vakavaraisuusasetuksen siirtymäjärjestelyjen vaikutuksista.

Mitä tietoja tuloksista julkaistaan?

EPV julkaisee yksityiskohtaiset tulokset EU:n laajuiseen stressitestiin osallistuvista pankeista.

Yhteisen pankkivalvonnan stressitestiin osallistuvista pankeista julkaistaan kokonaistulokset ja joitakin pankkikohtaisia tietoja. Tulosten julkaisemisessa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, sillä testiin osallistuvat pankit ovat EU:n laajuiseen stressitestiin osallistuvia pankkeja pienempiä.

Mitä tapahtuu, jos pankin vakavaraisuus huononee tuntuvasti epäsuotuisassa skenaariossa?

Pankkeja ei tälläkään kertaa hyväksytä tai hylätä stressitestin perusteella eli pankeilla ei sinänsä ole pääomavajetta. Stressitesteistä saadaan kuitenkin arvokasta tietoa kunkin pankin SREP-päätöksen pohjaksi. Jos varsinkin täysimääräisten vaatimusten mukaiset ydinpääomasuhteet heikkenevät epäsuotuisassa skenaariossa, pilarin 2 pääomaohjeistus määritetään stressitestin tulosten pohjalta (ks. Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet valvojan arviointiprosessista ja valvonnallisista stressitesteistä).

Mitä enemmän pankin pääoma supistuu epäsuotuisassa skenaariossa, sitä suuremman pääomaohjeistuksen se voi odottaa saavansa.

Yhteiset valvontaryhmät käyttävät tietoja pääoman voimakkaan supistumisen taustalla vaikuttavista riskeistä pohjana kohdennetuille valvontatoimenpiteille ja pyrkivät varmistamaan, että riskit saadaan asianmukaisesti hallintaan.

Miten stressitestin tulokset otetaan huomioon vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa?

Tulokset vaikuttavat kokonaisarviointiin sekä määrällisesti että laadullisesti.

1. Määrällinen vaikutus

• Pilarin 2 pääomaohjeistus määritetään kaksivaiheisessa menettelyssä. Ensimmäisessä vaiheessa pankit jaetaan ryhmiin sen mukaan, kuinka paljon niiden ydinpääoma supistui enimmillään stressitestissä. Jaottelussa otetaan huomioon valvonnassa saadut kokemukset, yhteisen pankkivalvonnan riskitoleranssi ja stressitestin tuloksien tilastollinen analyysi. Toisessa vaiheessa yhteiset valvontaryhmät tekevät asiantuntija-arvion kunkin pankin profiilista ja muokkaavat pääomaohjeistuksen sen mukaiseksi. Kunkin ryhmän ohjeistus pyritään pitämään tietyllä vaihteluvälillä, mutta yhteiset valvontaryhmät voivat myös poiketa siitä tarvittaessa.
• EKP määrittää myös pilarin 2 pääomaohjeistuksen ylivelkaantumisriskin varalta. Pääomaohjeistuksella pyritään varmistamaan, että stressiskenaarioista aiheutuvat mahdolliset tappiot voidaan kattaa pankin omilla varoilla. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva pääomaohjeistus määritetään stressitestin epäsuotuisaan skenaarioon sisältyvien arvioiden pohjalta. Tällöin noudatetaan samanlaista kaksivaiheista menettelyä kuin pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrityksessä. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva pilarin 2 ohjeistus määritetään vain tietyille laitoksille esimerkiksi silloin, kun arvioitu vähimmäisomavaraisuusaste alittaa vaatimuksen.

2. Laadullinen vaikutus

• Pankkivalvojat saavat stressitestistä paljon tietoa pankin riskeistä, haavoittuvuustekijöistä ja riskienhallintavalmiuksista. Yhteiset valvontaryhmät tarkastelevat vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa pankkien sisäistä hallintoa ja riskienhallintaa monesta näkökulmasta, jotka johtavat lopulta valvontatoimenpiteisiin ja jotka vaikuttavat pilarin 2 pääomavaatimusten laskentaan. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi tietojen ajantasaisuuteen ja tarkkuuteen sekä saatujen tietojen laatuun. Yhteiset valvontaryhmät mittaavat pankkien tietojen laatua neliportaisella asteikolla käyttäen dataan perustuvia mittareita. Lisäksi arvioidaan pankkien kykyä täyttää tietovaatimukset ja vastata tietopyyntöihin stressitestin aikana. Yhteiset valvontaryhmät myös laativat laadullisen arvion pankkien suoriutumisesta stressitestin laadunvarmistuksissa.
• Vuoden 2025 stressitestissä EKP teki pankkeihin lyhyitä tarkastuskäyntejä varmistaakseen pankkien toimittamien stressitestiarvioiden laadun. Stressitestin valmistumisen jälkeen valikoituihin pankkeihin tehdään perusteellisempia tarkastuskäyntejä, joissa keskitytään niiden stressitestausvalmiuksiin. Tarkastuskäynnit koordinoidaan yhteisten valvontaryhmien jatkuvan valvonnan kanssa, jotta saadaan aikaan synergiaetuja ja minimoidaan pankeille aiheutuva ylimääräinen vaiva.