Pankkiunioni ja Euroopan finanssivalvojien järjestelmä
Pankkiunioni
Pankkiunioni on tärkeä askel kohti todellista talous- ja rahaliittoa. Se mahdollistaa EU:n pankkilainsäädännön yhtenäisen soveltamisen osallistujamaissa. Uusien päätöksentekomenettelyjen ja välineiden myötä pankkien toimintaympäristö muuttuu selkeämmäksi, yhdenmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi.
Mihin pankkiunionia tarvitaan?
Vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen valtionvelkakriisin seurauksena ymmärrettiin, että pankkisektorin ja julkisen talouden yhteyksistä johtuvat ongelmat leviävät helposti maasta toiseen ja aiheuttavat häiriöitä myös muiden maiden rahoitusmarkkinoilla, etenkin euroalueen kaltaisessa rahaliitossa.
| selkeämpää: | kaikkien pankkien valvonnassa, elvytyksessä ja kriisinratkaisussa noudatetaan samoja sääntöjä ja standardeja |
|---|---|
| yhtenäisempää: | kotimaista ja ulkomaista pankkitoimintaa käsitellään samalla tavoin, eikä pankkien vakavaraisuus enää riipu niiden sijaintivaltion tilasta |
| turvallisempaa: | pankkien vaikeuksiin puututaan nopeasti, ja pankit joko saatetaan uudelleen toimintakykyisiksi tai – tarvittaessa – niiden toiminta lopetetaan |
Pankkiunionin osat
Pankkiunionissa on kaksi osaa:
- Yhteinen valvontamekanismi (YVM)
- Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
Molempien perustana on yhteinen sääntökirja, jota noudatetaan kaikissa EU-maissa.
Yhteinen valvontamekanismi
Yhteinen valvontamekanismi on EU:n uusi pankkivalvontajärjestelmä, jossa EKP ja osallistujamaiden kansalliset valvontaviranomaiset toimivat yhteistyössä.
Yhteinen valvontamekanismiYhteinen kriisinratkaisumekanismi
Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa toimintakyvyttömien pankkien tehokas purkaminen siten, että kustannukset veronmaksajille ja reaalitaloudelle ovat mahdollisimmat pienet. Keskeinen osa mekanismia on yhteinen kriisinratkaisuneuvosto. Sen nopeassa päätöksentekomenettelyssä pankin toiminta voidaan lopettaa jopa viikonlopun aikana. EKP:llä on pankkivalvojana tärkeä rooli, kun päätetään, onko jokin pankki menettämässä toimintakykynsä.
Kriisinratkaisun kustannukset maksetaan pankkien itsensä rahoittamasta kriisinratkaisurahastosta.
Yhteinen kriisinratkaisumekanismiYhteinen sääntökirja
Sääntökirjassa on oikeudellisia ja hallinnollisia standardeja, joiden avulla EU-maiden finanssisektoria säännellään, valvotaan ja hallinnoidaan aiempaa tehokkaammin. Sääntökirjan säännöt koskevat esimerkiksi pääomavaatimuksia, elvytys- ja kriisinratkaisuprosesseja ja yhdenmukaisia kansallisia talletussuojajärjestelmiä.
Yhteisen sääntökirjan muodostava EU-lainsäädäntö koskee kaikkia EU-maita. Pankkiunionin avulla varmistetaan, että sääntöjä noudatetaan yhdenmukaisesti koko euroalueella ja muissa unioniin osallistuvissa EU-maissa.
Euroopan finanssivalvojien järjestelmä
Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (EFVJ) on verkosto, johon kuuluvat kolme Euroopan valvontaviranomaista, Euroopan järjestelmäriskikomitea ja kansalliset valvontaviranomaiset. Sen päätehtävänä on varmistaa johdonmukainen ja asianmukainen finanssivalvonta koko EU:ssa.
Euroopan pankkivalvontaviranomaisena EKP tekee tiiviistä yhteistyötä Euroopan valvontaviranomaisten ja etenkin Euroopan pankkiviranomaisen kanssa.
EFVJ:n toimialaan kuuluvat sekä makrotason että mikrotason vakausvalvonta.
Makrovakausvalvonta
Makrovakausvalvonta tarkoittaa koko rahoitusjärjestelmän yleisvalvontaa. Sen tärkeimpänä päämääränä on ehkäistä tai lieventää finanssijärjestelmää uhkaavia riskejä.
Euroopan järjestelmäriskikomitea
Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) vastaa rahoitusjärjestelmän makrovakauden valvonnasta EU:ssa.
EJRK ei ole EKP:n osa vaikka toimiikin sen tiloissa Frankfurt am Mainissa, Saksassa. EKP tarjoaa EJRK:lle sen tarvitsemat sihteeristöpalvelut.
Tehtävät
EJRK:n tärkeimmät tehtävät ovat
- kerätä ja analysoida tietoja järjestelmäriskien havaitsemiseksi,
- antaa varoituksia, jos järjestelmäriskejä pidetään huomattavina,
- suositella toimia, joilla havaittuihin riskeihin voidaan puuttua,
- seurata varoitusten ja suositusten noudattamista sekä
- tehdä yhteistyötä ja koordinoida Euroopan valvontaviranomaisten ja kansainvälisten foorumien kanssa.
Kokoonpano
EJRK:n puheenjohtajana toimii EKP:n pääjohtaja.
EJRK:n toimintaan osallistuvat kaikkien EU-maiden kansallisten keskuspankkien edustajat ja kolmen Euroopan valvontaviranomaisen puheenjohtajat.
Euroopan järjestelmäriskikomiteaMikrovakausvalvonta
Mikrovakausvalvonta tarkoittaa pankkien, vakuutusyhtiöiden, eläkerahastojen ja muiden laitosten vakavaraisuuden valvontaa.
Euroopan valvontaviranomaiset
Euroopan valvontaviranomaiset ovat
- Euroopan pankkiviranomainen (EPV),
- Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja
- Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).
Tehtävät
Euroopan valvontaviranomaisten pääasiallisena tavoitteena on yhtenäistää finanssivalvontaa EU:ssa kehittämällä yhteistä sääntökirjaa, johon on koottu finanssilaitosten vakavaraisuusvaatimuksia. Valvontaviranomaiset pyrkivät varmistamaan sääntökirjan yhdenmukaisen soveltamisen, jotta laitoksilla olisi tasapuoliset toimintaedellytykset. Niiden tehtäviin kuuluu myös arvioida finanssialan riskejä ja haavoittuvuutta.
Kokoonpano
Jokaisella Euroopan valvontaviranomaisella on puheenjohtaja, joka edustaa sitä. Operatiiviset päätökset tekee kuitenkin hallintoneuvosto, jossa ovat edustettuina kunkin jäsenvaltion kansalliset valvontaviranomaiset.
Yhteiset elimet
Valituslautakunta
Valituslautakunta on riippumaton elin, johon Euroopan valvontaviranomaisten päätöksistä voi valittaa kuka tahansa, jota päätös koskee.
Euroopan valvontaviranomaiset nimittävät lautakuntaan kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä.
Yhteiskomitea
Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitea varmistaa, että yhteistä sääntökirjaa kehitetään ja sovelletaan eri aloilla yhdenmukaisesti.
Yhteiskomitean kokouksiin osallistuu edustajia kaikista kolmesta valvontaviranomaisesta. Näin varmistetaan yhteistyö ja säännöllinen tietojenvaihto.