Vähemmän merkittävien pankkien sektori
Kaikissa yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa maissa toimii vähemmän merkittäviksi luokiteltuja pankkeja. Niiden toiminta keskittyy yleensä pienemmälle alueella kuin merkittävien pankkien, mutta yhdessä niillä voi olla suurikin markkinaosuus maassaan. Vähemmän merkittävät pankit tarjoavat yleensä palveluja joko alueellisesti tai erilaisille yhteisöille. Niiden tuotevalikoima on harvoin yhtä monipuolinen kuin merkittävillä pankeilla, mutta se voi olla hyvinkin erikoistunut. Vähemmän merkittävät pankit tarjoavat usein esimerkiksi autorahoitusta, kiinnityslainoja tai arvopapereihin liittyviä palveluja tai rahoittavat jonkin tietyn toimialan yrityksiä.
Vähemmän merkittävien pankkien valvontaraportissa kerrotaan tarkemmin sektorin rakenteesta Euroopassa ja laitosten suojajärjestelmistä. Perustiedot löytyvät tältä sivulta.
Vähemmän merkittävät pankit
Euroopassa vähemmän merkittävien pankkien sektoriin luetaan noin 2 000 pankkialan yritystä (korkeimmalla konsolidointitasolla). Lisäksi sektoriin luetaan noin 250 näiden pankkien tytäryritystä ja noin 60 itsenäistä sivuliikettä. Kaikkiaan yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien maiden kansallisten viranomaisten valvonnassa on noin 2 400 vähemmän merkittävää pankkia. Suurin osa niistä toimii Saksassa, Itävallassa ja Italiassa, joissa säästö- ja/tai osuuspankkitoiminta on varsin laajaa.
Liiketoimintamallit eri maissa
(pankkien määrän mukaan)
Sektorin markkinaosuus ja liiketoimintamallit ovat hyvin erilaiset eri maissa. Joissakin maissa vähemmän merkittävät pankit erikoistuvat tarjoamaan kulutusluottoja, kiinnityslainoja tai omaisuudenhoitopalveluja. Vähittäispankkitoiminta on kuitenkin sektorin kulmakivi, ja toiminta rajoittuu yleensä pienemmälle maantieteelliselle alueelle kuin merkittävillä pankeilla.
Sektorin laajuus eri maissa
(pankkien määrän ja kokonaisvarojen mukaan)
Vähemmän merkittävien pankkien sektorista on tarjolla tietoa useissa EKP:n julkaisuissa.
- Sektorin valvontaraportti
- EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomus
- Sektorin tilastoja (vuoden 2023 toiselta neljännekseltä alkaen)
- Pankkivalvonnan uutiskirjeet
Laitosten suojajärjestelmät
Laitosten suojajärjestelmät ovat vakavaraisuusasetuksessa tarkoitettuja sopimusperusteisia tai lakisääteisiä suojajärjestelmiä, jotka suojelevat jäsenlaitoksiaan ja varmistavat tarvittaessa niiden likviditeetin ja vakavaraisuuden konkurssin välttämiseksi. Vakavaraisuusasetuksessa annetaan valvontaviranomaisille mahdollisuus myöntää suojajärjestelmiin kuuluville laitoksille vapautuksia joistakin vaatimuksista ja sallia niille erilaisia poikkeuksia (ks. esim. maksuvalmiusvaatimuksia koskevan artiklan 8 kohta 4, riskipainotettujen saamisten laskemista koskevan artiklan 113 kohta 7 ja likviditeettivirtausten kohtelua maksuvalmiusvaatimusten laskennassa koskevat artiklan 422 kohta 8 ja artiklan 425 kohta 4).
Vakavaraisuusasetuksessa tarkoitettuja suojajärjestelmiä on tällä hetkellä neljässä yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvassa maassa (Espanjassa, Italiassa, Itävallassa ja Saksassa), mutta niiden jäseninä on noin puolet kaikista euroalueen pankeista ja jäsenpankkien hallussa on noin 10 % pankkijärjestelmän varoista. Monissa suojajärjestelmissä on mukana sekä merkittäviä että vähemmän merkittäviä valvottavia pankkeja, ja suurin osa jäsenpankeista on joko osuus- tai säästöpankkeja.
EKP on antanut vuonna 2016 kahdet suuntaviivat, joissa käsitellään suojajärjestelmien arviointia ja EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten toimien koordinointia. Suuntaviivoilla varmistetaan, että EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset noudattavat laitosten suojajärjestelmien hyväksyttävyysarvioinneissa samoja periaatteita ja valvovat lainsäädännön vaatimusten jatkuvaa noudattamista samalla tavalla.