EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden esipuhe

Yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien pankkien kestokyvyn turvaaminen oli keskeinen prioriteetti myös vuonna 2025. Maailmanlaajuiset talouden ja geopolitiikan haasteet, jotka jälleen koettelivat rahoitusjärjestelmiä, toivat selvästi esiin vahvan valvonnan merkityksen: sen avulla voidaan varmistaa, että euroalueen pankkisektori pystyy edelleen tukemaan reaalitaloutta.

Yhteisellä valvontamekanismilla on takanaan yli kymmenen vuotta vakaata kehitystä, jonka pohjalta pankit pystyivät säilyttämään kestokykynsä myös geopoliittisen epävarmuuden ja makrotalouden paineiden kasvaessa. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä pankkien yhteenlaskettu ydinpääomasuhde oli 16,1 %, ja maksuvalmiusaste pysyi vakaana 157 prosentissa. Molemmat luvut ovat sovellettavia vaatimuksia merkittävästi paremmat. Myös kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja keskimääräinen oman pääoman tuotto noin 10 prosentin vaiheilla. Tämä on tukenut pankkien kykyä tarjota rahoitusta kotitalouksille ja yrityksille hitaamman kasvun jaksolla ja rakenteellisten muutosten keskellä.

Kauppapoliittisten jännitteiden eskaloitumisen, kasvavan epävarmuuden ja toimialakohtaisten haavoittuvuustekijöiden aiheuttamat haasteet eivät vielä näy täysimääräisesti pankkien taseissa. Sokkien välittyminen saattaa kuitenkin tapahtua viipeellä ja epälineaarisesti, joten pankkien ja valvojien on ennakoitava tulevia haasteita ja toimittava ripeästi havaitessaan riskien kasvavan.

EKP on osallistunut parhaillaan käytävään keskusteluun sääntelyn monimutkaisuudesta antamalla EU:n lainsäätäjille suosituksia pankkien sääntely-, valvonta- ja raportointikehyksen virtaviivaistamiseksi. Lisäksi EKP:n pankkivalvonta ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat toteuttamassa uudistuskokonaisuutta, jonka tarkoitus on kehittää valvontaprosesseja entistä riskiperusteisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Tavoitteena on vähentää sääntelyn tarpeetonta monimutkaisuutta EU:n pankkisektorin kestokyvystä ja vahvuudesta tinkimättä.

Pankkivalvonnassa keskitytään edelleen rakenteellisiin muutoksiin, jotka ovat muokkaamassa pankkien toimintaympäristöä uuteen uskoon. Ilmasto- ja ympäristöriskit ovat edelleen keskeinen valvontaprioriteetti, ja pankit ovat laatimassa uskottavia siirtymäsuunnitelmia. Vaikka digitalisaatio ja tekoälyn nopea käyttöönotto tarjoavatkin mahdollisuuksia innovaatioille ja toiminnan tehostamiselle, ne myös altistavat pankit uusille operatiivisille riskeille, kuten kyberturvallisuusuhille, TVT-infrastruktuurin haavoittuvuuksille ja entistä tiukemmalle kilpailulle.

Kaiken kaikkiaan vuonna 2025 tapahtunut kehitys puhuu sen puolesta, että tarvitsemme ”enemmän Eurooppaa”. Kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevan lainsäädännön kehittäminen edelleen, pankkiunionin loppuunsaattaminen – ja myös eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustaminen – sekä sisämarkkinoiden syventäminen ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä, joilla voidaan edistää integraatiota, parantaa kilpailukykyä ja vapauttaa Euroopan taloudellista potentiaalia.

EKP on jatkossakin vahvasti sitoutunut edistämään euroalueen pankkisektorin vakautta ja joustavuutta. Vaikuttavalla, tehokkaalla ja riskiperusteisella valvonnalla EKP auttaa edelleen turvaamaan rahoitusvakautta, tukemaan kestävää kasvua ja varmistamaan, että euroalueen pankkisektori säilyy kestokykyisenä ja pystyy palvelemaan reaalitaloutta nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Valvontaelimen puheenjohtajan Claudia Buchin esipuhe

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta edistyi jälleen tavoitteessaan virtaviivaistaa valvontaa euroalueen pankkisektorin kestokyvystä tinkimättä. Vuonna 2026 valmistuvan vakavaraisuuden kokonaisarviointiprosessin eli SREP-prosessin uudistuksen täydennykseksi tarkistimme valvonnan prosesseja laajemminkin.

Keskeinen tavoitteemme on kehittää EU:n pankkivalvontaa entistä vaikuttavammaksi, tehokkaammaksi ja riskiperusteisemmaksi. Eri sidosryhmien palautteen pohjalta laadimme kattavan uudistusohjelman, jonka toteutus etenee nyt hyvää vauhtia, kuten ”Streamlining supervision, safeguarding resilience: the ECB’s agenda for more effective, efficient and risk-based European banking supervision” ‑raportissa selvitetään. Uudistusten etenemisestä ja vaikutuksista kerromme EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksessa tänä vuonna ja tulevina vuosina.

Sujuvampi ja virtaviivaisempi valvonta auttaa turvaamaan pankkien kestokykyä. Valvonnan tavoitteena on pankkien luotettavuuden ja vakavaraisuuden ylläpitäminen. Se tarkoittaa, että haavoittuvuustekijät tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, varmistetaan pankkien ryhtyvän määrätietoisesti korjaamaan niitä ja käytetään tarvittaessa voimakkaampia valvontatoimenpiteitä. Uudistusten ansiosta pankkivalvonnassa vapautuu lisää kapasiteettia keskittyä riskien kokonaiskuvan muutoksiin, jolloin säilytämme kykymme reagoida ripeästi kiivaaseen tahtiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Valvojat voivat havaita heikkoudet aikaisemmassa vaiheessa ja varmistaa, että pankit ryhtyvät oikea-aikaisesti toimiin, joita niiden kestokyvyn laaja-alainen ylläpitäminen edellyttää. Kestokyky ei liity vain vahvaan taloudelliseen perustaan, vaan merkitsee myös operatiivista joustavuutta, vakaata sisäistä hallintoa ja valvontaa sekä hyvää riskienhallintaa. Kestokyvyn ansiosta pankit voivat jatkaa rahoituspalveluiden tarjoamista myös talouden stressijaksoilla, ja se on tärkeä tekijä myös pankkien kilpailukyvyn ja liiketoimintamallien pitkäjänteisen kehityksen kannalta.

Kestokyvyn turvaaminen on erityisen tärkeää nykyisessä toimintaympäristössä, jossa poliittinen, taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus on huomattava. Epävarmuus ei kuitenkaan käy riittävässä määrin ilmi rahoitusmarkkinoiden stressiä kuvaavissa markkinapohjaisissa indikaattoreissa, mikä saattaa johtaa äkilliseen riskien uudelleenhinnoitteluun. Tällä hetkellä pankkien pääoma- ja likviditeettipuskurit ovat reilusti sääntelyvaatimuksia suuremmat, ja niiden kannattavuus on pysynyt vakaana. Rahoitusvakauden näkymät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ovat kuitenkin muuttuneet epävarmemmiksi. Sokit saattavat realisoitua odottamatta ja levitä nopeasti, kun geopoliittiset jännitteet ovat kasvaneet, monissa rahoitusmarkkinoiden segmenteissä esiintyy yliarvostusta, pankkien sidokset pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien kanssa ovat lisääntyneet ja sijoittajien mielialat saattavat muuttua äkillisesti.

Siksi meidän on edelleenkin kiinnitettävä katseemme pankkien lyhyen aikavälin tulosindikaattoreita kauemmas ja tunnistettava haavoittuvuudet epäsuotuisalle ulkoiselle kehitykselle. Tätä taustaa vasten olemme laatineet valvontaprioriteetit vuosille 2026–2028.

Ensimmäisenä prioriteettina on, että pankkien tulisi vahvistaa kykyään selviytyä geopoliittisista riskeistä ja makrotalouden epävarmuustekijöistä. Siihen sisältyvät myös hyvät luotonmyöntökäytännöt, riittävästä pääomasta huolehtiminen sekä ilmasto- ja ympäristöriskien huolellinen hallinta. Osana tätä työtä toteutamme vuonna 2026 käänteisen stressitestin. Sillä pyritään tunnistamaan pankkikohtaisia geopoliittisia riskiskenaarioita, jotka saattaisivat vakavasti heikentää yksittäisten pankkien rahoitusasemaa.

Toisessa prioriteetissa keskitytään pankkien operatiiviseen häiriönsietokykyyn ja niiden käyttämän teknologian toimintavarmuuteen. Pankkien tulisi hallita operatiivisia riskejä paremmin, korjata riskitietojen koonnin ja raportoinnin puutteet sekä varmistaa, että digitaalisen siirtymän – ja myös tekoälyn käytön – tukena on vahva riskienhallinta.

Ripeästi reagoiva valvonta, joka selkeästi keskittyy olennaisiin riskeihin ja turvaa euroalueen pankkien laaja-alaisen kestokyvyn, on strateginen vastauksemme muuttuvaan riskiympäristöön. Jotta voimme mandaattimme mukaisesti ylläpitää pankkien luotettavuutta ja vakavaraisuutta, tarvitaan vahvaa sääntelykehystä. EU:n pankkisäännösten yhdenmukaistaminen ja eurooppalainen talletussuojajärjestelmä tukisivat yhtenäistämistä ja yksinkertaistamista, ja sisämarkkinoiden syventäminen tehostaisi pankkisektorin toimintaa.

Kansainvälisesti tarkastellen globaalin rahoitusjärjestelmän kestokyky on kasvun ja vakauden avaintekijä. Se edellyttää yhteisiä sääntelystandardeja ja vahvaa valvojien keskinäistä koordinointia. Näistä ohjenuorista on pidettävä kiinni geopoliittisten jännitteiden kiristyessä. Fragmentoituminen tai standardien heikkeneminen saattaisi heikentää pankkien kestokykyä epäsuotuisan kehityksen oloissa.

1 Pankkivalvonta vuonna 2025

1.1 EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien kestokyky vuonna 2025

Vuonna 2025 euroalueen pankkisektorin kestokyky^[1] pysyi edelleen hyvänä, riskiprofiili vakaana ja perustekijät vahvoina. Merkittävien laitosten yhteenlaskettu ydinpääomasuhde (CET1) nousi vuositasolla hieman ja oli vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 16,1 %, kun se edellisvuonna oli 15,7 %.^[2] Ydinpääomasuhteen paraneminen johtui ennen kaikkea merkittävien laitosten vahvasta kannattavuudesta ja kertyneistä voittovaroista. Merkittävien laitosten yhteenlaskettu ydinpääomasuhde pysyi jokseenkin ennallaan 5,9 prosentissa.

Euroalueen ylimääräisen likviditeetin asteittain vähetessä pankkisektorin maksuvalmiusaste oli edelleen vakaa ja ylitti vähimmäisvaatimukset reilusti. Vuonna 2025 merkittävien laitosten yhteenlaskettu maksuvalmiusaste oli 157 % ja pysyvän varainhankinnan vaatimus 126 %.

Merkittävien laitosten kannattavuus vuonna 2025 osoittautui kestäväksi. Korkokate pysyi rahapolitiikan kevenemisestä huolimatta vahvana ja huomattavasti parempana kuin matalien korkojen jaksolla. Lisäksi muut kuin korkotulot kasvoivat voimakkaasti varainhoitoliiketoiminnan ja maksupalveluista saatujen palkkiotulojen vauhdittamina.

Myös saamisten laatu pysyi vakaana makrotalousympäristön jonkinasteisen kasvun ja yksityisen sektorin taseiden vahvuuden tukemana. Merkittävillä laitoksilla kokonaisuutena järjestämättömien saamisten osuus oli 1,9 %^[3] vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, ja arvonalentumiskirjausten tasosta päätellen pankit odottivat saamisten laadun pysyvän jatkossakin vakaana. Maa- ja omaisuuslajikohtaisia eroja oli kuitenkin nähtävissä. Erilaiset huolenaiheet, kuten ulkomaankaupan jännitteet ja vuoden mittaan niihin liittyneet epävarmuustekijät, näkyivät muiden kuin rahoitusalan yritysten heikkona lainakysyntänä sekä pankkien luotonantokriteerien nettomääräisenä tiukentumisena muutamalla viime neljänneksellä. Vuositasolla konkurssien määrä euroalueella nousi alhaiselta lähtötasoltaan 5,1 prosentilla vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä^[4]. Valtaosa tapauksista keskittyi pk-sektorille.

Järjestämättömien saamisten osuus merkittävillä laitoksilla pysyi jokseenkin ennallaan sekä suurten pk-yritysten (noin 4,9 %) että muiden kuin rahoitussektorin yritysten (3,5 %) lainasalkuissa. Sellaisten lainojen osuudet, joiden luottoriski on merkittävästi kasvanut alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (eli ns. vaiheen 2 lainojen osuudet), laskivat hieman ja olivat 15,4 % suurten pk-yritysten lainasalkusta (‑0,16 prosenttiyksikköä vuositasolla) ja 13,6 % muiden kuin rahoitussektorin yritysten lainasalkusta (‑0,46 prosenttiyksikköä).

Liikekiinteistösektorilla sentimentti-indeksit ja saamisten laadun mittarit viittasivat euroalueen markkinoiden vakaantumiseen toimitilasegmentin vaikeuksista huolimatta. Vaiheen 2 lainojen osuudet liikekiinteistösektorin lainasalkuissa laskivat 1,74 prosenttiyksikköä vuositasolla ja olivat 17,8 %. Joissain maissa järjestämättömät lainat kuitenkin lisääntyivät huomattavasti suurten pk-yritysten ja liikekiinteistösektorin lainasalkuissa, mikä osoittaa, että näiden segmenttien tilannetta on syytä seurata tarkoin.

Kotitalouksille myönnettyjen lainojen segmentissä korkojen lasku ja asuntomarkkinanäkymien paraneminen vauhdittivat asuntolainojen kysyntää voimakkaasti, ja saamisten laatu koheni entisestään. Sen sijaan kuluttajaluottojen osalta saamisten laatu heikkeni hieman, ja järjestämättömien saamisten osuus nousi vuositasolla 0,16 prosenttiyksiköllä 5,5 prosenttiin.

1.1.1 Stressitestaus vuonna 2025

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta toteutti euroalueen merkittäville laitoksille vakavaraisuutta koskevan stressitestin.^[5] Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) koordinoimaan EU:n laajuiseen stressitestiin osallistui kaikkiaan 51 suurta euroalueen pankkia, ja EKP:n koordinoimaan stressitestiin osallistui 45 keskisuurta pankkia. Kaikkiin pankkeihin sovellettiin samaa analyysikehystä. EPV julkaisi vuoden 2025 EU:n laajuisen stressitestinsä tulokset euroalueen 51 suurimman pankin osalta. EKP puolestaan julkaisi stressitestinsä pankkikohtaiset tulokset 45 keskikokoisen pankin osalta sekä vuoden 2025 stressitestin lopulliset kokonaistulokset koko otoksen (96 merkittävää laitosta) osalta.^[6]

Kaiken kaikkiaan stressitesti toi esiin euroalueen pankkisektorin kyvyn selviytyä vakavasta mutta täysin mahdollisesta laskusuhdanteesta. Vuoden 2025 stressitesti osoitti jälleen, miten pankkisektorin kestokyky on parantunut yhteisen valvontamekanismin (YVM) perustamisvuodesta 2014 lähtien. Yhteenlaskettu ydinpääomasuhde, joka vuoden 2013 päätteeksi oli 11,1 %, nousi vuoden 2025 loppuun mennessä 4,9 prosenttiyksikköä 16,0 prosenttiin (ks. kaavio 1). Stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa ydinpääomasuhde nousi kyseisellä jaksolla asteittain tasolle, joka oli vuoden 2025 testissä 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EKP:n vuonna 2014 toteuttamassa kattavassa arvioinnissa. Edellisen eli vuoden 2023 stressitestin tuloksiin nähden vuoden 2025 stressitestissä yleiset luottoriskitappiot olivat suuremmat järjestämättömien saamisten suuremman kasvun myötä.

Kohentuneen kannattavuuden ansiosta pankit pystyivät kuitenkin paremmin kattamaan negatiiviset sokit stressitestijaksolla, ja kannattavuuden vaikutus oli voimakkaampi kuin kasvaneiden tappioiden. Niinpä pääomasuhde heikkeni vähemmän, ja vuoden 2025 stressitestin paremmat tulokset edelliseen testiin nähden selittyivät pääasiassa korkokatteella.

Stressitestien tulokset huomioidaan valvontadialogissa, jota EKP käy valvottavien pankkien kanssa. Mahdolliset stressitestissä todetut laadulliset puutteet vaikuttavat SREP-arvioinnin hallintokomponenttiin ja saattavat sitä kautta vaikuttaa pilarin 2 pääomavaatimuksiin. Määrälliset tulokset puolestaan huomioidaan pilarin 2 pääomaohjeistuksen ja sen vähimmäisomavaraisuusasteen määrittämisen yhteydessä. Järjestelmätason ydinpääomasuhteiden kehitys ennen ja jälkeen stressitestin EU:n laajuisissa stressitesteissä on esitetty kaaviossa 1.

Kaavio 1

Yhteenlaskettu ydinpääomasuhde stressitestin alussa ja kolmen vuoden epäsuotuisan skenaarion lopussa

(prosentteja kokonaisriskistä)

Samaan aikaan vuoden 2025 EU:n laajuisen stressitestin kanssa EKP toteutti erillisen vastapuoliluottoriskiä koskevan kokeellisen skenaarioanalyysin, jossa arvioitiin valittujen pankkien kykyä mallintaa vastapuoliluottoriskiä eri stressiskenaarioissa ja tunnistaa muihin rahoituslaitoksiin kuin pankkeihin liittyviä haavoittuvuuksia. Vaikka tämän analyysin tuloksilla ei ollut suoraa vaikutusta pääomavaatimuksiin, ne huomioidaan osallistuneiden laitosten kanssa käytävässä valvontadialogissa.

Analyysi osoitti, että vastapuoliluottoriskille alttiit saamiset (vakuuden vähentämisen jälkeen) olivat erityisen suuria sellaisilla muiden kuin rahoitussektorin yrityksillä ja muilla rahoituslaitoksilla kuin pankeilla, joiden kotipaikka on Yhdysvallat. Lisäksi euron heikkenemisskenaariosta seurasi yleisesti suurempia vastapuoliluottoriskistä johtuvia tappioita kuin koronlaskuskenaariosta. Samalla riskisaamisten epäedullinen korrelaatio (ns. wrong-way-riski), jolla mitattiin vastapuoliriskille alttiin saamisen ja sen maksun laiminlyönnin riskin välistä positiivista korrelaatiota, osoittautui melko vähäiseksi.

1.2 Valvontaprioriteetit vuosille 2025–2027

1.2.1 Johdanto

Pankkisektorin näkymiin vaikuttavat pääasiassa edelleen jatkuvat geopoliittiseen ympäristöön liittyvät epävarmuustekijät ja niiden vaikutukset euroalueen talouteen. Vaikka euroalueen pankkisektorin kestokyky on viimeaikaisten häiriöiden yhteydessä osoittautunut hyväksi, valvontaprioriteeteissa nostettiin jälleen esiin EKP:n pankkivalvonnan aiempi kehotus, jonka mukaan pankkien tulisi noudattaa varovaisuutta, huolehtia jatkuvasta seurannasta ja arvioida säännöllisesti ulkoisten sokkien mahdollisia vaikutuksia toimintaansa. Valvottavien laitosten tulisi vahvistaa kykyään selviytyä makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välittömistä uhista ja vakavista geopoliittisista sokeista (prioriteetti 1, osa 1.2.2) ja keskittyä ennen kaikkea luottoriskin hallintaan ja operatiiviseen häiriönsietokykyyn. Koska geopoliittiset riskit kohdistuvat monille eri toimialoille, valvottavia laitoksia kannustettiin huomioimaan niiden mahdolliset vaikutukset liiketoimintastrategioissaan ja riskienhallinnassaan. Pankkien tulisi myös tehostaa ja nopeuttaa riskitietojen koontivalmiuksissa ja riskien raportoinnissa havaittujen olennaisten puutteiden korjaamista. Muita kriittisiä osa-alueita, jotka vaativat korjaustoimia, ovat liiketoimintastrategioiden puutteet sekä ilmasto- ja ympäristöriskien hallinta (prioriteetti 2, osa 1.2.3). Tekniikan kehityksestä on tulossa pankkisektorin tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä osa-alue. Pankkien onkin tehostettava digitalisaatiostrategioitaan ja varmistettava uuden teknologian käyttöönotosta johtuvien riskien huolellinen hallinta (prioriteetti 3, osa 1.2.4).

1.2.2 Prioriteetti 1: Pankkien tulisi vahvistaa kykyään selviytyä makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välittömistä uhista ja vakavista geopoliittisista sokeista

1.2.2.1 Geopoliittisten riskien hallinnan sisällyttäminen valvontaprioriteetteihin

Geopoliittiset riskit pysyivät keskeisenä painopisteenä EKP:n valvontaprioriteeteissa vuosille 2025–2027, sillä globaalit epävarmuustekijät ovat lisääntyneet ja kyseiset riskit ovat tyypillisesti kytköksissä toisiinsa. EKP:n mukaan pankkien tulisi sisällyttää nämä riskit yleisiin riskienhallintakehikkoihinsa ja ylläpitää kestokykyään laaja-alaisesti.

Geopoliittisten riskien hallinta

Vuoden 2025 valvonta-arviot perustuivat edellisvuonna laadittuun kehykseen^[7], jolla pyrittiin lisäämään ymmärrystä geopoliittisten sokkien vaikutuksesta rahoitusjärjestelmään ja pankkeihin. Yhteiset valvontaryhmät huomioivat geopoliittiset tekijät luotto-, markkina- ja likviditeettiriskien sekä operatiivisten ja hallintoriskien arvioidessaan ja tarkastelivat niitä laaja-alaisina riskejä lisäävinä tekijöinä. Valvojat keskittyivät pankkien hallintoon ja riskienhallintaan sekä niiden kykyyn tunnistaa, arvioida ja hallita geopoliittisia sokkeja. Tammikuussa 2025 EKP järjesti pankkien kanssa paneelikeskustelun kootakseen yhteen pankkien käyttämiä geopoliittisten riskien hallintakäytäntöjä. Näin saadut tiedot otettiin huomioon valvontatoimien suunnittelussa, ja niistä saatiin tukea EKP:n laajemmille hankkeille, joilla pyritään vahvistamaan pankkien kykyä selviytyä geopoliittisista sokeista. Geopoliittiset riskit huomioitiin myös vuoden 2025 EU:n laajuisessa stressitestissä^[8], joka perustui epäsuotuisaan geopoliittiseen skenaarioon (ks. osa 1.1.2).

EKP:n pankkivalvonta painotti vuonna 2025 erityisesti geopoliittisen riskin operatiivista ulottuvuutta. Yhteiset valvontaryhmät arvioivat pankkien varautumista kyberuhkiin, fyysisiin turvallisuushaasteisiin ja ulkoistettujen palveluiden häiriöihin. EKP jatkoi vuoden 2024 kyberhäiriöiden sietokyvyn stressitestissä tehtyjen havaintojen seurantaa^[9]. Testin perusteella pankkien kyky palautua kyberhyökkäyksestä oli kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla, mutta myös korjaustarpeita havaittiin. Tämän osa-alueen valvonnalla täydennettiin digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun EU:n asetuksen eli DORA-asetuksen meneillään olevaa täytäntöönpanoa.^[10]

EKP:n pankkivalvonta seurasi edelleen tarkoin sellaisia euroalueen pankkeja, joilla on tytäryhtiöitä Venäjällä. Niitä kehotettiin laatimaan selkeät riskienhallintasuunnitelmat, huolehtimaan säännöllisestä raportoinnista ja toteuttamaan riskiperusteisia toimia riskisaamisten vähentämiseksi järjestelmällisesti ja kohtuullisessa ajassa.

Lisäksi EKP lisäsi pankkivalvontasivuilleen geopoliittisia riskejä käsittelevän osion.

1.2.2.2 Luottoriskin hallintajärjestelmät

Vuoden 2025 mittaan valvojat keskittyivät edelleen pankkien luottoriskin hallinnassa ilmenneisiin rakenteellisiin puutteisiin ja seurasivat luottoriskiä mahdollisesti lisääviä tekijöitä, kuten geopoliittisia riskejä, makrotalousympäristön epävarmuutta ja kehittymässä olevia riskejä haavoittuvilla toimialoilla. Esimerkiksi pankkien ja pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten (kuten listaamattomiin kohteisiin sijoittavien private market -rahastojen) välisten suhteiden nopeat muutokset saattavat altistaa pankkeja uusille välittömille ja välillisille riskeille, jotka vaativat valvojien huomiota.^[11] Vaikka riskit muuttuvat, luottoriskin valvontaperusteet pysyivät ennallaan. Vuonna 2025 EKP keskittyi edelleen luottoriskin hallinnan koko sykliin luotonannosta järjestämättömien saamisten hallintaan ja pyrki varmistamaan, että pankeilla oli ennakoivat hallintamenettelyt valmiina.

Yhteiset valvontaryhmät hallinnoivat yhdenmukaisesti asiaankuuluvia jatkuvan valvonnan toimia sekä paikalla tehtäviä toimia. Näin varmistettiin luottoriskin valvonnan kokonaisvaltaisuus ja tehokkuus.

Vuonna 2025 paikalla tehtävissä tarkastuksissa (ks. osa 1.4.2) keskityttiin vähittäis- ja liikekiinteistöluottoihin, korkean velkarahoitusasteen luottoihin sekä suuryritysten tai pk-yritysten luottoihin. Erityishuomion kohteena olivat luoton myöntämisprosessit, riskien luokittelu ja odotettavissa olevien luottotappioiden mallintamiskäytännöt.

Jatkuvan valvonnan horisontaaliset toimet (ks. osa 1.4.1) koostuivat paikalla tehtyihin tarkastuksiin perustuvien havaintojen jatkoseurannasta. Yhteiset valvontaryhmät esimerkiksi lähettivät korkean velkarahoitusasteen luottoja koskeneen kattavan arvioinnin perusteella 12 pankille kirjeen, jossa esitettiin suosituksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Pankkivalvonnan yhteiset toiminnot ja yhteiset valvontaryhmät toteuttivat myös jatkuvana valvontana sekä laaja-alaisia erityisarviointeja että pankkikohtaisia perusteellisia analyyseja. Päätökseen saatiin esimerkiksi pk-yritysluottojen kehittymässä olevien riskien hallintaa koskeva erityisarviointi^[12], ja yhteiset valvontaryhmät toteuttivat perusteellisia analyyseja valvomiaan pankkeja koskevista aiheista ja riskeistä, joita olivat esimerkiksi lainanhoitojoustot ja ennakkovaroitusjärjestelmien vaikuttavuus.

Keskiössä oli edelleen myös ilmastoriskien arviointi ja sen vaikutus luottoriskiin, ja erityisesti keskityttiin rakennusten energiatehokkuuteen ja fyysisten riskitapahtumien vakuutuskatteen saatavuuteen. Tässä yhteydessä EKP järjesti yhdessä toimialan edustajien kanssa kaksi konferenssia, joissa keskusteltiin haasteista ja hahmoteltiin mahdollisia ratkaisuja.^[13]

Vastapuoliluottoriskiin liittyvien puutteiden korjaaminen eteni vuonna 2025. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin ja Englannin keskuspankin kanssa jatkettiin vastapuoliluottoriskiä koskevaa yhteistyötä pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituslaitoksiin liittyvien vastuiden saralla. Erityishuomion kohteena olivat vastapuoliluottoriskin mittaaminen ja markkinatakaustoimintoja hoitaviin pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituslaitoksiin liittyvät vastuut. Analyysi osoitti, että pankkien tulee edelleen pyrkiä parantamaan tietojen laatua, jotta varmistetaan vastapuoliluottoriskin mittauksen virheettömyys ja luotettavuus. Pankkien tulisi vastapuoliluottoriskiä koskevissa stressitesteissään testata paitsi markkinariskiin liittyviä tekijöitä myös luottosalkkujen keskittymiä ja likviditeettiä. Lisäksi pankeilla tulisi olla käytössä vakaat päivänsisäisen vastapuoliluottoriskin hallintamenettelyt, jotka asianmukaisesti kattavat vastapuolten toiminnot koko päivän ajan etenkin markkinatakaustoimintoja hoitavien pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten kohdalla.

Vuonna 2025 EKP seurasi tällä saralla edelleen myös aktiivisimpia merkittäviä laitoksia koskevaa valuuttakaupan selvitysriskiä. Sitä varten EKP kerää puolivuosittain Global Foreign Exchange Committeen tarkistettuihin menetelmiin perustuvia tietoja ja tilastoja valuuttakaupan selvitysriskistä ja käy merkittävien laitosten kanssa säännöllisesti keskustelua niiden sisäisistä muutoksista ja markkinoiden yleisistä trendeistä.

Pankeille toimitettiin kirjallisia tiedotteita niin jatkuvassa valvonnassa kuin paikalla toteutetuissa tarkastuksissa tehdyistä havainnoista, ja ne käytiin yksityiskohtaisesti läpi varta vasten järjestetyissä kokouksissa (ks. osa 1.3.1). Valvontahavainnot otettiin soveltuvin osin huomioon SREP-arvioinnissa, ja niihin liittyvistä valvontatoimenpiteistä keskusteltiin valvottavien laitosten kanssa osana säännöllistä valvontadialogia.

1.2.2.3 Operatiivisen häiriönsietokyvyn järjestelmät tietojärjestelmäriskin osalta (ml. kyberriskit ja kolmansiin osapuoliin liittyvät tietojärjestelmäriskit)

Vuonna 2025 EKP:n prioriteetteihin kuului edelleen merkittävien laitosten operatiivinen häiriönsietokyky. Sen keskeisenä osana on tieto- ja viestintätekniikan (TVT) turvallisuus, johon sisältyvät myös kyberturvallisuus ja kolmansiin osapuoliin liittyvät TVT-riskit. Tammikuusta 2025 alkaen valvontatoimiin toi muutoksia asetus finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä eli DORA-asetus, jossa edellytetään pankkien vahvistavan TVT-riskien hallintaa, myös kolmansiin osapuoliin liittyvän TVT-riskin hallintaa, sekä tietojärjestelmiin liittyvien häiriötilanteiden raportointia. Valvontamenetelmiä päivitettiin sen varmistamiseksi, että DORA-asetuksen vaatimukset täyttyvät kaikissa valvontatoimissa. EKP:n kyberhäiriö- ja ulkoistusraportoinnin kehykset kumottiin ja korvattiin DORA-asetuksessa säädetyillä raportointimääräajoilla ja vakiomuotoisilla malleilla.

Vastauksena muuttuvaan kyberriskiympäristöön valvojat laativat kattavan kyberhäiriötilanteiden kriisikäsikirjan, jonka tarkoitus on parantaa sisäisten ja ulkoisten kyberriskiin liittyvien kehysten välistä koordinointia ja valmiuksia. Valmiuksiin kuuluvat esimerkiksi EKP:n sisäinen valmistautuminen sekä kansainväliset häiriöprotokollat.

Vuonna 2025 paikalla tehtävät TVT-riskiä koskevat tarkastukset pohjautuivat enimmäkseen EKP:n valvontaprioriteetteihin, ja niissä keskityttiin kyberturvallisuuteen ja kolmansiin osapuoliin liittyvän TVT-riskin hallintaan. Muita paikalla tehtäviä tarkastuksia toteutettiin tapauskohtaisesti yhteisten valvontaryhmien pyynnöstä (ks. osat 1.3.1 ja 1.4.2). Lisäksi EKP perusti työryhmän valvomaan merkittävien laitosten uhkaperusteista tunkeutumistestausta. Uhkaperusteinen tunkeutumistestaus on uusi DORA-asetuksen nojalla käytettävä valvontaväline, jonka vastuuviranomaisena EKP toimii merkittävien laitosten osalta. Vuonna 2025 EKP toteutti ensimmäisen tiedonkeruun DORA-asetuksen mukaista tietorekisteriä varten. Siinä merkittäviltä laitoksilta kerättiin tietoja kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä tietojärjestelmiin liittyvistä sopimusjärjestelyistä. Tietojen analyysi vahvisti, että riippuvuus kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajista on kasvanut, ulkoistukset keskittyvät pienelle joukolle kyseisiä palveluntarjoajia (etenkin pilvipalveluntarjoajia), kyseisten palveluntarjoajien korvattavuus on heikolla tasolla ja ulkoistettujen palveluiden uudelleenintegroinnissa on vaikeuksia.

Niinpä EKP pyrki oppaassa pilvipalveluiden ulkoistamisesta pilvipalveluntarjoajille selventämään DORA-asetukseen liittyviä odotuksiaan, edistämään valvonnan johdonmukaisuutta ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset läpinäkyvyyttä lisäämällä.

Kyberriski ja tietojärjestelmiin liittyvät ulkoistusriskit ovat edelleen pankkien keskeinen haaste, sillä geopoliittisten riskien myötä kasvavien uhkien vuoksi pankkien on edelleen muokattava kyberturvallisuusriskin ja kolmansiin osapuoliin liittyvän TVT-riskin hallintaa.

1.2.3 Prioriteetti 2: Pankkien tulisi korjata pitkäaikaiset olennaiset puutteet tehokkaasti ja viivyttelemättä

EKP:n valvontastrategiassa painopistettä siirrettiin riskien tunnistamisesta niiden korjaamiseen, ja pankkien, joilla vielä on korjaamattomia olennaisia puutteita, edellytetään korjaavan ne valvontaodotusten täyttämiseksi. Aiemmissa valvonta-arvioinneissa pankeilla on todettu merkittäviä puutteita ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnassa sekä riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksissa, jotka molemmat kuuluvat EKP:n valvontaprioriteetteihin vuosille 2025–2027. Vaikka molemmilla osa-alueilla onkin tapahtunut huomattavaa edistystä, korjaustoimien jatkaminen on olennaista, ja se vaatii seurantatyötä tulevien valvontasyklien aikana.

1.2.3.1 Ilmasto- ja ympäristöriskejä koskevat puutteet liiketoimintastrategioissa ja riskienhallinnassa

Pankkien kyky hallita asianmukaisesti ilmasto- ja ympäristöriskejä^[14] oli tärkeä valvontakohde vuonna 2025, sillä fyysisiä ja siirtymäriskejä esiintyi edelleen entistä suurempina ja entistä useammin, eivätkä pankit ole vielä korjanneet niihin liittyviä riskinhallintajärjestelmiensä puutteita.

Vuonna 2025 EKP saattoi päätökseen monivuotisen ohjelman pankkien riskienhallintakyvyn edistämiseksi ja jatkoi siirtymistä tavanomaiseen käytäntöön valvomalla ilmasto- ja ympäristöriskejä osana säännönmukaisia valvonta-arvioita ja ‑prosesseja. Tämänhetkisten sääntelyvaatimusten perusteella EKP oli asettanut pankeille vuoden 2024 loppuun määräajan, johon mennessä niiden tulisi tältä osin parantaa riskienhallintamenettelyjään. Aiempina vuosina EKP antoi useiden dialogi- ja palautekierrosten jälkeen sitovat valvontapäätökset pankeille, joilla oli näitä valvontavaatimuksia koskevia olennaisia puutteita, ja määräsi jokaiselta rikkomuspäivältä kertyviä uhkasakkoja, jos kyseiset pankit eivät noudattaneet vaatimuksia määräpäivään mennessä (”yhdistetyt päätökset”)^[15]. Vuonna 2025 EKP antoi näihin valvontavaatimuksiin liittyen yhden yhdistetyn päätöksen. Lisäksi se saattoi päätökseen yhden tehostetun valvontatoimenpidemenettelyn. Siinä pankki oli jättänyt noudattamatta näitä valvontavaatimuksia koskevaa EKP:n päätöstä, jossa määritettiin uhkasakkojen kokonaismäärä (ks. osa 2.3.1).

Kaiken kaikkiaan pankit edistyivät huomattavasti ilmasto- ja luontokriiseistä johtuvien riskien hallinnassa ja ottivat käyttöön organisaatiotason järjestelyt niiden tunnistamista, seurantaa ja hallintaa varten. EKP:n analyysit osoittavat, että yli 90 % pankeista katsoo olevansa olennaisesti alttiina näille riskeille (kun vuonna 2021 vastaava luku oli 50 %)^[16] ja että kaikilla pankeilla on nyt käytössä ilmastostressitestijärjestelmä. Useimmat pankit ottivat myös käyttöön pääoman määrällisen tarpeen määritysjärjestelmiä. Valvontaa on kuitenkin vielä jatkettava, sillä riskien määrälliset kartoitusmenetelmät ovat alkuvaiheessa, fyysisten ja siirtymäriskien hallinnassa esiintyy edelleen haasteita ja yksittäisillä pankeilla todettuja heikkouksia on korjaamatta.

Pankkien erilaiset haasteet ovat EKP:n tiedossa, ja se onkin parhaillaan viimeistelemässä ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan hyviä käytäntöjä koskevaa raporttia, jolla päivitetään ensimmäistä, vuonna 2022 julkaistua koostetta. Raportti on pankeille hyödyllinen työväline, jossa esitellään eri mahdollisuuksia riskienhallintakäytäntöjen parantamiseksi. Lisäksi EKP käy pankkien kanssa jatkuvaa dialogia, jossa käsitellään niiden yleistä edistymistä ja lisätään ymmärrystä niiden kohtaamista haasteista. Yhtenä esimerkkinä tästä oli koko toimialalle 1.10.2025 järjestetty ”Climate and nature risk management: taking stock and looking ahead” ‑keskustelutilaisuus.

1.2.3.2 Riskitietojen koonti ja raportointi

Riskitietojen koonti ja raportointi on olennaista vahvan riskienhallinnan ja tehokkaan päätöksenteon kannalta, sillä puutteet tietojen laadussa ja raportoinnissa heikentävät pankin kykyä tunnistaa, seurata ja vähentää riskejä. Vahvojen riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksien ansiosta pankit voivat tehostaa toimintaansa ja parantaa kilpailukykyään sekä ottaa helpommin käyttöön digitaalisia apuvälineitä ja innovatiivisia teknologioita, joita ovat esimerkiksi tekoäly ja kehittynyt analytiikka.

Koska myös vuonna 2025 todettiin, että pankkien riskitietojen koonti ja raportointi ei ole edistynyt riittävästi muun muassa maaliskuussa 2024 julkaistussa oppaassa tehokkaasta riskitietojen koonnista ja raportoinnista esitettyjen valvontaodotusten osalta, EKP sovelsi kaikkiin pankkeihin kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tavoitteena oli valvoa tarkasti kaikkien merkittävien laitosten riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksien kehitystä mahdollisten puutteiden tunnistamiseksi ja seuraamiseksi.^[17] Keskeisenä elementtinä oli selkeästi määritetty eskalointiprosessi, jossa pankkeja vaadittiin toimittamaan selkeät aikataulut ja välitavoitteet tunnistettujen puutteiden korjaamiseksi ja niiden juurisyiden määrittämiseksi. Jos ensimmäisillä valvontatoimilla ei saatu oikea-aikaisia tuloksia, käyttöön otettiin tehokkaampia keinoja asianmukaisten korjaustoimien varmistamiseksi. Kyseiset keinot perustuivat YVM-asetuksen artiklassa 16^[18] säädettyihin sitoviin valvontatoimenpiteisiin, joihin kuuluvat mahdollisina tehostettuina valvontatoimenpiteinä myös uhkasakot.

EKP lähestyi jälleen tietojen laatuongelmia kokonaisvaltaisesti ja huomioi myös muista valvontatoimista saadut tiedot arvioidessaan pankkien yleisiä riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksia. Niitä olivat esimerkiksi EKP:n lyhyen aikavälin tiedonkeruussa (STE) ja stressitesteissä saatujen tietojen laatu sekä tiedot vastuista yksityisille luottomarkkinoille. Vahvistaakseen toimiaan tällä saralla EKP laati tammikuun 2025 alussa oikeudellisen kehyksen, jolla varmistetaan stressitestauksessa raportoitavien tietojen riittävä laatu^[19] Lisäksi EKP julkaisi tänäkin vuonna tietojen hallintaa ja laadunvarmistusta koskevan johdon raportin, jonka pilottiversio ilmestyi vuonna 2023. ^[20] Pankkien johto oli nyt edellisvuotta tiiviimmin mukana havaittujen puutteiden korjaamisessa, ja projektinhallinnan omistajuus ja vastuu oli selkeästi hallintoelinten tasolla.

Viimeisten kolmen vuoden aikana on kiinnitetty enemmän huomiota pankkien riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksiin, ja edistystä onkin tapahtunut. Nämä valmiudet kuuluvat nyt pankkien hallintoelinten vastuualueisiin, ja aiempien valvontatoimien yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamisessa otettiin merkittäviä edistysaskelia. Jatkuvan valvonnan toimissa ja paikalla tehtävissä tarkastuksissa kävi kuitenkin ilmi, että valvottavien laitosten tulee edelleen jatkaa työtä esimerkiksi tietohallinnon, tietohallintojärjestelyiden sovellusalan, tietoarkkitehtuurin ja tietoteknisen infrastruktuurin saralla.

1.2.4 Prioriteetti 3: Pankkien tulisi vahvistaa digitalisaatiostrategioitaan ja vastata uuden tekniikan käytön myötä kehittyviin haasteisiin

1.2.4.1 Digitaalisen siirtymän strategiat

Pankkien digitalisaatio ja uuden tekniikan käyttö edellyttävät vahvaa hallintoa ja riskienhallintaa. Digitalisaatiossa ei ole kyse yksinomaan teknologiasta, vaan myös laitosten sisäisestä kulttuurista ja valmiuksista. Digitaalisen strategian onnistumiselle keskeistä on innovaatioiden integroiminen liiketoimintaan ja yleisen digivalmiuden varmistaminen. Prosessin ajoitus ja laajuus ovat pankin omia strategisia päätöksiä, mutta niillä voi olla syvällekäypiä vaikutuksia pankin operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin ja koko riskiprofiiliin.

Vuonna 2025 EKP toteutti lukuisia valvontatoimia, joiden tarkoitus oli lisätä ymmärrystä uuden tekniikan käyttötapauksista ja niiden vaikutuksista pankin riskienhallintavalmiuksiin.^[21] Se esimerkiksi jatkoi paikalla tehtäviä kohdennettuja tarkastuksia jo neljäntenä peräkkäisenä vuonna ja tutki kattavasti pankkien digitalisaatiostrategioita ja niiden toteutusta, kuten uusia teknologioita sekä resursointi- ja projektinhallintavalmiuksia. Lisäksi se arvioi digitalisaation vaikutuksia sekä taloudellisista että muista näkökulmista. Muihin valvontatoimiin sisältyivät esimerkiksi 13 merkittävää laitosta kattavat työpajat, joissa käsiteltiin tekoälyn käyttöä luottopisteytykseen ja petosten tunnistamiseen.

Digitaalisen siirtymän yhteydessä tietoaineistojen merkitys on suuri niin pankeille kuin valvojillekin. EKP:n vuotuista tiedonkeruuta digitalisaatiosta ja innovatiivisten teknologioiden käytöstä hienosäädettiin teknologia- ja innovaatioulottuvuuden tunnistamiseksi paremmin. Se kuului lyhyen aikavälin tiedonkeruuseen, jonka EKP toteuttaa säännönmukaisen valvontaraportoinnin täydennykseksi. Lyhyen aikavälin tiedonkeruu on edelleenkin pankkien digitaalisen siirtymän arvioinnin keskeinen tietolähde, jolla voidaan tunnistaa pankkien digitalisointitoimien, teknologisen yhteistyön ja käyttötapausten kehitys. Tietojen analyysin pohjalta voitiin helposti valita käyttötapaukset ja pankit jatkoarviointiin tai työpajoihin ja muihin vuorovaikutteisiin toimiin.

EKP toteutti kohdennettua valvontaa myös kahden vertailuanalyysin kautta. Niissä tutkittiin digitalisaation hyödyntämistä tietyillä liiketoiminta-alueilla. Työtapana olivat 12 merkittävälle laitokselle järjestetyt työpajat, joissa käsiteltiin digitaalista maksamista ja vähittäisliiketoimintaa. Lisäksi yhteisen valvontamekanismin digitalisaatiota käsittelevä konferenssi 16.10.2025 kokosi valvojat ja pankit käymään keskustelua digitaalisista strategioista ja niiden toteutuksesta tietyillä liiketoiminta-alueilla, kuten vähittäispankkitoiminnassa ja maksamisessa, ja myös tekoälyn kehityksestä ja siihen liittyvistä riskeistä.

1.3 Tehokas, vaikuttava ja riskiperusteinen valvonta

Yhteisen valvontamekanismin perustamisvuodesta 2014 lähtien pankkivalvonnan toteuttamistapa on muuttunut merkittävästi. Ensimmäisinä toimintavuosina keskityttiin valvontakäytäntöjen yhtenäistämiseen. Viime aikoina valvonta on siirtynyt kohti nopealiikkeisempää toimintatapaa, jossa yhdenmukaisia tuloksia saavutetaan entistä tehokkaammin vähemmän monimutkaisilla ja silti yhtä järjestelmällisillä menetelmillä sekä joustavammilla prosesseilla. EKP on vuonna 2023 ottanut käyttöön riskitoleranssijärjestelmän, jolla voidaan priorisoida kriittisiä riskialueita sekä joustavammin määrittää uusia ja kehittymässä olevia riskejä ja puuttua niihin.

Vuonna 2025 EKP kehitti kattavan uudistusohjelman, jonka tarkoitus on entisestään lisätä yhteisen pankkivalvonnan tehokkuutta, vaikuttavuutta ja riskiperusteisuutta. Uudistusohjelma on kuvattu joulukuussa 2025 julkaistussa raportissa ”Streamlining supervision, safeguarding resilience”, ja siihen sisältyy neljä hanketta. Ensimmäinen niistä on vuonna 2024 aloitettu vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin eli SREP-arvioinnin uudistus, jonka toteutus jatkui vuonna 2025 ja valmistuu aikataulun mukaan vuonna 2026 (ks. osa 1.3.1).^[22] Toiseksi niin sanotussa ”Next-level supervision” ‑hankkeessa laajennettiin SREP-uudistuksen tavoitteita myös muihin valvontatoimiin niiden saattamiseksi uudelle tasolle. Tämä koski esimerkiksi päätöksentekoa, sisäisten mallien hyväksyntää, stressitestausta, pääomaan liittyviä päätöksiä, raportointia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia (ks. osa 1.3.2). Kolmanneksi aloitettiin hanke yhtenäisen valvontakulttuurin edistämiseksi yhteisessä valvontamekanismissa (ks. osa 1.3.3). Neljänneksi EKP on parhaillaan kehittämässä valvonnan vaikuttavuuden arviointijärjestelmää (ks. osa 1.3.4).

1.3.1 Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin uudistus

Mandaattinsa mukaisesti EKP:n pankkivalvonta arvioi säännöllisesti suorassa valvonnassaan olevien pankkien taloudellista kuntoa vakavaraisuuden kokonaisarviointiprosessissa eli SREP-prosessissa. Vastatakseen riskiympäristön nopeisiin muutoksiin , ja noudattaakseen riippumattoman asiantuntija-arvioinnin suosituksia^[23] EKP käynnisti vuonna 2024 kattavan uudistuksen, jossa SREP-prosessia muokattiin tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja riskiperusteisemmaksi.

Ensimmäinen uudistetun SREP-prosessin mukainen valvontasykli valmistui lokakuussa 2025, ja valvontapäätökset tehtiin kuusi viikkoa aikaisemmin kuin edeltävinä vuosina. Se on vain yksi SREP-uudistuksen konkreettisista vaikutuksista, ja merkittävää edistystä on tapahtunut uudistuksen kaikissa kuudessa tavoitteessa.^[24]

• Tiiviimpiä riskiarvioita: Vuodesta 2023 lähtien EKP on käyttänyt monivuotista arviointia ja soveltanut arvioinneissaan riskitoleranssijärjestelmää.^[25] Vuonna 2025 monivuotinen arviointi tehtiin 75 prosentille SREP-osatekijöistä, ja sitä laajennettiin pankkien tytäryhtiöihin.
• Valvontatoimien parempi integrointi: Jotta pankkien riskeistä saataisiin kattavampi kuva ja päällekkäisyyksiä voitaisiin vähentää, yhteiset valvontaryhmät hyödyntävät nyt entistä järjestelmällisemmin paikalla tehtäviin tarkastuksiin, erityisarviointeihin ja muihin lähteisiin perustuvia tietoja, jolloin riippuvuus yksinomaan vuoden lopussa saatavista tiedoista vähenee. Lisäksi pankit saavat valvontaohjelmat nyt aiemmin, mikä helpottaa niiden suunnittelutyötä.
• Valvontakeinojen täysi hyödyntäminen: Oikea-aikaista viestintää ja valvontatoimien eskalointia^[26] painotetaan nyt entistä enemmän. Seurantatoimet on porrastettu^[27]. SREP-päätöksissä keskitytään entistä enemmän rakenteellisimpiin ja vakavimpiin ongelmiin, ja muita havaintoja käsitellään pitkin vuotta.
• Parempi viestintä: SREP-päätösten^[28] uusi formaatti tukee kohdennettua dialogia pankkien kanssa, sillä keskeiset riskitekijät ja valvonnan huomiot nostetaan päätöksessä selkeästi esiin.
• Vakioidumpia menetelmiä: EKP pyrkii pitämään valvontamenetelmät entistä vakaampina ja ennustettavampina. Esimerkiksi uusi pilarin 2 pääomavaatimusten määritysmenetelmä^[29] yksinkertaistaa ja vakauttaa valvontamenetelmiä.
• Tietojärjestelmien ja analyysivälineiden parempi hyödyntäminen: Digitaaliset apuvälineet tukevat tuoreimpaan tietoon perustuvaa valvontaa ja tehokasta vuorovaikutusta pankkien kanssa. Pankit voivat esimerkiksi seurata laadullisten toimien tilaa ja toimittaa todennusaineistoa suoraan valvojilleen.

1.3.1.1 Uudistuksen etenemisen seuranta

Jotta SREP-uudistuksesta saadaan suunniteltu hyöty, EKP:n pankkivalvonta seuraa jatkuvasti uudistuksen vaikutusta keskeisiin tavoitteisiin. Kuutta keskeistä tavoitetta on tarkoitus mitata indikaattoreilla, joita kehitetään ja hienosäädetään jatkuvasti. Tarkoituksena on mitata esimerkiksi seuraavia tekijöitä: monivuotisen arvioinnin saatavuus ja tehokas käyttö SREP-prosessissa, SREP-toimien kesto ja tarkoituksenmukaisuus sekä SREP-päätösten pituus ja selkeys, digitaalisten välineiden käyttö valvontahavaintojen ja -toimien reaaliaikaisen seurannan tukena sekä SREP-toimien hyödyntäminen ja SREP-syklin yleinen oikea-aikaisuus. Jatkossa indikaattoreista on tarkoitus raportoida EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksessa.

1.3.2 SREP-prosessiin kuulumattomien valvontatoimien kehittäminen uudelle tasolle

Vuonna 2025 EKP aloitti yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa lisäksi laajan uudistuskokonaisuuden eli ”Next-level supervision” ‑hankkeen. Sen tarkoitus on virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa keskeisiä valvontaprosesseja ja siten täydentää SREP-uudistusta. Siinä huomioidaan joidenkin yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien kansallisten viranomaisten toteuttama pankkitason kyselytutkimus sekä pankkitoimialalta saatu palaute.

Hankkeessa keskitytään seuraaviin aiheisiin.

1. Päätöksenteko: EKP pyrkii parantamaan pankkivalvonnan päätöksentekoprosessien tehokkuutta, vaikuttavuutta ja riskiperusteisuutta. Tämä koskee esimerkiksi sopivuuden ja luotettavuuden arviointia sekä yhteisiä menettelyjä, kuten toimilupamenettelyjä ja huomattavien omistusosuuksien hyväksymistä. Sujuvampi päätöksenteko nopeuttaa merkittävien laitosten valvontaprosesseja ja auttaa EKP:tä kohdentamaan resursseja tehokkaammin. Tämä uudistus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Sen jälkeen lisäparannuksia tehdään sitä mukaa, kun digitaalisia välineitä saadaan käyttöön. Lisäksi alkuvuodesta 2026 toteutetaan nopeutettu päätöksentekomenettely, jota sovelletaan yksinkertaisiin merkittävän riskinsiirron sisältäviin arvopaperistamisliiketoimiin (ks. kehikko 2).
2. Sisäiset mallit: Sisäisiin malleihin liittyvien valvontaprosessien sujuvoittaminen on olennaisen tärkeää, jotta olennaisten mallinmuutosten hyväksynnästä syntyvää työtaakkaa voidaan vähentää sekä pankeilta että valvojilta. EKP on asteittain ottamassa käyttöön riskiperusteisempia lähestymistapoja mallinmuutosten hyväksyntään sekä yleisesti että prosessin aikaisessa vaiheessa, jotta pankkien ei tarvitse ylläpitää monia rinnakkaisia malliversioita. Nämä muutokset toteutetaan vuoden 2026 aikana.
3. Stressitestaus: EKP on jo aiempien stressitestisyklien aikana toteuttanut toimia, joilla lisätään oikeasuhteisuutta, huomioidaan riskiperusteisuus entistä paremmin tietojen laadunvarmistuksessa ja vähennetään tietojen toimittamiskierrosten määrää. Uusilla toimilla on tarkoitus sujuvoittaa stressitestausta kehittämällä toimintatapaa nopealiikkeisemmäksi sekä yksinkertaistaa lomakkeita ja vähentää resurssitarvetta niin pankkien kuin pankkivalvonnankin osalta. Nämä muutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2026 temaattisen stressitestin ja vuoden 2027 EU:n laajuisen stressitestin myötä.
4. Pääomiin liittyvät päätökset: EKP on ottamassa käyttöön nopeutetun menettelyn, jota sovelletaan selkeästi määritettyjen, vähempiriskisten omien varojen transaktioiden hyväksynnässä. Tämän hankkeen tarkoitus on lyhentää käsittelyaikoja, ja se käynnistyy vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Jatkuvalla panostuksella digitaaliseen teknologiaan EKP pyrkii lyhentämään yksinkertaisimpien tapausten käsittelyajan kahteen viikkoon.
5. Valvontaraportointi: EKP pyrkii virtaviivaistamaan valvontaraportoinnin prosessia ja vähentämään pankeille koituvia kustannuksia kerättävien tietojen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta tinkimättä. Vuonna 2025 EKP keräsi kyselylomakkeen avulla toimialalta ehdotuksia raportointikokonaisuuden yksinkertaistamiseksi ja järjesti kyselyn jatkoksi myös työpajan. Lisäksi EKP tarkisti vähiten käytetyt lomakkeet ja vähensi nykyisten raportointivaatimusten määrää. Esimerkiksi vuoden 2026 lyhyen aikavälin tiedonkeruun raportointipakettiin sisältyviä datapisteitä vähennettiin 18,5 prosentilla. Vuonna 2026 EKP aikoo hienosäätää ja tehostaa horisontaalisten raportointipyyntöjen prosessia ja määrittää tietojen uudelleenlähetyspyynnöille olennaisuuskynnysarvot. Muita muutoksia lyhyen aikavälin tiedonkeruuseen tehdään vuoden 2027 SREP-syklissä. EKP on myös toteuttamassa toimia, joilla lisätään raportointivaatimusten oikeasuhteisuutta pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten osalta. Tarkoitus on esimerkiksi sisällyttää pienen ja rakenteeltaan yksinkertaisen laitoksen käsite tilinpäätösraportoinnin (FINREP) sääntelyyn.
6. Paikalla tehtävät tarkastukset: EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset sopivat useista parannuksista pankeissa tehtävien tarkastusten menettelyyn vuonna 2026. Näitä parannuksia ovat esimerkiksi paikalla tehtävään valvontaan liittyvien sisäisten ja ulkoisten suuntaviivojen tarkistus ja sujuvoittaminen, tarkastusraporttien tiivistäminen, tarkastustyöryhmien välisen koordinaation vahvistaminen sekä entistä lyhyempien ja kohdennetumpien tarkastusten käyttöönotto.

Kaikilla näillä kuudella osa-alueella EKP on lisäämässä digitaalisten välineiden (eli valvontateknologian) käyttöä valvonnassaan. Se käynnistää kattavan IT-hankkeen, joka toteutetaan vuosina 2026–2028 ja jossa digitalisoidaan päätöksentekomenettelyjä ja muita kokonaisia valvontaprosesseja integroimalla sisäiset järjestelmät ja suunnitteilla oleva YVM-portaali (ks. osa 5.2.1). EKP:n digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen auttaa valvojia toteuttamaan tehtäviään entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin ja hyödyttää viime kädessä myös valvottavia yhteisöjä helpottamalla viestintää, nopeuttamalla valvontatehtävien käsittelyä ja tehostamalla resurssien käyttöä.

1.3.2.1 Muita suunniteltuja hankkeita

Vuonna 2026 EKP aikoo toteuttaa valvontaoppaiden ja muiden julkaisujen tarkistuksen lisätäkseen valvontaodotuksia ja valvonnan lähestymistapoja koskevaa läpinäkyvyyttä. Tarkistuksen yhtenä tavoitteena on jälleen kerran korostaa, että EKP:n ohjeissa ei aseteta sovellettavaa EU-lainsäädäntöä ylittäviä sitovia vaatimuksia.

Lisäksi EKP aikoo tarkistaa suhteellisuusperiaatteen soveltamisen vähemmän merkittävien laitosten valvonnassa. Tarkistuksessa selvitetään erityisesti niitä vähemmän merkittäviä laitoksia, jotka kuuluvat pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten alaryhmään. Selvityksen aiheita ovat esimerkiksi SREP-arvioinnin tiheys ja perusteellisuus, sisäisen pääoman riittävyyden arviointiprosessi (ICAAP) ja sisäisen likviditeetin riittävyyden arviointiprosessi (ILAAP) sekä koko toimialan laajuinen stressitestaus.

1.3.2.2 Toteutus ja seuranta

”Next-level supervision” ‑hankkeessa suunnitellut muutokset on tarkoitus toteuttaa vuonna 2026 ja sitä seuraavina vuosina yhtenäisen valvontakulttuurin vahvistamiseen tähtäävän työn yhteydessä (ks. osa 1.3.3). EKP seuraa kaikkien uudistushankkeiden etenemistä ja raportoi siitä pankkivalvonnan vuosittaisissa toimintakertomuksissa.

1.3.3 YVM:n valvontakulttuuri

Helmikuussa 2025 YVM:n valvontaelin käynnisti valvontakulttuuria koskevan hankkeen^[31], jonka tavoitteena on tarjota keskustelufoorumi esimerkiksi SREP-uudistukseen (ks. osa 1.3.1) ja ”Next-level supervision” ‑hankkeeseen liittyen (ks. osa 1.3.2). Tässä monivuotisessa hankkeessa pyritään varmistamaan kyseisten uudistusten ja hankkeiden yhtenäinen ja tuloksellinen toteutuminen koko YVM:n laajuudelta edistämällä yhteistä valvontakulttuuria. Se perustuu yhteisen pankkivalvonnan kolmeen keskeiseen strategiseen tavoitteeseen, jotka ovat:

• Riskiperusteinen valvonta: olennaisten riskien priorisointi, päätösten omistajuus ja määrätietoinen toiminta.
• Tehokas ja vaikuttava valvonta: tulosten saavuttaminen oikea-aikaisesti, puutteiden korjaaminen viipymättä ja jatkuvien parannusten edistäminen.
• Yhdenmukainen valvonta: koko yhteisen pankkivalvonnan laajuinen yhteistyö parempien tulosten saavuttamiseksi.

Näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi laadittiin aktivointisuunnitelma, jonka tarkoitus on vahvistaa kommunikaatiota ja yhteistyötä, kehittää taitoja ja johtajuutta, keskittyä entistä tehokkaammin riskeihin ja prioriteetteihin sekä parantaa toiminnan tehokkuutta.

Tämä monivuotinen hanke toteutetaan yhteistyössä EKP:n pankkivalvonnan ja kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.

1.3.4 Valvonnan vaikuttavuuden arviointi

Valvonnan vaikuttavuuden arvioinnilla halutaan varmistaa, että pankit korjaavat havaitut puutteet kohtuullisessa ajassa. EKP:n pankkivalvonta pyrkii jatkuvasti lisäämään toimintansa vaikuttavuutta, joten valvojille pyritään antamaan entistä paremmat edellytykset arvioida vakavaraisuusriskejä ripeästi, tunnistaa olennaisia puutteita ja käyttää valvontavälineitä ja -valtuuksia tehokkaammin.

Vuonna 2025 EKP laati valvonnan vaikuttavuuden arviointikehyksen, jossa määritetään valvontatoimien vaikuttavuuden arviointimenetelmät ja erityisesti valvontaprioriteettien toteuttamismenetelmät.

Valvonnan vaikuttavuuden arvioinnissa on tiettyjä luonnollisia esteitä: valvontatoimien tulokset eivät välttämättä näy suoraan talous- tai tilastotiedoissa, ne vaikuttavat viiveellä ja riippuvat myös ulkoisista tekijöistä, joihin valvojat eivät voi vaikuttaa. Siksi on olennaisen tärkeää, että valvojien arvioinnit valmistellaan asianmukaisesti heti valvontatoimien alkamisesta asti. Suunnitteluvaiheen aikana yhteisten valvontaryhmien odotetaan määrittävän selkeät tavoitteet, joissa täsmennetään, mikä on tavoiteltu vaikutus valvottaviin laitoksiin sekä määritetään, miten näitä vaikutuksia voidaan mitata tietyillä indikaattoreilla vaikka vain osittainkin, ja tunnistetaan niihin liittyvät tietovaatimukset.

Valvonnan vaikuttavuuden arvioinnin pohjalta EKP voi jatkuvasti kehittää valvontatoimien toteutustapaa ja esimerkiksi päättää, onko prioriteetteihin sisältyvä haavoittuvuustekijä asianmukaisesti korjattu vai onko EKP:n muokattava sitä koskevaa valvontastrategiaa. Arviointituloksia voidaan hyödyntää myös parhaissa käytännöissä tai tiettyjen valvontatulosten saavuttamiseksi käytetyissä menetelmissä.

Lisäksi valvonnan vaikuttavuuden arviointi voi tukea EKP:n vuorovaikutusta Euroopan parlamentin ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa sekä syventää yleistä keskustelua EKP:n pankkivalvonnan tilivelvollisuudesta.

1.4 Merkittävien laitosten suora valvonta

1.4.1 Jatkuva valvonta

Luottolaitosten suorassa valvonnassa keskitytään riskien tunnistamiseen ja niiden hallintaan, jotta voidaan varmistaa pankkien häiriönsietokyky ja tehokas hallinto jatkuvasti monimutkaistuvassa toimintaympäristössä.

Jatkuvan valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi yhteiset valvontaryhmät käyttävät yhtenäistä ja koordinoitua suunnittelujärjestelmää, jonka avulla ne jakavat resurssinsa horisontaalisten, pankkikohtaisten ja tapauskohtaisten valvontatehtävien kesken (ks. myös osa 1.4.1.2).

1.4.1.1 Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen

EKP:n pankkivalvonnan valvontatoimissa ja -menetelmissä sovelletaan suhteellisuusperiaatetta, mikä tarkoittaa, että valvonnan laajuus ja tiiviys mitoitetaan laitoksen koon, systeemisen merkittävyyden, riskiprofiilin ja liiketoimintamallin monimutkaisuuden mukaan.

EKP:n pankkivalvonnan monivuotisessa SREP-prosessissa (ks. osa 1.3.1) pankit, joilla on vakaa ja vähemmän monimutkainen riskiprofiili, voidaan arvioida harvemmin tai pitemmin väliajoin. Kattavammat arvioinnit tehdään ensi sijassa laitoksille, joilla on suurempia riskejä tai jotka ovat systeemisesti merkittävämpiä.

Näin ollen yhteiset valvontaryhmät, jotka vastaavat suuremmista ja/tai suurempiriskisistä merkittävistä laitoksista, tyypillisesti suunnittelevat ja toteuttavat vuoden mittaan useampia valvontatoimia kuin pienemmistä ja/tai vähemmän monimutkaisista laitoksista vastaavat valvontaryhmät.

1.4.1.2 Valvonnan suunnitteluprosessi ja valvontatoimet

Valvonnan suunnitteluprosessissa noudatetaan johdonmukaista lähestymistapaa, jossa esimerkiksi horisontaaliset toiminnot, paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisen mallin tarkastukset sekä yhteisten valvontaryhmien toimet suunnitellaan valvontaprioriteettien pohjalta.

Valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset suunnittelevat valvontatoimia tiiviissä yhteistyössä ja ottavat asianmukaisesti huomioon valvontaprioriteetit, pankkikohtaiset riskit sekä riskitoleranssijärjestelmän. Suunnittelun yhteydessä valitaan valvottavista laitoksista otokset, jotka osallistuvat horisontaalisiin toimintoihin ja paikalla tehtäviin toimiin. Yksi tämän prosessin tuloksista on korkean tason työohjelma, joka täydentää yhteisten valvontaryhmien yleistä suunnitteluprosessia.

Kullekin vuodelle suunnitellut valvontatoimet listataan vuotuisessa valvontaohjelmassa. Valvonnan suunnitteluprosessi on tärkeä osa dialogia, jota yhteinen valvontaryhmä käy valvomansa laitoksen kanssa. Vuoden loppuun mennessä laitokselle toimitetaan yksinkertaistettu toimintasuunnitelma, jossa kuvataan laitoksen osallisuutta tai tietojen toimittamista edellyttävät valvontatoimet.

SREP-uudistuksen ja yhtenäisemmän monivuotisen arviointikehyksen ansiosta yhteiset valvontaryhmät saavat suunnitelluista valvontatoimista keskeiset tiedot SREP-arvioinnin analyyseja varten (ks. osa 1.3.1).

Toimintasuunnitelmaan sisältyviä jatkuvan valvonnan toimia ovat riskeihin liittyvät toimet (esim. vakavaraisuuden kokonaisarviointi), muut organisatorisiin, hallinnollisiin tai juridisiin vaatimuksiin liittyvät toimet (esim. vuosittainen merkittävyysarviointi) ja muut toimet, joilla yhteiset valvontaryhmät räätälöivät toimintasuunnitelmaa valvottavan laitoksen ominaispiirteiden mukaan (esim. pankin liiketoimintamallin tai hallinnollisen rakenteen analyysit).

1.4.1.3 Valvontatoimenpiteet

Säännöllisten paikalla tehtävien tarkastusten ja jatkuvan valvonnan perusteella valvottaville laitoksille voidaan määrätä valvontatoimenpiteitä^[32] eli toimia, joihin valvottavien laitosten tulee ryhtyä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Yhteisten valvontaryhmien vastuulla on seurata, että toimenpiteet toteutetaan pankeissa tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Vuonna 2025 uusien valvontatoimenpiteiden määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Kaikista toimenpiteistä 63 % määrättiin paikalla tehtävien tarkastusten ja sisäisten mallien tarkastusten perusteella. Myös sisäisten mallien tarkastukset tehdään useimmiten pankeissa. Edellisten vuosien tapaan suurin osa uusista valvontatoimenpiteistä vuonna 2025 koski luottoriskiä (42,5 %) ja seuraavaksi suurin osa sisäistä hallintoa (10,7 %) (ks. kaavio 2).

Kaavio 2

Valvontatoimenpiteet

a) Vuosittain kirjattujen valvontatoimenpiteiden määrä

b) Uudet toimenpiteet vuonna 2025 tehtävälajeittain	c) Uudet toimenpiteet vuonna 2025 riskikategorioittain

1.4.1.4 SREP-vertailuanalyysi

EKP julkaisi valvonnassaan olevia laitoksia koskevat vuoden 2025 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP-arvioinnin) tulokset 18.11.2025. Tuloksissa tarkasteltiin esimerkiksi SREP-pistemäärien kehitystä, pilarin 2 pääomavaatimuksia ja ‑ohjeistusta sekä laadullisia toimia ja analysoitiin tarkemmin valikoituja riskialueita. EKP julkaisi myös sovellettavat pankkikohtaiset pilarin 2 pääomavaatimukset vuodelle 2026 kyseisten laitosten suostumuksella. Mukana ovat myös pankkien liiallisen velkarahoitustoiminnan riskin vuoksi määrätyt vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat pilarin 2 pääomavaatimukset (P2R-LR).

Kokonaisuutena SREP-pistemäärä parani edelleen 2,5 pisteeseen, kun se vuonna 2024 oli 2,6. Vain 6 prosentilla pankeista pistemäärä heikkeni, ja 19 prosentilla se parani. Yleisesti pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus pysyivät ennallaan ja olivat keskimäärin 15,6 % riskipainotetuista saamisista. Pilarin 2 vaatimusten mediaani oli 2,3 % eli jokseenkin sama kuin edellisvuonna. Lisäksi keskimääräinen pilarin 2 ohjeistus laski 1,3 prosentista 1,1 prosenttiin. Vuoden 2025 stressitesti osoitti, että suuremmaksi arvioidut luottoriskistä, markkinariskistä ja operatiivisista riskeistä johtuvat tappiot kompensoituivat vuonna 2024 kertyneiden voittojen ansiosta. Pääomasuhde siis heikkeni yleisesti ottaen vähemmän, joten pilarin 2 ohjeistus oli alhaisempi (ks. osa 1.1.1).

Vuoden SREP-arviointi vahvisti, että kaiken kaikkiaan EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien kestokyky pysyi hyvänä ja pääoma- ja likviditeettiasema vakaana. Tätä tukivat vahva sääntely, tehokas valvonta sekä poikkeukselliset finanssi- ja rahapoliittiset toimet, joita koronaviruspandemian (covid-19), Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ja siitä seuranneen energiakriisin kaltaisten viimeaikaisten makrotalouden sokkien vuoksi on toteutettu. Pankkien toimintaympäristö muuttuu kuitenkin jatkuvasti haastavammaksi esimerkiksi monisyisten geopoliittisten riskien ja epävarman taloustilanteen vuoksi. Jatkossa pankkien tulisi säilyttää taloudellinen ja operatiivinen häiriönsietokykynsä sekä vahvistaa liiketoimintamallejaan ja kilpailukykyään, jolloin ne pystyisivät entistä paremmin palvelemaan Euroopan reaalitaloutta.

1.4.2 Paikalla suoritettava valvonta

YVM-asetuksen mukaan EKP voi toteuttaa jatkuvan valvonnan lisäksi myös paikalla suoritettavaa valvontaa, jotta valvottavien laitosten liiketoimintaa voidaan analysoida tarkasti ja perusteellisesti. Paikalla suoritettava valvonta käsittää toisaalta pankeissa tehtävät tarkastukset, joissa perehdytään pankin riskeihin, riskienhallintaan ja sisäiseen hallintoon, ja toisaalta sisäisten mallien tarkastukset, joissa arvioidaan perusteellisesti omien varojen vaatimusten laskennassa käytettyjä sisäisiä malleja etenkin menetelmien, riskien, riskienhallinnan ja sisäisen hallinnon kannalta.

Vuonna 2025 merkittävissä laitoksissa aloitettiin 163 paikalla tehtävää tarkastusta ja 77 sisäisten mallien tarkastusta. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa käsiteltiin sekä taloudellisia että muita riskejä. Tarkastusten aiheet perustuivat EKP:n valvontaprioriteetteihin. Näin varmistettiin myös pankkikohtaisten ongelmien käsittely. Lisäksi EKP aloitti vuonna 2025 merkittävien laitosten uhkaperusteisen tunkeutumistestauksen, joka on uusi, DORA-asetuksen artiklan 26 kohtaan 1 perustuva vastuualue.

Vuonna 2025 toteutetuissa sisäisten mallien tarkastuksissa tärkeimpinä teemoina olivat mallin säännöllisestä ylläpidosta johtuvat olennaiset mallinmuutokset ja sisäisiin malleihin liittyvien aiempien vaatimusten toteuttaminen.

Heinäkuussa 2025 EKP päivitti laatimansa sisäisten mallien oppaan vakavaraisuusasetuksen (CRR III) muutosten mukaiseksi. Samalla tavoitteena oli selventää sääntelyvaatimusten tulkintoja ja vastata toimialan pyyntöihin ohjeistuksesta, joka koskee esimerkiksi koneoppimisen käyttöä sisäisissä malleissa. Oppaassa selvennetään myös tiettyjä sisäisten mallien tarkastuksissa havaittuja seikkoja.

Kaavio 3

Paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset vuosina 2023, 2024 ja 2025

(tarkastusten määrä)

Paikalla suoritettavan valvonnan toimet ja tulokset esiteltiin myös Supervisory Newsletter ‑uutiskirjeessä.^[33]

1.4.2.1 Keskeiset havainnot paikalla tehdyistä tarkastuksista riskikategorioittain

Pilarin 1 pääomavaatimusten laskennan osalta keskeiset havainnot olivat seuraavat: 1) virheellinen riskien luokittelu ja vakuusarvojen määritys, 2) luottoriskin hallintamenetelmien virheellinen määritys ja 3) etenkin luottoriskin pääomavaatimusten laskentaprosessien riittämättömät valvontakehykset.

Sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyn (ICAAP) osalta vakavimpia havaintoja olivat 1) epävakaat, epäjohdonmukaiset, ylioptimistiset ja epäasianmukaisesti toteutetut sisäisen pääoman määritysmenetelmät ja oletukset ja 2) normatiivisten ja taloudellisten näkökulmien riittämättömästä arviointitiheydestä ja kattavuudesta johtuvat puutteet laitoksen laajuisissa stressitesteissä.

Luottoriskin osalta huomattavia puutteita havaittiin pankkien kyvyssä arvioida tarkasti terveiden saamisten odotettavissa olevia luottotappioita. Etenkin paikalla tehtävissä tarkastuksissa todettiin, että vaikka useilla pankeilla oli käytössä erilaisia järjestelyitä luottoriskin merkittävän lisääntymisen huomioimiseksi, niissä oli edelleen huomattavasti parantamisen varaa. Näistä puutteista aiheutui riski luottojen riittämättömästä uudelleenluokittelusta vaiheen 2 saamisiksi sekä arvonalentumisten mahdollisen aliarvioinnin riski. Puutteita havaittiin myös odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalleissa maksukyvyttömyyden todennäköisyyden sekä tappio-osuuden estimoinnin ja kalibroinnin osalta. Joillakin pankeilla oli vaikeuksia tunnistaa vastapuolen luottokelpoisuuden heikkenemistä, ja puutteita esiintyi seurantaprosesseissa esimerkiksi vakuuksien arvostuksen ja varhaisen tunnistamisen järjestelmien osalta.

Myös hallinnossa havaittiin puutteita, joita olivat esimerkiksi heikko sisäinen valvonta sekä riittämättömät riskien hallintajärjestelyt ja luotonmyöntömenettelyt. Haasteita oli vieläkin maksulaiminlyöntien tunnistamisessa todennäköisesti maksamatta jäävien saamisten osalta, ja kynnyspisteiden laatu ja toteutus olivat heikkoja. Nämä puutteet toivat esiin, että sääntelyvaatimusten täyttämiseksi tarvitaan vahvempaa riskienhallintaa ja tiukempia luotonhallintakäytäntöjä.

Likviditeettiriskin osalta vakavimmat havainnot liittyivät valvontaraportointiin sekä maksuvalmiusasteen ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskentaan. Kriittisiä havaintoja olivat myös varainhankintasuunnitelman, vararahoitussuunnitelman ja likviditeettiriskistrategian väliset epäjohdonmukaisuudet. Lisäksi likviditeettiriskin hallintakehyksen puutteita todettiin esimerkiksi likviditeettiriskitestauksen hallinnossa, riskistrategiassa ja skenaarioiden suunnittelussa.

Rahoitustoiminnan korkoriskin ja luottomarginaaliriskin (IRRBB/CSRBB) osalta havaittiin rahoitustoiminnan korkoriskin mittauksen ja hallinnan vakavia puutteita, joita olivat esimerkiksi epäasianmukaiset mallinnusoletukset, riittämätön formalisointi, IRRBB-strategioiden heikko suunnittelu, vanhentuneet tietoaineistot sekä heikot tietojärjestelmät tai malliriskikäytännöt. Muut vakavat havainnot koskivat ylimpien hallintoelinten vähäistä osallistumista rahoitustoiminnan korkoriskin hallintaprosessien määrittämiseen ja seurantaan sekä rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskin hallintaprosessien kehittämiseen.

Markkinariskin osalta keskeiset havainnot koskivat arvostusriskiä, hallintoa, riskienhallintaa ja vastapuoliluottoriskiä. Arvostusriskiä koskevissa havainnoissa tuli esiin heikkouksia, jotka liittyivät varovaisiin ja kirjanpidollisiin oikaisuihin, riippumattomaan hintojen varmentamiseen sekä välittömässä arvostuksessa syntyvän voiton laskentaan. Heikkouksia todettiin myös kaupankäynti- ja rahoitustoimintojen hallinnossa sekä limiittikehikoissa ja -käytännöissä. Vastapuoliluottoriskin tarkastusten yhteydessä todettiin puutteita keskeisten mittarien mallinnuksessa ja validoinnissa (esim. mahdollisten tulevien vastuiden tai stressitestien osalta), limiittien seurannassa ja vakuushallinnassa. Kaupankäyntivaraston perusteellisen tarkistuksen eli FRTB-standardien täytäntöönpanoa valmisteltaessa todettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia puutteita, joita olivat esimerkiksi roolien ja vastuiden epäselvyys, ulkoistamiseen liittyvät haasteet, riippumattoman validoinnin puute ja metodologiset virheet.

Sisäisen hallinnon ja siihen läheisesti liittyvien aiheiden osalta havaittiin 1) riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksien puutteita, jotka johtuivat hallintojärjestelyiden, tietoarkkitehtuurin ja tietoteknisen infrastruktuurin heikkoudesta ja vaikuttivat tietojen täsmällisyyteen ja luotettavuuteen, 2) kaikkien sisäisen valvonnan toimintojen itsenäisyyteen, laajuuteen ja resursseihin liittyviä puutteita sekä 3) ulkoistamisriskien arvioinnin puutteita etenkin IT-palveluiden osalta (ks. jäljempänä).

Liiketoimintamallien ja kannattavuuden osalta kriittiset havainnot koskivat kannattavuustekijöiden ohjausta, strategian toteutusta, tuotteiden hinnoittelukehyksiä, menetelmiä ja seurantaa, kulujen kohdentamista, liiketoimintasuunnitelmien oletuksia ja talousennusteita. Digitaalista siirtymää koskevissa tarkastuksissa todettiin samanlaisia heikkouksia kuin aiemmissa paikalla tehdyissä tarkastuksissa.

Ilmasto- ja ympäristöriskin osalta paikalla tehtävissä tarkastuksissa ilmeni puutteita riskien ja niiden olennaisuuden tunnistamisessa sekä täsmällisten riskinottohalua koskevien lausuntojen laatimisessa. Usein toistuva havainto oli myös se, että pankit eivät olleet integroineet ilmastoriskitekijöitä luottoriskin hallintaprosessiin, hallintoelimen valvontatyöhön tai tietojen hallintajärjestelmään.

Tietojärjestelmäriskin osalta suurin osa vakavista puutteista liittyi edelleen tietojärjestelmien ja kyberturvallisuuden hallintaan ja erityisesti tietosuojavalmiuksiin ja häiriötapahtumien havaitsemiseen. Edellisvuoden tapaan huomattavia puutteita havaittiin tietojärjestelmäpalveluiden ulkoistamisessa ja tietojärjestelmiin liittyvän kolmannen osapuolen riskin hallinnassa. Näihin puutteisiin liittyi huomattavia liiketoiminnan jatkuvuuteen kohdistuvia riskejä erityisesti nopeiden geopoliittisten muutosten yhteydessä.^[34] Lisäksi merkittäviä heikkouksia todettiin tietojärjestelmäriskin hallinnassa ja tietojärjestelmien sisäisessä hallinnossa. Havainnot liittyivät usein riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä hallintoelimen valvontarooliin.^[35]

Kaiken kaikkiaan tarkastuksissa ilmeni sääntelyrikkomuksia ja riskejä koskevia virhearvioita, vaikka riskienhallinta kokonaisuutena olikin parantunut. Merkittävät puutteet riskien mittaamisessa sekä sisäisessä hallinnossa ja valvonnassa osoittavat, että jatkotoimia tarvitaan pankkisektorin kestokyvyn varmistamiseksi nykyisessä epävarmassa geopoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa.

1.4.2.2 Keskeiset havainnot sisäisten mallien tarkastuksista

Sisäisten mallien tarkastuksilla arvioidaan, ovatko pankkien pääomavaatimusten laskennassa käyttämät sisäiset mallit sääntelyvaatimusten mukaisia. Tarkastus voidaan käynnistää pankin pyynnöstä (mallin ensimmäinen hyväksyntä, olennaiset mallinmuutokset, mallin laajennukset, mallin käyttöönotto, pysyvä osittainen käyttö tai siirtyminen vähemmän kehittyneiden menetelmien käyttöön) tai EKP:n aloitteesta.

Yli 90 % vuonna 2025 toteutetuista sisäisten mallien tarkastuksista aloitettiin pankkien pyynnöstä, ja kyseessä oli mallinmuutos, mallin ensimmäinen arviointi tai mallin laajennus. Edellisvuoden tavoin EKP:n aloitteesta käynnistettyjen sisäisten mallien tarkastusten osuus oli nytkin noin 5 %. Lisäksi EKP vastaanotti ja arvioi useita hakemuksia, jotka koskivat palaamista vähemmän monimutkaisiin malleihin. Ne olivat linjassa laajempien hankkeiden kanssa, joissa pyritään yksinkertaistamaan sisäisten mallien kokonaisuutta sekä EPV:n sääntöihin että EU-sääntelyyn pohjautuvien tarkempien ja tiukempien standardien vuoksi, etenkin pienten luottosalkkujen ja sellaisten luottosalkkujen kohdalla, joista edustavaa tietoa on saatavilla vain rajallisesti.

Vuoden 2025 sisäisten mallien tarkastuksissa paljastui useita heikkouksia. Kussakin tarkastuksessa tehtiin keskimäärin 16 havaintoa, joista lähes puolet oli erittäin vakavia.^[36]

Sisäisten luottoluokitusten menetelmään perustuvien luottoriskimallien osalta puhtaasti menettelyihin liittyvistä havainnoista noin kaksi viidesosaa oli erittäin vakavia, ja niistä yli puolet koski puutteita tietojärjestelmäinfrastruktuurissa, dokumentaatiossa ja luottoluokitusten määritysprosessissa. Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) ja tappio-osuuden (LGD) mallintamiseen liittyvistä havainnoista niin ikään kaksi viidesosaa oli erittäin vakavia. Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden mallintamiseen liittyvistä vakavista havainnoista lähes kaksi kolmasosaa koski riskien mittaamista ja luokitusjärjestelmän rakennetta, kun taas tappio-osuuden mallintamiseen liittyvistä vakavista havainnoista näiden aiheiden osuus oli noin puolet. Osa-alueita, joilta kertyi runsaasti vakavia valvontahavaintoja, on selvennetty EKP:n uudistetussa sisäisten mallien oppaassa.

Raportointijakson aikana toteutettiin yksi markkinariskin tutkimus kaupankäyntivaraston perusteelliseen tarkistukseen pohjautuvien uusien vaatimusten vuoksi. Keskeiset heikkoudet havaittiin joillakin uuden lähestymistavan keskeisillä osa-alueilla.

Lisäksi useissa uusissa tutkimuksissa arvioitiin vastuun arvonoikaisun standardimenetelmää, joka tuli voimaan uuden sääntelyn myötä tammikuussa 2025 ja johon sisältyi pankkivalvonnan hyväksyntää edellyttävä riskimalli. Heikkoudet liittyivät pääasiassa standardimenetelmän soveltamisalaan, sääntelyn edellyttämiin laskelmiin sekä tietojen laatuun ja ylläpitoon.

Vastapuoliluottoriskin osalta tärkeimmät heikkoudet koskivat riskirahastojen palveluntarjoajina toimivien laitosten olennaisia mallin laajennuksia. Näissä tapauksissa useimmat ongelmat johtuivat alun perin markkinariskin laskentaan tarkoitetun VaR-laskentamallin käyttämisestä vastapuoliluottoriskin laskentaan, odotetun riskin lyhytaikaisen kasvun ja siihen liittyvien riskitekijöiden mallinnuksen puutteista sekä toteumatestauksen ja hinnoittelun validoinnista.

1.4.3 Kaupankäyntivaraston perusteellinen tarkistus

Kaupankäyntivaraston perusteellinen tarkistus on tärkeä osa uudistettua Basel III ‑säännöstöä. Sen yhteydessä pilarin 1 pääomavaatimukset uudistetaan perusteellisesti markkinariskin osalta vuosien 2007–2008 globaalista finanssikriisistä saatujen kokemusten perusteella, jotta vastaavien kriisien todennäköisyyttä ja vaikutusta voidaan jatkossa vähentää. Erityisesti kaupankäyntivarastoon kuuluvien tai sen ulkopuolisten varojen luokittelusääntöjä tiukennetaan ottamalla käyttöön vaihtoehtoinen standardimenetelmä, joka on nykyistä standardimenetelmää riskiherkempi mutta myös monimutkaisempi. Sisäisten mallien käytölle asetetaan myös lisävaatimuksia.

Koska Basel III ‑säännöstön täytäntöönpanoon muualla kuin EU:ssa Baselin pankkivalvontakomitean sääntöjen mukaisesti liittyy huomattavaa epävarmuutta, Euroopan komissio lykkäsi delegoidulla asetuksella kaupankäyntivarastoon liittyvien standardien soveltamisen alkamista EU:ssa yhdellä vuodella eli 1.1.2027 asti^[37]. Komissio käynnisti 6.11.2025 kohdennetun kuulemisen (joka päättyi 6.1.2026) toimenpidevaihtoehdoista EU:n pankeille aiheutuvien negatiivisten pääomavaikutusten lieventämiseksi vuonna 2029 päättyvän kolmivuotisjakson ajan.^[38]

Vuonna 2025 EKP jatkoi yhdessä erityisarvioinnissa sekä useissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja sisäisten mallien tarkastuksissa esiin tulleiden valvontahavaintojen seurantaa analysoimalla ja vertailemalla pankkien toimittamia korjaussuunnitelmia. Lisäksi joissakin paikalla tehtävissä tarkastuksissa, joissa keskityttiin vaihtoehtoisen standardimenetelmän käyttöönottoon, havaittiin pankkikohtaisia puutteita laskennassa, operatiivisissa prosesseissa ja tietohallinnossa (esimerkiksi kirjaamisongelmat, jotka estävät riskiherkkyyksien asianmukaisen syötön), sekä toisen ja kolmannen puolustuslinjan osallistumisessa (esimerkiksi riittämätön riskiherkkyyksien kirjaaminen päättyneiksi tai sisäisten tarkastusten puute). Esiin tuli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia puutteita, joita olivat esimerkiksi roolien ja vastuiden epäselvyys, ulkoistamiseen liittyvät haasteet ja riippumattoman validoinnin puute. Niitä olivat myös epäjohdonmukaisuudet vaihtoehtoisen standardimenetelmän mukaisen laskennan soveltamisalassa, kuten valinnaisuutta sisältävien rahoitusvälineiden puuttuvat kaarevuudet, sekä metodologiset puutteet, esimerkiksi joidenkin riskitekijöiden virheellinen jakaminen alaluokkiin herkkyysperusteisilla menetelmillä tai nimellisarvojen virheellinen laskenta jäännösriskiä koskevien korotusten osalta. Operatiivisen toteutuksen osalta pankeilla oli haasteita tietohallinnossa, erityisesti laajojen ja yksityiskohtaisten tietoaineistojen laadun ja saatavuuden osalta, teknologiainfrastruktuurissa sekä sääntelyvaatimusten tulkinnassa ja yhdenmukaisessa toteutuksessa maiden välisten erojen vuoksi. Lisäksi huolimatta siitä, että käytettävissä oli vaihtoehtoinen standardimenetelmä, laskennan monimutkaisuus aiheutti pankeille haasteita, kun esimerkiksi herkkyysperusteisessa menetelmässä edellytettiin kolmen eri mittarin laskemista.

Kaksi ensimmäistä paikalla tehtävää tarkastusta, jotka käsittelivät vaihtoehtoista standardimenetelmää, tehtiin vuonna 2023. Vuonna 2024 tehtiin yksi tarkastus ja vuonna 2025 neljä tarkastusta. Lisäksi vuodelle 2026 on suunnitteilla kuusi paikalla tehtävää tarkastusta kampanjan muodossa. Kaupankäyntivaraston perusteelliseen tarkastukseen perustuvien säännösten sujuvaa täytäntöönpanoa valvotaan myös osana jatkuvaa valvontaa.

1.4.4 EU:n ulkopuolisten pankkien valvonta

Vuonna 2025 EKP hoiti EU:n ulkopuolella päätoimipaikkaansa pitävien pankkien euroalueella toimivien 14 tytäryhtiön yleisvalvontaa. Niiden kokonaisvarat olivat yhteensä 1 900 miljardia euroa (7 % EKP:n pankkivalvonnan alaisista kokonaisvaroista), ja ne toimivat EU:n rahoitusjärjestelmässä ja reaalitaloudessa tärkeässä osassa pankkituotteiden tarjoajina yrityksille ja sijoittajille. Niiden kaupankäyntivarat olivat 815 miljardia euroa (19 % EKP:n pankkivalvonnan alaisista kokonaiskaupankäyntivaroista) ja hallinnassa olevat varat yhteensä 17 000 miljardia euroa eli 38 % EKP:n pankkivalvonnan alaisista hallinnassa olevista kokonaisvaroista vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.

Vuonna 2025 EU:n ulkopuolisten pankkien jalanjälki Euroopassa kasvoi hieman edellisvuodesta, kun Brexitiin liittyvien niin sanottujen tavoiteltujen toimintamallien täytäntöönpano oli valmistumassa. Tämä etappi merkitsi kyseisten laitosten siirtymistä vakaamman ja vakiintuneemman toiminnan vaiheeseen. Kun pankkivalvonnan ensimmäisinä prioriteetteina heti Brexitin jälkeen olivat esimerkiksi pankkien liiketoimintamallien, hallintojärjestelyiden ja emoyhtiöyhteyksien arviointi sekä peiteyhtiöiden perustamisen estäminen, nyt siirryttiin kohdennetumpaan lähestymistapaan, jossa keskitytään yksittäisten laitosten tyypillisiin riskeihin ja ominaispiirteisiin.

EKP:n keskeisenä prioriteettina on edelleen, että EU:n ulkopuolisia pankkeja koskevia sääntely- ja valvontastandardeja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkiin laitoksiin. Niinpä valvojat noudattivat edelleen yhtenäisiä periaatteita puuttuessaan yhteisiin teemoihin etenkin osa-alueilla, joihin vaikuttivat tytäryhtiöulottuvuus tai vahvat (sisäiset) ryhmäriippuvuudet. Näitä osa-alueita olivat esimerkiksi liiketoimintamallin kestokyky, riskitietojen koonti- ja raportointivalmiudet, operatiivisen häiriönsietokyvyn järjestelmät, elpymissuunnitelmien arviointi sekä geopoliittisten riskien hallinta.

EKP seurasi edelleen kaupankäyntiyksiköiden arvioinnin pohjalta laadittuja käyttöönottosuunnitelmia (ks. EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomus 2023, kehikko 2). Se jatkoi myös yhteydenpitoa EU:n ulkopuolisessa maassa päätoimipaikkaansa pitävien pankkien EU:ssa sijaitsevien tytäryhtiöiden kanssa vakavaraisuusdirektiivin artiklan 21 kohdan c vaikutuksista ja kansallisen tason vaatimusten suunnitellusta toteutuksesta. Direktiivin 11.1.2027 voimaan tulevat ehdot edellyttävät, että kolmannen maan ryhmittymät perustavat fyysisen toimipaikan EU:hun talletusten vastaanottoa käsittäviä toimintoja sekä lainanantoa ja takauksia varten. Tämän odotetaan lisäävän valvonnassa olevia varoja olennaisesti ja tuovan muutoksia EU:n ulkopuolisten pankkien toimintamalleihin. Niinpä toimintojen ja riskiprofiilien runsastumisen myötä myös valvonnan tarve kasvaa.

1.5 EKP:n yleisvalvontatehtävät ja vähemmän merkittävien laitosten välillinen valvonta

1.5.1 Vähemmän merkittävien laitosten toimialarakenne

Vähemmän merkittävien laitosten määrä korkeimmalla konsolidointitasolla oli vuoden 2024 lopussa 1 864, ja vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä niiden määrä oli vähentynyt 1 828:een. Euroopan kaikista vähemmän merkittävistä laitoksista 77 % sijaitsee Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Vuonna 2025 muutokset vähemmän merkittävien laitosten toimialalla liittyivät 49 sulautumiseen, joista useimmat toteutettiin Saksassa. Kahdeksan pankkitoimilupaa peruttiin ja kuusi uutta myönnettiin.

Vähemmän merkittävien laitosten sektorilla on monenlaisia ja usein varsin erikoistuneita liiketoimintamalleja, mutta edelleen suurin osa (noin 61 %) näistä laitoksista on vähittäisluottoja ja kulutusluottoja tarjoavia pankkeja. Usein ne ovat paikallisia säästö- tai osuuspankkeja, joista monet ovat laitosten suojajärjestelmien jäseniä.

Vaikka vähemmän merkittävien laitosten kokonaismäärä on supistumassa, tämä toimiala muodostaa silti edelleen olennaisen osan euroalueen pankkisektorista ja kattaa noin 15 % pankkisektorin kokonaisvaroista (pankkitoimiluvalla toimivat rahoitusmarkkinainfrastruktuurit pois lukien). Näiden laitosten varojen osuus kunkin maan pankkisektorin kokonaisvaroista vaihtelee huomattavasti, mikä kertoo euroalueen maiden välisistä rakenteellisista eroista. Itävallassa, Saksassa, Luxemburgissa ja Maltassa vähemmän merkittävät laitokset kattavat yli kolmasosan kansallisen pankkisektorin kokonaisvaroista, kun taas useimmissa muissa maissa näiden laitosten sektori on suhteellisen pieni. Esimerkiksi Belgiassa vähemmän merkittävien laitosten sektorin osuus pankkisektorin kokonaisvaroista on vain 3,7 %, Ranskassa 1,5 % ja Kreikassa 5,1 %.

Kaavio 4

Vähemmän merkittävien laitosten liiketoimintamallien erittely

(prosentteja)

1.5.2 Vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvonnan toimia

Tärkeä tehtävä vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvonnassa on huolehtia tiukkojen ja yhdenmukaisten standardien soveltamisesta koko yhteisessä pankkivalvonnassa. Viime vuosina tärkeänä painopisteenä on ollut järjestämättömien saamisten käsittely, etenkin kun niiden osuus vähemmän merkittävien laitosten lainakannasta on viime aikoina jälleen kasvanut. Huomattavan monella vähemmän merkittävällä laitoksella haasteena olivat edelleen vanhat järjestämättömät lainat, jotka olivat olleet kirjanpidossa monia vuosia aiheuttaen mahdollisia lisätappioita ja rajoittaen pankkien lainanantokykyä. Niinpä EKP laati yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa uudet suuntaviivat^[39], joissa määritetään vanhojen järjestämättömien saamisten kattamista koskevat yhteiset valvontakäytännöt. Hankkeessa on hyödynnetty vuosien kokemusta vastaavista merkittäviin laitoksiin sovellettavista käytännöistä sillä erotuksella, että vähemmän merkittävien laitosten kohdalla suhteellisuusperiaate on tärkeämmässä roolissa.

Muita hankkeita vähemmän merkittävien laitosten tiukan ja yhdenmukaisen valvonnan edistämiseksi olivat 1) TVT-riskiin liittyvä työ, kuten DORA-asetuksen täytäntöönpano ja TVT-riskien hallintavälineiden kehittäminen, 2) yhteisten menettelyjen kehittäminen liiketoimintamallien tiettyjen piirteiden tai riskien (esim. fintech-liiketoiminnan ja varainhankintakanavien voimakkaan keskittymisen) valvontaa varten sekä 3) EKP:n ja useiden kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyöryhmän perustaminen ilmasto- ja ympäristöriskien valvontakäytäntöjen kehittämiseksi. Lisäksi toteutettiin lukuisia vähemmän merkittävien laitosten vertailuhankkeita, joissa aiheina olivat esimerkiksi säännöllinen luottoriskin seuranta ja SREP-vertailu, rahoitustoiminnan korkoriskin vertailuanalyysi, hybridien laitosten suojajärjestelmien seuranta sekä olennaisen kasvun tunnistaminen vähemmän merkittävien laitosten avainliiketoiminnoissa. Kansalliset valvontaviranomaiset tai EKP voivat toteuttaa näissä hankkeissa jatkotoimia merkittävien heikkouksien tai riskien yhteydessä.

Valvonnan yhtenäistämisen lisäksi yleisvalvonnassa keskityttiin edelleen myös valvontaprosesseihin ja yhteisten käytäntöjen edistämiseen. Tällä saralla aloitettiin vuonna 2025 hanke, jossa kartoitetaan ja tehostetaan valvontakäytäntöjä vähemmän merkittävien laitosten valvontahavaintojen ja -toimien osalta. Hanke jatkuu vuodelle 2026.

Vuonna 2025 vähemmän merkittävien laitosten valvojat kiinnittivät erityistä huomiota pienempien pankkien haasteisiin kasvavien sääntelyvaatimusten edessä. Suhteellisuusperiaatetta koskevassa työssä keskityttiin erityisesti pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin laitoksiin, ja työtä jatketaan vuonna 2026. Tavoitteena on lisätä valvontakäytäntöjen oikeasuhteisuutta vähemmän merkittävien laitosten toimialan yleisestä kestokyvystä tinkimättä.

1.5.3 Vähemmän merkittävien laitosten stressitestaukseen liittyvä yhteistyö

Vuonna 2025 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset veivät päätökseen seurantatyön, joka koski vähemmän merkittävien laitosten stressitestauksen kansallisten käytäntöjen vuoden 2022 arviointia. Tässä yhteydessä saatiin valmiiksi kyseisten laitosten viimeisimmän stressitestin tulosten määrällinen kartoitus ja useita siihen liittyviä stressitestimittareita.

Stressitestistä saatuja tietoja jaettiin säännöllisesti järjestetyissä työpajoissa, joissa käsiteltiin hyviä käytäntöjä, tiettyjä metodologisia osatekijöitä ja sovellettavia valvontavälineitä.

1.6 EKP:n makrovakaustehtävät

EKP:n rooli makrovakauspolitiikassa on ratkaisevan tärkeä, jotta euroalueen systeemisiä riskejä voidaan hallita johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Muun muassa yleisvalvontatoimien avulla EKP selvittää, millaisin toimenpitein kansalliset valvontaviranomaiset ovat varmistaneet, että yksittäiset jäsenvaltiot ja Euroopan unioni kokonaisuutena ovat varautuneet taloudelliseen epävarmuuteen ja rahoitusvakauteen kohdistuviin riskeihin.

Vuonna 2025 EKP piti aktiivisesti yhteyttä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa YVM-asetuksen artiklan 5 mukaisten makrovakausvaltuuksiensa nojalla. Edellisten vuosien tapaan EKP:n pankkivalvonta vastaanotti kansallisilta valvontaviranomaisilta makrovakaustoimiin liittyviä ilmoituksia ja arvioi niitä. Ilmoitukset liittyivät päätöksiin, jotka koskivat vastasyklisten pääomapuskurien määrittämistä, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten (G-SII) ja muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten (O-SII) määrittämistä ja pääomakohtelua sekä muita makrovakaustoimia, esimerkiksi järjestelmäriskipuskurien määrittämistä ja tiukempien riskipainojen soveltamista pankkien kiinteistövastuisiin.^[40]

Vuosina 2023 ja 2024 monet kansalliset valvontaviranomaiset asettivat suhdannevaihteluihin liittyvien riskien ja rakenteellisten järjestelmäriskien hallintaan tarkoitettujen pääomapuskurien vaatimuksia tai kasvattivat niitä. Tämän vuodelle 2025 jatkuneen suuntauksen seurauksena kaikki pankkiunionin makrovalvontaviranomaiset ilmoittivat aikovansa toteuttaa tai toteuttivat jonkinlaisen vapautettavissa olevan pääomapuskurin, ja kymmenen maata alkoi soveltaa vastasyklisiin pääomapuskureihin niin sanottua positiivista neutraalitasoa, mikä tarkoittaa, että vastasyklinen pääomapuskuri on nollaa suurempi, kun systeemiset suhdanneriskit eivät vielä ole nousussa. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset tunnistivat 125 muuta rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävää laitosta (O-SII) ja määrittivät niille pääomapuskurit. Näissä tapauksissa pääomapuskurien alaraja määritettiin muihin järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin sovellettavalla menetelmällä EKP:n neuvoston joulukuussa 2024 antaman lausunnon mukaisesti.^[41] Menetelmässä otetaan huomioon kyseisten laitosten systeeminen merkittävyys koko pankkiunionissa.

EKP:n pankkivalvonta oli myös aktiivisesti mukana Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) työssä useilla osa-alueilla. Niitä olivat esimerkiksi EJRK:n säännöllisesti tekemät arvioinnit EU:n rahoitusjärjestelmien riskeistä ja haavoittuvuustekijöistä, selvitystyö koronnostojen vaikutuksesta rahoitusvakauteen, analyysi systeemisestä riskistä kryptovarasektorilla sekä arvopaperistamista ja luottoriskinvaihtosopimuksia koskeva työ.

1.7 Riskit ja valvontaprioriteetit vuosille 2026–2028

Valvontaprioriteetit perustuvat EKP:n pankkivalvonnan arvioon valvottavien laitosten keskeisistä riskeistä ja haavoittuvuustekijöistä. Niissä on huomioitu nykyinen riskiympäristö ja ennakoivat tiedot, kuten makrotaloudelliset ja rahoitukselliset näkymät ja EU:n laajuisen stressitestin tulokset sekä valvonnassa havaittujen olennaisten puutteiden korjaustilanne.

Euroalueen pankkisektori on toistaiseksi selvinnyt niin geopoliittisista kuin luonteeltaan rakenteellisemmistakin talouden haasteista, jotka johtuvat sodista ja konflikteista eri puolilla maailmaa, Eurooppa mukaan lukien, sekä viimeaikaisesta maailmankaupan jännitteiden eskaloitumisesta. Kaikki nämä haasteet ovat aiheuttaneet levottomuutta rahoitusmarkkinoilla ja heikentäneet makrotaloudellisia ja rahoituksellisia näkymiä. Talous- ja vakavaraisuusindikaattorit vahvistivat euroalueen pankkisektorin yleisen kestokyvyn, mikä ilmeni myös vuoden 2025 EU:n laajuisessa stressitestissä (ks. osa 1.1.1). Vaikka ulkoisista haasteista johtuvat mahdolliset häiriöt eivät vielä ole olennaisesti vaikuttaneet pankkisektoriin, niiden riskit pysyvät suurina epävarmuustekijöiden ollessa edelleen huomattavia.

Niinpä EKP:n pankkivalvonta muokkasi vuosille 2026–2028 määrittämiään valvontaprioriteetteja. Se kehotti edelleen pankkeja pysymään valppaina ja varmistamaan luotettavan riskienhallinnan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Vuosien 2026–2028 valvontaprioriteeteissa painotetaan, että pankkien on säilytettävä kestokykynsä geopoliittisten riskien ja makrotaloudellisten epävarmuustekijöiden edessä huolehtimalla ennen kaikkea siitä, että riskinotto on harkittua ja luotonmyöntökäytännöt hyvät. Lisäksi pankkien tulee huolehtia vakavaraisuusasetuksen (CRR III) johdonmukaisesta täytäntöönpanosta sekä ilmasto- ja luontoriskien hallinnasta (prioriteetti 1). Prioriteetin 2 mukaan pankkien tulee vahvistaa operatiivista häiriönsietokykyään sekä lisätä TVT-valmiuksiensa luotettavuutta, mihin sisältyy myös uuden DORA-asetuksen vaatimusten noudattaminen sekä riskiraportointivalmiuksia ja siihen liittyviä tietojärjestelmiä koskevien heikkouksien nopea korjaaminen.

EKP:n pankkivalvonta on myös kehittämässä prioriteettiin 2 liittyvää keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiaa, jossa keskitytään valvottavien laitosten digitaalisiin ja tekoälyyn liittyviin strategioihin, hallintoon ja riskienhallintaan. Tarkoituksena on tunnistaa rakenteellisia kehityskulkuja ja riskitekijöitä, jotka vaikuttavat pankkisektorin tulevaisuuteen. Valvojien tarkoitus on käydä kohdennetusti keskustelua pankkien kanssa näistä keskeisistä teemoista vuoden 2026 mittaan. Lisätietoja on valvontaprioriteeteissa vuosille 2026–2028.

2 Lupamenettelyt, sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyt sekä tehostetut valvontatoimenpiteet ja seuraamusmenettelyt

2.1 Lupamenettelyt

2.1.1 Merkittävyysarvioinnit

EKP arvioi YVM-kehysasetuksen^[42] nojalla vuosittain, mitkä pankit tai pankkiryhmittymät täyttävät jonkin merkittävän laitoksen kriteereistä^[43] ja tulevat sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan. Vuosittainen merkittävyysarviointi toteutettiin marraskuussa 2025. EKP teki myös pankkien ryhmärakenteiden muutosten yhteydessä tilannekohtaisia arviointeja, joiden perusteella annettiin 51 merkittävyyspäätöstä.

Merkittäviksi luokiteltuja laitoksia oli 1.1.2026 yhteensä 112.^[44]

Vuoden 2025 vuosittaisen merkittävyysarvioinnin perusteella tehtiin seuraavat muutokset.

Lisäksi pankkien ryhmärakenteissa tapahtui seuraavat muutokset, jotka vaikuttivat merkittävien laitosten määrään.

Seuraavat muutokset pankkien ryhmärakenteissa eivät vaikuttaneet merkittävien laitosten määrään.

Säännöllisesti päivitettävä valvottavien pankkien luettelo julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

2.1.2 Saamisten laadun arviointi

Saamisten laadun arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että EKP:n suorassa valvonnassa olevilla pankeilla on tai tulee olemaan riittävästi pääomaa. Arviointimenetelmät on esitetty erillisessä oppaassa^[45].

Vuonna 2025 EKP sai valmiiksi itävaltalaista Raiffeisen-Holding Niederösterreich-Wien reg.Gen.m.b.H. ‑pankkia koskevan saamisten laadun arvioinnin. Kahden saksalaispankin eli LBS Landesbausparkasse Süd- ja Wüstenrot Bausparkasse Aktiengesellschaft ‑pankkien arviointien odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2026. Kesäkuussa 2025 EKP aloitti saamisten laadun arvioinnin kahdessa pankissa, jotka olivat KfW Beteiligungsholding GmbH Saksassa ja Promontoria 19 Coöperatie U.A. Alankomaissa. Kukin arvioidusta viidestä pankista täytti kokokriteerin ja tuli sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan.

2.1.3 Suurivaikutuksiset vähemmän merkittävät laitokset

Vähemmän merkittäviä laitoksia on runsaasti, ja niiden koossa, rakenteen monimutkaisuudessa ja riskiprofiilissa on suuria eroja. Niinpä näiden laitosten luokittelun perusteena eurooppalaisessa pankkivalvonnassa on niiden vaikutus koko rahoitusjärjestelmään ja niiden riskiprofiili. Kunkin yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvan maan suurimerkityksiset vähemmän merkittävät laitokset määritetään kerran vuodessa. Kriteerit, joilla vähemmän merkittävä laitos voidaan määrittää suurivaikutuksiseksi, ovat koko, merkitys talousjärjestelmän kannalta, rajat ylittävä toiminta, liiketoimintamalli ja maakohtainen vähimmäiskattavuus.^[46] Tammikuun 2026 alussa kaikkiaan 105 vähemmän merkittävää laitosta oli määritetty suurimerkityksisiksi. Määrä on pysynyt jokseenkin samana muutamana viime vuonna.^[47]

2.1.4 Lupamenettelyt

Vuonna 2025 kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle yhteensä 676 lupamenettelyä (ks. taulukko 7). Niistä 14 koski toimilupahakemuksia, 11 toimiluvan peruuttamista, 42 toimiluvan raukeamista, 110 merkittävän omistusosuuden hankkimista tai laajentamista, 496 sijoittautumisoikeuden käyttöä ja 3 rahoitusalan holding-yhtiöiden toimilupia.

Vuonna 2025 tehtiin kaikkiaan 194 toimilupamenettelyihin^[48] liittyvää päätöstä. Niiden osuus kaikista EKP:n vuonna 2025 tekemistä yksittäisistä valvontapäätöksistä oli 7,7 %.

Lisäksi yhden toimilupahakemuksen ja kolmen huomattavan omistusosuuden hankintaa tai laajentamista koskevaa hakemuksen kohdalla hakija perui hakemuksensa saamansa kielteisen arvion vuoksi ennen päätöksen antamista.

2.1.4.1 Yhteiset menettelyt

Vuonna 2025 EKP:lle ilmoitettujen toimiluvan hakemista, huomattavan omistusosuuden hankintaa ja toimilupahakemuksen peruuttamista koskevien yhteisten menettelyjen määrä kasvoi edellisvuodesta.

EKP:n pankkivalvonta arvioi suuren määrän huomattavia omistusosuuksia koskevia ilmoituksia. Monien huomattavan omistusosuuden hankintaan liittyvien menettelyiden syynä oli valvottavien ryhmittymien sisäinen uudelleenjärjestely, johon sovellettiin yksinkertaistettua arviointimenettelyä. Vuonna 2025 huomattavan omistusosuuden hankintaan liittyvissä menettelyissä oli enimmäkseen kyse konsolidoitumisesta kansallisella tasolla, vaikka rajat ylittävää konsolidoitumista esiintyikin jonkin verran. Arvioitavana oli myös useita yritysvaltauksia ja myös yrityskauppoja, joihin liittyi julkisia liikkeeseenlaskuja.

Vuonna 2025 useimmat lupamenettelyt liittyivät uusien vähemmän merkittävien laitosten perustamiseen. Harvalukuisissa merkittäviin laitoksiin liittyvissä lupamenettelyissä oli enimmäkseen kyse tietyissä jäsenmaissa vaadittavasta toimiluvan laajentamisesta uusien säänneltyjen palveluiden tarjoamiseksi. Joissakin tapauksissa lupamenettelyt johtuivat merkittävän laitoksen siirtymisestä toiseen jäsenmaahan tai merkittävän laitoksen tytäryhtiön perustamisesta toiseen jäsenmaahan.

Vuonna 2025 EKP:lle tuli jonkin verran lupahakemuksia kolmansien maiden laitoksilta, jotka aikovat laajentaa toimintaansa EU:ssa. Näissä tapauksissa arvioinneissa tarkasteltiin erityisesti kolmannen maan laitosten hyvämaineisuutta sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien vaatimusten noudattamista.

Kansalliset valvontaviranomaiset aloittivat toimiluvan peruuttamisprosessin kahden vähemmän merkittävän laitoksen kohdalla Saksassa ja Itävallassa. Toinen johtui luottolaitoksen joutumisesta maksukyvyttömyysmenettelyyn. Toisessa syynä olivat rahanpesun torjuntaa koskevien vaatimusten vakavat rikkomukset, hallinnolliset rikkomukset ja maksukyvyttömyyteen liittyvä tuomioistuinmenettely.

Vuonna 2025 EKP otti käyttöön yhteisiä menettelyjä koskevan riskiperusteisen strategian, jonka on tarkoitus hyödyttää sekä valvottavia pankkeja että hankkijaehdokkaita vähentämällä tarvittavaa vuorovaikutusta ja nopeuttamalla käsittelyaikoja vähemmän monimutkaisissa tapauksissa (ks. osa 1.3.2).

2.1.4.2 Sijoittautumisoikeuden käyttö, rahoitusalan holding- ja sekaholdingyhtiöt sekä sulautumiset ja jakautumiset

Vuonna 2025 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset käsittelivät 496 sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvää hakemusta.

Vuosina 2021 ja 2022 rahoitusalan holdingyhtiöihin liittyvät menettelyt lisääntyivät huomattavasti sen jälkeen, kun vakavaraisuusdirektiivi (CRD V)^[49] saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vuosina 2023, 2024 ja 2025 näiden menettelyjen määrä tasaantui. Vuonna 2025 EKP:lle toimitettiin kolme merkittäviin ryhmittymiin kuuluvien rahoitusalan holding- ja sekaholdingyhtiöiden hyväksymishakemusta.

Lisäksi EKP valmistautui tarkistetun vakavaraisuusdirektiivin (CRD VI)^[50] soveltamiseen tammikuusta 2026 lähtien. CRD VI ‑direktiivin artiklaan 21a tehdyt tarkistukset tuovat mukanaan muutoksia rahoitusalan holding- ja sekaholdinghtiöiden valvontaan. Muutoksiin sisältyvän uuden vaatimuksen mukaan valvontaviranomaisten on julkaistava vuosittain luettelo, johon sisältyvät hyväksytyt tai hyväksyntävaatimuksesta vapautetut rahoitusalan holding- ja sekaholdingyhtiöt sekä nimetty yhteisö artiklan 21a kohdan 4c mukaisesti.

CRD VI ‑direktiivi sisältää myös uusia lukuja, joissa käsitellään huomattavien omistusosuuksien hankintaa tai luovutusta, varojen ja velkojen merkittäviä siirtoja sekä sulautumisia ja jakautumisia ja jotka yhdenmukaistavat aiempia kansallisia toimivaltuuksia.^[51] Direktiivin mukaan EKP on yksinomainen toimivaltainen viranomainen, joka arvioi näitä operaatioita merkittävien laitosten osalta. Erityisesti sulautumisissa EKP:n toimivaltaan kuuluu arviointi vakavaraisuusnäkökulmasta, jos sulautumisen tuloksena syntyvä yhteisö määritellään merkittäväksi laitokseksi. Jakautumisten osalta EKP on toimivaltainen viranomainen, jos jakautumisen kohteena oleva yhteisö on määritelty merkittäväksi laitokseksi.

2.2 Sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyt

Vuonna 2025 kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle yhteensä 1 672 sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyä^[52], jotka koskivat merkittäviä laitoksia (ks. taulukko 8).

Kaikista vuonna 2025 tehdyistä sopivuuden ja luotettavuuden arvioinneista 67,2 % koski valvontatehtävissä toimivia ylimmän hallintoelimen jäseniä ja 24,9 % johtotehtävissä toimivia jäseniä. Loput arvioinnit jakautuivat seuraavasti: keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt (6,2 %), hallintoelimen jäsenmäärän lisäämishakemukset (1,0 %) ja kolmansien maiden sivuliikkeiden johdon jäsenet (0,7 %).

Sopivuuden ja luotettavuuden arviointien keskimääräinen käsittelyaika – hakemuksen vastaanottamisesta päätöksen tekemiseen – oli 113 päivää, kun se vuonna 2023 oli ollut 109 päivää. Se noudatti siis neljän kuukauden enimmäisaikaa, joka on määritetty ESMAn ja EPV:n yhteisissä ohjeissa ylimmän hallintoelimen jäsenten ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden arviointia varten (EBA/GL/2021/06, kohta 179).

2.2.1 Sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyjen kehittäminen

EKP on parhaillaan selvittämässä päätöksenteon sujuvoittamista digitaalisten välineiden ja riskiperusteisten prosessien avulla. Tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja valvontapäätösten laadusta ja yhdenmukaisuudesta tinkimättä (ks. osa 1.3).

EKP järjesti 27.10.2025 yhdessä European University Institute ‑tutkimuslaitoksen kanssa Firenzessä seminaarin, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta hyvistä hallintokäytännöistä pankkitoimialalla.

Sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin perusteella saatetaan soveltaa liitännäisehtoja silloin, kun hakijan kohdalla herää epäilyksiä kaikkien viiden kriteerin täyttymisestä. Yhteen tai useampaan arviointikriteeriin liittyviä epäilyksiä esiintyi 40,85 prosentissa arvioinneista. Liitännäisehtoja sisältävien päätösten määrä laski 9,15 prosenttiin vuonna 2025, kun se edellisvuonna oli 14,5 %. Kysymyksiä herättivät tavallisimmin tehtävien hoitamiseen käytettävissä oleva aika, kokemus sekä eturistiriidat. Tällaisissa tapauksissa EKP esitti liitännäisehtoja, joista 27 oli ehtoja, 122 velvoitteita ja 4 suosituksia. Edellisvuonna ehtoja oli 55, velvoitteita 151 ja suosituksia 20.

Jos arvioitavan henkilön sopivuudesta herää vakavia epäilyksiä, EKP voi harkintansa mukaan toteuttaa tarkemman arvioinnin ja sen seurauksena ilmoittaa pankille suunnittelevansa kielteistä päätöstä. Tällöin pankki usein peruuttaa hakemuksensa valvontadialogin jälkeen. Vuonna 2025 tällaisia tapauksia oli 30.

2.3 Tehostetut valvontatoimenpiteet, seuraamusmenettelyt ja väärinkäytöksistä ilmoittaminen

2.3.1 Tehostetut valvontatoimenpiteet ja seuraamusmenettelyt

YVM-asetuksen ja YVM-kehysasetuksen mukaan valtuudet valvontapäätösten täytäntöönpanoon ja seuraamusmenettelyiden määräämiseen jakautuvat EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten välillä sen mukaan, mikä on epäillyn rikkomuksen luonne, kuka on vastuussa ja millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. EKP:n valvontatehtäviensä nojalla määräämät seuraamukset ja kansallisten valvontaviranomaisten EKP:n pyynnöstä määräämät seuraamukset julkaistaan omassa osiossaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

Seuraamuksia määrätään valvottavalle laitokselle rangaistukseksi meneillään olevista tai aiemmista rikkomuksista. Niiden tarkoitus on myös toimia pelotteena koko pankkialalle. Uhkasakkojen ja muiden tehostettujen valvontatoimenpiteiden tarkoituksena on saada valvottavat laitokset täyttämään vakavaraisuusvelvoitteensa mahdollisimman pian.

Vuonna 2025 EKP:n käsiteltävänä oli 16 tehostettua valvontatoimenpidemenettelyä ja seuraamusmenettelyä. Niistä 14 oli seuraamusmenettelyjä, joista EKP antoi 9 päätöstä. Kaksi oli tehostettuja valvontatoimenpidemenettelyjä, joista EKP antoi yhden päätöksen (ks. taulukko 9).

Vuonna 2025 käsiteltävänä oli kaikkiaan 14 seuraamusmenettelyä. Niistä 10 liittyi suoraan sovellettavan EU:n lainsäädännön (EKP:n päätökset ja asetukset mukaan lukien) epäiltyihin rikkomuksiin, joista epäiltyinä oli yhdeksän merkittävää laitosta. Viisi näistä menettelyistä jatkui vuodelle 2026. Viidessä loppuunsaatetussa menettelyssä EKP määräsi viidellä päätöksellä sakkoja, joiden määrä oli yhteensä 8 585 000 euroa. Sakkojen kohteena oli viisi merkittävää laitosta. Neljässä näistä päätöksistä oli kyse EKP:n luottoriskiin liittyviä sisäisiä malleja koskevien päätösten rikkomuksista. Yksi tapaus koski markkinariskiin liittyvien riskipainotettujen varojen virheellistä laskentaa.

Vuodelle 2026 jatkuvista neljästä tapauksesta kolmessa oli kyse hallintoon ja huomattaviin omistusosuuksiin liittyvien vakavaraisuusdirektiivin kansallisten täytäntöönpanolainsäädännön rikkomuksista. Yhdessä oli kyse omiin varoihin ja raportointivaatimuksiin liittyvän suoraan sovellettavan EU:n lainsäädännön rikkomuksista. Neljässä tapauksessa EKP siirsi käsittelyn kansallisille keskuspankeille sen varmistamiseksi, että kyseisille osapuolille määrätään asianmukaiset seuraamukset. Osapuolina olivat yksi merkittävä laitos, rikkomukseen syyllistyneiden merkittävien laitosten työntekijät sekä EKP:n valvonnan ulkopuolella olevat laitokset ja luonnolliset henkilöt, jotka vastasivat valvottaviin laitoksiin kohdistuneiden huomattavien omistusosuuksien hankinnasta.

Kaksi vuonna 2025 käsiteltyä tehostettua valvontatoimenpidemenettelyä koski kahta merkittävää laitosta, jotka eivät olleet kehittäneet ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamismenettelyä ilmoitettuun määräaikaan mennessä vuonna 2024 EKP:n päätösten mukaisesti. Toinen näistä menettelyistä jatkui vuodelle 2026, ja toinen saatettiin loppuun EKP:n päätöksellä, jossa määrättiin yhteensä 187 650 euroa uhkasakkoja.

EKP:n vuonna 2025 käsittelemien tehostettujen valvontatoimenpidemenettelyjen ja seuraamusmenettelyjen aiheet sekä vuosina 2020–2024 loppuun saatettujen menettelyjen aiheet on esitetty kaaviossa 5.

Kaavio 5

Tehostetut valvontatoimenpiteet ja seuraamukset vuosina 2020–2025 aiheittain

(menettelyjen määrä)

Vuonna 2025 yksi kansallinen valvontaviranomainen aloitti seuraamusmenettelyjä EKP:n pyynnöstä ja määräsi kansallisen lainsäädännön nojalla kaksi sakkoa, joiden yhteismäärä oli 30 000 000 euroa. Lisätietoja kansallisten viranomaisten EKP:n pyynnöstä määräämistä rahamääräisistä sakoista on omassa osiossaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

Yksityiskohtaiset tiedot ja kattavat tilastot vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin liittyvistä seuraamusmenettelyistä, joita EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat toteuttaneet vuonna 2025, esitetään ”Annual Report on Sanctioning Activities in the SSM in 2025” ‑julkaisussa. Se julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla vuoden 2026 toisella neljänneksellä.

Lisäksi EKP antoi vuoden mittaan yhden sitovan valvontapäätöksen, jonka nojalla voidaan määrätä jokaiselta rikkomuspäivältä kertyvä uhkasakko, jos kyseinen pankki ei noudata päätöksessä esitettyjä vakavaraisuusvaatimuksia. Päätös sisälsi ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamismenettelyn kehittämiseen liittyviä vakavaraisuusvaatimuksia.

Jos EKP:llä on aihetta epäillä rikosta, se pyytää asiaankuuluvaa kansallista valvontaviranomaista saattamaan asian viranomaisten käsiteltäväksi tutkintaa ja mahdollisia rikosoikeudellisia syytetoimia varten kansallisen lain mukaisesti. Vuonna 2025 EKP teki kaksi tällaista pyyntöä kansalliselle valvontaviranomaiselle.

2.3.2 Väärinkäytösepäilyjen ilmoittaminen

YVM-asetuksen artiklan 23 mukaan EKP:n vastuulla on varmistaa, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joilla kuka tahansa voi ilmoittaa epäilyksensä pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta (ns. ”whistleblowing”). EKP:n pankkivalvontasivuilla onkin tätä varten ilmoituspalvelu.

EKP käsittelee verkkolomakkeella tai muiden kanavien (esimerkiksi sähköpostin tai kirjepostin) kautta ilmoitetut väärinkäytösepäilyt ehdottoman luottamuksellisesti ja ottaa niitä käsitellessään huomioon kaikki käytettävissä olevat tiedot.

Vuonna 2025 EKP:lle toimitettiin 416 ilmoitusta väärinkäytösepäilyistä, suunnilleen saman verran kuin vuonna 2024 (421 ilmoitusta) ja enemmän kuin vuonna 2023 (355 ilmoitusta). Ilmoituksista 165 liittyi epäilyihin pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta. Niistä 155 kuului EKP:n toimivaltuuksien piiriin ja 10 kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltuuksien piiriin. Valtaosa lopuista ilmoituksista liittyi muihin kuin vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin (esimerkiksi kuluttajansuojaan), eivätkä ne siis olleet väärinkäytösepäilyjä.

EKP:n toimivaltuuksien piiriin kuuluvat väärinkäytösepäilyt koskivat useimmiten hallintoon liittyviä seikkoja (80 % ilmoituksista), tietojen julkistamista ja raportointia (6 %) sekä puutteita omien varojen ja pääomavaatimusten laskennassa (6 %). Hallintoon liittyvät ilmoitukset koskivat pääasiassa riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa, ylimmän hallintoelimen toimintoja sekä sopivuus- ja luotettavuusvaatimuksia. Aiheiden tarkempi erittely on esitetty kaaviossa 6.

Kaavio 6

EKP:lle toimitettujen väärinkäytösepäilyjen aiheet

(prosentteja)

Väärinkäytösepäilyjä koskevista ilmoituksista tiedotettiin asiaankuuluville yhteisille valvontaryhmille, jotka päättivät tarkoituksenmukaisista jatkotoimista.

Tärkeimmät jatkotoimet, joihin ryhdyttiin pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomusepäilyistä vuonna 2025 tai aiemmin tehtyjen ilmoitusten perusteella, olivat seuraavat:

• sisäinen arviointi saatujen asiakirjojen perusteella (38 % tapauksista)
• asiakirja- tai selvityspyyntö valvottavalle laitokselle (35 % tapauksista)
• sisäisen tarkastuksen tai paikalla tehtävän tarkastuksen järjestämispyyntö (24 % tapauksista)
• epäiltyjen henkilöiden haastattelu (3 % tapauksista).

3 Osallistuminen kriisinhallintajärjestelyihin

3.1 Kriisinratkaisutapaukset vuonna 2025

Vuonna 2025 yhtään merkittävää laitosta ei arvioitu kykenemättömäksi tai todennäköisesti kykenemättömäksi jatkamaan toimintaansa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen artiklan 18 kohdan 1 alakohdan a ja kohdan 4 mukaan.^[53] Makrotalousympäristö pysyi vuoden mittaan enimmäkseen pankeille suotuisana etenkin kannattavuuden näkökulmasta. Jatkossa pankeilla on kuitenkin edessään haasteita, jotka saattavat vähentää tulevia tuottoja. Niitä ovat esimerkiksi saamisten laadun mahdollinen heikkeneminen sekä katteiden ja lainavolyymien väheneminen.

3.2 Yhteistyö yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonnan ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston yhteistyö jatkui tiiviinä. Valvontaelimen puheenjohtaja ja kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja keskustelivat säännöllisesti ja tekivät yhdessä useita vierailuja kansallisiin valvontaviranomaisiin ja kriisinratkaisuviranomaisiin. EKP:n ja kriisinratkaisuneuvoston asiantuntijat pitivät säännöllisesti yhteyttä molempien toimialaan kuuluvista aiheista sekä vähemmän merkittävien laitosten kriisinratkaisusta.

Keskeisenä yhteistyömuotona oli edelleen säännöllinen yhteydenpito EKP:n yhteisten valvontaryhmien ja kriisinratkaisuneuvoston sisäisten kriisinratkaisuryhmien välillä. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehtiin EKP:n kriisinhallintakehykseen kuuluvien laitosten kohdalla. Tätä tuki EKP:n ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kahdenvälinen yhteistyöpöytäkirja yhteistyöstä ja tietojen vaihdosta sekä vuonna 2023 solmittu erillinen yhteistyöpöytäkirja luottamuksellisten tietojen vaihdosta.

Yhteistyö sääntelykysymysten parissa jatkui niin ikään. Organisaatiot varmistivat, että niiden näkemykset sääntelyn yksinkertaistamista koskevasta uudistuksesta olivat yhteneväiset sekä pankkivalvonnan että kriisinratkaisun kannalta. EKP ja kriisinratkaisuneuvosto jatkoivat myös pankkien likviditeetin mittaamista ja raportointia koskevaa työtä, ja vuonna 2025 toteutettiin kolmas vuosittainen maksuvalmiustesti, jossa pankkien kriisivalmiutta selvitettiin maksuvalmiuden yhteisen seurantalomakkeen pohjalta. Yhteistyötä tehtiin myös digitalisaatiostrategioiden ja digitaalisen toimintakulttuurin saralla kartoittamalla yhteisiä kokemuksia, järjestämällä koulutusta ja jakamalla EKP:n valvontateknologiavälineitä eli suptech-välineitä.

Lisäksi EKP ja kriisinratkaisuneuvosto osallistuivat kriisitilanteen simulointiharjoitukseen, jonka tavoitteena oli arvioida ja tehostaa tämänhetkistä kriisivalmiutta. Ne osallistuivat myös kriisinratkaisuneuvoston toimitiloissa Brysselissä järjestettyyn Trilateral Principal Level Exercise ‑harjoitukseen, jossa olivat mukana Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja pankkiunioniin osallistuvien maiden kriisinratkaisusta ja valvonnasta vastaavat viranomaiset, keskuspankit ja valtiovarainministeriöt. EKP ja kriisinratkaisuneuvosto tekivät yhteistyötä myös monissa pankkikohtaisissa kriisien simulointiharjoituksissa, joissa testattiin pankkien varautumista mahdolliseen kriisitilanteeseen.

Sovellettavan lainsäädännön mukaisesti EKP:n pankkivalvonta kuuli yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa merkittävien laitosten toimittamista elvytyssuunnitelmista. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto puolestaan kuuli kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen mukaisesti EKP:n pankkivalvontaa kriisinratkaisusuunnitelmien luonnoksista sekä ehdotuksesta, joka koski merkittävien laitosten yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamien osuuksien oikaisujen laskentaa.

3.3 Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta

Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta edellyttää kansallisen valvontaviranomaisen ja EKP:n vahvaa yhteistyötä. Valvontavastuu vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinnasta kuuluu kansallisille valvontaviranomaisille, mutta koska toimiluvan peruminen kuuluu EKP:n vastuulle, tiiviimpää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tarvitaan silloin, kun jonkin vähemmän merkittävän laitoksen arvioidaan olevan lähellä elinkelvottomaksi toteamista. Tämän yhteistyön menettelyihin liittyvät näkökohdat on esitetty vähemmän merkittävien laitosten tarkistetussa kriisinhallintakehyksessä, joka otettiin käyttöön 1.1.2024.

Jos vähemmän merkittävän laitoksen taloudellisen tilanteen heikkeneminen on johtamassa kriisiin, kansallinen valvontaviranomainen toimittaa siitä EKP:lle virallisen ilmoituksen jo varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2025 EKP:lle toimitettiin 11 tällaista ilmoitusta.

Ilmoituksen toimittamisen jälkeen perustetaan kriisinhallinnan koordinointiryhmät, paitsi jos asiaankuuluva kansallinen viranomainen tai EKP perustellusta syystä toteaa sen tarpeettomaksi. Tällainen EKP:n asianosaisten toimialojen ja kansallisten valvontaviranomaisten edustajista muodostuva ryhmä voidaan perustaa, jos pääomavaatimuksia jätetään noudattamatta, saamisten laatu tai maksuvalmiusasema heikkenee tai jos sisäisen hallinnon tai valvonnan järjestelmissä ilmenee vakavia puutteita.

Vuonna 2025 oli toiminnassa kaikkiaan 14 kriisinhallinnan koordinointiryhmää, kun niitä edellisvuonna oli 12. Niiden avulla varmistettiin aiempien vuosien tapaan, että yksittäisten vähemmän merkittävien laitosten kriisejä seurataan tarkasti ja yhdenmukaisesti ja että valvontatoimet toteutetaan nopeasti ja koordinoidusti. Näin voidaan rajoittaa haittavaikutusten leviämistä muihin rahoitusjärjestelmän osiin.

4 Toimielinten välinen yhteistyö

4.1 Eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö

4.1.1 Yhteistyö muiden EU:n valvontaviranomaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden valvontaviranomaisten kanssa

Vuonna 2025 EKP vahvisti entisestään yhteistyötä eri maiden ja toimialojen valvontaviranomaisten kanssa ja solmi muun muassa uusia yhteistyöpöytäkirjoja.

4.1.1.1 Yhteistyö yhteiseen pankkivalvontaan osallistumattomien EU-maiden ja ETA-maiden viranomaisten kanssa

Valvontakollegioiden kautta EKP voi huolehtia valvontalinjausten ja -päätösten koordinoinnista ja varmistaa, että kaikilla saman rajat ylittävän pankkiryhmittymän valvontaan osallistuvilla viranomaisilla on yhtenäinen työohjelma. EU-sääntelyn nojalla EKP perustaa valvontakollegioita tapauksissa, joissa se kotijäsenvaltion valvovan viranomaisen ominaisuudessa vastaa pankkiryhmittymän valvonnasta konsolidointiryhmän tasolla. Niissä tapauksissa, joissa konsolidointiryhmän tasolla valvonnasta vastaava EU-viranomainen ei kuulu yhteisen pankkivalvonnan piiriin, EKP osallistuu kyseiseen valvontakollegioon vastaanottavan jäsenvaltion valvovana viranomaisena suorassa valvonnassaan olevien laitosten osalta.

Vuonna 2025 EKP sekä yhteiseen pankkivalvontaan osallistumattomien EU-jäsenvaltioiden ja Norjan toimivaltaiset viranomaiset kokoontuivat edistämään yhteistyötä ja valvonnan yhdenmukaisuutta kahteen työpajaan, jotka EKP järjesti maaliskuussa ja lokakuussa. EKP:n SREP-uudistukseen liittyvät työpajat tarjosivat tilaisuuden jakaa parhaita käytäntöjä ja edistää valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi kahden voimaan tulleen valvontakollegioita koskevan EU:n asetuksen nojalla^[54] EKP voi edistää kolmansissa maissa päätoimipaikkaansa pitävien pankkien sivuliikkeitä koskevaa tietojenvaihtoa ja sujuvoittaa yhteistyötä vakavaraisuusvalvojien sekä rahanpesun ja terrorismin torjunnasta vastaavien viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa.

4.1.1.2 Yhteistyö EU:n ulkopuolisten pankkivalvontaviranomaisten kanssa

EKP tekee yhteistyötä kansainvälisten valvontaviranomaisten kanssa myös esimerkiksi kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien (G-SIB) kriisinhallintaryhmien kautta.

Tapauksissa, joissa EKP vastaa EU:n ulkopuolella toimivien pankkiryhmittymien valvonnasta konsolidointiryhmän tasolla, kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset kutsutaan jäseniksi kyseisiin valvontakollegioihin edellyttäen, että Euroopan pankkiviranomainen (EPV) on arviossaan todennut niiden luottamuksellisuus- ja salassapitokäytäntöjen vastaavan EU:n käytäntöjä.

EKP solmi uuden pankkivalvontaa koskevan yhteistyöpöytäkirjan Argentiinan keskuspankin (Banco Central de la República Argentina) kanssa. Muun muassa Ison-Britannian vakavaraisuusvalvontaviranomaisen (PRA) ja Yhdysvaltain keskuspankin kanssa käytävän säännöllisen ja strukturoidun vuoropuhelun ohella EKP järjesti useita aihekohtaisia ja kahdenvälisiä kokouksia. Lisäksi se toteutti muiden EU:n ulkopuolisten maiden pankkivalvontaviranomaisten kanssa valmiuksien kehittämiseksi hankkeita, joissa keskusteltiin yhteisistä aiheista, kuten finanssiryhmittymien valvonnasta, ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä, digitaalisesta siirtymästä ja häiriönsietokyvystä.

Vuonna 2025 EKP vahvisti yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden vakavaraisuusvalvojien kanssa valvontateknologian saralla ja toimi yhdessä Englannin keskuspankin kanssa puheenjohtajana Kansainvälisen järjestelypankin BIS Innovation Network ‑verkoston SupTech, RegTech and Monetary Policy Tech ‑teknologiatyöryhmässä, joka selvittää suurten kielimallien käyttöä ja edistää maailmanlaajuista innovaatioekosysteemiä. EKP syvensi myös pitkään jatkunutta yhteistyötään Singaporen rahoitusvalvontaviranomaisen kanssa toteuttamalla laajamittaisia tietojenvaihtoja.

4.1.1.3 Yhteistyö kansallisten markkinavalvontaviranomaisten ja muiden rahoitusalan valvontaviranomaisten kanssa

EKP tekee yhteistyötä kansallisten markkinavalvontaviranomaisten kanssa EU-lainsäädännön mukaisesti ja vaihtaa tietoja merkittävien pankkiryhmittymien taloudellisista toiminnoista rahoitusvälineiden markkinoilla. EKP on solminut kahdenvälisiä yhteistyöpöytäkirjoja kuuden yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvan maan kansallisten markkinavalvontaviranomaisten kanssa. Niiden kanssa toteutettiin vuonna 2025 entistä laajempaa tietojenvaihtoa merkittäviä laitoksia koskevien sulautumisten, yrityskauppojen ja muiden konsolidoitumisliiketoimien määrän lisääntymisen ja koordinoituja valvontatoimia vaativan markkinakehityksen myötä.

EKP on finanssiryhmittymiksi määritettyjen merkittävien pankkiryhmittymien nimetty koordinaattori. Tällä saralla se vahvisti yhteistyötään Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa sekä näihin finanssiryhmittymiin kuuluvien säänneltyjen laitosten– pääasiassa pankkisektorin ulkopuolisesta – valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Kyseisten viranomaisten kanssa tehdyt koordinointijärjestelyt auttoivat kehittämään ja laajentamaan finanssiryhmittymien valvontakollegioita. Kollegioiden vuotuiset kokoukset olivat tärkeä tietojenvaihdon foorumi näiden viranomaisten välillä.

4.1.1.4 EKP:n osallistuminen rahanpesun vastaiseen työhön

Vastuu luottolaitosten ja rahoituslaitosten valvonnasta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan saralla kuuluu siihen erikoistuneille valvontaviranomaisille, joihin lukeutuu EU:n vastikään perustama rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomainen AMLA (EU Authority for Anti-Money Laundering and Countering the Financing of Terrorism). Vakavaraisuusvalvonnasta vastaavat viranomaiset ja rahanpesun/terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavat viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä omien mandaattiensa mukaisesti.

Vakavaraisuusvalvojana EKP on jakanut yhteisen pankkivalvonnan perustamisesta saadut kokemukset esimerkiksi AMLAn työryhmään osallistuessaan. EKP:n ja AMLAn 27.6.2025 solmimassa yhteistyöpöytäkirjassa, joka perustuu AMLA-asetuksen artiklan 92 kohtaan 3, määritettiin ensi kertaa näiden kahden organisaation väliset yhteistyö- ja tietojenvaihtojärjestelyt.

Aiempien vuosien tapaan EKP huomioi jälleen valvonnassaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien vakavaraisuusvaikutukset^[55] ja tuki AMLAa sen valmistellessa toimintaansa. EKP antoi panoksensa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan sääntelyn kehittämiseen ja tuki lainsäädäntöä, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja tietojenvaihdon finanssialalla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnasta vastaavien viranomaisten sekä muiden asianosaisten viranomaisten välillä.

Vuonna 2025 EKP jatkoi valvontatietojen vaihtoa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Osana tätä työtä EKP osallistui tarkkailijana 66:een merkittäviä laitoksia koskevaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioon,^[56] jotka olivat yksi tietojenvaihdon kanava. Lisäksi EKP raportoi aiheeseen liittyvistä olennaisista heikkouksista EPV:n EuReCa-tietokantaan.

EKP osallistui tarkkailijana EPV:n rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa käsittelevän komitean kokouksiin ja AMLAn hallintoneuvoston valvontatehtäviä käsitteleviin kokouksiin. EKP antoi panoksensa myös EPV:n ja AMLAn johtamaan valmistelutyöhön, joka koskee uuden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan sääntelyn mukaisten teknisten sääntelystandardien ja suuntaviivojen laatimista.

4.1.1.5 EKP:n rooli DORA-asetuksen mukaisessa kriittisten palveluntarjoajien valvonnassa

Asetuksella finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä (DORA-asetus) otettiin käyttöön kattava valvontakehys^[57], joka koskee kriittisiä TVT-palveluita tarjoavia kolmansia osapuolia. Valvontakehys kattaa kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (ESA) nimeämät 19 palveluntarjoajaa^[58]. Päävalvojana toimiva valvontaviranomainen toteuttaa kaikki jatkuvan valvonnan ja paikalla tapahtuvan valvonnan toimet yhteisten tutkintaryhmien avustuksella. Näiden toimien pohjalta päävalvoja voi antaa palveluntarjoajille suosituksia.

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta tuki kyseisen valvontakehyksen laadintaa. Toiminnan käynnistyttyä tammikuussa 2026 se on tarjonnut yhteisiin tutkintaryhmiin 21 asiantuntijaa. Lisäksi EKP pyrkii myös varmistamaan, että valvottavat laitokset, jotka käyttävät kriittisten palveluntarjoajien palveluita, toteuttavat asianmukaista suosituksissa määritettyjen riskien hallintaa.

Kriittisten palveluntarjoajien valvonta lujittaa digitaalista operatiivista häiriönsietokykyä EU:n rahoitussektorilla. Se pikemminkin täydentää kuin korvaa luotettavaa kolmannen osapuolten riskin hallintaa, jota pankit toteuttavat EKP:n asiaankuuluvien valvontatoimien tukemana. Luottolaitokset ja muut rahoitusalan yhteisöt ovat jatkossakin täysin vastuussa kaikkien TVT-riskin ulottuvuuksien hallinnasta.

4.1.1.6 Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitussektorin arviointiohjelmat

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi rahoitussektorin maakohtaisissa arviointiohjelmissa (Financial Sector Assessment Programs, FSAP-ohjelmat) kohdemaan rahoitussektoria kattavasti ja yksityiskohtaisesti.

Vuonna 2025 IMF sai valmiiksi järjestyksessä toisen koko euroaluetta koskevan arviointiohjelman (ks. kehikko 3). Ohjelmaan sisältyy myös täysimittainen arvio siitä, ovatko yhteisen pankkivalvonnan valvontakäytännöt Baselin pankkivalvontakomitean ydinperiaatteiden mukaisia. Kyseessä oli ensimmäinen tarkistettuihin ydinperiaatteisiin perustuva arviointi (ks. kehikko 3). Arviointiohjelman suositusten toteuttamisen seurantaa jatketaan tulevina vuosina.

Vuonna 2025 IMF sai valmiiksi Ranskan ja Slovakian maakohtaiset arvioinnit ja aloitti Itävallan, Kreikan, Italian ja Portugalin arvioinnit. Maakohtaisissa ohjelmissa arvioidaan muita kuin pankkeihin liittyviä seikkoja, esimerkiksi kansallisen vakuutus- ja makrovalvontasääntelyn toimintaa. Lisäksi niihin sisältyy kokonaisvaltainen arviointi pankkien ongelmista, etenkin niistä, jotka kuuluvat vähemmän merkittävien laitosten valvonnasta tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien kansallisten viranomaisten toimivaltaan. IMF kiinnitti huomiota myös siihen, että pankkiunionin loppuunsaattamiseksi tarvitaan vielä toimia.

EKP:n pankkivalvonta antaa panoksensa IMF:n neljännen sopimusartiklan mukaisiin arviointeihin yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien maiden osalta. Se antaa IMF:n työryhmille mikro- ja makrovakausvalvontaa koskevia tietoja mandaattinsa mukaisesti.

4.2 Osallistuminen eurooppalaisen ja kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen

4.2.1 Osallistuminen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) täysistuntoihin osallistuvana jäsenenä EKP:n pankkivalvonta osallistui aktiivisesti sääntely- ja valvontayhteistyökomitean, normien toteuttamista käsittelevän komitean ja kriisinratkaisun johtoryhmän kokouksiin. Se osallistui myös alueellisen neuvoa-antavan Euroopan ryhmän ja monien sen alajaosten kokouksiin. EKP:n pankkivalvonnalla oli olennainen rooli monissa strategisesti merkittävissä FSB:n hankkeissa, joista tärkeimpiä olivat FSB:n suunnitelma rahoitusjärjestelmään kohdistuvien ilmastoriskien hallitsemiseksi, kyberhäiriöiden ja operatiivisten häiriöiden raportoinnin standardointia koskeva työ (Format for Incident Reporting Exchange) sekä kryptovaroja koskeva temaattinen vertaisarviointi. Lisäksi EKP:n pankkivalvonta tuki edelleen FSB:n työtä rahoitusalan innovaatioiden määrittämisen ja niihin liittyvien mahdollisuuksien ja riskien arvioinnin saralla.

4.2.2 Osallistuminen Basel-sääntelyprosessiin

Baselin pankkivalvontakomitean jäsenenä EKP:n pankkivalvonta toi komitean työskentelyyn eurooppalaisen näkökulman ja osallistui aktiivisesti keskusteluun siitä, miten pankkien sääntelyä ja valvontaa voitaisiin entisestään vahvistaa.

EKP:n pankkivalvonta antoi panoksensa Baselin pankkivalvontakomitean alaisten työryhmien työskentelyyn ja toimi toisena puheenjohtajana sekä ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä että vakavaraisuusstandardien kehittämistä ja toteutusta käsittelevässä työryhmässä. Työryhmät julkaisivat ilmastoon liittyvien rahoitusriskitietojen vapaaehtoisen julkistamisen kehyksen ja kolmannen osapuolen riskin hallintaperiaatteet sekä käynnistivät julkisen kuulemisen uudesta pilarin 3 mukaisten tietojen vakioformaatista.

EKP:n pankkivalvonta oli myös johtamassa valvonnan vaikuttavuutta koskevan kirjallisuuskatsauksen laatimista. Työ liittyi Baselin pankkivalvontakomitean toteuttamaan vuoden 2023 pankkihäiriöiden seurantaan.

Joulukuussa 2025 EKP järjesti yhdessä Baselin pankkivalvontakomitean pankkivalvonnan tutkimusryhmän ja Centre for Economic Policy Research ‑tutkimuslaitoksen kanssa konferenssin, jossa käsiteltiin rahoitusmarkkinoiden teknologisia innovaatioita sekä niiden riskejä ja mahdollisuuksia pankkialan ja sääntelyn kannalta.

EKP on ilmaissut vahvan tukensa Baselin sopimuksen kansainväliselle täytäntöönpanolle, joka antaa vakaan perustan maailman pankkisektorin kestokyvylle. Yhteisillä standardeilla luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja varmistetaan, että pankit pystyvät tarjoamaan luottoja ja likviditeettiä myös häiriöiden aikana.

4.2.3 Osallistuminen Euroopan pankkiviranomaisen työhön ja EU-sääntelyn kehittämiseen

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta jatkoi tiivistä yhteistyötä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kanssa yhteisen sääntökirjan kehittämiseksi sekä EU:n pankkisektorin valvonnan yhtenäisyyden, luottolaitosten turvallisuuden ja vakauden ja koko rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi.

EKP ja EPV kehittivät vuoden 2025 EU:n laajuisessa stressitestissä käytettäviä menetelmiä, lomakkeita ja skenaarioita. Stressitestin tulokset julkaistiin 1.8.2025. Tässä yhteydessä EKP myös osallistui keskusteluihin, jotka koskivat pitkän aikavälin strategioita ja keskitettyjen luottoriskimallien kehittämistä tulevia EU:n laajuisia stressitestejä varten.

Osana EU:n laajuista yksinkertaistamishanketta EKP osallistui vakavaraisuussääntely- ja valvontakehyksen vaikuttavuutta käsittelevään EPV:n työryhmään. Työryhmä määritti neljä keskeistä parannuskohdetta: 1) tasojen 2 ja 3 sääntelyjen tuottaminen, 2) rahoituslaitosten raportointirasite, 3) EPV:n rooli EU:n vakavaraisuussääntelykehyksen muokkaajana ja 4) sisäiset työjärjestelyt. Lisäksi työryhmä ehdotti toimenpiteitä, joilla lisättäisiin vaikuttavuutta eri aikahorisonteissa: vuoden 2025 loppuun mennessä (välittömästi), vuoden 2026 loppuun mennessä (lyhyellä aikavälillä) ja vuoden 2026 jälkeen (keskipitkällä aikavälillä). Työryhmän arviointitulokset ja suositukset esitettiin ”Report on the efficiency of the regulatory and supervisory framework” ‑raportissa ja EPV:n vuoden 2026 työohjelmassa.

Basel III ‑sääntelyn uudistuksiin liittyen EKP oli mukana laatimassa teknisiä standardeja kokonaisriskipainolattiaa, luottoriskiä, markkinariskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä sekä siirtymävaiheen kryptovaravastuita koskevien tietojen julkistamisvaatimuksista.

EKP osallistui julkiseen kuulemiseen ESG-riskejä, oman pääoman ehtoisia vastuita ja pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten kokonaisvastuita koskevista muutetuista julkistusvaatimuksista vakavaraisuusasetuksen (CRR III) ja pilarin 3 mukaisten tietojen julkistamista koskevan Euroopan komission täytäntöönpanoasetuksen pohjalta sekä julkiseen kuulemiseen kolmannen osapuolen riskin luotettavaa hallintaa koskevasta suuntaviivaluonnoksesta.

Lisäksi EKP antoi panoksensa white labelling -periaatteella tapahtuvaa rahoitustuotteiden ja -palveluiden tarjontaa koskevaan EPV:n raporttiin, joka julkaistiin 14.10.2025.

EKP:stä tuli tarkkailijajäsen Euroopan tekoälyneuvoston rahoituspalvelutyöryhmään, jossa sillä on mahdollisuus olla mukana kehittämässä valvojien ja asiaankuuluvien viranomaisten välistä yhteistyötä tekoälysäädöksen nojalla.

5 EKP:n pankkivalvontaorganisaatio

5.1 EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö

5.1.1 Rekrytointi

EKP:n pankkivalvonnan yleisenä käytäntönä on ilmoittaa avoimista työpaikoista ensin sisäisesti. Poikkeuksena tästä ovat aloitustason paikat, joista ilmoitetaan julkisesti. Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta rekrytoi julkisen haun kautta 22 hakijaa pitempiaikaisiin tehtäviin.

Kaavio 7

Nimitykset henkilöstöryhmittäin vuonna 2025

5.1.2 Vaihto-ohjelmat

EKP kannustaa henkilöstöä osallistumaan muiden EU-toimielinten kanssa aloitettuihin vaihto-ohjelmiin. Vaihto-ohjelmat Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, kriisinratkaisuneuvoston, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan investointipankin kanssa ovat tarjonneet EKP:n henkilöstölle mahdollisuuden työskennellä erilaisissa organisaatioissa, laajentaa osaamistaan ja syventää eurooppalaisen rahoitusvalvontajärjestelmän laajuista yhteistyötä.

5.1.3 Toimintavalmiuksien kehittäminen

EKP:n pankkivalvonta toteuttaa säännöllisesti pankkivalvontatehtävien toimintavalmiuksia koskevan arvioinnin ja päivittää sen pohjalta toimintavalmiuksien kehittämissuunnitelmansa, jotta tarvittavia osa-alueita voidaan entistä paremmin priorisoida. Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta keskittyi kehittämään valmiuksiaan valvontatoimissa, jotka liittyvät tietojärjestelmien ulkoistamiseen, tietoturvaan, kyberriskeihin ja digitaalisesta häiriönsietokyvystä annettuun asetukseen perustuvaan uuteen mandaattiin.

EKP kehitti koulutustarjontaa kaikilla pankkivalvonnan osa-alueilla. SSM Induction ‑perehdytysohjelmaa tehostettiin liittämällä SSMnet-verkkojärjestelmään erityinen uusien tulokkaiden osio. Kesäkuussa 2025 valmistui toinen versio SSM Foundation ‑ohjelmasta, joka on tarjonnut pankkivalvonnan parissa työskenteleville yhtenäisen teknisen tietopohjan. Lisäksi otettiin käyttöön uusia oppimispolkuja, jotka käsittelivät valvonnallisesti tärkeitä aiheita, kuten virtuaalivaroja ja geopoliittisia riskejä. Pankkivalvonnan digitaalista oppimispolkua kehitettiin valvojien, kehittäjien ja johdon perehdyttämiseksi tekoälyyn, tietojärjestelmäriskin valvontaan ja digitalisaatioon (ks. osa 5.2.1).

Vuonna 2026 tarkoituksena on integroida pankkivalvonnan uusin kehitys luottoriskin, tietojärjestelmäriskin ja operatiivisen riskin sekä geopoliittisen riskin kaltaisia priorisoituja riskialueita käsittelevään koulutukseen keskeisten ja kehittymässä olevien kehityskulkujen ja haasteiden tuomiseksi esiin.

5.1.4 Monimuotoisuus ja osallistaminen

EKP:n pankkivalvonta pyrkii edistämään työkulttuuria, jossa voimavaroina ovat monimuotoisuus ja osallistaminen ja jonka ansiosta jokainen voi tuoda työpaikalle yksilöllisen näkökulmansa ja antaa panoksensa omana aitona itsenään. Yksi osa tätä laajempaa tavoitetta on sukupuolten tasa-arvo, joka edelleen on keskeinen strateginen painopiste. Naisten osuus EKP:n pankkivalvonnan työntekijöistä ja harjoittelijoista on 43 %. Osuus vaihtelee organisaation eri tasoilla. Analyytikon tehtävissä naisten osuus on 47 % ja asiantuntijatehtävissä 44 %. Sekä ryhmäpäällikkötasolla että johtotasolla naisten osuus on 33 %, ja ylimmän johdon tasolla se on 37 %. EKP tehostaa edelleen työtään sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseksi.

Kuvio 1

EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö lukuina

5.2 Teknologia, innovaatiot ja valvontatietojen raportointi

5.2.1 Valvontateknologian kehitys

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta jatkoi teknologian käytön kehittämistä vuosille 2024–2028 laaditun yhteisen pankkivalvonnan teknologiastrategian mukaisesti. Tavoitteena on tukea riskiperusteista valvontaa, vahvistaa datavalmiuksia ja edistää digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä. Merkittävää edistystä tapahtui kolmella osa-alueella: keskeisiä valvontajärjestelmiä päivitettiin, uusia tekoälypohjaisia innovaatioita otettiin käyttöön ja menettelyjä yksinkertaistettiin sekä valvojien että pankkien työn helpottamiseksi.

Kaikkien yhteisen valvontamekanismin pankkivalvojien käyttämään keskeiseen tietojärjestelmään eli IMAS-järjestelmään (SSM Information Management System) tehtiin laajoja parannuksia. Niiden ansiosta valvojat voivat nyt entistä paremmin seurata TVT- ja kyberriskejä DORA-asetuksen mukaisesti. Myös TVT-häiriötilanteiden raportointimenettelyä tehostettiin. IMAS-järjestelmässä valvontatoimenpiteet on nyt jaoteltu siten, että valvojat voivat priorisoida vakavat havainnot ja soveltaa vähemmän vakaviin yksinkertaistettua käsittelyä. Myös pankit voivat hallita korjaustoimia digitaalisesti ja vahvistaa YVM-portaalin kautta, että valvonnassa havaittu puute on korjattu. Tämä vähentää sekä pankkien raportointirasitetta että valvojien työtaakkaa, kun vähemmän vakavat havainnot saadaan käsiteltyä nopeammin. Näin myös varmistetaan seurantatoimien entistä vahvempi riskiperusteisuus ja oikeasuhteisuus.

Käyttöön otettiin myös uusia analyysityökaluja ja tekoälypohjaisia välineitä. Athena-tekstianalyysialusta päivitettiin laajoilla kielimalleilla, joten valvojat voivat käyttää kehittyneitä tekoälyominaisuuksia tekstien analyysiin, tiivistelmien tuottamiseen ja tiedonhakuun. Kehitteillä on myös laaja valikoima tekoälyavustajia, ja tiedonhakuihin ja asiakirjojen tarkistukseen sellaisia on jo käytössä. Lisäksi Navi-verkkopalvelussa voi analytiikkatoimintojen avulla arvioida riskejä ja häiriöiden leviämiskanavia epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa.

Nämä innovaatiot laajentavat analytiikkavälineiden kirjoa, ja niiden avulla tiedonhaku nopeutuu, valvonta-analyysien yhdenmukaisuus paranee ja valvojat voivat entistä tehokkaammin keskittyä harkintaa vaativiin päätöksiin.

EKP pyrkii jatkuvasti sujuvoittamaan ja yhdenmukaistamaan pankkien ja valvojien välistä yhteydenpitoa, ja YVM-portaalihankkeessa ryhdyttiinkin yhtenäistämään tietojen toimittamiseen ja viestintään käytettäviä kanavia. YVM-portaalihankkeessa on tarkoitus yhdistää nykyinen IMAS-järjestelmä ja ulkoinen STAR (Stress Test Account Reporting) ‑järjestelmä yhdeksi kanavaksi, joka sitten integroidaan CASPER (Centralised Submission Platform) ‑alustaan. YVM-portaalissa yhdistyy tietojen vaihto, hakemuksen tilan seuranta ja valvontadialogi. Näin virtaviivaistetaan sekä pankkien että valvojien työnkulkuja ja muokataan yhteydenpitoa pankkitoimialalla entistä saumattomampaan, suojatumpaan ja avoimempaan suuntaan.

Teknologian ohella EKP:n pankkivalvonta panosti edelleen myös digitaaliseen työkulttuuriin ja taitoihin järjestämällä uusien teknologioiden käyttöä tukevaa koulutusta ja harjoitusryhmiä. Yhteyksiä pankkitoimialalle pidettiin yllä esimerkiksi Supervision Innovators ‑konferenssin kautta. Vuosittain järjestettävä konferenssi kokosi yhteen noin 1 200 osallistujaa pankkitoiminnan, valvonnan ja teknologian aloilta keskustelemaan tekoälyn vastuullisesta käytöstä pankkivalvonnassa.

Vuonna 2025 EKP käynnisti myös ”Next-level supervision” ‑hankkeen (ks. osa 1.3.2), jonka tarkoitus on jatkaa kokonaisten valvontaprosessien digitalisointia ja kehittää valvontaa entistä tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja riskiperusteisemmaksi.

5.2.2 Muutokset valvontatietojen raportointivaatimuksissa

Vuonna 2025 EKP ja kansalliset keskuspankit saivat valmiiksi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) raportointikehyksen päivityksen, jossa on huomioitu tarkistetusta vakavaraisuusasetuksesta (CRR III) ja ‑direktiivistä (CRD VI) johtuvat uudet vaatimukset. Tähän liittyvät menetelmien muutokset näkyvät EKP:n neljännesvuotuisissa pankkivalvontatilastoissa vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen kattavasta viitejaksosta alkaen. Menetelmien muutokset vaikuttavat ennen kaikkea kokonaisriskin määrän laskentaan sekä sen luottoriskiin, markkinariskiin ja operatiiviseen riskiin liittyviin komponentteihin. EKP on sitoutunut viestintänsä kehittämiseen ja innovatiivisuuteen, ja yhtenä osoituksena tästä on neljännesvuotuisten pankkivalvontatilastojen julkaiseminen nyt ensi kertaa interaktiivisina raportteina, joita käyttäjät voivat joustavasti muokata.

EPV:n valvontaraportoinnin tietojen täydennykseksi valvojat pyytävät pankeilta tapauskohtaisesti tietoja kehittymässä olevien riskien seuraamiseksi. EKP tallentaa tällaiset tietopyynnöt tietokantaan raportointirasitteen hallitsemiseksi ja raportointivaatimusten virtaviivaistamiseksi osana ”Next-level supervision” ‑hanketta (ks. osa 1.3.2). Tietokantaan lisätään ennen pitkää vähemmän merkittäviin laitoksiin kohdistuvat tiedonkeruut sekä yhteistyössä EPV:n kanssa tehdyt tiedonkeruut yhteiseen pankkivalvontaan osallistumattomissa EU-maissa. Raportoinnista aiheutuvien kulujen vähentämiseksi EKP toteutti aihekohtaisen arvioinnin pankkien liiketoimintamalleja ja sisäisen pääoman riittävyyttä koskevista tiedonkeruista. Sen tuloksena tarkistettavien datapisteiden määrä väheni ja standardointi parani. Lisäksi uusien tietopyyntöjen tekemistä ohjaavia periaatteita ja niihin liittyvää tilivelvollisuutta tiukennettiin.

Kesäkuussa 2025 EKP ryhtyi keräämään valvottavilta pankeilta selvityksiä niiden valvontaraportteihin tekemistä olennaisista korjauksista ja korjausten juurisyistä EPV:n teknisten täytäntöönpanostandardien mukaisesti. Korjausten tunnistusmenetelmä perustuu EKP:n vuonna 2023 toteuttamasta kokeiluhankkeesta saatuihin näkemyksiin. Tunnistusmenetelmä kehitettiin vuonna 2024 ja siitä tiedotettiin merkittäville laitoksille, joiden odotetaan ottavan sen käyttöön organisaatioissaan.

Vuonna 2025 EKP jakoi pankeille vuosittain kokoamansa tietojen hallintaa ja laadunvarmistusta koskevan johdon raportin (ks. osa 1.2.3.2). Raportti sisältää laadullisten indikaattorien lisäksi kyselylomakkeen pankeille, ja sen tarkoituksena on edistää pankkien hallintoelinten tilivelvollisuutta sekä auttaa valvojia ja pankkeja tunnistamaan ja korjaamaan pankkien riskitietojen koonnin ja raportoinnin puutteita. Raportissa todetaan, että aiemmin havaittuja puutteita tietojen laadussa on vielä korjaamatta. Ne johtuvat pääasiassa raportointivaatimusten virhetulkinnoista, ongelmista pankin sisäisissä tietojärjestelmissä tai ulkoisten palveluntarjoajien toimittamissa sovelluksissa sekä operatiivisista virheistä tai inhimillisistä erehdyksistä.

Helmikuussa 2025 EKP perusti uuden viestintäkanavan, jonka kautta se voi olla yhteydessä merkittäviin laitoksiin EPV:n teknisten täytäntöönpanostandardien mukaisten tietojen laatuongelmien seuraamiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Yhteydenpito tapahtuu nyt EKP:n ASTRA-verkkopalvelussa, jonka kautta voidaan vaihtaa asiakirjapohjaisia tietoja ja viestiä ulkoisten osapuolten kanssa. Kansallisilla valvontaviranomaisilla on siihen täydet käyttöoikeudet läpinäkyvyyden ja yhteistyön varmistamiseksi prosessin aikana.

Lisäksi EKP toteutti vuotuisen selvityksen, jossa varmistettiin pankkien ilmoittamien pilarin 3 mukaisten tietojen yhtäpitävyys viranomaisraportoinnin tietoihin nähden. Selvityksen tuloksena tietojen yhtäpitävyys ja laatu paranivat huomattavasti. Kyseiset tiedot ja lyhyt tiivistelmä keskeisistä tuloksista julkaistiin EKP:n pankkivalvontasivuilla tilasto-osiossa. Vuonna 2025 selvityksessä keskityttiin prosessien automatisointiin. Tämän pohjalta selvityksen kattavuutta voidaan laajentaa, kun EPV:n kokoaman pilarin 3 mukaisen tietovaraston (P3DH) käyttö alkaa.

6 EKP:n pankkivalvonnan hallinto

6.1 Tilivelvollisuuden täyttäminen

Vuosittain julkaistava toimintakertomus on yksi tärkeimmistä kanavista, joiden kautta EKP:n pankkivalvonta toteuttaa YVM-asetuksen mukaista tilivelvollisuuttaan Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle. EKP:n pankkivalvontatehtäviltä edellytettävästä tilivelvollisuudesta ja avoimuudesta on säädetty YVM-asetuksessa. EKP:lle on erittäin tärkeää ylläpitää ja soveltaa täysimääräisesti tilivelvollisuuskehystä, joka on tarkemmin määritetty Euroopan parlamentin ja EKP:n välisessä toimielinten sopimuksessa sekä EU:n neuvoston ja EKP:n välisessä yhteistyöpöytäkirjassa. Vuosien mittaan EKP on tehnyt Euroopan parlamentin kanssa yhteistyötä laajemmin kuin toimielinten sopimuksessa edellytetään, mikä on vahva viesti siitä, että EKP pitää tilivelvollisuutta erittäin tärkeänä.

Vuonna 2025 valvontaelimen puheenjohtaja vieraili Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokouksessa kolmessa sääntömääräisessä kuulemisessa. Valvontaelimen puheenjohtaja esitteli 27.3.2025 valiokunnalle EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksen vuodelta 2024. Kaksi muuta sääntömääräistä kuulemista pidettiin 15.7.2025 ja 13.10.2025. Käsiteltäviä aiheita olivat pankkien haasteet, epävarma taloustilanne, digitalisaatio, geopoliittiset riskit ja vuoden 2025 stressitestin tulokset. Puheenjohtaja kertoi myös viimeaikaisista toimista valvonnan vahvistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Muita aiheita olivat sääntelykehys ja pankkiunionin loppuunsaattamiseksi käynnistetyt lainsäädäntöhankkeet, esimerkiksi pankkien kriisinhallinnan ja talletussuojajärjestelmän sekä eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän uudistaminen.

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta julkaisi kuusi vastausta Euroopan parlamentin jäsenten pankkivalvontaa koskeviin kirjallisiin kysymyksiin. Kaikki vastaukset parlamentin jäsenille julkaistiin EKP:n pankkivalvontasivuilla. Vastauksissa käsiteltiin rahoitusvakausnäkökohtia pankkien yrityskauppojen arvioinnissa, kuluttajansuojaa, laitosten suojajärjestelmiä ja digitaalisen euron vaikutuksia pankkitoimialaan.^[62]

Lisäksi EKP toimitti Euroopan parlamentille toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti valvontaelimen kokousten pöytäkirjat ja valvontaelimen järjestämien seminaarien tiivistelmät.

Vahvistaakseen vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa EKP:n pankkivalvonta vastasi myös Euroopan parlamentin päätöslauselmassa pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2024 esitettyihin kommentteihin ja ehdotuksiin. Vastauksessaan EKP kommentoi pankkisektorin kehitystä ja pankkivalvonnan kannalta olennaisia lainsäädäntöhankkeita. Aiheita olivat esimerkiksi pankkien kestokyky, sääntelykehys ja pankkiunionin loppuunsaattaminen.

Vuonna 2025 yhteydenpitoon EU:n neuvoston kanssa kuului myös kaksi tilaisuutta (12.5. ja 12.11.), joissa valvontaelimen puheenjohtaja vaihtoi näkemyksiä euroryhmän kanssa. Euroryhmän kanssa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi valvonnan ja sääntelyn merkitys euroalueen pankkisektorin kestokyvyn vahvistamisessa geopoliittisten riskien kasvaessa, stressitestaus ja muut kestokyvyn testausmenetelmät sekä valvonnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämiskeinot.

6.2 Avoimuus ja viestintä

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta noudatti viestinnässään avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksia tiedottaessaan sidosryhmille valvontatoimistaan eri viestintäkanavien kautta. Suurelle yleisölle viestittiin selkeästi, miten EKP pyrkii kehittämään pankkivalvontaa entistä tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja riskiperusteisemmaksi.

Vuonna 2025 valvontaelimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pitivät 23 puhetta ja EKP:n edustajat valvontaelimessä 18 puhetta. Yhteensä he antoivat 14 haastattelua tiedotusvälineille ja julkaisivat 14 blogikirjoitusta. Valvontaelimen puheenjohtaja piti myös lehdistötilaisuuden, jossa käsiteltiin vuoden 2025 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin eli SREP-arvioinnin tuloksia. EKP:n pankkivalvonta julkaisi kaksi podcast-jaksoa, 23 lehdistötiedotetta sekä muita julkaisuja, esimerkiksi kirjeitä Euroopan parlamentin jäsenille, oppaita pankeille ja valvontatilastoja. Neljännesvuosittain ilmestyvä Supervision Newsletter ‑uutiskirje, jolla on yli 11 000 tilaajaa, tarjosi tänäkin vuonna ajantasaista tietoa meneillään olevista valvontahankkeista ja niiden tuloksista. Lisäksi EKP nosti esiin keskeisiä pankkivalvonnan teemoja sosiaalisen median kanavissaan, joissa se selventää peruskäsitteitä nuoremmille yleisöille esimerkiksi visailujen ja tietosivujen kautta.

EKP:n viestinnän tärkeä painopiste vuonna 2025 oli kertoa yksityiskohtaisesti, miten se huomioi tehtävissään geopoliittiset riskit ja miten pankkien odotettiin tunnistavan ja hallitsevan näitä riskejä (ks. osa 1.2.2). Viestinnässä selvitettiin myös valvonnan uudistamistavoitteita, joista julkaistiin kattava raportti yksinkertaistamista käsittelevän EKP:n korkean tason työryhmän esittämien suositusten täydennykseksi (ks. osa 1.3).

EKP järjesti kaksi Banking Supervision Market Contact Group ‑yhteistyöryhmän kokousta, joissa EKP:n pankkivalvonnalla ja pankkisektoriin erikoistuneilla markkina-ammattilaisilla oli tilaisuus käydä keskustelua. Yhteistyöryhmän keskusteluissa käsiteltiin muun muassa euroalueen pankkisektorin riskinäkymiä, pankkien ja pankkien ulkopuolisen rahoitussektorin välisiä keskinäisiä yhteyksiä sekä geotaloudellisia riskejä ja niiden vaikutusta sääntelyyn ja pankkien strategioihin. Vierailuillaan kansallisissa valvontaviranomaisissa valvontaelimen puheenjohtaja tapasi lisäksi 12 maan pankkien johtoa ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Vuonna 2025 EKP sai tiedotusvälineiden päivittäisten kysymysten lisäksi vastattavakseen 915 yleisökysymystä pankkivalvontaan liittyvistä aiheista. Kysymykset koskivat EKP:n pankkivalvonnan eri puolia, kuten stressitestausta, kyberhäiriöiden sietokykyä, operatiivisia riskejä, pankkitoimilupia, valvontaperiaatteita ja -kehyksiä sekä pankkien kriisinratkaisua. Vierailijakeskuksessaan EKP järjesti pankkivalvonnasta esitelmätilaisuuksia, joihin saapui 688 kuulijaa, ja esitteli 14 860 kävijälle EKP:n avaintehtävät.

6.3 Päätöksenteko

6.3.1 Valvontaelimen ja ohjauskomitean kokoukset ja päätökset

Vuonna 2025 valvontaelin kokoontui 16 kertaa. Kokouksista neljä pidettiin Frankfurtissa ja yksi Maltalla. Muut kokoukset pidettiin etäkokouksina.

Lisäksi valvontaelin vieraili lokakuussa 2025 Viron finanssivalvontaviranomaisen kutsusta Tallinnassa strategian suunnittelukokouksessa.

Valvontaelimen ohjauskomitea^[63] kokoontui kuusi kertaa, ja kaikki kokoukset pidettiin etäkokouksina.

Vuonna 2025 EKP teki 2 549 laitoskohtaista valvontapäätöstä^[64] (ks. kuvio 2). Niistä 1 395 oli päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen EKP:n yksikönpäälliköiden hyväksymiä. Kaikkiaan 1 154 päätöksessä valvontaelimen ehdotuksen hyväksyi EKP:n neuvosto niin sanotussa vastustamattajättämismenettelyssä. Näihin lukuihin sisältyi 128 toimintoa (esimerkiksi sivuliikkeen perustaminen), jotka EKP hyväksyi siten, että se ei esittänyt vastalausetta säädetyssä määräajassa.

Suurin osa valvontapäätöksistä koski sopivuuden ja luotettavuuden arviointia (48,8 %), omien varojen vaatimuksia (11,2 %), sisäisiä malleja (8,1 %), yhteisiä menettelyjä (7,7 %), valvontaraportointia (7,5 %), kansallista toimivaltaa (6,8 %) ja vakavaraisuuden kokonaisarviointia (4,0 %).

Pankkikohtaisten päätösehdotusten lisäksi, jotka toimitetaan EKP:n neuvostolle hyväksyttäviksi niin sanotussa vastustamattajättämismenettelyssä, valvontaelin teki päätöksiä monissa yleisissä asioissa. Päätökset koskivat esimerkiksi tehokasta ja vaikuttavaa pankkivalvontaa, geopoliittisten riskien pankkeihin kohdistuvan vaikutuksen hallitsemista, vuonna 2025 toteutettua EKP:n stressitestiä, digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen täytäntöönpanoa valvontakehyksessä, luottoriskiä koskevan valvonta-arvioinnin vahvistamista, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin uudistusta, sisäisten mallien valvonnan kehittämistä uuden sääntelyn valossa sekä alustavaa ehdotusta valvontaprioriteeteiksi vuosille 2026–2028. Jotkin näistä päätöksistä valmisteltiin valvontaelimen perustamissa tilapäisissä työryhmissä, joihin kuului EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten johdon edustajia. Työryhmät valmistelivat käsiteltävät aiheet.

Joidenkin valvontaelimen päätösten pohjalta julkaistiin oppaita ja raportteja ja tehtiin tarkistuksia, joista esimerkkeinä ovat EKP:n opas pilvipalvelujen ulkoistamisesta pilvipalveluntarjoajille, päivitetty EKP:n opas unionin oikeuden sallimista vaihtoehdoista ja harkintavallasta ja tarkistettu EKP:n sisäisten mallien opas.

Suurin osa valvontaelimen päätöksistä tehtiin kirjallisella menettelyllä.^[65]

Tammikuussa 2025 EKP:n suoraan valvomista 113 pankkiryhmittymästä 32 halusi saada EKP:n viralliset päätökset kansalliselle kielelle käännettyinä.

Kuvio 2

Valvontaelimen tekemät päätökset vuonna 2025

6.3.2 Oikaisulautakunnan toiminta

Oikaisulautakunta on EKP:n elin, jonka tehtävänä on hakijoiden oikaisupyyntöjen pohjalta käsitellä uudelleen EKP:n valvontapäätöksiä. Sekä yksittäiset jäsenet että oikaisulautakunta kokonaisuutena ovat riippumattomia EKP:stä.

Vuonna 2025 oikaisulautakunta piti 35 kokousta. Niistä 31 oli etäkokousta ja neljä lähikokousta, joista yksi pidettiin Helsingissä.

Vuonna 2025 oikaisulautakunta antoi viisi lausuntoa valvontapäätösten oikaisupyynnöistä (ks. taulukko 10). Yksi oikaisupyyntö koski hakijan määrittämistä merkittäväksi laitokseksi. Toinen oikaisupyyntö koski EKP:n valtuuksia hyväksyä kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia valvontatoimenpiteitä. Kolmessa muussa oikaisupyynnössä hakijat kyseenalaistivat EKP:n päätöksiä tehostetuista valvontatoimenpiteistä ja seuraamuksista. Kaikissa tapauksissa oikaisulautakunta kuuli hakijoita ja ehdotti valvontaelimelle päätöksen korvaamista toisella samansisältöisellä päätöksellä.

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja esitteli lautakunnan toimintaa kahdessa oikeustieteellisessä konferenssissa vuonna 2025. Hän puhui oikaisulautakunnan tarjoamasta käytännöllisestä ja luottamuksellisesta muutoksenhakukanavasta kesäkuussa A&O Shearmanin järjestämässä SSM Senior Forum ‑konferenssissa sekä syyskuussa yhdennessätoista Banking Union Conference ‑konferenssissa, jonka järjestäjinä olivat Freshfields sekä Frankfurtin Goethe-instituutin tutkimuslaitokset Institute for Law and Finance ja Center for Financial Studies.

Vuonna 2025 oikaisulautakunnan puheenjohtajana toimi Pentti Hakkarainen. Muut jäsenet olivat Ilias Plaskovitis (varapuheenjohtaja), Edouard Fernandez-Bollo, Christiane Campill ja Verica Trstenjak. Varajäsenenä oli Damir Odak. Oikaisulautakunnan nykyinen kokoonpano ja jäsenten ansioluettelot on julkaistu EKP:n verkkosivuilla.

6.4 Menettelytapaohjeiden noudattaminen

EKP on laatinut ylimmän johdon jäsenille, johdolle ja henkilöstölle eettiset ohjeet YVM-asetuksen artiklan 19 kohdan 3 nojalla. Eettisiin ohjeisiin kuuluvat Euroopan keskuspankin ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeet, erillinen luku EKP:n henkilöstösäännöissä ja suuntaviivat yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista. Ohjeiden toteutumista ja jatkokehitystä tukevat EKP:n eettinen komitea, compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto sekä eettisten ja compliance-asioiden yhdyselin.

Eettinen komitea toteutti mandaattinsa mukaisesti vuosittaisen arvion valvontaelimen jäsenten etunäkökohtia koskevista ilmoituksista. Ilmoitukset julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla tilivelvollisuutta käsittelevässä osiossa. Lisäksi komitea vastasi EKP:n pankkivalvonnassa toimivan ylimmän johdon esittämiin kysymyksiin ja antoi samassa yhteydessä 18 lausuntoa, joista suurin osa käsitteli työsuhteen päättymisen jälkeisestä toiminnasta tehtyjä ilmoituksia. EKP julkaisee eettisen komitean lausunnot verkkosivuillaan yleensä kuusi kuukautta niiden antamisen jälkeen. Vuonna 2025 ylimmän johdon etunäkökohtia koskeva ilmoitusmenettely digitalisoitiin, mikä tehosti ilmoitusten käsittelyä entisestään.

Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto jatkoi digitalisaatiota ja uudisti sisäisiä työvälineitään, jotta henkilöstön eettisiä ohjeita koskeviin kysymyksiin pystyttäisiin vastaamaan nopeammin ja käyttäjäystävällisemmin. Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimiston käsiteltäväksi tuli 3 532 tiedustelua vuonna 2025, kun niitä edellisvuonna tuli 3 070. Tiedusteluista noin 41 % oli EKP:n pankkivalvontahenkilöstön tekemiä.

Kaavio 8

EKP:n pankkivalvontahenkilöstön vuonna 2025 tekemät tiedustelut eettisistä kysymyksistä

(tiedustelujen määrä)

Uusille tulokkaille suunnattujen koulutusten, kurssien ja pakollisen verkko-oppimisohjelman lisäksi compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti eettisiä kysymyksiä koskevia tiedotuskampanjoita. Koko henkilöstölle suunnattu Ethics Awareness Season järjestettiin Global Ethics Day ‑tapahtuman aikoihin. Se tarjosi esimerkiksi yksityisiin rahoitustapahtumiin liittyvien sääntöjen kertausta. Vuonna 2025 järjestettiin myös eturistiriitoja käsittelevä erityiskoulutus paikalla tehtäviin tarkastuksiin osallistuvalle EKP:n ja kansallisten keskuspankkien henkilöstölle. Tavoitteena oli vahvistaa eettisten sääntöjen tuntemusta yhteisen pankkivalvonnan piirissä.

Eturistiriitatilanteiden välttämiseksi compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto arvioi mahdolliset eturistiriidat tapauksissa, joissa henkilöstön jäsen harkitsi siirtymistä yksityisen sektorin tehtäviin, ja antoi ohjeita sovellettavista säännöistä ja määräsi tarvittaessa korjaavia toimia. EKP:n pankkivalvonnan palveluksesta vuonna 2025 eronneiden joukossa oli yksi tapaus, johon sovellettiin eettisten sääntöjen mukaista karenssijaksoa. Kuudessa tapauksessa toteutettiin eturistiriitatilanteen välttämiseksi lisätoimia, joita olivat esimerkiksi tehtävien uudelleenjärjestely, siirto toisiin tehtäviin ja/tai käyttöoikeuksien rajoitukset, ja käytännössä karenssijakso toteutettiin työsuhteen ollessa vielä voimassa.

Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti vuotuisen compliance-seurantatarkastuksen henkilöstön ja ylimmän johdon yksityisistä rahoitustoimista. Aiempien vuosien tapaan tarkastuksessa todettiin joitakin harvoja tapauksia, joissa eettisistä säännöistä oli poikettu. Niistä noin 55 % koski EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöä. Missään niistä ei ollut kyse tahallisesta väärinkäytöksestä tai vakavasta säännöistä poikkeamisesta.

Eettisten ja compliance-asioiden yhdyselin – eurojärjestelmän ja yhteisen valvontamekanismin yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään toiminnan eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä – perusti tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä käsittelevän työryhmän. Työryhmässä laadittiin ohjeelliset yleisperiaatteet, joiden tarkoitus on edistää tekoälyjärjestelmien eettistä ja vastuullista suunnittelua ja käyttöä sekä tarjota käytännön ohjeistusta koko eurojärjestelmän ja yhteisen pankkivalvonnan laajuudelta. Saamansa palautteen perusteella yhdyselin järjesti eurojärjestelmän ja yhteisen pankkivalvonnan etiikka-aiheisen visailun sekä puhujatilaisuuden, jossa käsiteltiin eettisiä kysymyksiä ja yleistä luottamusta käyttäytymistieteiden näkökulmasta. Molempiin osallistuttiin aktiivisesti niin eurojärjestelmän kuin yhteisen pankkivalvonnankin puolelta.

6.5 Rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttäminen

Vuonna 2025 rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen periaatetta sovellettiin pääasiassa näiden kahden tehtäväalueen väliseen tietojenvaihtoon.

Euroopan keskuspankin rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen toteuttamisesta annetussa EKP:n päätöksessä EKP/2014/39^[66] säädetään, että tietojenvaihto on tarveperusteista, eli tietoja pyytävän tehtäväalueen on osoitettava, että pyydetyt tiedot ovat tarpeellisia määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mainitun päätöksen nojalla anonymisoimattomien yleisen raportoinnin (COREP) ja tilinpäätösraportoinnin (FINREP) tietojen, muiden raakatietojen sekä arvioita tai poliittisia suosituksia sisältävien tietojen vaihtoon tarvitaan EKP:n johtokunnan hyväksyntä. EKP:n kahden tehtäväalueen yksiköt vaihtoivat tällaisia tietoja sovellettavien määräysten mukaisesti, ja johtokunta teki ajoittaisia tarkastuksia.

Jos pyydetyt tiedot olivat anonymisoituja tai muita kuin poliittisesti arkaluontoisia tietoja, tiedot omistava tehtäväalue antoi mainitun EKP:n päätöksen mukaisesti luvan tutustua luottamuksellisiin tietoihin.

Geopoliittisten jännitteiden kärjistymisen vuoksi vuonna 2025 aktivoitiin EKP:n päätöksen 2014/39 artiklan 8 ehto, jonka mukaan luottamuksellisia tietoja voidaan kriisitilanteessa toimittaa näiden kahden tehtäväalueen välillä viipymättä.

Valvontatehtävien ja rahapolitiikkaan liittyvien tehtävien päätöksenteon eriyttäminen ei herättänyt kysymyksiä, joten sovittelulautakunnan apua ei tarvittu.

7 Valvonnan kustannukset

YVM-asetuksen mukaan EKP:llä on oltava riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa pankkivalvontatehtävänsä tehokkaasti. Resurssit rahoitetaan valvontamaksuilla, joita EKP perii valvonnassaan olevilta laitoksilta. EKP pyrkii parhaansa mukaan jatkuvasti priorisoimaan ja optimoimaan resurssiensa käyttöä, jotta valvontatehtävät voidaan suorittaa asianmukaisesti muuttuvassa toimintaympäristössä, tehostamaan toimintaansa ja toteuttamaan koko organisaatiota koskevaa kustannustason vakiinnuttamistavoitettaan.

EKP:n talousarviossa valvontatehtäviin liittyvät kustannukset on selkeästi erotettu muista kustannuksista. Pankkivalvontatehtäviin liittyvät kustannukset koostuvat EKP:n pankkivalvontatehtävien suorista toimintakuluista. Lisäksi pankkivalvontatehtävissä hyödynnetään EKP:n muiden toimialojen tarjoamia yhteisiä tukipalveluja.^[67]. EKP on sitoutunut määrätietoisesti tehostamaan toimintaansa, ja sen tukemiseksi myös kulujen kohdistamismekanismia hienosäädetään ja kehitetään jatkuvasti tarkemmaksi, jotta se kuvastaisi täsmällisesti tehokkuuden lisääntymistä ja muuttuvia tehtäviä.

EKP:n neuvostolla on määräysvalta talousarviota koskevissa asioissa. Se hyväksyy EKP:n vuotuisen talousarvion johtokunnan esityksen pohjalta kuultuaan pankkivalvontaan liittyvissä asioissa valvontaelimen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. EKP:n neuvostoa avustaa budjettikomitea, jossa on edustajia kaikista eurojärjestelmän kansallisista keskuspankeista ja EKP:stä. Budjettikomitea arvioi EKP:n talousarvion suunnittelu- ja seurantaraportit.

7.1 Vuoden 2025 kustannukset

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonnan toteutuneet menot olivat 689,8 miljoonaa euroa, mikä oli 14,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin maaliskuussa 2025 ilmoitettu arvio (703,8 miljoonaa euroa). Se kertoo ennakoitua paremmasta budjetin käyttöasteesta, joka oli 98,0 %.

Taulukossa 11 esitetyn jaottelun perusteella EKP määrittää vuotuiset kulut, jotka katetaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä valvontamaksuilla valvontamaksuasetuksen artiklan 8 mukaan. Maksun suuruus määräytyy sen mukaan, onko laitos merkittävä vai vähemmän merkittävä.^[68],^[69]

Taulukossa 12 on yksityiskohtaisempia kulutietoja tehtävälajin mukaan eriteltynä.

Vuonna 2025 valvontatehtävien kustannukset kasvoivat edellisvuoteen nähden 1,3 %. Tämä 9,1 miljoonan euron suuruinen kokonaiskustannusten vuositason kasvu johtuu vuonna 2025 toteutetusta EU:n laajuisesta stressitestistä (ks. osa 1.1.1), finanssialan digitaalista häiriönsietokykyä koskevan asetuksen eli DORA-asetuksen mukanaan tuomista uusista tehtävistä (ks. osat 1.2.2.3 ja 4.1.1.5) sekä jatkuvista valvontateknologiainvestoinneista (ks. osa 5.2).

Kulujen kasvua kompensoi yhteisen pankkivalvonnan alussa tehtyihin IMAS- ja STAR-tietojärjestelmien hankintoihin liittyvien poistojen väheneminen. Hankintamenojen viimeinen poisto tehtiin vuonna 2025. Tuolloin sen suuruus oli 3,8 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2024 oli ollut 19,0 miljoonaa euroa. Lisäksi kulujen yleistä kasvua tasoittivat valvontahankkeiden ja yhteisten tukipalveluiden pienemmät kulut (ks. kaavio 9).

Sisäisten resurssien lisäksi EKP käyttää valvontatehtävissä ulkoisia konsultointipalveluita etenkin kiireaikoina joko erillisinä asiantuntijapalveluina tai asiantuntijoiden ohjauksessa. Vuonna 2025 EKP käytti yhteensä 37,1 miljoonaa euroa pankkivalvonnan ydintoimintoihin liittyviin konsultointipalveluihin. Määrä on vähentynyt edellisvuodesta 5,0 miljoonalla eurolla pääasiassa siksi, että ulkoisten konsultointipalveluiden tarve valvontahankkeissa ja paikalla tehtävissä tarkastuksissa on nyt pienempi.

Kustannukset jakautuivat EKP:n pankkivalvonnan suorien kustannusten ja yhteisten tukipalveluiden kustannusten välillä pitkälti samoin kuin edellisvuonna (ks. kaavio 9).

Kaavio 9

EKP:n pankkivalvontatehtävien kustannukset kululajin mukaan

(miljoonaa euroa)

Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvat kulut koostuvat seuraavista kululajeista: pankkivalvonnan ydintoimintojen henkilöstökulut, valvontahankkeiden kulut (esimerkiksi saamisten laadun arviointeihin liittyvät kulut), pankkivalvonnan tietojärjestelmien kulut ja muut toimintakulut, kuten työmatkat ja koulutus.

Vuonna 2024 suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvat kulut kasvoivat 14,7 miljoonalla eurolla edellisvuoteen nähden. Kasvu johtui henkilöstökulujen 30,4 miljoonan euron suuruisesta kasvusta, jota muiden kululajien väheneminen tasapainotti. Kulujen kasvu johtuu pääosin EKP:n neuvoston hyväksymistä lisähenkilötyövuosista, joita tarvittiin seuraaviin tarkoituksiin: 1) joka toinen vuosi järjestettävät stressitestit, 2) paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja sisäisten mallien tarkastuksiin liittyvien ulkoisten konsultointipalveluiden muuntaminen sisäisten resurssien kustannuksiksi ja 3) DORA-asetuksesta johtuvat uudet tehtävät sekä lisähenkilöstö pankkivalvontahankkeisiin, joiden kulut on kohdennettu suoraan tähän kategoriaan.

Valvontateknologiasta ja DORA-asetukseen perustuvista uusista tehtävistä johtuvien kulujen lisäyksiä tasapainotti IMAS- ja STAR-järjestelmien hankintamenojen poisto, joka oli 15,2 miljoonaa euroa edellisvuotista pienempi. Vuonna 2025 pankkivalvonnan tietojärjestelmäkehityshankkeisiin liittyvät kulut kasvoivat. Esimerkkejä näistä ovat Project Olympus- ja Single Supervisory Cockpit ‑hankkeet. Tietojärjestelmien ylläpitokulut puolestaan pienenivät edellisvuoteen nähden. Pankkivalvontahankkeiden toimintoihin liittyvät kulut vähenivät nekin edellisvuoteen nähden, sillä vuonna 2025 toteutettiin ainoastaan säännönmukaiset saamisten laadun arvioinnit.

Yhteisten tukipalveluiden eli sekä EKP:n keskuspankkitoimintojen että pankkivalvontatoimintojen käyttämien palveluiden kulut olivat yhteensä 264,6 miljoonaa euroa.^[70] Näiden palveluiden kulut jaetaan molempien toimintojen kesken, ja kulujen kohdistamisessa sovelletaan alan vakiintuneita mittareita, joita ovat esimerkiksi kokoaikaisten työpaikkojen määrä, toimitilojen määrä ja käännöspyyntöjen määrä.

Yhteisten tukipalvelujen kulut laskivat vuonna 2025. Tietotekniikan laite- ja palveluinvestointien sekä European School Frankfurt ‑kouluun tehtyjen panostusten supistumisen myötä tietotekniikkapalveluiden ja henkilöstöhallinnon palveluiden kulut vähenivät.

Toimitilapalveluiden kulut sitä vastoin kasvoivat vuonna 2025^[71], mikä johtui kahden rakennuksen huoltokustannuksista sekä elinkaarensa lopussa olevien omaisuuserien korvaamista koskevan pitkäaikaisstrategian käynnistämisestä. Strategian arvioidaan valmistuvan vuonna 2029. Lisäksi oikeudellisten, hallinnollisten ja sisäisen tarkastuksen palveluiden kulut kasvoivat. Se johtui pääosin EKP:n sisäisen tarkastustoiminnon uudelleenjärjestelystä, jonka tarkoituksena oli vahvistaa entisestään EKP:n pankkivalvontatehtävien ja muiden tehtävien eriyttämistä yhteisten tukipalveluiden osalta.

7.2 EKP:n pankkivalvontatehtävien arvioidut kustannukset vuonna 2026

EKP:n pankkivalvontatehtävien budjetin enimmäismäärä vuodelle 2026 on 706,7 miljoonaa euroa, mikä on 2,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 budjetti (703,8 miljoonaa euroa). EKP:n budjetin valmistelussa varaudutaan odotettavissa oleviin tehtäviin ja pyritään tasapainottamaan uudelleenpriorisoinnin ja resurssien optimoinnin periaatteet. Näin huomioidaan EKP:n sitoutuminen kustannustason vakiinnuttamiseen. Vuosien 2024 ja 2025 tapaan EKP ennakoi myös vuonna 2026 lähes täyttä budjetin käyttöastetta. Se merkitsee, että käytettävissä on vähemmän taloudellista joustovaraa, jolla budjettikauden aikana mahdollisesti ilmeneviin ulkoisiin tekijöihin voitaisiin reagoida.

Vuoden 2026 arviossa näkyvät jatkuvat investoinnit valvontateknologiaan ja DORA-asetuksesta aiheutuvat lisäkulut. Tammikuusta 2026 alkaen kulut, jotka aiheutuvat EKP:n asiantuntijoiden osallistumisesta kriittisinä TVT-palveluntarjoajina toimivia kolmansia osapuolia valvoviin yhteisiin tutkintaryhmiin (ks. osa 4.1.1.5), korvaa päävalvoja, joten ne eivät sisälly EKP:n valvontamaksuihin.

Lisäksi joka toinen vuosi toteutettaviin EU:n laajuisiin stressitesteihin liittyviä rekrytointikäytäntöjä on muokattu siten, että valmistelutehtäviin tarvittavat resurssit budjetoidaan nyt vuosille, joina stressitestiä ei toteuteta. Muutoksen on tarkoitus tasoittaa joka toinen vuosi toteutettavan testin aiheuttamaa henkilöstömäärän vaihtelua. Vuodelle 2026 budjetoituihin kuluihin ei sisälly IMAS- tai STAR-järjestelmien hankintamenojen poistoja. Kulujen kasvua tasapainottaa myös kulujen väheneminen, joka aiheutuu EKP:n siirtymisestä kahteen toimitilarakennukseen aikaisempien kolmen sijasta.

Vuoden 2026 valvontamaksu, joka peritään vuonna 2027, lasketaan vasta valvontamaksukauden 2026 päätyttyä. Valvontamaksu muodostuu koko vuoden 2026 aikana toteutuneista pankkivalvontakustannuksista, ja sitä oikaistaan edellisillä valvontamaksukausilla yksittäisille pankeille hyvitetyillä tai niiltä kerätyillä määrillä sekä viivästyskoroilla ja maksuilla, jotka eivät olleet perittävissä.

Merkittävien laitosten osuus vuodelta 2026 perittävien valvontamaksujen kokonaismäärästä on arvion mukaan 95,8 % ja vähemmän merkittävien laitosten osuus 4,2 %.

7.3 Vuoden 2025 valvontamaksut

7.3.1 Vuoden 2025 valvontamaksukaudelta perittävien valvontamaksujen kokonaismäärä

Vuoden 2025 valvontamaksukaudelta perittävien valvontamaksujen määrä on 690,0 miljoonaa euroa. Se muodostuu lähes yksinomaan vuoden 2025 toteutuneista kustannuksista, joiden suuruus on 689,8 miljoonaa euroa. Mukana on 275 638 euron suuruinen oikaisu, joka johtuu yksittäisille pankeille maksetuista nettohyvityksistä edellisiltä valvontamaksukausilta, ja 30 444 euron suuruinen oikaisu, joka johtuu saadusta viivästyskoron maksusta. Oikaisujen yhteismäärä on siis 245 194 euroa.

Valvontakustannukset jaetaan EKP:ltä edellytettävän valvonnan tiiviyden mukaan kahteen osaan, joista suurempi katetaan merkittäviltä laitoksilta perittävillä valvontamaksuilla ja pienempi vähemmän merkittäviltä laitoksilta perittävillä maksuilla. Kustannukset jaetaan näille kahdelle ryhmälle menetelmällä, jota tarkistetaan jatkuvasti toteutuneiden valvontatoimien mukaan. Vuonna 2025 merkittäviltä laitoksilta perittävien valvontamaksujen osuus kokonaismäärästä on 95,5 % ja vähemmän merkittävien laitosten 4,5 %.

EKP:n valvontamaksujen osuus kaikista hallinnollisista kuluista sekä EKP:n suoraan tai välillisesti valvomiin pankkeihin liittyvistä poistoista on 0,16 %^[72] (0,19 % merkittävien laitosten osalta ja 0,04 % vähemmän merkittävien laitosten osalta).

7.3.2 Pankkikohtaiset valvontamaksut

Pankki- tai ryhmittymäkohtaiset valvontamaksut lasketaan pankin taseen koon ja riskiprofiilin mukaan käyttämällä vuosittaisia valvontamaksutekijätietoja.

Lisätietoja valvontamaksuista on EKP:n pankkivalvontasivuilla.

7.4 Muut valvontatehtävistä saadut tulot

EKP:llä on oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteisöille, jos ne eivät noudata EU:n pankkilainsäädännön sovellettavia vakavaraisuussäädöksiä (tai EKP:n antamia valvontapäätöksiä). Seuraamuksista saatavia tuottoja ei oteta huomioon vuotuisten valvontamaksujen laskennassa, ei myöskään mahdollisesti muutettujen tai kumottujen seuraamusmaksujen hyvityksiä. Seuraamuksista saatavat tuotot kirjataan tuloksi EKP:n tuloslaskelmaan. Vuonna 2025 valvottaville laitoksille määrätyistä sakoista saatujen tulojen määrä oli 28,5 miljoonaa euroa.

8 Euroopan keskuspankin antamat säädökset

Euroopan keskuspankin antamia säädöksiä ovat asetukset, päätökset, suuntaviivat ja suositukset sekä ohjeet kansallisille toimivaltaisille valvontaviranomaisille. Tässä osassa esitetään EKP:n vuonna 2025 antamat pankkivalvontaa koskevat säädökset. Ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja EUR-Lex-palvelussa. Mukana ovat YVM-asetuksen artiklan 4 kohdan 3 nojalla annetut säädökset sekä muut pankkivalvontaa koskevat säädökset.

8.1 EKP:n asetukset

EKP/2025/24
Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2025/1520, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2025, unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käytöstä annetun asetuksen (EU) 2016/445 (EKP/2016/4) muuttamisesta (EKP/2025/24) (EUVL L, 2025/1520, 28.7.2025)

EKP/2025/31
Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2025/1958, annettu 9 päivänä syyskuuta 2025, valvontaan liittyvien rahoitustietojen raportoinnista annetun asetuksen (EU) 2015/534 (EKP/2015/13) muuttamisesta (EKP/2025/31) (EUVL L, 2025/1958, 17.10.2025)

8.2 Muut EKP:n säädökset

EKP/2025/1
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2025/94, annettu 10 päivänä tammikuuta 2025, valvonnallisia stressitestejä varten ilmoitettavia tietoja koskevista kriteereistä (EKP/2025/1) (EUVL L, 2025/94, 16.1.2025)

EKP/2025/7
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2025/451, annettu 21 päivänä helmikuuta 2025, palkitsemista, sukupuolten palkkaeroja, suhteiden hyväksyttyjä korkeampia tasoja ja suurituloisia koskevien tietojen raportoinnista kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta Euroopan keskuspankille vertailua varten annetun päätöksen (EU) 2024/461 (EKP/2024/2) muuttamisesta (EKP/2025/7) (EUVL L, 2025/451, 6.3.2025)

EKP/2025/8
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2025/507, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2025, vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2024 (EKP/2025/8) (EUVL L, 2025/507, 27.3.2025)

EKP/2025/10
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2025/673, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2025, valvottavien yhteisöjen kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamien valvontatietojen toimittamisesta Euroopan keskuspankille annetun päätöksen (EU) 2023/1681 (EKP/2023/18) muuttamisesta (EKP/2025/10) (EUVL L, 2025/673, 4.4.2025)

EKP/2025/13
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2025/873, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2025, Euroopan keskuspankkijärjestelmän palvelujen käytöstä toimivaltaisissa viranomaisissa annetun päätöksen (EU) 2022/1981 (EKP/2022/33) muuttamisesta (EKP/2025/13) (EUVL L, 2025/873, 12.5.2025)

EKP/2025/14
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2025/874, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2025, Euroopan keskuspankkijärjestelmän palvelujen käytöstä toimivaltaisissa viranomaisissa ja yhteistyöviranomaisissa annetun päätöksen (EU) 2022/1982 (EKP/2022/34) muuttamisesta (EKP/2025/14) (EUVL L, 2025/874, 12.5.2025)

EKP/2025/25
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2025/1521, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2025, siitä, miten kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää unionin oikeuden sallimia vaihtoehtoja ja harkintavaltaa suhteessa vähemmän merkittäviin laitoksiin, annettujen suuntaviivojen (EU) 2017/697 (EKP/2017/9) muuttamisesta (EKP/2025/25) (EUVL L, 2025/1521, 28.7.2025)

EKP/2025/26
Euroopan keskuspankin suositus, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2025, yhteisistä eritelmistä, jotka koskevat unionin oikeuden sallimien tiettyjen vaihtoehtojen ja tietyn harkintavallan käyttöä kansallisissa toimivaltaisissa viranomaisissa suhteessa vähemmän merkittäviin laitoksiin, annetun suosituksen EKP/2017/10 muuttamisesta, (EKP/2025/26) (EUVL C, C/2025/4190, 28.7.2025)

EKP/2025/40
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2025/2595, annettu 10 päivänä joulukuuta 2025, vähemmän merkittävien valvottavien yhteisöjen hallussa olevien järjestämättömien vastuiden kattamista koskevista kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valvontakäytännöistä (EKP/2025/40) (EUVL L, 2025/2595, 19.12.2025)