Menu

EKP:n pääjohtajan
Christine Lagarden esipuhe

Vuotta 2020 leimasi koronaviruspandemia ja siitä seurannut talouden jyrkkä supistuminen. EKP, yhteinen valvontamekanismi ja jäsenvaltiot reagoivat kriisiin koordinoidusti ja tarjosivat ennennäkemättömän laajaa tukea, jotta ihmiset, yritykset ja koko talous voivat selviytyä vaikeasta ajasta.

Meneillään oleva kriisi on osoittanut niin sanotun yhteisen sääntökirjan ja pankkiunionin yhteisen valvonnan tuomat edut. EKP:n pankkivalvonnan koko pankkijärjestelmää koskevilla vaatimuksilla on varmistettu, että pankit ovat nyt entistä paremmin varautuneet nykytilanteen kaltaisiin vakaviin häiriöihin. Vuonna 2020 yhteisen pankkivalvonnan piiriin toivotettiin tervetulleiksi myös Bulgaria ja Kroatia, jotka voivat nyt hyötyä yhteisen sääntelyn ja aikanaan myös yhteisen valuutan tuomista eduista rahoitusvakaudelle, kyvylle selvitä talouden häiriöistä ja talouskasvulle.

Eurooppalaisilla pankeilla oli nykyisen kriisin alkaessa vakaat pääoma- ja maksuvalmiuspuskurit ja vahva toiminnallinen valmius, ja ne ovat toistaiseksi selvinneet kriisistä hyvin. Pankit ovat pystyneet kattamaan tappioita ja pitämään luotonannon jokseenkin ennallaan, ja näin ne ovat estäneet yritysten ja kotitalouksien maksukyvyttömyyden laajamittaisen kasvun.

Uusia haavoittuvuustekijöitä voi kuitenkin ilmetä siinä vaiheessa, kun eri maiden tukitoimet vähitellen päättyvät ja talouden velkaantuneisuuden kasvu tulee esiin. Pankit ovat silloin alttiimpia luottoriskeille, jotka yhdessä markkinoiden mahdollisten korjausliikkeiden kanssa saattavat heikentää niiden vakavaraisuusasemaa.

Kriisi saattaa myös kärjistää rakenteellisia ongelmia, jotka viime vuosina ovat heikentäneet Euroopan pankkisektorin tehokkuutta. Pankkien voitot ovat olleet vaatimattomia jo pitkään, ja vuonna 2021 tähän on tuskin luvassa muutosta, sillä luottotappioiden lisääntyminen vaikuttaa todennäköiseltä. Kun tähän vielä lisätään pankkijärjestelmän nykyinen ylikapasiteetti, on selvää, että pankkien on edelleen vahvistettava hallintoa, parannettava kustannustehokkuutta ja hajautettava tulonlähteitä, jotta ne voivat paremmin tukea talouden elpymistä.

Meidän on suunnattava katse tulevaisuuteen. Vuonna 2020 EKP julkaisi ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan, mikä on merkittävä avaus ilmastonmuutokseen liittyvien riskien maailmanlaajuisen hallinnan saralla. Pandemia on antanut ratkaisevan sysäyksen digitalisaation tehostamiselle, ja sen myötä kyber- ja tietojärjestelmäriskien tasalla pysyminen nousee väistämättä painopisteeksi.

Tärkeänä tehtävänä on nyt pankkiunionin saattaminen valmiiksi. Yleiseurooppalaisten ratkaisujen vahvistaminen osoittautui tehokkaaksi tavaksi selviytyä vuoden 2020 tuomista haasteista, ja se tulee olemaan elintärkeää tulevina vuosina, kun jatkamme työtä kestävän elpymisen eteen.


Valvontaelimen puheenjohtajan
Andrea Enrian haastattelu

Vuosi 2020 oli aivan poikkeuksellinen. Mitä nostaisitte siitä esiin?

Takana on tosiaankin poikkeuksellinen ja erittäin haastava vuosi. Ensiksi jouduimme keskelle pandemian laukaisemaa ennennäkemätöntä talouskriisiä. Sitten rajoitustoimet sulkivat meidät kaikkien eurooppalaisten tavoin neljän seinän sisälle, ja työtovereiden tapaamisen tilalle tulivat etäyhteydet. Monella meistä on sukulaisia, ystäviä tai kollegoita, jotka ovat saaneet koronavirustartunnan. Surukseni joudun kertomaan, että olemme myös menettäneet työtovereitamme pandemian vuoksi.

Vaikeuksista huolimatta pääsimme nopeasti tilanteen tasalle. Hyvän yhteistyön ansiosta pystyimme reagoimaan nopeasti kriisin edetessä, ja tiedotimme ensimmäisistä päätöksistä 12.3.2020 eli vain kolme päivää sen jälkeen, kun ensimmäinen Euroopan maa aloitti sulkutoimet.

Minuun teki suuren vaikutuksen työtämme siivittänyt vahva sitoutuminen yhteiseen päämäärään. Se näkyi kaikilla tasoilla: valvontaelimessä, pankkivalvonnan eri toimialoilla sekä niiden yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa, jota tehtiin yhteisissä valvontaryhmissä ja laajemminkin. Vaikea vuosi on muistuttanut, miten tärkeä tehtävä meillä on ja miten merkityksellistä on työskennellä yhteisen hyvän eteen – rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi epävarmuuden ja huolten keskelläkin.

Miten yhteinen pankkivalvonta tarkkaan ottaen osallistui pandemiakriisin helpottamiseen kansainvälisesti?

Välitön tavoitteemme oli varmistaa, että pankit pystyvät edelleen tukemaan kotitalouksia ja elinkelpoisia yrityksiä tarjoamalla rahoitusta, jotta luottokriisin vakavat kerrannaisvaikutukset voitaisiin välttää. Tämän vuoksi jouduimme nopeasti muuttamaan valvonnan painopistettä: tarjosimme pankeille pääomavaatimuksiin ja toiminnallisiin valmiuksiin liittyviä väliaikaisia joustoja. Halusimme antaa pankeille hengähdystauon, jotta ne voisivat pitää yllä luotonantoa ja kattaa tappiot, joita yksi kaikkien aikojen ankarimmista taantumista synnytti.

Joustotoimia on tulkittu niin, että pankkivalvonta haluaa nyt lieventää vaatimustasoa. Oletteko tästä samaa mieltä?

Joustotoimet eivät ole millään tavoin ristiriidassa tehtävämme kanssa, joka on toteuttaa tiukkaa ja laadukasta pankkivalvontaa. Vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen on tehty paljon työtä, jotta pankit kartuttaisivat hyvinä aikoina pääoma- ja maksuvalmiuspuskureita pahan päivän varalle, ja koronaviruspandemia on juuri sellainen tilanne. Pankkivalvonnan toimet ovat siis edellisen finanssikriisin jälkeen toteutettujen rahoitusmarkkinauudistusten kirjaimen ja hengen mukaisia.

Lisäksi pidimme yllä tavanomaista tarkkaa seurantaa: kehotimme pankkeja mittaamaan ja hallitsemaan riskejä asianmukaisesti ja tarkastelimme pankkien arvioita kriittisesti. Näin halusimme varmistaa, että pandemian aiheuttamaan suureen epävarmuuteen vastataan tilanteen edellyttämällä varovaisuudella.

Mikä oli pragmaattisen valvojan arviointiprosessin rooli?

Pankkivalvojina meidän on oltava ketteriä: sopeuduttava muuttuviin tilanteisiin ja mukautettava toimintaamme tarvittaessa, jotta pystymme toteuttamaan tehtävämme tehokkaasti. Päätimme keskittyä vuoden 2020 valvojan arviointiprosessissa eli SREP-prosessissa Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden nojalla siihen, miten pankit käsittelevät haasteita, joita kriisi asettaa pääomille ja likviditeetille. Samalla pidimme pilarin 2 mukaiset pääomavaatimukset ja pilarin 2 mukaisen pääomaohjeistuksen ennallaan ja päätimme, että pankeille annettavia SREP-pistemääriä ei päivitetä, ellei se ole yksittäisen pankin poikkeusolosuhteiden vuoksi perusteltua. Viestitimme valvontahavainnoista enimmäkseen antamalla pankeille laadullisia suosituksia ja täsmensimme tiedonkeruuta sisäisen pääoman ja likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyissä. Jos olisimme toteuttaneet valvojan arviointiprosessin samalla tavoin kuin aiempina vuosina, sen pohjana olevat tiedot eivät olisi olleet nopeasti muuttuneen tilanteen tasalla, emmekä olisi kyenneet täyttämään valvontatehtäväämme pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Miten pandemiakriisi on vaikuttanut eurooppalaisiin pankkeihin?

Pandemian alkaessa pankit olivat paljon paremmassa kunnossa kuin edellisen kriisin alussa. Kriisin syvetessä jotkin pankit olivat aluksi lujilla, kun lainahakemusten määrä kasvoi hyvin suureksi etenkin siinä vaiheessa, kun valtioiden tukiohjelmat valtion takauksineen ja takaisinmaksulykkäyksineen otettiin käyttöön. Silti nämäkin pankit onnistuivat sopeutumaan tilanteeseen nopeasti ja varmistivat omalta osaltaan tasaisen rahoitusvirran yrityksille ja kotitalouksille. Luotonanto yrityksille ja kotitalouksille jatkoi kasvuaan vuonna 2020, vaikka se kolmannella neljänneksellä hidastuikin. Jos vertaamme tilannetta edelliseen finanssikriisiin, pankit raportoivat luotonantokriteerien tiukentumisen olleen nyt paljon maltillisempaa pandemian ensimmäisen aallon jälkeen.

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä kartoitimme pankkisektorin mahdollisia haavoittuvuustekijöitä eri skenaarioissa. Totesimme, että myös syvän taantuman skenaariossa, jossa euroalueen BKT laskee 8,7 prosenttia vuonna 2020 ja elpyy melko vakaasti vuosina 2021–2022, pankkisektori kykenisi kestämään sokin vaikutukset saamisten laatuun ja pääomaan.

Mikä riski on noussut polttavimmaksi pandemian aikana?

Pandemiakriisi on lisännyt järjestämättömien saamisten kertymisen riskiä, koska pankkien taseisiin kirjattujen varojen laatu on heikentynyt. Järjestämättömien saamisten suuri määrä euroalueella oli pankkivalvonnan huolenaiheena jo ennen pandemian puhkeamista, ja nyt lisäriskinä on, että julkisten tukitoimien päättyminen laukaisee äkillisiä, vakavia haittavaikutuksia.

Miten EKP:n pankkivalvonta aikoo vastata tähän riskiin?

Kriisin alkaessa viestitimme pankeille, että sovellamme EKP:n ohjeita järjestämättömien saamisten käsittelystä joustavasti, jotta voimme tukea pankkien selviytymistä matalasuhdanteen vaikutuksista. Lisäksi pankit, joiden taseessa on runsaasti järjestämättömiä saamisia, saivat maaliskuuhun 2021 asti lisäaikaa toimittaa niiden vähentämistä koskevat suunnitelmat.

Pyrimme myös saamaan selkeän käsityksen pankkien saamisten laadusta ja varmistamaan, että uusiin järjestämättömiin saamisiin puututaan pankeissa aktiivisesti. Pankeilla on oltava tarkat lainojen laadun heikkenemisen seuranta- ja hallintastrategiat, jotta maksuvaikeuksissa olevien asiakkaiden riskejä pystytään tunnistamaan ja hallitsemaan jo varhaisessa vaiheessa. Pidämme edelleen tarkasti silmällä sitä, kuinka tehokkaasti tällaisia strategioita toteutetaan kriisin aikana, ja käymme pankkien kanssa vuoropuhelua nopean ongelmaluottoihin puuttumisen tärkeydestä.

Mitä muita pankkisektoria koskevia riskejä on tullut esiin kriisin aikana?

Euroopan pankkisektori kärsi rakenteellisesta tehottomuudesta jo kriisin alkaessa, ja heikko kannattavuus, heikko kustannustehokkuus ja pankkien liiketoimintamallien kestävyys oli jo määritetty yhteisen pankkivalvonnan painopistealueiksi. Kriisi on tuonut nämä heikkoudet entistä selvemmin esiin ja korostanut tarvetta löytää niihin pikaisesti ratkaisuja.

Viime vuonna sanoitte, että pankkisektorin konsolidoituminen on yksi ratkaisu pankkien heikkoon kannattavuuteen. Onko tässä tapahtunut edistystä?

Kyllä, nähdäkseni EKP ja pankit ovat edenneet oikeaan suuntaan.

Vuonna 2020 toteutimme julkisen kuulemisen pankkisektorin konsolidoitumista koskevista ohjeista. Lopullisissa ohjeissa, jotka julkaistiin alkuvuodesta 2021, selvennetään EKP:n lähestymistapaa ja todetaan, että kannatamme huolella suunniteltua ja toteutettua pankkien yhdistymistä.

Rohkaisevaa kehitystä onkin, että pankit ovat toteuttaneet fuusioita. Intesa Sanpaolo ja UBI Banca, CaixaBank ja Bankia sekä Unicaja Banco ja Liberbank ovat olleet aloitteellisia, ja keskustelu on käynnistynyt muidenkin pankkien johdossa. Hyvin suunniteltu yhdistyminen voi edistää kustannustehokkuutta ja investointeja digitaaliseen siirtymään ja viime kädessä parantaa kannattavuutta. Lisäksi konsolidoituminen voi myös vähentää ennen edellistä finanssikriisiä syntynyttä pankkijärjestelmän ylikapasiteettia.

Miten EKP:n pankkivalvonta pyrkii lievittämään ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä?

Pankkien tulisi hallita ilmastoriskejä strategisesti, ennakoivasti ja kattavasti. Marraskuussa 2020 EKP julkaisi ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan, ja pankkivalvojat seuraavat jatkossa, miten siinä esitettyjä linjauksia noudatetaan. Vuonna 2021 pankeilta pyydetään oppaassa esitettyjä valvontaodotuksia koskeva itsearviointi ja siihen perustuva toimintasuunnitelma. Vertailtuamme pankkien itsearviointeja ja toimintasuunnitelmia keskustelemme niistä kriittisesti pankkien kanssa osana valvontadialogia. Vuonna 2022 toteutetaan kattava arviointi pankkien käytännöistä, jonka jälkeen ryhdymme tarvittaessa konkreettisiin jatkotoimiin.

Valvontaelimen uusi varapuheenjohtaja Frank Elderson toimii puheenjohtajana keskuspankkien ja pankkivalvojien Network for Greening the Financial System ‑yhteistyöverkostossa ja toisena puheenjohtajana Baselin pankkivalvontakomitean työryhmässä, joka käsittelee ilmastoon liittyviä taloudellisia riskejä. Hänen tarkoituksensa on hyödyntää näiden tehtävien ja EKP:n työn välisiä synergiaetuja.

Heinäkuussa 2020 EKP antoi päätöksen tiiviin yhteistyön aloittamisesta Bulgarian ja Kroatian keskuspankkien kanssa. Mitä tämä merkitsee yhteiselle pankkivalvonnalle?

Ensimmäistä kertaa kaksi euroalueen ulkopuolista jäsenvaltiota liittyi yhteiseen valvontamekanismiin. Bulgarialle ja Kroatialle se on merkittävä virstanpylväs, askel kohti euron käyttöönottoa.

EKP:lle se merkitsee, että lokakuussa 2020 sen suoraan valvontaan tuli viisi pankkia Bulgariasta ja kahdeksan pankkia Kroatiasta prosessiin kuuluvien kattavien arviointien jälkeen. Bulgarian ja Kroatian pankkivalvojista tuli yhteisten valvontaryhmien jäseniä ja maiden keskuspankkien edustajista valvontaelimen jäseniä, joilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenillä, äänioikeus mukaan lukien. Toivotamme heidät lämpimästi tervetulleiksi mukaan!

Vuonna 2020 EKP osallistui keskusteluihin eurooppalaisen kriisinhallintakehyksen linjauksista. Mitkä olivat tärkeimmät aiheet?

Toimme keskusteluissa esiin käytännön työssä havaitsemiamme ongelmia, joista yksi on valvontatoimien ja varhaisen puuttumisen toimien päällekkäisyys. Se on aiheuttanut sekaannusta ja tarkoittanut sitä, että varhaisen puuttumisen toimia ei juurikaan käytetä. Nämä kaksi kokonaisuutta tulisi selkeästi erotella lainsäädännössä, ja EKP:n varhaisen puuttumisen valtuudet tulisi sisällyttää EU-sääntelyyn. Siten vältettäisiin tarpeettomat erot, joita säännösten kansallisessa täytäntöönpanossa syntyy. Lisäksi kiinnitimme huomion sellaisten pankkien ongelmaan, jotka on todettu ”kykenemättömiksi tai todennäköisesti kykenemättömiksi” jatkamaan toimintaansa, mutta jotka eivät täytä kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä likvidaatiomenettelyn aloittamisen ja toimiluvan perumisen kriteerejä ja jäävät siksi jonkinlaiseen välitilaan.

Yleisemmällä tasolla totesimme, että pankkiunionin loppuun viemiseksi olisi toteutettava rohkeampia toimia: perustettava eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja myönnettävä yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle laajemmat hallinnolliset valtuudet pankkien likvidaatiomenettelyssä. Hyvänä mallina voisi olla Yhdysvaltain talletussuojaviranomainen (Federal Deposit Insurance Corporation). Ennen kuin näihin toimiin päästään, oikeansuuntaisia askelia olisivat jo sääntelyn harmonisointi kansallisella tasolla ja keskitetympi koordinointi EU:n tasolla (esimerkiksi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kautta).

Yhteisessä blogikirjoituksessa Edouard Fernandez-Bollo ja minä ehdotimme tehokkaampaa lähestymistapaa useissa maissa toimivien pankkien vaikeuksien hallintaan. Pankkiryhmittymien tytäryhtiöt ja emoyhtiöt voisivat liittää ryhmittymän elvytyssuunnitelmiin virallisen sopimuksen, jossa ne sitoutuvat antamaan keskinäistä likviditeettitukea. Tällöin olisi helpompi kartoittaa, miten ryhmittymään kuuluvat yritykset voivat tukea toisiaan vaikeissa tilanteissa paikallisten tarpeiden ja rajoitusten puitteissa. Lisäksi voitaisiin määrittää asianmukaiset kynnysarvot, jotta sopimuksen mukaista tukea olisi tarjolla jo varhaisessa vaiheessa. Näin voitaisiin myös yhtenäistää likviditeetin hallintaa hyvinä aikoina.

Yhteisen pankkivalvonnan avoimuuden ja ennakoitavuuden lisääminen on ollut yksi päätavoitteistanne toimikautenne alusta asti. Miten tässä on edistytty?

Mielestäni olemme onnistuneet lisäämään valvontatuloksia ja valvontapolitiikkaa koskevaa avoimuutta.

Valvonnan läpinäkyvyys on markkinoiden kannalta tärkeää. Saimme hyvää palautetta, kun julkaisimme ensi kertaa pankkikohtaiset tiedot pilarin 2 mukaisista pääomista tammikuussa 2020. Pankkikohtaiset vaatimukset antavat konkreettisen ja kattavan kuvan siitä, millaisena valvoja näkee tietyn pankin yleisen riskitason, ja entistä tarkemmat tiedot voivat auttaa sijoittajia päätöksenteossa. Ne voivat myös auttaa pankkeja arvioimaan paremmin omaa asemaansa muihin pankkeihin nähden. Jatkoimme tätä käytäntöä tammikuussa 2021.

Avoin tiedottaminen pankkivalvonnan toimintaperiaatteista on hyväksi toiminnan tehokkuudelle ja sitä kautta myös maineelle. Valvottavat pankit tarvitsevat ymmärrystä siitä, mihin pankkivalvonnan päätökset perustuvat, ja linjaustemme on oltava johdonmukaisia, jotta pankit tietävät, mitä on odotettavissa. Kun tiedotimme pandemiakriisiin liittyvistä joustotoimista, toteutimme mielestäni avoimuuden periaatetta erittäin hyvin – niin kirjallisessa ja suullisessa yhteydenpidossa pankkien kanssa kuin suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä. Tällaisesta avoimuudesta olisi hyvä tulla pankkivalvonnan uusi normaali.

Vuoden 2020 lopulla EKP:n pankkivalvonta uudisti organisaatiorakenteensa. Miksi näin tehtiin?

Kuuden toimintavuoden jälkeen EKP:n pankkivalvonnan oli aika muuttaa alkuvaiheen rakennetta edistyneemmän valvonnan tarpeisiin sopivaksi, jotta voimme entistä paremmin keskittyä riskiperusteiseen valvontaan ja lisätä eri työryhmien välistä yhteistyötä.

Tämän vuoksi ryhmittelimme pankkikohtaisesta valvonnasta vastaavat pääosastot valvottavien pankkien liiketoimintamallien mukaan. Perustimme uuden valvonnan strategian ja riskien pääosaston, joka vastaa strategisesta suunnittelusta, valvontaprioriteettien valmistelusta ja kaikkien pankkien yhtenäisestä kohtelusta. Lisäksi perustimme erillisen pääosaston hoitamaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin liittyviä toimintoja. Horisontaalisten valvontatoimintojen osaston tehtäviin kuuluvat yhteisten valvontaryhmien riskiasiantuntemuksen vahvistaminen, benchmarking-arviointien toteuttaminen sekä valvontalinjausten ja -menetelmien kehittäminen. Erillinen pankkivalvonnan hallinnon ja yleistoimintojen pääosasto tukee valvontaan liittyvää päätöksentekoa ja innovaatioita sekä hallinnoi toimilupamenettelyjä. Organisaatiorakenteen uudistuksen taustalla oli halu yksinkertaistaa prosesseja ja hyödyntää valvonnassa teknologisia innovaatioita kaikkien osastojen laajuudella.

Olen hyvin ylpeä siitä, että otimme muutosten suunnittelun ja toteutuksen ohjenuoraksi sisäiset keskustelut ja henkilöstön näkemykset. Noin 60 pankkivalvonnan asiantuntijaa toimi muutoksen tekijöinä, jotka yhdessä ylimmän johdon kanssa auttoivat kollegoita sopeutumaan muutoksiin ja vaikuttivat merkittävästi uudistuksen onnistumiseen.


1 Pankkivalvonta vuonna 2020

1.1 Valvottavat pankit vuonna 2020: kannattavuus ja keskeiset riskit

1.1.1 Euroalueen pankkisektorin häiriönsietokyky

Merkittävien laitosten vakavaraisuus pandemiakriisin alkaessa oli vahvempi kuin edellisessä finanssikriisissä

Euroalueen pankkien vakavaraisuusasema oli koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin alkaessa vahvempi kuin edellisen maailmanlaajuisen finanssikriisin aikaan. Koko pankkisektorin ydinpääomasuhde vuoden 2019 lopussa oli 14,9 prosenttia (kaavio 1). Vuonna 2020 se pysyi jokseenkin muuttumattomana ja oli vuoden kolmannella neljänneksellä 15,2 prosenttia. Osaltaan tämä johtui kriisin vuoksi toteutetuista poikkeuksellisista valvonta-, sääntely- ja finanssipoliittisista tukitoimista. Lisäksi EKP antoi pankeille suosituksen olla jakamatta osinkoja tai toteuttamatta osakkeiden takaisinostoja 1.1.2021 asti ja noudattamaan äärimmäistä maltillisuutta osingonjaossa ja osakkeiden takaisinostoissa sekä muuttuvien palkkioiden maksamisessa 30.9.2021 asti.[1]

Kaavio 1

Merkittävien laitosten vakavaraisuussuhde (siirtymävaihe)

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: prosentteja)

Lähde: EKP.

Pankkien velkaantumisaste pysyi niin ikään vakaana pandemian aikana ja oli 5,6 prosenttia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä, kun se edellisvuoden lopussa oli 5,7 prosenttia. Vakavaraisuuteen kohdistuvat riskit saattavat kuitenkin näkyä pankkien taseissa vasta myöhemmin ja mahdollisesti vahvistua, jos vuonna 2020 toteutettujen tukitoimien kuten maksulykkäysten, työllistämistukitoimien, valtiontakausten ja muiden väliaikaisten järjestelyjen päättyminen laukaisee vakavia äkillisiä vaikutuksia (ns. ”cliff effects”).[2]

Kaavio 2

Merkittävien laitosten velkaantumisaste

Lähde: EKP.

Euroalueen pankkien maksuvalmiuspuskurit olivat vuoden alussa hyvällä tasolla, mutta maaliskuussa koronaviruskriisin aiheuttama ankara paine alkoi näkyä

Vuoden 2020 alussa euroalueen pankkien maksuvalmiuspuskurit olivat Basel III ‑uudistuksen ansiosta suuremmat kuin edellisen finanssikriisin alussa. Maaliskuun aikana koronakriisin aiheuttama ankara paine alkoi kuitenkin näkyä. Likviditeetin kysyntä kasvoi, kun kriisin koettelemilla sektoreilla toimivat yritysasiakkaat hakivat pankkisektorilta huomattavasti tukea rahoitukseen käyttämällä sitovia limiitillisiä luottosopimuksia. Lisäksi keskusvastapuolet vaativat lisävakuuksia useimmilla rahoitusmarkkinoilla voimakkaasti kasvaneen volatiliteetin vuoksi. Rahamarkkinarahastojen ulosvirtaukset olivat ennennäkemättömiä, minkä vuoksi jotkin kansainväliset pankit joutuivat ostamaan takaisin liikkeeseenlaskemansa yritystodistukset.

Samanaikaisesti likviditeetin tarjonta puolestaan supistui. Keskeisten rahoitusmarkkinoiden tyrehtyessä maaliskuun aikana pankit eivät voineet laskea liikkeeseen velkapapereita vakuudettomilla markkinoilla missään maturiteetissa, ja vakuudellisiltakin markkinoilta (repo-markkinoilta) rahoitusta oli saatavana vain hyvin lyhyissä maturiteeteissa. Tässä tilanteessa Yhdysvaltain dollarin määräinen rahoitus kansainvälisiltä markkinoilta muodostui hyvin kalliiksi, milloin sitä oli saatavilla, joten pankit joutuivat turvautumaan entistä enemmän sisäisiin maksuvalmiuspuskureihin ja EKP:n tarjoamaan lisärahoitukseen.

Yhtenä keinona lievittää koronakriisin vaikutuksia EKP salli pankkien ottaa käyttöön lakisääteisten maksuvalmiuspuskuriensa varoja, jolloin maksuvalmiusastevaatimus[3] alittui väliaikaisesti. Lisäksi kasvua vahvasti tukevalla rahapolitiikalla ja vakuuskelpoisuusvaatimusten helpottamisella varmistettiin, että keskuspankkirahoitusta oli saatavilla koko yhteisessä valvontamekanismissa. Eurojärjestelmän tarjoamien luottojen keskimääräinen määrä nousi 1 605 miljardiin euroon vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä, kun se edellisvuoden neljännellä neljänneksellä oli ollut 659 miljardia euroa (kaavio 3).

Kaavio 3

Eurojärjestelmän tarjoaman luoton määrän kehitys

(mrd. euroa)

Lähde: EKP.

Vahva ja yhtenäinen vastaus pandemiakriisiin vaikutti siihen, että markkinatilanne vähitellen helpottui vuoden toisella neljänneksellä. Huhtikuusta 2020 lähtien pankkien rahoitustilanne alkoi kohentua. Jotkin pankit pystyivät jälleen laskemaan liikkeeseen vakuudettomia rahoitusinstrumentteja myös etuoikeusasemaltaan huonompien lainojen markkinoilla, joskin kriisiä edeltävään tasoon nähden korkeammalla tuotolla. Samaan aikaan asiakastalletusten määrän kasvu, jonka taustalla oli enimmäkseen kotitalouksien varovaisuussäästäminen, toi ylimääräistä likviditeettipuskuria kautta linjan. Kaiken kaikkiaan merkittävien laitosten likviditeettipuskurit karttuivat keskimääräisellä maksuvalmiusasteella mitattuna. Maksuvalmiusaste oli 170,94 prosenttia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä, kun se edellisvuoden neljännellä neljänneksellä oli 145,91 prosenttia.

Kaavio 4

Likviditeettipuskurien sekä nettoulosvirtausten ja maksuvalmiusasteen kehitys

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: prosentteja)

Lähde: EKP.

Osakehintojen romahdus maaliskuussa vaikutti negatiivisesti pankkien markkinariskiasemiin

Koronaviruspandemian puhkeaminen Euroopassa ja Yhdysvalloissa johti maaliskuussa osakehintojen romahdukseen, volatiliteetin jyrkkään kasvuun sekä yleisesti valtioiden ja yritysten joukkolainojen luottoriskimarginaalin levenemiseen. Nämä tapahtumat vaikuttivat negatiivisesti niin pankkien taseisiin kuin sisäisillä malleilla laskettuihin markkinariskiä koskeviin pääomavaatimuksiin ja varovaista arvostamista koskeviin arvonoikaisuihin (erityisesti markkinahintojen epävarmuuteen ja malliriskiin liittyen), jotka korreloivat voimakkaasti viimeaikaiseen volatiliteettiin. Valvontatoimilla pyrittiin rajoittamaan kriisin myötäsyklisiä vaikutuksia markkinariskiä ja arvonoikaisuja koskeviin pääomavaatimuksiin (esimerkiksi tiettyjen ylitystapausten poisjättö sisäisten mallien toteutumatestauksessa ja hajautushyötyjen lisääminen varovaista arvostamista koskevissa arvonoikaisuissa). Lisähelpotusta tilanteeseen saatiin, kun markkinatilanne koheni vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä.

Kaavio 5

Riskipainotettujen saamisten ja markkinariskiä koskevien pääomavaatimusten varovaisen arvostamisen arvonoikaisujen kehitys

(mrd. euroa)

Lähde: EKP.

Kaiken kaikkiaan EKP:n toteuttamat pääomiin ja maksuvalmiuteen kohdistuvat toimet sekä viranomaisten toteuttamat poikkeukselliset julkiset tukitoimet pandemian alkuvaiheessa auttoivat pankkeja selviämään luottoriskin kasvusta ja jatkamaan reaalitalouden tarvitseman rahoituksen tarjoamista. Lainat ja ennakkomaksut kotitalouksille ja rahoitussektorin ulkopuolisille yrityksille pysyivät pääosin ennallaan pandemian alkamisesta lähtien (-1,3 % yritysten osalta ja +0,8 % kotitalouksien osalta maaliskuusta syyskuuhun 2020). Julkiset takaukset olivat erityisen tärkeitä rahoituksen tarjoamisessa rahoitussektorin ulkopuolisille yrityksille (260 miljardia euroa syyskuussa 2020).

Rahoitusolojen helpottamiseksi ja kotitalouksien, pienyritysten ja muiden yritysten tukemiseksi tehdyt poikkeukselliset toimet vaikuttivat myös siihen, että järjestämättömien saamisten määrä pankkien taseissa kokonaisuutena pysyi koko vuoden melko samana. Järjestämättömien saamisten määrän arvellaan kuitenkin kasvavan tulevaisuudessa, kun tukitoimet lakkaavat. Tähän liittyen EKP:n pankkivalvonta painotti heinä- ja joulukuussa pankeille lähettämissään kirjeissä[4], että pankkien tulisi tarjota elinkelpoisille talousvaikeuksiin joutuneille yrityksille kestäviä ratkaisuja oikea-aikaisesti, jotta pankit voivat vähentää ongelmaluottojen kertymistä ja minimoida tukitoimien päättymisen mahdollisesti laukaisemat äkilliset vaikutukset mahdollisuuksien mukaan. Tätä varten pankkien tulisi varmistaa, että riskien arvioiminen, luokittelu ja mittaaminen on toteutettu taseessa asianmukaisesti. Pankkien tulisi käyttää tehokkaita riskienhallintakäytäntöjä, joilla ne voivat tunnistaa, arvioida ja toteuttaa velallisia parhaiten tukevia ratkaisuja, ja suojautua samalla myös luottoriskin negatiivisilta vaikutuksilta. Samalla pankkien tulisi myös tehokkaasti hallita järjestämättömien luottojen kantaa, joka niillä oli jo ennen pandemian puhkeamista.

Kaavio 6

Järjestämättömien saamisten määrän kehitys merkittävissä laitoksissa (koko lainakanta)

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: prosentteja)

Lähde: EKP.

Kaavio 7

Tukitoimien kohteena olevien lainojen osuus koko lainakannasta

Lähde: EKP.

Operatiiviset riskit ovat lisääntyneet koronaviruspandemian puhjettua. Valvottavat pankit eivät kuitenkaan raportoineet suurista operatiivisista tai tietojärjestelmiin liittyvistä häiriöistä vuonna 2020.

Operatiiviset riskit ovat lisääntyneet koronaviruspandemian puhjettua, mikä kuvastaa pankkien toimintamallien muutoksia ja hallitusten tukiohjelmien toteuttamiseen liittyvää monimutkaistumista. Tästä huolimatta valvottavat pankit eivät kuitenkaan raportoineet suurista operatiivisista tai tietojärjestelmiin liittyvistä häiriöistä vuonna 2020. Vaikka kyberhyökkäysten yrityksiä – erityisesti hajautettuja palvelunestohyökkäyksiä ja pankkiasiakkaiden tietojen kalastelua – esiintyi pandemiatilanteessa tavallista enemmän, niillä ei juuri ollut vaikutusta tietojärjestelmien käytettävyysasteeseen eikä hyökkäysten aiheuttamien tappioiden suuruuteen.[5] Pandemian alkuvaiheessa merkittävät laitokset ottivat käyttöön liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat, ja etätöissä olevan henkilöstön osuus kasvoi huomattavasti (kaavio 8). Kesällä pankit ryhtyivät palaamaan niin sanotun uuden normaalitilan mukaisiin hallintojärjestelyihin, johon kuului esimerkiksi asteittainen paluu työpaikalle. Suuntaus kuitenkin kääntyi syksyllä tartuntalukujen uuden nousun myötä, ja monet pankit määrittivät etätyön jälleen suositelluksi tai pakolliseksi ratkaisuksi.

Kaavio 8

Etätyö merkittävissä laitoksissa

(etätyötä tekevien prosentuaalinen osuus työvoimasta)

Lähde: EKP.
Huom. Käytössä oli pysyvä otos merkittävistä laitoksista, jotka raportoivat kaikkien tutkimusjakson ajankohtien tiedot.

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta toteutti 86 merkittävän laitoksen haavoittuvuusanalyysin, jossa arvioitiin koronaviruskriisin mahdollista vaikutusta euroalueen pankkisektoriin. Arvioinnin tulokset julkaistiin 28.7.2020.[6] Myös vähemmän merkittäville laitoksille[7] toteutettiin vastaava arviointi luotto- ja likviditeettiriskiin liittyvistä haavoittuvuuksista, joita taloustilanteen heikkeneminen saattaisi kärjistää.

Haavoittuvuusanalyysin tulokset osoittivat, että euroalueen pankkisektori voi yleisesti selviytyä pandemian aiheuttamasta stressistä. On kuitenkin vielä hyvin epävarmaa, miten paljon saamisten laatu tulee heikkenemään etenkin kriisistä eniten kärsivillä talouden sektoreilla, kun maksulykkäystoimet päättyvät. Tämä saamisten laadun kehitystä koskeva epävarmuus näkyy pankkien erilaisissa luottotappiovarauksia koskevissa menettelytavoissa, ja pankkivalvonta aikoo kiinnittää siihen huomiota jatkossakin.

Haavoittuvuusanalyysissa testattiin kahta pandemiaan liittyvää skenaariota, jotka kattoivat pääosan koronaviruskriisin vuoksi toteutettujen rahapoliittisten, valvonnallisten ja finanssipoliittisten tukitoimien vaikutuksesta. Skenaariossa, joka eurojärjestelmän asiantuntijoiden mukaan on todennäköisin, merkittävien laitosten keskimääräinen ydinpääomasuhde laski 14,5 prosentista 12,6 prosenttiin. Se osoittaa, että yhteisen valvontamekanismin piirissä olevien pankkien pääomataso on tällä hetkellä riittävä lyhytaikaisesta syvästä taantumasta selviämiseen. Nykyisillä pääomapuskureilla pankkisektori kokonaisuutena voisi selvitä myös vakavasta skenaariosta, jossa oletuksina olivat syvempi taantuma ja talouden hitaampi elpyminen. Tässä skenaariossa pankkien keskimääräinen ydinpääomasuhde laski 14,5 prosentista 8,8 prosenttiin. Vakavassa skenaariossa jotkin pankit joutuisivat kuitenkin toteuttamaan lisätoimia vähimmäispääomavaatimusten täyttämiseksi.

Näiden kahden skenaarion testauksesta saadut tulokset vahvistivat, että euroalueen pankeilla oli koronaviruskriisin alkaessa olennaisesti korkeampi pääomataso ja paljon parempi häiriönsietokyky odottamattoman taloudellisen stressin varalta kuin edellisen finanssikriisin aikaan. Haavoittuvuusanalyysin tuloksia käytettiin valvojan arviointiprosessissa (SREP) laadullisina tietoina, jotka auttavat pankkivalvojia tarkastelemaan pankkien pääomaennusteita kriittisesti, arvioimaan riskejä yhdenmukaisesti ja edistämään varovaisuutta luottotappiovarauksia koskevissa linjauksissa.[8]

Kaavio 9

Ydinpääomasuhteen ennusteet vuodelle 2022 testatuissa skenaarioissa (siirtymävaihe)

(prosentteja)

Lähde: COVID-19 Vulnerability Analysis Results Overview.

1.1.2 Euroalueen pankkien yleinen kannattavuus

Pandemia vaikutti negatiivisesti merkittävien laitosten kannattavuuteen vuonna 2020 ennen kaikkea arvonalentumiskirjausten ja luottotappiovarausten jyrkän lisääntymisen vuoksi

Vuonna 2020 euroalueen merkittävien laitosten kannattavuus heikkeni koronaviruspandemian vuoksi merkittävästi. Oman pääoman tuotto vuositasolla oli pienempi kuin pankkien omaan ilmoitukseen perustuvat oman pääoman kustannukset, ja se laski 2,1 prosenttiin vuoden 2020 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä[9] vuoden 2019 lopun 5,2 prosentista (kaavio 10). Kannattavuuden lasku näkyi myös laskuna pankkien P/B-luvuissa, joiden mediaani putosi huhtikuussa 2020 uuteen pohjalukemaan eli 0,3:een. Näissä lukemissa merkittävien laitosten on vaikea hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta ilman, että jo liikkeessä olevien osakkeiden arvo laimenee huomattavasti.

Kaavio 10

Oman pääoman tuotto merkittävillä laitoksilla tulon tai kustannuksen lähteen mukaan

(prosentteja omasta pääomasta)

Lähde: YVM:n valvontatilastot, kaikkien merkittävien laitosten tasapainottamaton otos.

Tärkein kannattavuutta vähentävä tekijä oli taloustilanteen heikkenemisestä johtuva luottotappiovarausten lisääntyminen. Siihen ei liittynyt järjestämättömien saamisten määrän kasvua, vaan se kuvasti pikemminkin monien lainojen kasvanutta luottoriskiä. Joidenkin merkittävien laitosten tekemä suuri kertaluontoinen liikearvoon ja laskennallisiin verosaamisiin liittyvä arvonalentumiskirjaus kuvasti pankkisektorin kannattavuuden heikkenemistä.

Kaavio 11

Merkittävien laitosten kulu-tuottosuhde ja indeksoidut osatekijät

(prosentteja)

Lähde: YVM:n valvontatilastot, kaikkien merkittävien laitosten tasapainottamaton otos.

Vuonna 2020 pankkien kulu-tuottosuhde pysyi ennallaan edellisten vuosien korkealla tasolla (kaavio 11). Tuottojen vähenemisen vastapainoksi myös kulut vähenivät, joten liiketulos ennen arvonalentumiskirjauksia, varauksia ja veroja pysyi jokseenkin ennallaan. Positiivista oli, että kriisi kannusti pankkeja nopeuttamaan digitalisaatiota, jonka avulla kulurakennetta voitaneen tehostaa keskipitkällä aikavälillä.

Toiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi kriisiaikana merkittävät laitokset laajensivat digitaalista asiakaspalvelua esimerkiksi tarjoamalla verkkoneuvontapalveluita ja laajentamalla lähimaksumahdollisuuksia. Tämä digitalisaation tehostaminen, jolla pyrittiin vastaamaan asiakkaiden kysyntään, edesauttoi kulujen vähentämistä. Kulujen vähenemiseen vaikuttivat myös sivuliikkeiden sulkeminen, matkakulujen väheneminen ja muut tilapäiset tekijät. Vaikka lainananto lisääntyi ja rahoituskulut olivat historiallisen matalat viimeaikaisten kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden vuoksi, merkittävien laitosten nettomääräiset korkotuotot supistuivat entisestään vuonna 2020. Myös nettotuotot toimitusmaksuista ja palkkioista supistuivat useimmissa maksuja ja palkkioita tuottavissa toiminnoissa.

Myös vähemmän merkittävien laitosten kannattavuus kärsi vuonna 2020 lisääntyneistä arvonalentumis-kirjauksista

Vähemmän merkittävien laitosten kannattavuus heikkeni vuonna 2020 samaan tapaan kuin merkittävienkin laitosten. Keskeisenä syynä oli arvonalentumiskirjausten ja luottotappiovarausten lisääntyminen taloustilanteen heikkenemisen vuoksi. Kesäkuussa 2020 vähemmän merkittävien laitosten keskimääräinen oman pääoman tuotto oli 3,5 prosenttia, kun se edellisvuoden lopussa oli 5,1 prosenttia. Korkotulot, jotka ovat vähemmän merkittävien laitosten tulojen suurin osatekijä, pysyivät vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä jokseenkin ennallaan edellisvuoteen nähden (kaavio 12). Nettomääräisesti korkotuotot supistuivat kuitenkin hiukan korkokulujen kasvun vuoksi. Tästä huolimatta vähemmän merkittävien laitosten riskikustannukset, joiden mittarina on arvonalentumiskirjausten suhde tulokseen ennen arvonalentumiskirjauksia, kasvoivat jyrkästi: loppuvuodesta 2019 ne olivat 12,4 prosenttia ja kesäkuussa 2020 jo 22,4 prosenttia.

Kaavio 12

Vähemmän merkittävien laitosten korkotulojen, korkokulujen ja nettomääräisen korkotuoton kehitys

(mrd. euroa)

Lähde: EKP:n valvontatilastot.
Huom. Kaaviossa käytetään vaihtuvaa otosta vähemmän merkittävistä laitoksista. Vuoden 2020 toisen neljänneksen tiedot on korotettu vuositasolle neljän neljänneksen liukuvan arvon perusteella.

Vähemmän merkittävät laitokset pyrkivät edelleen pitämään kustannuksia hallinnassa ensisijaisesti hallinnollisia kuluja minimoimalla (kaavio 13). Kesäkuun 2020 lopussa vähemmän merkittävien laitosten kulu-tuottosuhde oli 72 prosenttia, mikä on hieman korkeampi kuin vuoden 2019 lopussa (70 %). Niiden järjestämättömien saamisten bruttomääräinen osuus lainakannasta kasvoi hieman ja oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä 2,1 prosenttia. Nousua joulukuuhun 2019 nähden oli 20 peruspistettä.

Kaavio 13

Vähemmän merkittävien laitosten kustannukset

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: prosentteja)

Lähde: EKP:n valvontatilastot.
Huom. Kaaviossa käytetään vaihtuvaa otosta vähemmän merkittävistä laitoksista. Vuoden 2020 toisen neljänneksen tiedot on korotettu vuositasolle neljän neljänneksen liukuvan arvon perusteella.

1.1.3 Pankkisektorin keskeiset riskit

EKP:n pankkivalvonta määrittää vuosittain yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa euroalueen pankkisektorin lyhyen ja keskipitkän aikavälin (2–3 vuoden) keskeiset riskit. Vuonna 2019 keskeisiksi riskitekijöiksi vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin määritettiin alun perin liiketoimintamallien kestävyys, kyberrikollisuus ja tietojärjestelmien heikkoudet sekä taloudelliset, poliittiset ja velkakestävyyttä koskevat haasteet euroalueella. Muita riskitekijöitä olivat järjestämättömiä saamisia koskevien strategioiden toteutusriski, pankkien rikkomukset, rahanpesu ja terrorismin rahoitus, brexit ja ilmastonmuutos.

Pankkien kannattavuuden rakenteelliset heikkoudet kärjistyivät pandemian aiheuttamassa matalasuhdanteessa vuonna 2020

Koronaviruspandemian vuoksi EKP:n pankkivalvonta joutui siirtämään huomionsa kiireellisiin kriisin tuomiin haasteisiin ja toteuttamaan nopeita toimia pankkien toimintakyvyn vahvistamiseksi uudessa tilanteessa.[10] Vaikka pandemiakriisin välitön vaikutus olikin erittäin epävarmojen talouden näkymien aiheuttama rasite, viime kädessä se kärjisti tekijöitä, jotka oli tunnistettu euroalueen pankkisektorin vakavimmiksi riskeiksi jo ennen pandemian puhkeamista.

Euroalueen pankkien heikko kannattavuus ja niiden liiketoimintamallien kestävyys ovat viime vuosina olleet pankkivalvonnan huolenaiheina. Tärkeimpinä taustatekijöinä ovat monien merkittävien laitosten jäykät kulurakenteet ja yleiset vaikeudet päästä riittävään tuottomarginaaliin pitkään jatkuneen matalan korkotason ja Euroopan pankkisektorin ylikapasiteetin vuoksi. Koronaviruspandemian aiheuttama matalasuhdanne kiristi pankkien kannattavuutta entisestään. Arvonalentumiskirjausten ja luottotappiovarausten lisääntyminen taseissa loi pankeille lisää painetta korjata rakenteelliset heikkoudet ja varmistaa liiketoimintamallien häiriönsietokyky tulevaisuudessa.

Saamisten laadun heikkeneminen pankkien taseissa on huolenaiheena pandemiakriisin edetessä

Yksi pankkivalvonnan huolenaiheista vuonna 2020 oli euroalueen pankkien järjestämättömien saamisten suuri määrä edellisvuoden lopussa. Kriisitilanne kasvatti uusien järjestämättömien saamisten kertymisen riskiä, mikä kuvastaa pandemian negatiivista vaikutusta lainanottajien maksuvalmiuteen.

Yhteisen pankkivalvonnan alkuaikoina EKP totesi euroalueen pankkien sisäisen hallinnon vaativan parannuksia, ja näin oli myös vuoden 2019 lopussa. Puutteita todettiin muun muassa pankkien hallintoelinten toiminnassa ja organisaatiorakenteessa, sisäisessä valvonnassa, tiedonkeruuvalmiuksissa ja tietojen laadussa, ja nämä alueet otettiin valvonnan painopisteiksi.

Pandemiakriisi kärjisti monia sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan heikkouksia, joista valtaosa oli tiedossa jo ennen pandemian puhkeamista

Pandemiakriisi toi esiin uusia osoituksia edellä mainituista heikkouksista. Ensiksikin raportoinnissa ja tiedonkeruussa havaittiin puutteita, jotka mahdollisesti haittaavat pankkien päätöksentekoprosesseja. Toiseksi todettiin, että ylimmän johdon valvova rooli strategisessa päätöksenteossa jäi vähäiseksi alueilla, joihin kriisitilanne vaikutti vakavasti, kuten luottoriskin ja pääomasuunnittelun alueilla, ja että päätösten kriittinen tarkastelu jäi riittämättömäksi. Kolmanneksi todettiin, että kriisitilanteessa valvontatoimintoja (etenkin riskienhallinta- ja compliance-toimintoja) ei toteutettu riittävän aloitteellisesti, sillä joillakin pankeilla oli edelleen henkilöstövajausta ja puutteelliset riskien tunnistamisen, mittaamisen ja seurannan tietojärjestelmät ja menettelyt.

Markkinoiden voimakas vaihtelu vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä paljasti myös markkinariskit, joille pankit ovat erityisen alttiita ja joiden mittaaminen ja hallinta on osoittautunut haastavaksi erityisesti markkinoiden ollessa volatiilit. Kaupankäyntivaraston tappiot johtuivat usein johdannaispositioiden arvostusten alaskirjauksista, erityisesti vastuun arvonoikaisuista ja rahoitukseen liittyvistä arvonoikaisuista sekä arbitraasikauppaan (esimerkiksi osakkeiden arbitraasikauppaan) sisältyvän perusriskin kasvusta. Lisäksi osakehintojen lasku ja luottomarginaalien leveneminen vaikuttivat huomattavasti rahoitustaseen instrumenttien käypään arvoon arvostamiseen. Matala korkotaso puolestaan vaikutti negatiivisesti paitsi ydinliiketoiminnan kannattavuuteen myös eläkevastuiden laskentaan.

Kehikko 1
EKP:n pankkivalvonnan toimet koronaviruspandemian vaikutuksen lievittämiseksi

EKP on 12.3.2020 alkaen toteuttanut joukon toimia, jotka tuovat joustavuutta pankkivalvonnan vaatimusten täyttämiseen ja pankkien toimintaan. Toimien tarkoitus on ylläpitää rahoitusvakautta ja varmistaa, että pankit voivat edelleen toteuttaa reaalitalouden rahoitustehtäväänsä.

Koronaviruspandemian alkamisesta asti EKP:n pankkivalvonta on ottanut käyttöön kattavia toimia, joiden tavoitteena on tarjota pankkivalvontaan osallistuvien maiden pankeille väliaikaisia joustoja pääomavaatimuksiin ja toiminnallisiin seikkoihin. EKP päätti 12.3.2020 antaa pankeille luvan väliaikaisesti alittaa pilarin 2 mukaisessa ohjeistuksessa ja yhteenlasketussa puskurivaatimuksessa määritetty pääomataso sekä maksuvalmiusastevaatimuksessa määritetty maksuvalmiustaso. Näitä väliaikaisia toimia täydensi kansallisten makrovakausvalvonnasta vastaavien viranomaisten myöntämä vastasyklisen pääomapuskurivaatimuksen lievennys. Lisäksi pankit saivat luvan täyttää osan pilarin 2 mukaisista pääomavaatimuksista myös muilla kuin ydinpääoman ehtoisilla pääomainstrumenteilla, esimerkiksi ensisijaisen lisäpääoman tai toissijaisen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. Tämän seurauksena tapahtui pankkien pilarin 2 mukaisen pääoman rakennemuutos, jonka alkuperäisen suunnitelman mukaan oli ollut tarkoitus tulla voimaan vasta tammikuussa 2021 osana vakavaraisuusdirektiivin viimeisintä uudistusta (CRD V). EKP tiedotti pankeille myös toimista, joilla pankkivalvontaa voidaan mukauttaa pankkien toiminnan joustavuuden turvaamiseksi kriisitilanteessa. EKP antoi täyden tukensa Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) päätökselle lykätä EU:n laajuista stressitestiä yhdellä vuodella ja laajensi lykkäystä omalta osaltaan koskemaan kaikkia pankkeja, jotka osallistuvat EKP:n toteuttamaan vuoden 2020 stressitestiin.

Varmistaakseen, että pankit voivat jatkaa luotonantotehtävänsä hoitamista koronaviruspandemian aiheuttamassa kriisitilanteessa, EKP:n pankkivalvonta antoi 20.3. lisätietoja maaliskuun 12. päivänä ilmoitettujen toimien käytännön toteutuksesta ja tiedotti 27.3. lisätoimista, joita olivat esimerkiksi pankeille tarjottu lisäjousto valtion takaamien lainojen vakavaraisuuskohtelussa ja ohjeet liian suurten myötäsyklisten vaikutusten estämiseksi IFRS 9 ‑tilinpäätösstandardien soveltamisessa. Joustotoimilla EKP pyrkii toisaalta tukemaan pankkeja, jotta ne selviytyvät nykyisen kriisitilanteen vaikutuksista, ja toisaalta muistuttamaan asianmukaisista riskientunnistuskäytännöistä ja riskienhallinnan merkityksestä sekä varmistamaan, että elinkelpoisille talousvaikeuksiin joutuneille yrityksille tarjotaan kestäviä lainanhoitoratkaisuja.

Rahoitusmarkkinoiden poikkeuksellisen heilahtelun vuoksi EKP esitti 16.4. selvennyksiä siitä, miten pankit voivat välttää markkinariskiä koskevien pääomavaatimusten tarpeetonta kasvua mukauttamalla väliaikaisesti kyseistä valvontavaatimusta. Tämän toimen tarkoituksena oli paitsi tasoittaa myötäsyklisyyttä myös ylläpitää pankkien kykyä toimittaa likviditeettiä markkinoille ja jatkaa markkinatakaustoimia. Vakavaraisuusasetuksen[11] 26.6.2020 julkaistussa muutoksessa sallittiin muun muassa toimivaltaisille viranomaisille lisää joustoja, joilla ne voivat reagoida koronaviruspandemian aikana havaittuun markkinoiden äärimmäiseen heilahteluun. EKP voi antaa pankeille luvan jättää pois sisäisillä malleilla lasketun markkinariskin ylitystapaukset, jotka ilmenevät 1.1.2020–31.12.2021 välisenä aikana eivätkä johdu sisäisten mallien puutteista.

Lisäksi vakavaraisuusasetuksen muutoksella pyrittiin helpottamaan rahapolitiikan toteuttamista poikkeuksellisissa olosuhteissa myöntämällä toimivaltaisille viranomaisille harkintavalta, jonka nojalla ne voivat antaa pankeille luvan jättää väliaikaisesti tietyt keskuspankkiin liittyvät vastuut vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa vastuumäärän ulkopuolelle kyseisen keskuspankin kanssa neuvoteltuaan. EKP käytti tätä harkintavaltaa 17.9.2020 ja ilmoitti, että sen suorassa valvonnassa olevat pankit saavat 27.7.2021 asti jättää tietyt keskuspankkiin liittyvät vastuut vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa vastuumäärän ulkopuolelle. Päätös tehtiin EKP:n neuvoston todettua lausunnossaan, että koronaviruspandemian vuoksi makrotalouden olosuhteet olivat poikkeukselliset.

Kesällä 2020 EKP kannusti pankkeja edelleen käyttämään pääoma- ja maksuvalmiuspuskureita lainanantoon ja tappioiden kattamiseen. Heinäkuisessa tiedotteessaan EKP korosti, että se ei vaadi pankkeja täydentämään pääomapuskureitaan ennen kuin pääoman supistumisen huippu on saavutettu. Erityisesti EKP sitoutui siihen, että pankit saavat alittaa pilarin 2 mukaisessa ohjeistuksessa ja yhteenlasketussa puskurivaatimuksessa määritetyn pääomatason ainakin vuoden 2022 loppuun asti ja maksuvalmiusastevaatimuksen ainakin vuoden 2021 loppuun asti ilman, että EKP ryhtyy automaattisesti valvontatoimiin. Tarkempi aikaraja päätetään vuoden 2021 EU:n laajuisen stressitestin jälkeen ja, kuten jokaisessa valvontasyklissä, tapauskohtaisesti kunkin pankin tilanteen mukaan.

Koska euroalueen pankkisektori oli osoittanut riittävää häiriönsietokykyä vuoden 2020 keväällä ja alkukesästä, EKP päätti heinäkuussa olla jatkamatta maaliskuussa kuudeksi kuukaudeksi pankeille myöntämiään joustotoimia. Poikkeuksena tästä oli lykkäys järjestämättömien saamisten päivitettyjen vähentämisstrategioiden määräpäivään sellaisilla pankeilla, joiden taseessa on runsaasti järjestämättömiä saamisia. Lykkäyksestä huolimatta niiden odotettiin kuitenkin jatkavan järjestämättömien saamistensa aktiivista hallintaa. Lisäksi EKP aloitti jälleen aiemmassa valvojan arviointiprosessissa, paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja sisäisten mallien tarkastuksissa todettujen korjaustoimien seurannan. Se jatkoi myös sisäisten mallien erityisarviointiin perustuvien päätösten, paikalla tehtäviin tarkastuksiin liittyvien seurantakirjeiden ja sisäisiä malleja koskevien päätösten toimittamista sekä lähetti pankeille kirjeen, jossa se tiedotti odottavansa, että pankeilla on tehokkaat riskienhallintamenettelyt ja riittävät toiminnalliset valmiudet velallisten maksuvaikeuksien käsittelyyn.[12]

Vuoden 2020 lopussa EKP jatkoi edelleen pandemiakriisin ja sen pankkisektoriin kohdistuvien vaikutusten seurantaa tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten ja valvottavien pankkien kanssa. EKP on valmis jatkossakin sallimaan pankkivalvonnan käytettävissä olevia joustoja tarpeen mukaan.

Osingonjakoa koskevat suositukset

Maaliskuisten pääomavaatimuksia koskevien joustojen lisäksi EKP:n pankkivalvonta ryhtyi toimiin sen varmistamiseksi, että pankit pyrkivät koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeuksellisen epävarmuuden vuoksi säilyttämään pääomaa. EKP antoi 27.3.2020 suosituksen pankkien osingonjakopolitiikasta. Tukeakseen pankkien kykyä kattaa tappiot ja rahoittaa kotitalouksia, pk-yrityksiä ja muita yrityksiä EKP suositteli, että pankit pidättäytyvät vähintään 1.10.2020 saakka maksamasta osinkoja tilikausilta 2019 ja 2020 ja pidättäytyvät sellaisista osakkeiden takaisinostoista, joissa suoritetaan maksu osakkaille. Tarkoituksena oli varmistaa, että pankit käyttävät ylimääräistä kapasiteettia lainanantoon tai tappioiden kattamiseen tilanteessa, jossa se on erityisesti tarpeen.

EKP laajensi 28.7.2020 osingonjakoja koskevaa suositustaan pidentämällä sen kestoa 1.1.2021 saakka ja korosti, että väliaikaiset ja poikkeukselliset toimet on tarkoitettu säilyttämään pankkien kyky kattaa tappioita ja tukea taloutta poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Kuten haavoittuvuusanalyysi osoitti, pankkijärjestelmän pääomataso saattaisi vakavan skenaarion toteutuessa laskea huomattavasti. Lisäksi EKP lähetti pankeille kirjeen, jossa se kehotti pankkeja maksamaan muuttuvia palkkioita erittäin varovaisesti esimerkiksi vähentämällä niiden kokonaismäärää. Jos maksuja ei ole mahdollista vähentää, pankkeja pyydettiin arvioimaan, voidaanko muuttuvien palkkioiden maksua lykätä suurelta osin pidemmän aikaa ja harkita muuttuvien palkkioiden maksua instrumentteina, esimerkiksi omina osakkeina. EKP jatkoi pankkien palkitsemispolitiikan seurantaa tavalliseen tapaan osana valvojan arviointiprosessia. Se kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten palkitsemispolitiikka mahdollisesti vaikuttaa pankkien kykyyn ylläpitää tervettä pääomapohjaa. EKP:n suositukset osingonjaosta ja palkitsemispolitiikasta noudattivat Euroopan järjestelmäriskikomitean vastaavaa suositusta.

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä pääomapuskureita oli runsaasti saatavilla, mikä osaksi johtui EKP:n ja makrovakausvalvonnasta vastaavien viranomaisten monista pääomavaatimuksiin liittyvistä toimista. Omien varojen ylijäämä vakavaraisuusvaatimuksiin nähden lisääntyi 2,8 prosentista 5,3 prosenttiin vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Arvioiden mukaan tästä lisäyksestä 1,1 prosenttia tuli joustoista pilarin 2 mukaisessa ohjeistuksessa määritettyyn pääomatasoon, 0,5 prosenttia pilarin 2 mukaisen pääoman rakennemuutoksen etupainotteisesta käyttöönotosta sekä 0,3 prosenttia osingonjaon rajoittamisesta, IFRS 9 ‑siirtymäjärjestelyistä ja makrovakauspuskurin joustosta.

EKP muokkasi osingonjakopolitiikkaa ja palkitsemispolitiikkaa koskevaa kantaansa vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä. Se antoi 15.12.2020 muutetun suosituksen, jossa pankkeja kehotettiin noudattamaan äärimmäistä varovaisuutta osingonjaossa ja osakkeiden takaisinostossa. Tässä tarkoituksessa EKP kannusti pankkeja edelleen pidättäytymään osingonjaosta ja osakkeiden takaisinostoista tai rajoittamaan niitä 30.9.2021 saakka. Koronaviruspandemian talousvaikutuksia koskevan jatkuvan epävarmuuden vuoksi EKP odottaa osingonjakojen tai osakkeiden takaisinostojen määrän olevan alle 15 prosenttia tilikausien 2019–20 voitoista ja alle 20 peruspistettä ydinpääomasuhteesta sen mukaan, kumpi on pienempi. EKP:n odotuksena oli, että vain sellaisten pankkien, joilla on hyvä kannattavuus ja vahvat pääomakehityksen näkymät, tulisi harkita osingonjakoa tai osakkeiden takaisinostoa, ja että osingonjakoa harkitsevien pankkien tulisi keskustella yhteisen valvontaryhmän kanssa suunnitellun osingonjaon suuruudesta. Lisäksi EKP toisti palkitsemispolitiikkaa koskevan kantansa ja lähetti pankeille uuden kirjeen. Suositus perustui arvioon rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja laadittiin yhteistyössä Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa.


1.2 Valvontaprioriteetit ja niihin liittyvät hankkeet vuonna 2020

1.2.1 Valvontaprioriteetit vuonna 2020 ja pragmaattinen valvojan arviointiprosessi

Vuonna 2020 koronaviruspandemian puhjettua EKP arvioi valvontaprioriteetit, ‑käytännöt ja ‑toimet uudelleen, jotta pankit pystyisivät edelleen tukemaan taloutta ja pandemian tuomia operatiivisia haasteita voitaisiin lievittää. Yhteiset valvontaryhmät priorisoivat toimensa uudelleen ja keskittyivät enemmän pankkien kykyyn selviytyä pandemian vaikutuksista.

Muuttuneessa tilanteessa pankkivalvojat pitivät yhteyttä pankkeihin ja keskustelivat pankkikohtaisista toimista, esimerkiksi paikalla tehtävien tarkastusten ja sisäisten mallien tarkastusten aikataulujen, menettelyjen ja määräpäivien muutoksista. Lisäksi pankkivalvojat myönsivät lisäaikaa joillekin valvontatoimille ja tietopyynnöille, jos ne eivät olleet kriittisiä.

Samassa hengessä EKP:n pankkivalvonta sovelsi vuosittaisessa ydintehtävässään eli valvojan arviointiprosessissa (SREP) Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ohjeissa[13] määritettyä niin sanottua pragmaattista lähestymistapaa.

Vuonna 2020 pandemian puhjettua EKP:n pankkivalvonta arvioi valvontaprioriteetit, ‑käytännöt ja ‑toimet uudelleen ja sovelsi vuosittaiseen valvojan arviointiprosessiin pragmaattista lähestymistapaa

Vuoden 2020 valvojan arviointiprosessissa EKP keskittyi pankkien kykyyn selviytyä meneillään olevan kriisin pääomille ja maksuvalmiudelle aiheuttamista haasteista ja riskeistä. EKP päätti, että lisäpääomavaatimukset (pilarin 2 mukaiset vaatimukset ja pilarin 2 mukainen ohjeistus) pidetään ennallaan eikä SREP-pistemääriä päivitetä, paitsi jos muutosten perusteena ovat yksittäisen pankin poikkeukselliset olosuhteet. Lisäksi EKP päätti antaa korjausta vaativissa tilanteissa laadullisia suosituksia. Myös yhteiset valvontaryhmät hyödynsivät EKP:n haavoittuvuusanalyysin tuloksia uusien haavoittuvuuksien tunnistamiseen sekä pankkien rahoitus- ja pääomaennusteiden kriittiseen käsittelyyn. Sen jälkeen tulokset sisällytettiin SREP-prosessissa tehtyyn arviointiin.

Tammikuussa 2020 EKP aloitti entistä avoimemman tiedottamisen pankeille ja sijoittajille julkaisemalla valvojan arviointiprosessissa määritetyt pääomavaatimukset. Samaa linjaa noudattaen EKP julkaisi tammikuussa 2021 valvojan arviointiprosessin yleiset tulokset liiketoimintamallin mukaan sekä pankkikohtaisia tietoja pilarin 2 mukaisesta pääomasta ja sen koostumuksesta.[14] Vuonna 2020 valvojan arviointiprosessissa määritetyt kokonaispääomavaatimukset ja ‑ohjeistus (pois lukien järjestelmäriskipuskurivaatimukset ja vastasykliset puskurivaatimukset) olivat edellisvuoden tapaan keskimäärin noin 14 prosenttia. Ydinpääomavaatimus puolestaan laski edellisvuoden 10,6 prosentista 9,6 prosenttiin, mikä johtui pilarin 2 mukaisen pääoman uusista laatukriteereistä. Lisäksi EKP antoi pankeille luvan täyttää osan pilarin 2 mukaisista pääomavaatimuksista myös muilla kuin ydinpääoman ehtoisilla pääomainstrumenteilla. Tämän mahdollisuuden oli alun perin tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2021 osana vakavaraisuusdirektiivin viimeisintä uudistusta (CRD V), joten se toteutettiin nyt aikaistetusti. Pääomavaatimusten ja ‑ohjeistuksen lisäksi kaikille pankeille annettiin vuonna 2020 laadullisia suosituksia. Useimmat suositukset koskivat sisäistä hallintoa (pääasiassa sisäisen valvonnan toimintoja, ylintä hallintoelintä sekä uusien ja vanhojen tietoaineistojen yhdistämisen ongelmia) ja luottoriskiä (pääasiassa lainojen luokittelua, arvonalentumiskirjauksia ja tukitoimien päättymisen mahdollisesti laukaisemia äkillisiä vaikutuksia). Edelliseen eli vuoden 2019 valvojan arviointiprosessiin nähden luottoriskiä ja liiketoimintamalleja koskevien puutteiden määrä lisääntyi huomattavasti. Sisäiseen hallintoon ja pääomiin liittyvien puutteiden määrä pysyi jokseenkin ennallaan, joskin sisäistä hallintoa koskevat puutteet olivat edelleen absoluuttisesti tarkasteltuna suurin ryhmä vuonna 2020.

1.2.2 Luotonmyöntämiskriteereihin liittyvä työ

Pankkien luotonmyöntämiskriteerien laadun arvioimiseksi EKP:n pankkivalvonta käynnisti vuonna 2019 hankkeen, jossa kerätään tietoja euroalueen pankkien myöntämistä uusista lainoista vuosina 2016–2018. Tulokset julkistettiin kesäkuussa 2020.[15] EKP:n pankkivalvonnan tekemä luotonmyöntämiskriteereihin liittyvä työ täydentää meneillään olevaa, strategisesti merkittävää järjestämättömiin saamisiin liittyvää työtä.

Merkittävien laitosten luotonmyöntämiskäytäntöjä ja niihin liittyviä riskejä käsittelevä raportti toi esiin joitakin heikkouksia uusien lainojen myöntämisessä ja hinnoittelussa viime vuosina. Erityisesti kävi ilmi, että pankit ovat höllentäneet kotitalouksille myönnettävien lainojen kriteerejä. Lisäksi raportissa todetaan, että pankit, joilla on paljon järjestämättömiä saamisia, myönsivät asuntolainoja varovaisemmin kuin muut pankit. Kaikki pankit eivät myöskään kiinnittäneet riittävästi huomiota riskiperusteiseen hinnoitteluun varmistaakseen, että ne pystyvät lainojen hinnoittelulla vähintäänkin kattamaan odotettavissa olevat luottotappiot ja kulut. Myöskään sisäisiä malleja pääomavaatimusten laskennassa käyttävät pankit eivät raportin perusteella soveltaneet riskiperusteista hinnoittelua paremmin.

EKP:n pankkivalvonta käynnisti vuonna 2019 hankkeen, jossa kerätään tietoja euroalueen pankkien myöntämistä uusista lainoista. Raportin mukaan merkittävien laitosten luotonanto kotitalouksille on lisääntynyt. Sitä kiihdytti osaksi asuntojen jyrkkä hintanousu, mutta kaikilta osin sitä ei tukenut kotitalouksien tulojen kasvu.

Luotonanto kotitalouksille lisääntyi huomattavasti vuosina 2016–2018. Osaksi luotonantoa kiihdytti asuntojen jyrkkä hintanousu, mutta kaikilta osin sitä ei tukenut kotitalouksien tulojen kasvu (kaavio 14). Niinpä tuloihin perustuvat keskeiset riski-indikaattorit heikkenivät asuinkiinteistöjen ja kulutusluottojen lainasalkuissa, ja luottomarginaalit kapenivat.

Rahoitussektorin ulkopuolisille yrityksille myönnettyjen lainojen tilanne puolestaan oli vaihteleva. Keskeiset riski-indikaattorit muiden kuin rahoitusalan vastapuolten lainojen osalta paranivat (kaavio 15), vaikka lainat olivat rakenteellisesti suurempiriskisiä ja luottomarginaalit kapenivat. Yhteiset valvontaryhmät ovat toteuttamassa aiheeseen liittyviä seuranta-arvioita osana jatkuvaa valvontaa.

Kaavio 14

Asuinkiinteistösektori: lainakannan kasvu ja makrotaloudelliset tekijät

(vuosien 2016–2018 vuotuinen kasvu yhteensä; prosentteja)

Lähteet: EKP:n pankkivalvonnan keräämä luotonmyöntämiskriteerejä koskeva tietoaineisto 2019, Eurostat.
Huom. Kreikan asuntohintaindeksitietoja ei raportoitu vuonna 2018. Euroalueen ja maakohtaiset keskiarvot perustuvat tasapainotettuihin tietoihin.

Luotonmyöntämiskriteerien tarkastelun rinnalla EKP:n pankkivalvonta toteutti pienempien pankkien lainanmyöntämiskäytännöistä yhteisen valvontamekanismin laajuisen kartoituksen, jossa tarkasteltiin vähemmän merkittävien laitosten otosta. Kartoitus tehtiin tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa, ja tiedonkeruussa otettiin huomioon suhteellisuusperiaate. Tulokset osoittavat, että useimmilla vähemmän merkittävillä laitoksilla on huomattavia haasteita tuottaa luottoriski-indikaattoreita koskevia tietoja. Vähemmän merkittävien laitosten lainananto kasvoi paljon enemmän kuin merkittävien laitosten, ja myös niiden laina-asiakkaiden velkaantuneisuus oli huomattavasti suurempi. Markkinoiden voimakas kilpailu asetti lisäpaineita vähemmän merkittävien laitosten lainamarginaaleille ja pakotti laitokset muuttamaan liiketoiminta- ja riskistrategioitaan. Vähemmän merkittävien laitosten luottojen hinnoittelun korrelaatio luottoriskiin oli vähäinen. EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset jatkavat vähemmän merkittävien laitosten luotonmyöntämiskriteerien kartoituksessa esiin tulleiden puutteiden seurantaa.

Kaavio 15

Pk-yritykset: keskeisten riski-indikaattorien paraneminen

(uuden liiketoiminnan volyymilla painotettu keskimääräinen velan ja käyttökatteen suhde, velkaantumisaste ja korkokate

Lähteet: EKP:n pankkivalvonnan keräämä luotonmyöntämiskriteerejä koskeva tietoaineisto 2019; eurooppalaisia pk-yrityksiä käsittelevä Euroopan komission raportti 2017/2018 ja 2018/2019.
Huom. NBV = uuden liiketoiminnan volyymi. TDER = velan ja käyttökatteen suhde. D/E = velkaantumisaste. ICR = korkokate.
Keskiarvot on painotettu kunkin laitoksen pk-yrityslainakannalla tai uuden liiketoiminnan volyymista käytettävissä olevilla tiedoilla, ja ne perustuvat tasapainotettuihin tietoihin.

1.2.3 Järjestämättömiin saamisiin liittyvä työ

Järjestämättömien lainojen kanta merkittävillä laitoksilla väheni noin 50 % vuosina 2014–2020

Merkittävien laitosten järjestämättömien saamisten volyymi on vähentynyt EKP:n pankkivalvonnan ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien. Vuoden 2014 lopussa se oli noin 1 000 miljardia euroa (osuus lainakannasta 8 %) ja vuoden 2020 syyskuussa 485 miljardia euroa (osuus lainakannasta 2,82 %). Vähennystä on siis tapahtunut noin 50 prosenttia (kaavio 16). Myös vähemmän merkittävillä laitoksilla järjestämättömien lainojen osuus koko lainakannasta on laskusuunnassa: vuonna 2016 se oli 4,4 prosenttia ja vuoden 2020 kesäkuussa 2,2 prosenttia.

Kaavio 16

Järjestämättömien saamisten määrän kehitys merkittävissä laitoksissa

(vasen asteikko: prosentteja; oikea asteikko: mrd. euroa)

Lähde: EKP.

Vuonna 2019 pankit, joilla on paljon järjestämättömiä saamisia[16], vähensivät niiden kantaa 23 prosenttia eli enemmän kuin vuosittaisen tavoitteen verran.

Kaavio 17

Järjestämättömien saamisten suunniteltu vähentäminen vuonna 2019 ja toteutunut väheneminen

(x-akseli: järjestämättömien saamisten lisäysten ja vähennysten lähteet; y-akseli: mrd. euroa)

Lähde: EKP.
Huom. 30 merkittävän laitoksen otos.

Koronaviruspandemian puhkeaminen asettaa pankeille huomattavia haasteita. Ensiksikin merkittävät laitokset joutunevat ryhtymään lisätoimiin vähentääkseen järjestämättömien saamisten kantaa, vaikka se onkin pysynyt jokseenkin ennallaan kesäkuuhun 2020 saakka ja sen jälkeen supistunut 503 miljardista eurosta 485 miljardiin euroon vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Toiseksi pandemian taloudelle aiheuttamien haittavaikutusten odotetaan lisäävän järjestämättömien saamisten määrää tulevaisuudessa. Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää, että merkittävät laitokset löytävät sopivan tasapainon, jossa toisaalta vältetään liiallista myötäsyklisyyttä ja toisaalta varmistetaan, että niiden kohtaamat riskit näkyvät taseessa asianmukaisesti.

Erityisenä riskinä ovat vakavat äkilliset vaikutukset siinä vaiheessa, kun julkiset tukitoimet päättyvät. On siis erityisen tärkeää, että pankit sekä tunnistavat luottoriskin tarkasti että kirjaavat sen taseeseen asianmukaisesti ja ovat toiminnallisesti varautuneet maksuvaikeuksiin joutuneiden velallisten määrän lisääntymiseen. Jos saamisten laadun heikkenemisen tunnistaminen ja korjaustoimien aloittaminen viivästyvät, myötäsykliset vaikutukset saattavat laajeta ja haitata pankkisektorin kykyä tukea talouden elpymistä.

Oikea-aikaisella uudelleenjärjestelyllä varteenotettavissa tapauksissa voidaan maksimoida takaisinperintäarvo ja estää järjestämättömien saamisten kertymistä. Järjestämättömien saamisten suuri määrä lisää rahoituskuluja ja rajoittaa tulonhankintakykyä, mikä sekin heikentää pankkien kykyä tukea talouden elpymistä.

Jos saamisten uudelleenluokittelu ja asianmukaisten varausten kirjaaminen viivästyy lykkäystoimien päättymiseen asti, seurauksena saattaa olla äkillisiä haittavaikutuksia, luotonannon väheneminen ja sitä kautta myötäsyklisyyden kasvu. Pankkien myöntämiinsä luottoihin soveltamien arvostus- ja luokitteluperiaatteiden osoittautuminen riittämättömiksi saattaisi heikentää sijoittajien luottamusta pankkisektoriin ja siten lisätä rahoituskustannuksia. Luotonannon väheneminen ja rahoituskustannusten kasvu puolestaan heikentävät pankkien kykyä tukea talouden elpymistä.

EKP:n pankkivalvonta vastasi koronaviruspandemian puhkeamiseen laajalla valikoimalla luottoriskiin kohdistuvia toimia ja niistä tiedottamisella.[17] Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden (EBA/GL/2020/02) mukaisesti[18] EKP tarjosi pankeille joustoa lainanhoitojoustojen luokitteluun ja ongelmaluottojen uudelleenjärjestelyn arviointiin sellaisten vastuiden osalta, joihin sovelletaan EPV:n kriteerit täyttävää maksulykkäystä.

EKP:n valvontahankkeiden ja kannanottojen tarkoitus on varmistaa, että merkittävillä laitoksilla on käytössä tehokkaat riskienhallintamenettelyt ja riittävät toiminnalliset valmiudet, jotta ne voivat arvioida, luokitella ja mitata luottoriskin taseessaan asianmukaisesti. Näillä keinoin pankit voivat hallita saamisten laadun heikkenemistä ja siten mahdollisuuksien mukaan lieventää tukitoimien päättyessä mahdollisesti esiintyviä äkillisiä vaikutuksia. Yhteiset valvontaryhmät pitävät yhteyttä merkittäviin laitoksiin ja seuraavat luottoriskiä koskevien valvontaodotusten toteuttamista.

EKP päätti myös lykätä järjestämättömien saamisten vähentämissuunnitelmien toimittamisen määräaikaa 12 kuukaudella maaliskuuhun 2021 astisellaisten pankkien osalta, joilla on paljon järjestämättömiä saamisia. EKP:n pankkivalvonta selvensi myös, että ennen pandemian puhkeamista kertyneiden järjestämättömien saamisten osalta tappioiden kattamista koskevat valvontaodotukset pysyivät ennallaan.

EKP arvioi edelleen myös sitä, miten kansalliset valvontaviranomaiset toteuttivat EPV:n ohjeita järjestämättömien saamisten ja lainanhoitojoustosaamisten käsittelystä vähemmän merkittävien laitosten suorassa valvonnassa.[19] Lisäksi EKP toteutti kansallisten valvontaviranomaisten tuella luottoriskiä koskevan haavoittuvuusanalyysin. Tavoitteena oli syventää käsitystä pandemiakriisin mahdollisesta vaikutuksesta vähemmän merkittäviin laitoksiin ja huomioida samalla kansallisten tukitoimien lieventävä vaikutus. Vuonna 2021 seurantatoimissa on tarkoitus keskittyä muun muassa arvioimaan kansallisten tukitoimien päättymisen vaikutusta vähemmän merkittävien laitosten luottoriskiprofiileihin sekä näiden laitosten valmiutta käsitellä mahdollisesti lisääntyviä ongelmaluottoja.

1.2.4 Sisäisten mallien erityisarviointi

Vuosina 2016–2020 toteutetun sisäisten mallien erityisarvioinnin eli TRIM-hankkeen tavoite oli arvioida laitosten riskien laskennassa käyttämien sisäisten mallien riittävyys ja luotettavuus sekä yhtenäistää sisäisiä malleja koskevia valvontakäytäntöjä. Tuloksena oli koko yhteisen valvontamekanismin kattava käsitys sisäisiin malleihin liittyvistä sääntelyvaatimuksista, ja sen pohjalta laadittiin EKP:n ohjeet sisäisistä malleista. Ohjeet auttavat osaltaan vähentämään tarpeetonta (eli muuta kuin riskiperusteista) riskipainotettujen saamisten vaihtelua ja takaamaan pankkivalvontaan osallistuvien maiden pankeille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Sisäisten mallien erityisarviointiin sisältyi 200 paikalla tehtävää sisäisten mallien tarkastusta 65 merkittävässä laitoksessa

Nyt valmistumassa olevassa hankkeessa toteutettiin vuosina 2017–2019 kaikkiaan 200 paikalla tehtävää sisäisten mallien tarkastusta 65 merkittävässä laitoksessa. Tarkastuksissa tutkittiin vakiomuotoisella kyselyllä saatujen tietojen pohjalta luottoriskin, markkinariskin ja vastapuolten luottoriskin laskennassa käytetyt pankkien sisäiset mallit yhdenmukaisin menetelmin. Tulosten yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi toteutettiin myös monitahoisia laadunvarmistustoimia, ristiintarkistuksia ja horisontaalisia analyyseja.

Erityisarvioinnin yhteydessä todettiin yli 5 800 tapausta, joissa sisäinen malli ei ollut valvontavaatimusten mukainen. Tapauksia esiintyi kaikissa riskilajeissa, ja noin 30 prosenttia niistä oli erittäin vakavia.

TRIM-hanke sisältää myös asianosaisten laitosten tiiviin seurantajakson. Laitosten odotetaan oikaisevan sisäisissä malleissa havaitut puutteet tulevina vuosina uuden sääntelyn myötä. TRIM-hankkeessa tehtyjen tarkastusten seurauksena vuoden 2020 loppuun mennessä oli annettu 179 päätöstä erilaisista valvontatoimista (määräyksiä, suosituksia ja rajoituksia), joista jotkin vaikuttivat olennaisesti pankin määrittämien riskipainotettujen saamisten määrään.

Sisäisten mallien erityisarviointi valmistuu vuoden 2021 alkupuoliskolla

Osana maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian johdosta pankeille myönnettyjä joustotoimia EKP lykkäsi kuudella kuukaudella sellaisten TRIM-hankkeessa tehtyjen päätösten, pankeissa tehtyjen tarkastusten seurantakirjeiden ja sisäisiä malleja koskevien päätösten toimittamista, joista ei vielä ollut tiedotettu pankeille. Sen vuoksi TRIM-hankkeen valmistuminen siirtyi vuodelta 2020 vuoden 2021 ensimmäiselle puoliskolle.

1.2.5 Sisäisen pääoman ja likviditeetin arviointimenettelyihin liittyvä työ

Luotettava sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettely (ICAAP) ja sisäisen likviditeetin riittävyyden arviointimenettely (ILAAP) ovat keskeisiä prosesseja, joilla voidaan vahvistaa pankkien häiriönsietokykyä, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa suhdannekierron kaikissa vaiheissa ja selviytymään talouden kriisitilanteista. Kummallakin menettelyllä halutaan varmistaa, että pääoma- ja likviditeettiriskin mittaus ja hallinta pankeissa toteutetaan jäsennellysti ja kunkin pankin oman tilanteen mukaisesti.

Pääoma ja maksuvalmius ovat pankkien häiriönsietokyvyn avaintekijät

Pankkien sisäisen pääoman ja likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyt ovat tärkeitä riskienhallintakehyksiä, ja pankit ovat saaneet niiden laatimiseen EKP:n pankkivalvonnalta monenlaista tukea. EKP valvoo arviointimenettelyjä säännöllisesti osana valvojan arviointiprosessia. Vuonna 2018 EKP julkaisi sisäisiä pääoman riittävyyden ja likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyjä koskevat ohjeet, joissa selvennetään niitä koskevia valvontaodotuksia. Vuonna 2019 EKP kartoitti 37 merkittävän laitoksen sisäisen pääoman riittävyyttä koskevia käytäntöjä ja vertaili niitä esittämiinsä valvontaodotuksiin. Kartoituksen tulokset julkaistiin elokuussa 2020 EKP:n raportissa pankkien sisäisen pääoman arviointimenettelyistä, ja ne osoittavat, että vaikka pankit ovat viime vuosina huomattavasti kehittäneet arviointimenettelyjään, työtä on vielä tehtävä erityisesti kolmella alueella.

Ensiksikin monilla pankeilla tietoaineistojen laadunhallinta on edelleen riittämätöntä, mikä saattaa haitata niiden kykyä tehdä luotettaviin ja nopeasti saataviin tietoihin perustuvia päätöksiä.

Toiseksi monet pankit eivät ota kattavasti huomioon kaikkia riskejä, jotka saattavat vaikuttaa olennaisesti sisäiseen pääomaan. Heikkouksia todettiin esimerkiksi siinä, miten pankit arvioivat ensisijaisen lisäpääoman ja toissijaisen oman pääoman ehtoiset instrumentit määrittäessään sisäisen pääoman tarvetta liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi (jatkuvuusoletus), ja laajemmin siinä, miten pankit määrittävät pääomansa todellisen taloudellisen arvon kattaessaan taloudellisia riskejä (taloudellisen arvon määritys), kuten kaaviossa 18 esitetään. Kun tähän vielä lisätään kyvyttömyys tunnistaa kaikkia olennaisia taloudellisia riskejä ja määrittää niiden suuruutta, pankkien kyky varmistaa niiden taloudellisen pääoman riittävyys saattaa olla puutteellinen, joten niiden yleinen kyky selviytyä rahoitusjärjestelmän häiriötilanteista saattaa heikentyä.

Kolmanneksi pankit eivät vielä ole toteuttaneet stressitestausta riskienhallintakäytäntöjen tehokkaana ja integroituna osana, kuten kaaviossa 19 esitetään. Koronaviruspandemia on tuonut selvästi esiin, että pankkeihin kohdistuu monenlaisia uhkia, jotka saattavat toteutua odottamatta. Monet pankit eivät kuitenkaan järjestelmällisesti seuraa talousympäristöä uusien uhkien tunnistamiseksi eivätkä arvioi säännöllisesti stressitestiskenaarioita ja -kapasiteettia. Tämä voi vakavasti vaarantaa pankkien kyvyn reagoida tehokkaasti talouden kriisitilanteissa.

Kaavio 18

Jatkuvuusoletukset ja taloudellisen arvon määritys sisäisen pääoman määrittämisessä

Jatkuvuusoletus ja taloudellisen arvon määritys

Lähde: ECB report on banks’ ICAAP practices, kaavio 26.

Kaavio 19

Stressitestausprosessi pääoman riittävyyteen kohdistuvien uusien uhkien tunnistamiseksi

Onko pankilla käytössä prosessi, jolla se seuraa ja tunnistaa uusia uhkia, haavoittuvuuksia ja muutoksia toimintaympäristössä?

Lähde: ECB report on banks’ ICAAP practices, kaavio 43.

Hyvät sisäisen pääoman riittävyyden määrittämismenettelyt ovat tärkeitä sekä kriisitilanteessa että normaalioloissa

Vaikka yllä kuvattu kartoitus tehtiin ennen koronaviruspandemian puhkeamista, EKP uskoo, että hyvät sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyt ovat yhtä tärkeitä vakavissa kriisitilanteissa kuin normaalioloissakin. Huolellisesti suunnitellut arviointimenettelyt ovat olennaisen tärkeitä tehokkaan riskienhallinnan, vakavaraisuuden ja pitkän aikavälin kestävyyden kannalta.

Vuoden 2020 valvojan arviointiprosessissa todettiin heikkouksia pankkien stressitestauskäytännöissä sekä pääoman ja likviditeetin suunnittelussa

Vuoden 2020 valvojan arviointiprosessissa EKP:n pankkivalvonta tunnisti pankkien ICAAP- ja ILAAP-arviointimenettelyissä heikkouksia, jotka vaarantavat pankkien tekemien ennusteiden luotettavuuden ja saattavat heikentää niiden kykyä hallita pääoma- ja likviditeettiasemiaan pandemiakriisin jatkuessa. Pankkeja kannustetaan ottamaan pandemiatilanteen kehityksen vaikutus ja mahdolliset vakavammat lopputulokset tarkasti huomioon stressitestauksen perusskenaariossa ja epäsuotuisassa skenaariossa.

Tulevaisuudessa ICAAP- ja ILAAP-menettelyjen merkitys valvojan arviointiprosessissa kasvaa

Tulevaisuudessa ICAAP- ja ILAAP-arviointimenettelyjen merkitys valvojan arviointiprosessissa kasvaa, mikä kannustanee pankkeja jatkuvasti parantamaan sisäisiä prosessejaan. Lisäksi EKP:n pankkivalvonta tulee entistä tarkemmin ottamaan huomioon riskitekijät pilarin 2 mukaista pääomaa määrittäessään. Tämän tarkoituksena on kannustaa pankkeja tunnistamaan niihin kohdistuvia riskejä entistä paremmin.

1.2.6 Tietojärjestelmä- ja kyberriskit

Vuonna 2020 kyberrikollisuus ja tietojärjestelmien puutteet todettiin jälleen yhdeksi pankkisektorin riskien tärkeimmistä taustatekijöistä. Pankkien häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tällä alueella EKP:n pankkivalvonnan yhtenä prioriteettina vuonna 2020 oli arvioida pankkien tietojärjestelmä- ja kyberriskejä esimerkiksi pankeissa tehtävien tarkastusten, vuosittaisen valvojan arviointiprosessin, YVM:n kyberhäiriötilanteiden raportointimenettelyn sekä muiden pankkikohtaisten ja koko pankkisektorin laajuisten toimien kautta.

Tietojärjestelmän luotettavuus nousi keskeiseksi tekijäksi, kun pankit ryhtyivät sulkemaan toimipisteitään ja siirtyivät etätyöjärjestelyihin. Tässä yhteydessä EKP:n pankkivalvonta totesi tietojärjestelmä- ja kyberriskit yhdeksi merkittävimmistä koronaviruspandemian aiheuttamista riskeistä. Merkittävät laitokset raportoivatkin EKP:lle vuoden 2020 mittaan tavallista enemmän vakavia kyberhäiriötilanteita, erityisesti vahingoittamistarkoituksessa tehtyjä hyökkäyksiä.[20] Tähän mennessä tilanteista on enimmäkseen seurannut pankkien tai niiden palveluntarjoajien palveluiden käyttökatkoja. Kyberhäiriötilanteiden määrän kasvu muistuttaa kuitenkin siitä, miten tärkeää pankkien on tehostaa tietojärjestelmiensä häiriönkestävyyttä ja oikaista puutteita, joita ovat esimerkiksi tietojärjestelmien liian monimutkainen arkkitehtuuri ja kriittisten liiketoimintaprosessien riippuvuus elinkaarensa päässä olevista tieto- ja viestintäteknisistä järjestelmistä.

Kesäkuussa 2020 EKP:n pankkivalvonta julkaisi raportin valvojan arviointiprosessin yhteydessä toteutetusta tietojärjestelmäriskikyselystä.[21] Raportti laadittiin yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa pankkien tekemän itsearvioinnin pohjalta, ja siinä esitetään keskeiset havainnot pankkien tietojärjestelmäkäytännöistä vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Pankkien ulkoistamisbudjetit jatkoivat kasvuaan vuonna 2018 ja vuoden 2019 alkuun asti, kun pilvipalvelut nousivat entistä tärkeämmiksi. Huolestuttavaa kyllä, myös kriittisiä liiketoimintaprosesseja tukevien elinkaarensa päässä olevien järjestelmien määrä jatkoi kasvuaan, ja tietojen laadunhallinta on edelleen riskienhallinnan heikoimmin kehittynyt alue.

EKP:n pankkivalvonta on myös ollut mukana laatimassa kansainvälisten työryhmien julkaisuja. Niitä ovat finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän raportti tehokkaista käytännöistä kyberhäiriötilanteissa ja niistä elpymisessä[22], Baselin pankkivalvontakomitean julkaisu operatiivisen häiriönsietokyvyn periaatteista[23] ja Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet tieto- ja viestintätekniikkariskien sekä turvallisuusriskien hallinnasta[24], jotka tulivat voimaan kesäkuussa 2020.

1.2.7 Brexit

EKP:n pankkivalvonta seuraa edelleen pankkien brexitin jälkeisten tavoiteltujen toimintamallien toteutumista

Iso-Britannia erosi Euroopan unionista 1.2.2020. Tällöin alkoi siirtymäaika, jonka kuluessa EU-lainsäädäntöä sovellettiin edelleen sekä Isossa-Britanniassa että EU:n suhteessa Isoon-Britanniaan. Siirtymäaika päättyi 31.12.2020. Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta pyrki varmistamaan, että pankit ja pankkivalvojat olivat varautuneet siirtymäajan päättymiseen, ja seurasi tarkoin pankkien brexit-suunnitelmien toteutumista.

Pitkin vuotta EKP:n pankkivalvonta seurasi EU:n ja Ison-Britannian välisiä poliittisia neuvotteluja sekä arvioi niiden vaikutusta valvonnan näkökulmasta. EKP antoi myös teknisen panoksensa Euroopan valvontaviranomaisten työhön ja varmisti, että keskeiset valvontakysymykset otettiin huomioon.

Osana merkittävien laitosten jatkuvaa valvontaa EKP:n pankkivalvonta päivitti toistuvasti arviotaan siitä, miten merkittäviin laitoksiin vaikuttaisi esimerkiksi sijoituspalveluiden ja kauppapaikkojen osalta siirtymäajan päättymisen jälkeinen sopimukseton tilanne, jossa Ison-Britannian sääntely- ja valvontakehys ei vastaa EU:n sääntelykehystä. EKP:n pankkivalvonta kehotti pankkeja edelleen valmistautumaan kaikkiin mahdollisiin brexit-neuvottelujen lopputuloksiin ja pyysi niitä ryhtymään toimiin äkillisen muutoksen mahdollisiin vaikutuksiin varautumiseksi. Kaiken kaikkiaan pankkien valmistautumista siirtymäajan päättymiseen pidettiin riittävänä, eikä tammikuun 2021 alussa esiintynyt rahoituspalveluita koskevia markkinahäiriöitä.

EKP:n pankkivalvonta valvoi edelleen merkittävien laitosten brexit-suunnitelmien toteutumista sellaisten merkittävien laitosten osalta, joihin Ison-Britannian eroaminen EU:sta vaikutti. Tavoitteena oli varmistaa, että pankkien brexitin jälkeisten niin sanottujen tavoiteltujen toimintamallien toteutus eteni aiemmin sovitussa aikataulussa. Koko sektorin laajuista seurantaa täydennettiin pankkikohtaisilla toimilla, ja havaittuihin puutteisiin reagoitiin valvontatoimilla. Joidenkin pankkien on edelleen jatkettava työtä EKP:n valvontaodotusten täyttämiseksi eri alueilla, joita ovat sisäinen hallinto, itsenäisen liiketoiminnan edellytykset, kirjauskäytännöt ja rahoitus, EU-asiakkaiden sopimusten tarkistus ja päivitys, konsernin sisäiset järjestelyt sekä tietojärjestelmäinfrastruktuuri ja raportointi.

Vuoden 2020 mittaan EKP:n pankkivalvonta kertoi brexitiin liittyvistä valvontaodotuksistaan useissa Supervision Newsletter ‑julkaisun artikkeleissa, valvontablogin kirjoituksissa ja merkittävien laitosten kanssa käydyissä kahdenvälisissä keskusteluissa.[25]

Brexitin jälkeen EKP:n pankkivalvonta seuraa edelleen pankkien tavoiteltujen toimintamallien toteutumista ja keskittyy olennaisiin valvontakysymyksiin, joita siirtyminen uuteen tilanteeseen saattaa tuoda esiin. Vuonna 2019 sovitun uuden yhteistyökehyksen mukaan EKP:n pankkivalvonta ja Ison-Britannian valvontaviranomaiset jatkavat yhteistyötä sellaisten pankkien valvonnassa, jotka toimivat sekä yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa maissa että Isossa-Britanniassa.

1.2.8 Finanssiteknologia ja digitalisaatio

Vuoden 2020 mittaan EKP:n pankkivalvonta kehitti edelleen merkittävien ja vähemmän merkittävien laitosten finanssiteknologian käyttöön liittyviä valvontaperiaatteita. Työn tavoitteena on laatia yhteisen pankkivalvonnan näkemys finanssiteknologian käyttöön liittyvistä riskeistä ja tarjota valvojille työtä tukevia menetelmiä ja ratkaisuja.

EKP:n pankkivalvonta piti edelleen yhteyttä kansallisiin valvontaviranomaisiin, merkittäviin ja vähemmän merkittäviin laitoksiin sekä muihin asiaankuuluviin markkinaosapuoliin syventääkseen ymmärrystään siitä, miten pankit käyttävät innovatiivisia teknologioita ja miten niiden käyttö vaikuttaa pankkien liiketoimintamalleihin ja riskienhallintakehyksiin. Tästä näkökulmasta se myös seurasi markkinoiden kehitystä ja ilmeneviä riskejä, esimerkiksi koronaviruspandemian vaikutusta pankkisektorin digitalisaatioon ja innovaatioihin. Pandemiakriisi on osoittanut, että yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvat pankit ovat säilyttäneet toimintakykynsä, vaikka etätyön määrä on kasvanut huomattavasti. Digitaalisen siirtymän ja innovaatioiden merkitys pankeille tulee jatkossa olemaan pankeille elintärkeä. Voimakkaan kilpailun ympäristössä digitaaliset ratkaisut voivat auttaa vähentämään kustannuksia ja vastaamaan entistä enemmän digitaalisiin palveluihin suuntautuneiden asiakkaiden odotuksiin.

EKP julkaisi 27.8.2020 Euroopan keskuspankkijärjestelmän / yhteisen valvontamekanismin kannanoton Euroopan komission järjestämässä kuulemisessa digitaalisesta rahoituksesta. Kannanotossa vastattiin yksityiskohtaisesti komission strategiassa esitettyjä osa-alueita koskeviin kysymyksiin. EKP kannattaa Euroopan komission kuulemisasiakirjassa esitettyjä painopistealueita EU:n digitaalisen talouden kehityksen edistämiseksi, minkä merkitys on entisestään korostunut koronaviruspandemian aikana. Kannanotossaan EKP toteaa, että vaikka digitalisaatio ja innovaatiot voivat tuoda merkittävää hyötyä niin rahoituslaitoksille kuin koko rahoitusjärjestelmälle ja taloudelle laajemminkin, pankkisektorin digitaalisen siirtymän yhteydessä on otettava huomioon myös kaikki siihen liittyvät riskit. Pandemiakriisi on toisaalta nopeuttanut pankkien digitalisaatiota ja tuonut esiin innovaatioihin investoimisen tärkeyden, ja toisaalta se on muistuttanut jatkoseurantaa vaativista haasteista, jotka pankkien on huomioitava riskinottohalukkuuden määrittelykehyksissään.

EKP on mukana useissa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa työryhmissä ja verkostoissa kehittämässä finanssiteknologiaa ja digitalisaatiota koskevaa lainsäädäntö- ja sääntelykehystä. Tämän kehitystyön lisäksi EKP:n pankkivalvonta osallistui vuonna 2020 myös kryptovaluuttoja ja keskuspankkien digitaalivaluuttoja koskevaan EKP:n työhön tuomalla esiin pankkivalvonnan kannalta olennaisia näkökohtia. Se osallistui myös sisäisiin ja ulkoisiin työpajoihin sekä koulutuksiin ja seminaareihin, joiden tarkoituksena oli laajentaa tietämystä finanssiteknologia-alan ja digitaalisten innovaatioiden uusimmasta kehityksestä ja edistää niitä koskevaa yhteistä valvontakulttuuria.

Kehikko 2
Valvontateknologia

Käytettävissä olevien tietoaineistojen määrän ja tietojenkäsittelyn laskentatehon nopea kasvu ja uusien teknologioiden käyttöönoton kiihtyvä tahti ovat ennennäkemättömällä tavalla muuttamassa maailman finanssimarkkinoita, mikä luo pankkivalvojille ja valvottaville laitoksille sekä mahdollisuuksia että haasteita. Koronaviruspandemia on voimistanut tätä suuntausta ja nopeuttanut digitaalista siirtymää entisestään.

Vastauksena tähän EKP perusti vuonna 2019 Suptech Hub ‑valvontateknologiaympäristön. Sen avulla sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat yhdessä kartoittaa tekoälyn ja muiden innovatiivisten valvontateknologioiden mahdollisuuksia.

YVM:n digitalisaatiosuunnitelma

Kansallisten valvontaviranomaisten ja EKP:n yhdessä laatimassa YVM:n digitalisaatiosuunnitelmassa (SSM Digitalisation Blueprint) esitetään pitkän aikavälin visio ja konkreettinen toimintasuunnitelma teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen käytöstä yhteisessä pankkivalvonnassa. Suunnitelmassa määritetyt hankkeet voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen: 1) valvontaraportoinnin ja tietojenvaihdon tehostaminen digitalisaation keinoin, 2) tietoaineistojen käytön tehostaminen entistä kehittyneemmän analytiikan ja tietoarkkitehtuurin avulla, 3) YVM:n tietojärjestelmien tehostaminen lisäämällä käyttäjälähtöisyyttä, yhteentoimivuutta ja valvontateknologian integraatiota, 4) asiakirjojen ja strukturoimattoman datan käsittely tekoälypohjaisen tekstianalyysin keinoin, 5) manuaalisten tehtävien vähentäminen ja tietojen hallinnan parantaminen menettelyjä automatisoimalla ja 6) digitaalisten yhteistyövälineiden kehittäminen YVM:n laajuisen tietojenvaihdon edistämiseksi.

Digitalisaatiosuunnitelmassa määritetään myös avaintekijät, joilla YVM:n innovaatiopotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Niitä ovat esimerkiksi kehittyneet innovaatiojohtamisen rakenteet, niin sanotut ketterät yhteistyömenetelmät YVM:n laajuisissa hankkeissa, tehokas innovaatioekosysteemi ja digitaalista toimintakulttuuria edistävät hankkeet, esimerkiksi digitalisaatiokoulutusohjelmat. Lisäksi digitalisaatiosuunnitelmassa käsitellään uusien teknologioiden eettisyyteen, avoimuuteen ja tietosuojaan liittyviä näkökohtia.

Digitalisaation ohjausryhmä ja muut foorumit

Vuonna 2020 valvontaelimen jäsenistä muodostettiin digitalisaation ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata keskustelua digitalisaatioon liittyvistä strategisista kysymyksistä. Samassa yhteydessä perustettiin myös SuperVision Innovators ‑foorumi, joka kokoaa yhteen kansallisten viranomaisten ja EKP:n pankkivalvonta- ja tietojärjestelmäasiantuntijat. Foorumilla oli tärkeä osa pankkivalvonnan tarpeiden ja niihin vastaavien konkreettisten teknologisten sovellusten määrittämisessä. Lisäksi Suptech Hub ‑ympäristössä on luotu uusia toimintatapoja kokoamalla EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstöstä eri alojen (esimerkiksi tietojärjestelmien, pankkivalvonnan ja tietojenkäsittelytieteen) asiantuntijoista ketteriä menetelmiä soveltavia innovaatiotyöryhmiä. Neljä ensimmäistä työryhmää perustettiin syyskuussa 2020, ja yli 10 uutta työryhmää on suunniteltu perustettavaksi vuonna 2021.

Kansainväliset tapahtumat

Digitaalisen toimintakulttuurin edistämiseksi vuonna 2020 järjestettiin joukko laajoja tapahtumia. Kesäkuussa järjestettyyn Suptech Virtual Meet-Up ‑etätapahtumaan ja marraskuussa järjestettyyn Supervision Innovators Conference ‑seminaariin kokoontui pankkivalvonnan innovaatioista kiinnostuneita asiantuntijoita verkostoitumaan maailmanlaajuisesti ja esittelemään uusimpia tekoälypohjaisia ratkaisuja.

Valvontateknologian uudet ratkaisut

Vuonna 2020 EKP:ssä kehitettiin soveltuvuusarviointilomakkeiden koneluentaa ja valvottavien yhteisöjen pääomasijoitusomistusten verkkoanalyysia. Uusia valvontateknologiaratkaisuja kartoitetaan edelleen. Niitä ovat esimerkiksi prototyyppi sovelluksesta, joka puheentunnistuksen avulla muuntaa sanelun automaattisesti tekstiksi, sekä automaattinen aihemallinnus- ja sentimenttianalyysisovellus, jolla voidaan analysoida kvalitatiivisia aineistoja ja uutisaineistoja. Sellaiset uudet teknologiat kuin luonnollisen kielen käsittely ja koneoppiminen voivat mullistaa tekstien ja strukturoimattomien tietoaineistojen analyysin monissa valvontatehtävissä aina paikalla tehtävistä hankkeista horisontaalisiin toimintoihin asti. Yksi valvontateknologian kärkihankkeista on toteuttaa modulaarinen verkkopalvelu YVM:n sisäistä yhteistyötä ja esimerkiksi koodin ja mallinnusten jakamista varten.


1.3 Merkittävien laitosten suora valvonta

1.3.1 Jatkuva valvonta

EKP:n pankkivalvonta pyrkii valvomaan merkittäviä laitoksia riskiperusteisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti valvonnan tiukkuudesta ja yhdenmukaisuudesta tinkimättä. Tätä varten jatkuvalle valvonnalle määritetään vuosittain keskeiset tehtävät. Tehtävät perustuvat sääntelyn vaatimuksiin sekä valvontakäsikirjaan ja valvontaprioriteetteihin. Ne sisältyvät kunkin merkittävän laitoksen jatkuvaan valvontaohjelmaan (SEP).

Keskitetysti määritettyjen tehtävien lisäksi kunkin pankin valvontaohjelmaan voidaan lisätä pankin erityispiirteiden mukaan suunnattuja toimia, jotta yhteiset valvontaryhmät voivat kartoittaa idiosynkraattisia riskejä ja puuttua niihin.

Jatkuvan valvontaohjelman tehtäviin kuuluvat riskeihin liittyvät tehtävät (esimerkiksi valvojan arviointiprosessi ja stressitestaus), muut organisaatiota koskeviin, hallinnollisiin tai lainsäädännöllisiin vaatimuksiin liittyvät tehtävät (esimerkiksi vuosittainen laitoksen merkittävyyden arviointi) ja yhteisten valvontaryhmien suunnittelemat lisätoimet, joiden tarkoitus on sovittaa jatkuvan valvonnan ohjelma valvottavan ryhmän tai yhteisön erityispiirteisiin (esimerkiksi kartoitukset pankin liiketoimintamalleista tai hallintorakenteesta). Näistä tehtävistä kaksi ensimmäistä ovat siis keskitetysti määritettyjä. Kolmannen määrittävät yhteiset valvontaryhmät pankkikohtaisesti.

Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen

Vuodelle 2020 suunnitelluissa valvontatoimissa noudatettiin suhteellisuusperiaatetta, mikä tarkoittaa, että valvonnan tiiviys mitoitetaan laitoksen systeemisen merkittävyyden ja riskiprofiilin mukaan

Jatkuvan valvonnan ohjelmassa (SEP) noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, mikä tarkoittaa, että valvonnan tiiviys mitoitetaan laitoksen koon, systeemisen merkittävyyden ja riskiprofiilin mukaan. Vuonna 2020 suunniteltujen valvontatoimien keskimääräinen määrä oli jokseenkin sama kuin edellisenä vuonna (kaavio 20), joten yhteisillä valvontaryhmillä oli tänäkin vuonna riittävästi tilaisuuksia puuttua laitoskohtaisiin riskeihin.

Kaavio 20

Suunniteltujen valvontatoimien keskimääräinen määrä merkittävää laitosta kohden vuosina 2019 ja 2020

Lähde: EKP.
Huom. Tiedot poimittu 31.12.

Riskiperusteinen lähestymistapa

Jatkuvan valvonnan ohjelmassa noudatetaan riskiperusteista lähestymistapaa, jossa keskitytään kunkin merkittävän laitoksen kannalta keskeisimpiin riskiluokkiin. Esimerkiksi pankkeihin, joilla on runsaasti järjestämättömiä saamisia, kohdistuu prosentuaalisesti enemmän luottoriskiin liittyviä toimia kuin keskivertopankkiin. Vastaavasti sellaisten pankkien kohdalla, joiden markkina- ja kaupankäyntiriskit ovat suuret, markkinariskiin liittyvien tekijöiden valvonta on keskimääräistä tiiviimpää (kaavio 21).

Kaavio 21

Jatkuvan valvontaohjelman (SEP) toimet vuosina 2019 ja 2020: luotto- ja markkinariskin osuus kaikista toimista

Luottoriski

(prosentteja)

Markkinariski

(prosentteja)

Lähde: EKP.
Huom. Mukana ovat vain suunnitellut riskiluokkiin liittyvät toimet. Tiedot poimittu 31.12.

Jatkuvan valvonnan keskeiset toimet vuonna 2020

Koronaviruspandemian vuoksi EKP:n pankkivalvonta arvioi uudelleen valvontamenettelyjään ja -toimintojaan, jotta pankeille voitiin myöntää riittävästi toiminnallisia joustoja ja varmistaa, että yhteiset valvontaryhmät voivat asianmukaisesti keskittyä seuraamaan pankkien kykyä selviytyä kriisistä.

Vuodelle 2020 suunniteltujen jatkuvan valvonnan toimien kokonaisuutta tarkasteltiin siis tässä valossa, ja toimintoja peruutettiin, yksinkertaistettiin tai lykättiin. Merkittäviä muutoksia olivat 1) vuoden 2020 EU:n laajuisen stressitestin siirtäminen seuraavaan vuoteen ja sen korvaaminen pankkien raportoimiin tietoihin perustuvalla haavoittuvuusanalyysilla, jossa arvioitiin erityisesti pandemiakriisistä aiheutuvia riskejä, 2) pragmaattinen valvojan arviointiprosessi (ks. osa 1.2), 3) uusi menettely, jolla seurattiin pandemiakriisin vaikutusta pankkien riskiprofiileihin (ja johon sisältyi enemmän vuorovaikutusta pankkien kanssa) sekä 4) määräajan pidennys kuudella kuukaudella kaikissa sellaisissa valvontatoimissa, joissa määräaikaa oli vielä jäljellä.

Näiden muutosten sekä yhteisten valvontaryhmien toteuttamien pankkikohtaisten toimien ja painopisteen siirtämisen vuoksi pankkivalvonnan toteuttamien toimintojen määrä oli hieman pienempi kuin vuoden 2020 alussa oli suunniteltu (kaavio 22).

Kaavio 22

Valvontatoimien keskimääräinen määrä merkittävää laitosta kohden vuonna 2020

Lähde: EKP.
Huom. Tiedot poimittu 31.12.

Valvontahavainnot

Yksi säännöllisen valvonnan keskeisistä tuloksista ovat valvontahavainnot eli havaitut puutteet, jotka pankkien tulee korjata. Yhteisten valvontaryhmien vastuulla on seurata, miten pankit edistyvät havaittujen puutteiden korjaamisessa. Vuoden 2020 aikana valvontahavaintoja rekisteröitiin edellisiä vuosia vähemmän, mikä johtui pääosin paikalla tehtävien tarkastusten ja sisäisten mallien tarkastusten vähenemisestä pandemiakriisin vuoksi. Suurin osa havainnoista oli peräisin pankeissa tehtävistä tarkastuksista, sisäisten mallien tarkastuksista ja toimilupamenettelyistä. Valtaosa valvontahavainnoista liittyi luottoriskiin (kaavio 23).

Kaavio 23

Valvontahavainnot

Valvontahavaintojen määrä vuositasolla

Lähde: EKP.
Huom. 58 entisten valvontaryhmien tekemää havaintoa on jätetty pois.

1.3.2 Paikalla tehtävät tarkastukset

Osana EKP:n kesäkuussa 2020 julkistamaa organisaatiorakenteen muutosta luotiin rakenteellisesti itsenäinen yksikkö, joka vastaa paikalla tehtävistä tarkastuksista: paikalla tehtävien ja sisäisten mallien tarkastusten pääosasto. Sen vastuualueet on kuvattu osassa 5.1.

Koronakriisin vuoksi paikalla tehtävissä tarkastuksissa on korostettu turvallisuutta, nopeaa reagointia ja suhteellisuusperiaatetta

Koronapandemian vuoksi käyttöön otetut matkustusrajoitukset vaikuttivat huomattavasti paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja sisäisten mallien tarkastuksiin. Maaliskuussa 2020 EKP:n johtokunta päätti peruuttaa kaikki työmatkat sekä kaikki valmisteluvaiheessa olevat paikalla tehtävät ja sisäisten mallien tarkastukset. Tutkimusvaiheessa olevia paikalla tehtäviä tarkastuksia ja sisäisten mallien tarkastuksia jatkettiin etätyönä aina kun mahdollista. Raportointivaiheeseen ehtineet tarkastukset saatettiin loppuun suunnitellusti.

Riskejä arvioitiin väliaikaisella etätarkastuskonseptilla

Riittävän valvonnan ylläpitämiseksi poikkeustilanteesta huolimatta EKP:n pankkivalvonta kehitti väliaikaisen etätarkastuskonseptin, jossa tärkeimpiä pandemiakriisin tuomia riskejä selvitettiin esimerkiksi pankkien etähaastatteluilla ja yhteistyösovellusten avulla. Tavanomaisiin paikalla tehtäviin toimintoihin on tarkoitus palata pandemiatilanteen helpottaessa. Etätarkastukset tarjosivat kuitenkin hyödyllisiä kokemuksia, jotka otetaan huomioon EKP:n pankkivalvonnan tulevien paikalla tehtävien tarkastusten menetelmissä.

Yhteiset valvontaryhmät priorisoivat uudelleen alun perin vuodelle 2020 aikataulutetut paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset. Perusteina olivat valvontaryhmien arviot pankkien keskeisistä riskeistä pandemiatilanteessa sekä pankkien kyky tukea valvontaryhmien tutkimustyötä. Uudelleenpriorisoinnin jälkeen vuoden 2020 ohjelmassa oli 96 paikalla tehtävää tarkastusta ja 83 sisäisten mallien tarkastusta, joista valtaosa oli toteutettava koronaturvallisuusvaatimusten vuoksi etätarkastuksina.

Vuonna 2020 annettiin sisäisten mallien tarkastusten perusteella 168 valvontapäätöstä.[26]

Kaavio 24

Tarkastusten määrän väheneminen vuonna 2020 koronaviruspandemian vuoksi

(tarkastusten määrä)

Lähde: EKP:n pankkivalvonta.

Yhteisten valvontaryhmien tekemiin tarkastuksiin osallistuville asiantuntijoille suunnattu koulutusohjelma toteutettiin vuonna 2020 pääosin etäkoulutuksena. Siihen sisältyi 15 tilaisuutta, joissa käsiteltiin kaikki tärkeimmät valvojan arviointiprosessissa selvitettävät riskilajit ja tarkastuksissa tarvittavat prosessit. Koulutuksen toteuttaminen etänä mahdollisti entistä suuremman osallistujamäärän, ja koulutusohjelman antia hyödynsi yli 586 pankkivalvonnan asiantuntijaa.

1.3.2.1 Keskeiset havainnot paikalla tehtävistä tarkastuksista

Seuraavassa esitetään tärkeimmät valvontahavainnot paikalla tehtävistä tarkastuksista.[27]

Sisäinen hallinto

Vakavimmat ongelmat todettiin seuraavilla sisäisen hallinnon alueilla.

  • Sisäisen valvonnan toiminnot, mukaan lukien compliance-toiminto, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus: kaikkien sisäisen valvonnan toimintojen riippumattomuuteen, resursseihin ja laajuuteen liittyviä vakavia puutteita.
  • Yritysrakenne ja organisaatio: avoimuuden puute organisaatiorakenteessa riittämättömän vastuunjaon ja epäselvien raportointisuhteiden vuoksi, sisäisen valvonnan järjestelyjen puutteellisuus sekä riittämättömät henkilö- ja tekniset resurssit.
  • Hallinnollisten menettelyjen toteutus ja valvonta: hallintoelimen riittämätön liiketoiminta- ja riskistrategian valvonta.
  • Riskitietojen koontivalmiudet ja riskien raportointi: tarpeeksi kattavan riskienhallinnan tietojen yhdistämisen ja raportoinnin puute, data-arkkitehtuurin ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin heikkoudet.
Luottoriski

Noin puolessa luottoriskitarkastuksista keskityttiin omaisuuserien laatuun, ja menetelmänä oli luottoasiakastietojen läpikäynti. Näissä tarkastuksissa todettiin, että vakavaraisuusnäkökulmasta arvonalentumiskirjauksia oli tehtävä yli 2,3 miljardia euroa lisää ja lainaluokitusten muutoksia terveistä järjestämättömiksi yhteensä 3,1 miljardia euroa lisää.[28] Lopuissa tarkastuksissa painopisteenä olivat pankkien luottoriskin hallintaprosessien laadulliset toimet. Vakavimmat puutteet olivat seuraavat.

  • Odotettavissa olevien luottotappioiden aliarvioiminen: vakuuksien ja tervehtymisasteen yliarvostus, epäasianmukainen odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta puutteellisen laskentamenetelmän ja arvonalentumisparametrien vuoksi.
  • Velallisten epäasianmukainen luokittelu: puutteita maksulaiminlyöntien tai järjestämättömien saamisten määrittämisessä tai tunnistamisessa, vaiheiden 2 ja 3 mukaisten arvonalentumisten aliarviointi sekä puutteita lainanhoitojoustojen tunnistamisessa.
  • Heikot seurantaprosessit: luottojen laadun heikkenemisen puutteellinen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ja riittämättömät luokittelujärjestelmät, taustatekijöinä usein tietoaineiston huono laatu, tietojen epäyhdenmukaisuus eri tietojärjestelmissä ja liiallinen tukeutuminen manuaalisiin korjauksiin.
Tietojärjestelmäriski

Suurin osa merkittävistä puutteista liittyi seuraaviin alueisiin.

  • Tietojärjestelmien jatkuvuushallinta: riittämätön tietojärjestelmien jatkuvuus, tehottomat tai riittämättömät jatkuvuussuunnitelmat.
  • Kyberturvallisuuden hallinta: kyberturvallisuustoimien kyvyttömyys varmistaa kriittisten tietojen luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus sekä kyberhäiriötapahtumien nopea havaitseminen.
  • Tietojärjestelmäriskien hallinta: tietojärjestelmäriskin riittämätön integrointi yleiseen riskienhallintakehykseen.
Pääomavaatimukset ja ICAAP-arviointimenettely

Pilarin 1 mukaisiin pääomavaatimuksiin liittyvät valvontahavainnot koskivat riskipainojen virheellisen käytön tunnistamiskehyksen puutteita kaikissa pilarin 1 mukaiseen pääomaan liittyvissä riskeissä sekä riskipainotettujen varojen aliarviointia riskiluokkien virheellisen soveltamisen vuoksi. Muut valvontahavainnot koskivat kyvyttömyyttä tunnistaa spekulatiivisen kiinteän omaisuuden rahoitusta ja muiden kuin hyväksyttävien vakuuksien käyttöä luottoriskin vähentämistekniikoissa.

Sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyjen (ICAAP) tarkastuksissa vakavimmat puutteet todettiin seuraavilla alueilla: 1) heikkoudet riskien määrällisessä kartoituksessa, pääasiassa osallistumisriskin, eläkeriskin sekä markkina- ja luottoriskin mallinnuksessa, 2) luotettavan monivuotisen ja ennakoivan pääomasuunnittelun puute ja 3) epäjohdonmukaisuus strategisen suunnittelun prosessien ja riskinottohalukkuuden määrittelyn välillä, mikä johtuu pääosin yhdenmukaisten ja riittävän yksityiskohtaisiin tietoihin perustuvien riskirajojen puutteesta.

Markkinariski

Suurimmat tarkastuksissa havaitut ongelmat koskivat arvostusriskin mittaamista ja hallintaa, esimerkiksi olennaisia puutteita käyvän arvon määrityksessä (riippumaton hintojen varmentaminen ei tarpeeksi kattavaa, riittämättömät käyvän arvon tasoluokittelun menetelmät, riittämättömät välittömässä arvostuksessa syntyvän voiton määrityskäytännöt, puuttuvat käyvän arvon oikaisut) sekä varovaista arvostamista koskevan Euroopan pankkiviranomaisen teknisen sääntelystandardin noudattamisessa.

Rahoitustoiminnan korkoriski

Useimmat vakavat puutteet liittyivät rahoitustoiminnan korkoriskin mittaamiseen, hallintaan ja seurantaan. Niitä olivat esimerkiksi riittämättömät riskien suuruuden määritysmenetelmät, oletusten ja parametrien riittämättömät perustelut tai epäluotettavuus, eräpäivättömiin talletuksiin sovellettavien mallien perusteiden heikkous sekä riskimallien säännöllisen validoinnin puute.

Likviditeettiriski

Suurin osa vakavista puutteista liittyi stressitestauskehykseen (stressitestiskenaario ei riittävän konservatiivinen, puutteellisesti määritetyt stressitestin vaikutusta mittaavat oletukset ja parametrit) sekä riskien mittaamiseen ja seurantaan (puutteet rahoitustuotteiden erääntymisprofiilin määrityksessä ja virheet maksuvalmiusasteen laskennassa).

Operatiiviset riskit

Vakavimmat puutteet liittyivät operatiivisten riskien hallintaan (operatiivisiin riskeihin liittyvän tiedonkeruun puutteet, riittämättömät riskien ehkäisy- ja korjaamistoimet operatiivisten riskitapahtumien yhteydessä) ja niiden tunnistamiseen (merkittävien operatiivisten riskien puutteellinen käsittely ja määritys).

Liiketoimintamallit ja kannattavuus

Vakavimmat puutteet liittyivät tuotteiden hinnoitteluun (hinnoitteluvälineiden kyvyttömyys huomioida olennaisia kuluja ja riskejä, hinnoittelutaso riittämätön kannattavuuden saamiseksi kestävälle tasolle), strategiseen ohjaukseen (riittämättömät johdon ohjaustoimet liiketoimintastrategian toteutuksessa) sekä tulojen, kulujen ja pääoman kohdistamiseen (voittojen, kulujen ja pääoman kohdistamisen puutteet, jotka vääristävät käsitystä kannattavuudesta).


1.4 Vähemmän merkittävien laitosten valvonta

Koronaviruspandemian puhjettua EKP tehosti vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvontatoimiaan ja kohdensi niitä uudelleen, jotta kasvaviin riskeihin voitaisiin puuttua aktiivisesti. Lisäksi EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset päättivät ottaa käyttöön joustoja tiettyjen alun perin vuodelle 2020 suunniteltujen toimintojen toteuttamisessa.

Vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvontatoimien tehostaminen ja kohdentaminen pandemiakriisin aikana

EKP arvioi vähemmän merkittävien laitosten haavoittuvuuksia kriisitilanteessa

EKP lisäsi yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa vuoden mittaan sekä teknisellä tasolla että johtotasolla, jotta pandemiakriisin aiheuttamiin riskeihin voitaisiin puuttua aktiivisesti. Erityisesti EKP arvioi vähemmän merkittävien laitosten sellaisia luotto- ja likviditeettiriskiin liittyviä haavoittuvuuksia, jotka saattaisivat taloustilanteen heikkenemisen myötä kärjistyä. Arvioinnin kohteena olivat vähemmän merkittävien laitosten riskikeskittymät pandemiasta enemmän kärsivillä toimialoilla (esimerkiksi kuljetus- ja majoitusalalla) sekä vähemmän merkittävien laitosten mahdollinen haavoittuvuus äkillisten likviditeettitarpeiden tai rahoituslähteiden häiriöiden kohdalla. Saamisten laadun osalta arvioinnissa ilmeni, että haasteita saattoi olla myös vähemmän pandemiasta kärsiville toimialoille suuntautuneilla pankeilla, etenkin jos niillä pandemiakriisin alkaessa oli runsaasti järjestämättömiä saamisia. Maksuvalmiuden osalta moniin pieniin ja keskisuuriin vähemmän merkittäviin laitoksiin kohdistuu likviditeettiriski. Monet pankit ovat esimerkiksi myöntäneet käytettävissä oleviin laadukkaisiin likvideihin varoihinsa nähden hyvin paljon sitovia limiitillisiä luottosopimuksia, joten ne ovat haavoittuvia tilanteessa, jossa yritysten likviditeetin kysyntä kasvaa voimakkaasti, kuten pandemiakriisin alkuvaiheessa tapahtui. Likviditeettiriski kohdistuu myös sellaisiin vähemmän merkittäviin laitoksiin, jotka tukeutuvat voimakkaasti (tai joissain tapauksissa liiallisesti) tukkurahoitukseen. Tällöin ne saattavat kärsiä tukkurahoitusmarkkinoiden volatiliteetista.

Lisäksi EKP avusti kansallisia valvontaviranomaisia soveltamaan useita valvontalinjauksia yhdenmukaisesti. Näitä olivat esimerkiksi Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet valvojan arviointiprosessin pragmaattisesta toteuttamisesta[29] ja sen ohjeet lainan takaisinmaksuihin sovellettavista lykkäyksistä[30] sekä arvopaperistamistransaktioihin liittyvän merkittävän riskinsiirron arviointi julkisten takausohjelmien toteuttamisen kannalta.

Lisäksi EKP kehitti vähemmän merkittäviin laitoksiin liittyvää ennakkovaroitusjärjestelmäänsä, jonka tarkoituksena on tunnistaa haavoittuvat laitokset ja tukea kansallisten valvontaviranomaisten kanssa käytävää vuoropuhelua, ja sisällytti järjestelmään tiedot pääomavaatimuksia ja suurten asiakasriskien sääntelyä koskevista poikkeamista.

EKP jatkoi laitosten suojajärjestelmiin liittyvää työtä

Vuonna 2020 EKP jatkoi laitosten suojajärjestelmiin liittyvää työtä. EKP tuki Italian keskuspankkia sen arvioidessa vähemmän merkittävien laitosten suojajärjestelmää, johon kuului Raiffeisen-pankkeja Trentino-Alto Adigen alueella. Suojajärjestelmä hyväksyttiin vakavaraisuusvalvontaa varten 4.11.2020 alkaen. EKP toteutti myös jatkoseurantatoimia sellaisille suojajärjestelmille, joihin kuuluu sekä merkittäviä että vähemmän merkittäviä laitoksia (ns. hybridit suojajärjestelmät), joihin on joiltain osin tulossa huomattavia muutoksia.

Vähemmän merkittävien laitosten valvontaprioriteettien joustotoimet kriisitilanteessa

Vähemmän merkittävien laitosten yhteisten valvontamenetelmien käyttöönottoa on lykätty vuoteen 2021

Vuonna 2020 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset päättivät lykätä uusien vähemmän merkittävien laitosten yhteisten valvontamenetelmien [31] käyttöönottoa vuoteen 2021. Tapauksissa, joissa kansalliset valvontaviranomaiset päättivät soveltaa yhteisiä menetelmiä vähemmän merkittäviin laitoksiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan, EKP hyväksyi Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden (EBA/GL/2020/10) mukaisen pragmaattisen valvojan arviointiprosessin käytön. Sen mukaan arvioidaan ainoastaan olennaisimmat riskit ja pidetään lisäpääomavaatimukset (pilarin 2 mukaiset vaatimukset ja pilarin 2 mukainen ohjeistus) ennallaan. Myös vähemmän merkittävien laitosten yhteistä valvontasuunnitelmaa mukautettiin poistamalla joidenkin aiheiden priorisointi.

Pandemiakriisi on tuonut selkeästi esiin riippuvuuden tietojärjestelmistä (esimerkiksi etäyhteydet, pankkiasiakkaiden digitaaliset kanavat), josta aiheutuu pankeille entistä suurempia riskejä (esimerkiksi järjestelmän kaatuminen, pidentyneet vasteajat, IT-tuen vähäisempi reagointi). Tämän vuoksi EKP suositteli vuonna 2020, että kansalliset valvontaviranomaiset kiinnittävät asianmukaista huomiota tieto- viestintätekniikkariskiin ja siihen, miten vähemmän merkittävät laitokset selviytyvät operationaalisista ja tietojärjestelmiin liittyvistä haasteista kriisiaikana.

Vuoden 2020 aikana EKP valmisteli edelleen valvojan arviointiprosessiin liittyvien tietojen hallintajärjestelmän käyttöönottosuunnitelmaa. Järjestelmän avulla kansalliset valvontaviranomaiset voivat jatkossa kirjata vähemmän merkittävien laitosten arvioinnin samaan, koko YVM:n kattavaan järjestelmään.

Pandemiatilanteen vuoksi etäkokouksista tuli merkittävä väline, jolla tietojenvaihtoa kansallisten valvontaviranomaisten kanssa voitiin toteuttaa tehokkaasti.

Muita vähemmän merkittävien laitosten valvontaan liittyviä aiheita

Vuonna 2020 EKP jatkoi pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten tunnistamiseen liittyvää työtä. Se toteutti yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa kartoituksen, jonka avulla uutta luokitusta voidaan soveltaa yhteisessä pankkivalvonnassa. Kartoituksessa hyödynnettiin myös pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten luetteloa, jonka kansalliset valvontaviranomaiset laativat uusien järjestämättömiä saamisia koskevien FINREP-raportointimallien yhteydessä.

Euroopan pankkiviranomaisen perustettua suhteellisuusperiaatetta käsittelevä neuvoa-antavan komitean EKP oli mukana laatimassa komitean ensimmäistä suosituskirjettä EPV:n johtokunnalle. Kirjeen aiheena oli, miten EPV voi ottaa suhteellisuusperiaatteen paremmin huomioon viidessä vuoden 2021 työsuunnitelmaluonnoksensa aiheista. Aiheet olivat valvojan arviointiprosessi, sisäinen hallinto, sijoituspalveluyritykset, ilmastoriskeihin liittyvien tietojen saatavuus ja compliance-tutkimuksen kustannukset. EKP tukee EPV:tä komitean parhaillaan meneillään olevassa vaikutusarviointimenetelmien kehitystyössä.


1.5 Makrovakaustehtävät

EKP vastaanotti yli 100 makrovakauden valvontaan liittyvää ilmoitusta kansallisilta valvontaviranomaisilta vuonna 2020

Vuonna 2020 EKP jatkoi vuoropuhelua kansallisten valvontaviranomaisten kanssa YVM-asetuksen artiklassa 5 säädettyjen makrovakausvaltuuksiensa mukaisesti.[32]

EKP vastaanotti yli 100 makrovakauden valvontaan liittyvää ilmoitusta kansallisilta valvontaviranomaisilta, myös Bulgarian ja Kroatian valvontaviranomaisilta, jotka vastikään aloittivat tiiviin yhteistyön EKP:n kanssa. Useimmat ilmoitukset liittyivät vastasyklisiä pääomapuskureita koskeviin neljännesvuosittaisiin päätöksiin sekä kansainvälisesti rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten ja muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten määrittämistä ja pääomakohtelua koskeviin päätöksiin. Jotkin päätökset, etenkin vastasyklisiin pääomapuskureihin liittyvät, käsittelivät pääomien vapauttamista luottotappioiden kattamisen helpottamiseksi ja luotonannon tukemiseksi koronaviruspandemian aikana. EKP vastaanotti ilmoituksia myös muista makrovakaustoimista, esimerkiksi järjestelmäriskipuskureihin liittyvistä toimista tai vakavaraisuusasetuksen artiklan 458 mukaisista toimista.

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset määrittivät Baselin pankkivalvontakomitean menetelmillä kahdeksan laitosta kansainvälisesti rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviksi[33]. Niiltä vaaditaan lisäpääomapuskureita, joiden suuruuden tulee olla 1,0–1,5 prosenttia vuonna 2022. Kansalliset valvontaviranomaiset määrittivät pääomapuskurit 124:lle muulle rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävälle laitokselle. Niissä sovellettiin muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten pääomapuskureiden alarajan määritysmenetelmää, jota EKP on käyttänyt vuodesta 2016.[34]

EKP oli myös aktiivisesti mukana EU:n rahoitusjärjestelmän makrovakausvalvonnasta vastaavan Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) työssä useilla osa-alueilla, joihin kuului esimerkiksi osingonjaon rajoittamista koskeva työ. EJRK antoi 27.5.2020 suosituksen, jossa kehotettiin asiaan kuuluvia viranomaisia edellyttämään, että niiden valvontavaltuuksien piiriin kuuluvat rahoituslaitokset pidättäytyvät 1.1.2021 asti osingonjaosta, kantaosakkeiden takaisinostosta ja olennaista riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimiville maksettavaa muuttuvaa korvausta koskevan velvoitteen perustamisesta.[35]

Suositusta muutettiin joulukuussa 2020, ja EJRK:n kanssa käymänsä dialogin tuloksena EKP totesi oman kantansa olevan täysin EJRK:n suosituksen mukainen.


1.6 Tulevaisuuden näkymät – riskikartta ja valvontaprioriteetit vuodelle 2021

Riskiarvio tarjoaa ajantasaisen kuvan nykyisistä ja kehittymässä olevista riski- ja haavoittuvuustekijöistä ja ohjaa valvonta-prioriteettien määrittämistä

Valvontatehtävänsä toteuttamiseksi tehokkaasti EKP:n pankkivalvonta määrittää, arvioi ja seuraa jatkuvasti pankkisektorin nykyisiä ja kehittymässä olevia riski- ja haavoittuvuustekijöitä. Näin se pystyy kohdentamaan ja priorisoimaan toimensa sekä muuttamaan nopeasti valvontaohjelmaansa ja suuntaamaan resurssejaan uudelleen, jotta se voi reagoida valvottavien laitosten kehittymässä oleviin riskitekijöihin. Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta joutui muuttamaan valvonnan painopistettä, kun koronaviruspandemian aiheuttama poikkeuksellinen talouskriisi muutti pankkisektorin yleisiä riskinäkymiä huomattavasti. Alkuvuodesta 2021 alkaneen koronavirustartuntojen uuden aallon vuoksi pitkän ja keskipitkän aikavälin näkymiin sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, joita ovat esimerkiksi uusien, talouden toimintaa hidastavien sulkutoimien mahdollisuus sekä epätietoisuus rokotusaikataulusta ja siten myös talouden toiminnan palautumisesta tavanomaiseksi.

Yhteisen valvontamekanismin riskikartassa ja haavoittuvuustaulukossa (kaavio 25) on esitetty EKP:n yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa laatima arvio pankkisektorin tärkeimmistä riskitekijöistä seuraavien 2–3 vuoden aikana. Riskikartassa näkyvät tärkeimmät riskitekijät, jotka saattavat vaikuttaa valvottaviin laitoksiin nykyisten sisäisten tai ulkoisten haavoittuvuustekijöiden kautta, esimerkiksi pankkijärjestelmän ominaispiirteiden tai pankkien toimintaympäristön kautta. Pankkien keskeiset haavoittuvuustekijät vallitsevassa riskitilanteessa ovat pohjana vuoden 2021 valvontaprioriteeteille.

Koronaviruspandemiasta johtuva kokonaistaloudellisen toimintaympäristön epävarmuus on merkittävin riskinäkymiin vaikuttava tekijä

Koronaviruspandemian puhkeaminen ja siihen liittyvät rajoitustoimet saivat aikaan ennennäkemättömän talouskasvun hidastumisen euroalueella vuonna 2020, ja BKT:n ennustetaan palaavan pandemiaa edeltäneelle tasolle vähitellen vuoden 2022 puoliväliin mennessä.[36] Talouden elpymisnopeus riippuu pandemiatilanteen kehityksestä, rajoitustoimien kestosta, tukitoimien purkamisen tahdista sekä tehokkaiden lääketieteellisten ratkaisujen toteuttamisen ja jakelun onnistumisesta. Yksi keskeisistä talouden elpymistä uhkaavista riskeistä on pääasiassa kauppakiistoihin liittyvien geopoliittisten jännitteiden mahdollinen uusi nousu. Tällaisista jännitteistä saattaisi seurata riskipreemioiden uudelleenarviointi rahoitusmarkkinoilla. Brexitin siirtymäajan päättymisen vaikutuksen euroalueen talouteen arvioidaan olevan hillitty ja jäävän pankkisektorilla suhteellisen vähäiseksi pankkien valmistautumisen ansiosta, joskin joidenkin pankkien toivotaan vielä tehostavan toimiaan (ks. osa 1.2.7).

Kaavio 25

Yhteisen valvontamekanismin riskikartta ja haavoittuvuustaulukko vuodelle 2021

Riskitilannetta hallitseva koronaviruspandemia ja erittäin epävarma kokonaistaloudellinen toimintaympäristö...

…vaikuttavat pankkeihin valvontatoimia vaativien nykyisten haavoittuvuustekijöiden kautta

Lähteet: EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset.
Huom. Riski- ja haavoittuvuustekijöitä ei tulisi tarkastella erillään, sillä ne voivat ruokkia tai vahvistaa toisiaan. Riskikartta: valkoisella täytetty ympyrä tarkoittaa, että riskitekijän odotetaan kasvavan merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana. Haavoittuvuustekijätaulukko: sisäisiä haavoittuvuustekijöitä pankit voivat poistaa itse; ulkoiset haavoittuvuustekijät johtuvat niiden toimintaympäristöstä.

Saamisten laadun heikkeneminen on pankkisektorin keskeinen riski, joka saattaa vaarantaa pankkien vakavaraisuuden

Luottoriski on yksi Euroopan pankkisektorin akuuteimmista haasteista. Talousympäristön heikkenemisen arvioidaan johtavan saamisten laadun heikkenemiseen, erityisesti siinä vaiheessa, kun hallitusten tukitoimet päättyvät. Rahoitussektorin ulkopuolisiin yrityksiin kohdistuu monilla eri aloilla entistä suurempi vakavaraisuusriski, kun voittojen jyrkkää supistumista joillakin aloilla kiihdyttää asiakaskäyttäytymisen muutos. Kotitalouksien velanhoitokyvyn haasteena puolestaan on työmarkkinatilanteen mahdollinen heikkeneminen. Yksityisen sektorin suuri velkaantuneisuus voi lisätä pankkeihin kohdistuvaa negatiivista vaikutusta, sillä runsaasti velkaantuneiden yritysten elinkelpoisuus saattaa pysyä heikkona sittenkin, kun talousympäristö alkaa normalisoitua. Korjausliikkeiden riski liike- ja asuinkiinteistösektoreilla on kasvussa, sillä kiinteistöhinnoissa näkyy edelleen yliarvostuksen merkkejä. Lisäksi pankkien merkittävästi kasvanut altistuminen kotimaiselle valtionvelalle saattaa laukaista uudelleen pankkien ja valtioiden välisen haitallisen keskinäisvaikutuksen joissakin maissa, mikäli keskipitkällä aikavälillä ilmenee julkisen talouden velkakestävyysongelmia.

Saamisten laadun mahdollinen heikkeneminen voi jatkossa muodostaa haasteen pankkien pääoman riittävyydelle. Tätä taustaa vasten pankeilla on oltava käytössä vakaat riskienhallintastrategiat, jotka on nimenomaan strukturoitu vahvistamaan luottoriskin hallintamenettelyjä. Luotettavan riskistrategian osatekijöitä ovat tehokas riskien seuranta, luottojen laadun heikkenemisen vahva tunnistaminen (lainanhoitojoustojen tunnistaminen ja epävarman takaisinmaksun arviointi), avoin ja täsmällinen ongelmaluottojen hallinta sekä asianmukainen ja oikea-aikainen riskin kattaminen luottotappiovarauksilla.

Nykyinen kriisi asettaa pankkien liiketoimintamallien kestävyydelle uusia haasteita

Valvottavien laitosten kannattavuuden arvioidaan elpyvän vain hieman vuonna 2021 ja pysyvän edelleen heikkona. Myös tulosnäkymien arvioidaan pysyvän synkkinä. Lisäksi pandemia saattaa lisätä luottotappiovarausten kirjaamisen tarvetta, mikä puolestaan heikentää pankkisektorin jo ennestään rakenteellisesti heikkoa kannattavuutta. Paine korjata nykyisiä haavoittuvuuksia, kuten pankkisektorin ylikapasiteettia ja kustannustehottomuutta, tulee todennäköisesti kasvamaan. Pankkisektorin konsolidoituminen voi kuitenkin auttaa korjaamaan näitä rakenteellisia ongelmia ja tukea pankkien liiketoimintamallien kestävyyttä. Pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten kiristyvä kilpailu ja markkinoiden kasvava digitalisoituminen tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös lisäävät tietojärjestelmien puutteiden, kyberrikollisuuden ja toimintahäiriöiden aiheuttamia riskejä.

Pandemia on nostanut esiin monia jo aiemmin todettuja pankkien hallinnon haavoittuvuuksia

Vahva sisäinen hallinto ja strateginen ohjaus ovat elintärkeitä tekijöitä, joiden avulla pankit voivat asianmukaisesti vastata nykyisen kriisin tuomiin haasteisiin. Myös pankkien aiemmin tunnistetut vaikeudet riskitietojen yhdistämisessä ja riskien seurannassa ovat keskeisiä ongelmia, joihin jatkossa on puututtava. Lisäksi joidenkin pankkien olisi linkitettävä riskihalukkuuden määrittäminen paremmin riskinhallintakäytäntöihin ja päätöksentekoprosesseihin, ja niiden hallintoelinten toteuttamaa valvontaa tulisi lisätä. Heikko sisäinen hallinto ja puutteellinen riskienhallinta voivat myös kärjistää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen pankeille aiheuttamia riskejä.

Muita painopistealueita: sääntelykehyksen pirstaleisuus ja ilmastoriskit

EU:n sääntelykehyksen yhtenäistäminen ja pankkiunionin loppuun saattaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä EU:n pankkisektorin tehokkuuden ja häiriönsietokyvyn lisäämiseksi. Ne auttaisivat osaltaan poistamaan esteitä rajat ylittävän toiminnan ja pankkisektorin konsolidoitumisen tieltä. Ilmastoriskien vaikutus on kehittymässä kouriintuntuvammaksi, ja pankkivalvojat korostavat tarvetta konkreettisiin toimiin, joilla nopeutetaan aktiivisen riskienhallinnan kehittämistä ja ilmastoriskejä koskevien tietojen julkistamista[37] (ks. kehikko 3).

Vuoden 2021 valvontaprioriteetit korostavat neljää avainaluetta, joihin pandemiakriisi vaikuttaa olennaisesti

Tätä taustaa vasten vuoden 2021 valvontaprioriteeteissa keskitytään neljään painopistealueeseen, joihin pandemiakriisi on vaikuttanut olennaisesti.

  • EKP:n pankkivalvonnan yhtenä painopistealueena on arvioida, ovatko pankkien luottoriskin hallinta, seuranta ja raportointi sekä luototustoiminta asianmukaisia. Erityisesti painotetaan pankkien kykyä tunnistaa saamisten laadun heikkeneminen jo varhaisessa vaiheessa, tehdä riittävät varaukset ajoissa ja ryhtyä maksulaiminlyöntien ja järjestämättömien saamisten edellyttämiin toimiin.
  • Pankkien pääomasuunnittelun pohjaksi tarvitaan pääomatarpeita koskevat arviot, joissa pystytään ottamaan huomioon toimintaympäristön nopeat muutokset erityisesti nykyisen pandemiatilanteen kaltaisen kriisin aikana. Vuonna 2021 toteutetaan EPV:n koordinoima EU:n laajuinen stressitesti, joka on tärkeä osatekijä pankkien vakavaraisuuden mittaamisessa.
  • Pankkien kannattavuuteen ja liiketoimintamallien kestävyyteen kohdistuu paineita nykyisessä taloustilanteessa, kun korkotaso on matala, ylikapasiteettia on paljon, kustannustehokkuus on heikko ja asiakkaista kilpailevat pankkien lisäksi myös pankkisektorin ulkopuoliset toimijat. Koronaviruspandemia kärjistää paineita entisestään. EKP:n pankkivalvonta pyrkii myös vuonna 2021 auttamaan pankkeja, jotta ne havaitsevat ja voivat korjata puutteet niiden strategisissa suunnitelmissa ja taustalla olevissa ylimmän johdon toimissa.
  • Pankkivalvonnan painopisteenä on edelleen hallinto, erityisesti pankkien kyky yhdistellä riskitietoja, sekä pankkien tietojärjestelmät ja riskienhallintakyky kriisitilanteessa. EKP:n pankkivalvonta jatkaa pankkien sisäisten valvontajärjestelyjen arviointia myös rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvien riskien hallinnan näkökulmasta (ks. kehikko 5).

Vuonna 2021 toteutetaan myös muita rakenteellisia toimia, jotka eivät rajoitu yksinomaan koronaviruspandemian vaikutuksiin. Erityisesti tarkastellaan sitä, miten pankit ovat täyttäneet EKP:n ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaassa esitetyt valvontaodotukset (ks. kehikko 3), sekä niiden valmiutta Basel III ‑säännöstön uudistusten toteuttamiseen. EKP:n pankkivalvonta saattaa edelleen muuttaa toimintansa painopistealueita sen mukaan, miten pandemiakriisi kehittyy.

Taulukko 1

Pankkisektorin haavoittuvuustekijät ja yhteisen valvontamekanismin valvontaprioriteetit vuodelle 2021

Lähde: EKP.

Kehikko 3
Julkinen kuuleminen EKP:n ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaasta

Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät riskit tulevat todennäköisesti vaikuttamaan olennaisella tavalla reaalitalouteen ja pankkeihin.[38] Riskitekijöitä voidaan jakaa kahteen ryhmään. Fyysiset riskit aiheutuvat sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä ja ilmaston vähittäisestä muuttumisesta sekä ympäristön tilan heikkenemisestä. Siirtymäriskit puolestaan aiheutuvat siirtymisestä kohti vähähiilisempää ja ympäristön kannalta kestävämpää taloutta.[39] Ilmasto- ja ympäristöriskit ovat tekijöitä, jotka saattavat vahvistaa nykyisten riskien vaikutusta.

EKP julkaisi vuonna 2020 julkisen kuulemisen jälkeen ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan. EKP sai julkisessa kuulemisessa 49 kommenttia monilta sidosryhmiltä, sekä pankkisektorilta että tutkimuslaitoksilta ja järjestöiltä.

Oppaassa esitetään EKP:n näkemys siitä, miten ilmasto- ja ympäristöriskejä hallitaan turvallisesti ja varovaisesti nykyisen vakavaraisuussääntelyn näkökulmasta. Sen mukaan EKP myös odottaa luottolaitosten julkistavan tietoa ilmasto- ja ympäristöriskeistään entistä selkeämmin.

EKP:n näkemyksen mukaan luottolaitosten tulisi ottaa ilmasto- ja ympäristöriskit huomioon strategisesti, ennakoivasti ja kattavasti, arvioida nykyisten riskienhallintatoimiensa turvallisuus ja varovaisuus valvontaodotusten valossa sekä mukauttaa niitä tarvittaessa. Vähemmän merkittävien laitosten osalta suositellaan, että kansalliset valvontaviranomaiset soveltavat EKP:n opasta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Vuonna 2020 EKP julkaisi pankkien ilmasto- ja ympäristöriskitietojen julkistamiskäytäntöjä koskevan raportin, jossa luotiin katsaus siihen, miten pankit ovat täyttäneet oppaassa esitetyt valvontaodotukset. Raportissa pankkien ICAAP-käytännöistä EKP kartoitti alueita, joilla pankkien käytännöissä on kehittämisen varaa, ja ilmastoriskit olivat yksi tällainen alue.[40]

EKP pyytää vuoden 2021 alkupuoliskolla pankkeja laatimaan itsearvioinnin siitä, miten ne ovat täyttäneet oppaassa esitetyt valvontaodotukset, sekä itsearviointiin perustuvan toimintasuunnitelman.

Vuonna 2022 EKP tekee kattavan arvioinnin sen suorassa valvonnassa olevien pankkien käytännöistä ja ryhtyy tarvittaessa konkreettisiin jatkotoimiin. Lisäksi vuonna 2022 tehtävässä stressitestissä keskitytään ilmastoriskeihin.

EKP seuraa tiiviisti kehitystä, joka saattaa vaikuttaa sen valvonnassa oleviin pankkeihin, ja osallistuu keskusteluun kansainvälisillä foorumeilla, joita ovat esimerkiksi EPV, keskuspankkien ja valvontaviranomaisten Network for Greening the Financial System ‑yhteistyöverkosto sekä Baselin pankkivalvontakomitea.


2 Lupamenettelyt ja valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

2.1 Toimiluvat

2.1.1 Vuosittainen merkittävyysarviointi

EKP:n suorassa valvonnassa on 1.1.2021 alkaen 115 pankkia vuosittaisen merkittävyysarvioinnin ja tilannekohtaisten arvioiden perusteella

EKP arvioi YVM-kehysasetuksen[41] nojalla vuosittain, mitkä pankit tai pankkiryhmittymät täyttävät jonkin merkittävän laitoksen kriteereistä[42] ja tulevat sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan. Vuosittainen merkittävyysarviointi toteutettiin marraskuussa 2020. Sen lisäksi EKP teki tilannekohtaisia merkittävyysarviointeja, joiden syinä olivat niin sanotun tiiviin yhteistyön aloittaminen Bulgarian keskuspankin (Българска народна банка) ja Kroatian keskuspankin (Hrvatska narodna banka) kanssa, ryhmärakenteiden muutokset ja muut pankkiryhmittymiä koskevat muutokset. Arviointimenetelmää muutettiin laskennan päällekkäisyyksien välttämiseksi: yhteisöt, jotka sekä kuuluvat jäsenvaltion kolmen suurimman luottolaitoksen joukkoon että ovat merkittävien laitosten tytäryhtiöitä, lasketaan uudessa menetelmässä vain kerran.

Merkittäviksi luokiteltuja laitoksia oli 30.11.2020 yhteensä 115[43]. Edellisessä arvioinnissa laitoksia oli 117.[44]

Vuonna 2020 valvottavien laitosten luetteloon lisättiin viisi pankkiryhmittymää.

  • Vuosittaisen merkittävyysarvioinnin perusteella merkittäviksi luokiteltiin kaksi uutta pankkiryhmittymää: Alankomaissa perustettu LP Group B.V., koska sen varat ylittivät 30 miljardia euroa, ja Agri Europe Cyprus Limited -ryhmittymä, koska yhdestä siihen kuuluvasta pankista (Gorenjska Banka d.d., Kranj) tuli Slovenian kolmanneksi suurin luottolaitos. Molemmat ryhmittymät tulivat EKP:n suoraan valvontaan 1.1.2021 alkaen.
  • AS Citadele banka luokiteltiin merkittäväksi, koska siitä tuli Latvian kolmanneksi suurin luottolaitos. Se tuli EKP:n suoraan valvontaan 1.1.2021 alkaen.
  • EKP:n suoraan valvontaan tuli lokakuussa 2020 viisi pankkia Bulgariassa ja kahdeksan Kroatiassa EKP:n aloitettua tiiviin yhteistyön Bulgarian keskuspankin ja Kroatian keskuspankin kanssa.
  • Bulgariasta EKP:n suoraan valvontaan tuli DSK Bank AD ‑luottolaitos sekä jo aiemmin merkittäviksi luokiteltujen pankkiryhmittymien (UniCredit Bulbank AD, United Bulgarian Bank AD, Eurobank Bulgaria AD ja Raiffeisenbank (Bulgaria) EAD) neljä tytäryhtiötä.
  • Kroatiasta EKP:n suoraan valvontaan tuli jo aiemmin merkittäviksi luokiteltujen pankkiryhmittymien (Zagrebačka banka d.d., Privredna banka Zagreb d.d., Erste & Steiermärkische Bank d.d., PBZ stambena štedionica d.d., Raiffeisenbank Austria d.d., Raiffeisen stambena štedionica d.d. ja Sberbank d.d.) seitsemän tytäryhtiötä sekä ensi kertaa merkittäväksi luokitellun pankkiryhmittymän tytäryhtiö (Addiko Bank d.d.).
  • EKP:n aloitettua tiiviin yhteistyön Kroatian keskuspankin kanssa myös Addiko Bank AG ‑ryhmittymä Itävallassa luokiteltiin merkittäväksi 7.10.2020 sen rajat ylittävien toimintojen merkittävyyden perusteella. Addiko Bank AG ‑ryhmittymän lisäksi valvottavina ovat myös sen tytäryhtiöt Addiko Bank d.d. Sloveniassa ja Addiko Bank d.d. Kroatiassa.

Lisäksi merkittävien laitosten luettelosta poistettiin neljä pankkia.

  • Vaikka Dexia SA ja sen tytäryhtiöt Dexia Crédit Local ja Dexia Crediop S.p.A. (joka on Dexia Crédit Localin tytäryhtiö) olivat kokonsa perusteella merkittäviä laitoksia, EKP luokitteli ne vähemmän merkittäviksi yhteisymmärryksessä Ranskan rahoitusmarkkina- ja kriisinratkaisuviranomaisen (Autorité de contrôle prudentiel et de resolution – ACPR), Belgian keskuspankin ja Italian keskuspankin kanssa. Syynä olivat YVM-asetuksen artiklan 6 kohdan 4 toisen alakohdan ja YVM-kehysasetuksen artiklan 70 mukaiset erityiset olosuhteet, jotka johtavat merkittävän valvottavan yhteisön määrittämiseen vähemmän merkittäväksi.
  • Abanka d.d. myytiin aiemmin merkittäväksi luokitellulle Biser Topco S.à.r.l.:n johtamalle pankkiryhmittymälle, ja Abanka d.d. fuusioitui myöhemmin.
  • AS PNB Bankan toimilupa peruutettiin, koska EKP:n arvioi pankin olevan kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa kriisinratkaisuasetuksen[45] artiklan 18 kohdan 1 alakohdan a nojalla ja City of Riga Vidzeme District Court ‑tuomioistuimen julistettua pankin maksukyvyttömäksi.
  • Unione di Banche Italiane Società per Azioni ‑pankkiryhmittymä myytiin Intesa Sanpaolo S.p.A.:n johtamalle merkittävälle pankkiryhmittymälle.

Valvottavien laitosten luetteloa päivitetään kuukausittain. Uusin versio on EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla.

Taulukko 2

YVM:ssä valvottavat merkittävät ja vähemmän merkittävät laitokset (pankkiryhmittymät tai itsenäiset pankit) vuoden 2020 merkittävyysarvioinnin jälkeen

Lähde: EKP.
Huom. ”Kokonaisvarat” ovat joulukuussa 2020 julkaistussa merkittävien laitosten luettelossa olevien yhteisöjen kokonaisvarat (luettelon viitepäivä on 30.11.2020 vuosittaisen merkittävyysarvioinnin perusteella tehtyjen päätösten osalta ja 1.11.2020 ryhmärakenteen muutosten ja muiden muutosten perusteella tehtyjen päätösten osalta). Kokonaisvarojen viitepäivä on 31.12.2019 (tai viimeisin saatavana oleva päivä, jota tuoreimmassa merkittävyysarviossa on käytetty).

Ison-Britannian EU:sta eroamiseen liittyen EKP sai kesäkuussa 2020 päätökseen UBS Europe SE- ja Bank of America Merrill Lynch International Designated Activity Company -pankkien kattavat arvioinnit. Pankit siirsivät toimintonsa euroalueelle, ja molemmat niistä tulivat EKP:n suoraan valvontaan kokokriteerin perusteella.

Kesäkuussa EKP sai myös päätökseen viiden kroatialaispankin kattavan arvioinnin, joka toteutettiin Kroatian pyydettyä EKP:n ja Kroatian keskuspankin välisen tiiviin yhteistyön aloittamista. Kattava arviointi on pakollinen menettely ennen niin sanotun tiiviin yhteistyön aloittamista EKP:n pankkivalvonnan ja euroalueeseen kuulumattoman jäsenvaltion kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välillä.

Lisäksi elokuussa 2020 EKP käynnisti kattavan arvioinnin kahdesta italialaisesta osuuspankkiryhmittymästä (Iccrea Banca S.p.A. – Istituto Centrale del Credito Cooperativo ja Cassa Centrale Banca – Credito Cooperativo Italiano S.p.A.) ja kahdesta Baltian alueen pankista (virolainen Luminor Bank AS ja liettualainen Akcinė bendrovė Šiaulių bankas). Arviointi valmistuu aikataulun mukaan vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon loppupuolella.

2.1.2 Lupamenettelyt

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonnalle ilmoitettiin 3 385 lupamenettelyä

Lupamenettelyjen määrä

Vuonna 2020 kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle yhteensä 3 385 lupamenettelyä (taulukko 3). Niistä 28 koski toimilupahakemuksia, 18 toimiluvan peruuttamista, 49 toimiluvan raukeamista, 101 merkittävän omistusosuuden hankintaa, 361 sijoittautumisoikeuden käyttöä ja 2 828 soveltuvuusarviointeja[46] (joissa arvioitavina olivat yksittäiset johdon ja hallintoneuvoston jäsenet, keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt ja EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevien sivuliikkeiden johdon jäsenet).

Taulukko 3

EKP:lle ilmoitetut lupamenettelyt

Lähde: EKP.

Soveltuvuusarviointien määrä väheni hieman edellisvuodesta

Vuonna 2020 vietiin päätökseen 1 361 toimilupamenettelyä[47]. Niistä 522 oli valvontaelimen ja EKP:n neuvoston hyväksymiä. Loput 839 olivat päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen yksikönpäälliköiden hyväksymiä[48]. Nämä 1 361 lupapäätöstä kattavat noin 56,6 prosenttia kaikista EKP:n tekemistä yksittäisistä valvontapäätöksistä.

Edellisvuoteen verrattuna soveltuvuusarviointien, toimilupiin liittyvien menettelyjen sekä merkittävän omistusosuuden hankintaan ja sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvien menettelyjen määrä väheni hieman.

Muutokset yhteisissä menettelyissä

Vuonna 2020 EKP:lle ilmoitettiin vähemmän yhteisiä menettelyjä kuin edellisvuonna, sillä jotkin hankintamenettelyt ja pankkien perustamissuunnitelmat keskeytyivät koronaviruspandemiaan liittyvän epävarman taloustilanteen vuoksi. Muutamissa merkittävän omistusosuuden hankintaan liittyvissä menettelyissä hakijat peruuttivat hakemuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen joko vuoden 2020 epävarman taloustilanteen vuoksi tai tapauskohtaisten syiden vuoksi, esimerkiksi valvontaviranomaisten alustavan arvioinnin aikana esittämien huomautusten vuoksi.

Suurin osa toimilupamenettelyistä liittyi uusien vähemmän merkittävien laitosten perustamiseen. Edellisten vuosien tapaan kaksi tärkeintä taustatekijää olivat Ison-Britannian eroaminen EU:sta ja digitaalisiin innovaatioihin perustuvien palveluiden lisääntyvä tarjonta EU:n alueella (ns. finanssiteknologiset liiketoimintamallit).

Merkittäviin laitoksiin liittyvissä toimilupamenettelyissä oli yleensä kyse uudelleenjärjestelyistä tai toimiluvan laajentamisesta pankin suunnittelemiin uusiin palveluihin. Kahden merkittävän laitoksen lupamenettely puolestaan liittyi yritysrakenteen merkittävään muutokseen. Molemmissa tapauksissa kaikki pankkipalvelut siirrettiin uuteen perustettuun yhtiöön.

Toimilupien peruuttamis- ja raukeamismenettelyt johtuivat yleensä luottolaitosten vapaaehtoisesta pankkitoimintojen lopettamisesta, fuusioitumisesta tai muista uudelleenjärjestelyistä. Noin puolessa kaikista peruuttamismenettelyistä olikin kyse toimiluvasta luopumisesta.

Useimmat EKP:lle vuonna 2020 ilmoitetuista merkittävän omistusosuuden hankintamenettelyistä liittyivät valvottavien pankkien omistusrakenteen sisäisiin uudelleenjärjestelyihin. Uudelleenjärjestelyjen tarkoitus oli ennen kaikkea yksinkertaistaa konsernirakennetta tai vähentää kustannuksia. Muutamassa menettelyssä yksityinen pääomasijoittaja tai muu valvottava yhteisö oli hankkimassa omistusosuutta merkittävästä laitoksesta. Kyseessä ei kuitenkaan ollut selkeä trendi vuoteen 2019 verrattuna. Vuoden 2020 loppupuolella aloitetut menettelyt viittaavat siihen, että valvottavien yhteisöjen pyrkimyksenä on entistä enemmän saavuttaa vahva markkina-asema tai vahvistaa jo ennestään johtavaa markkina-asemaa tietyissä maissa fuusioitumalla muiden valvottavien yhteisöjen kanssa. Näistä orastavista konsolidoitumiskehitykseen viittaavista merkeistä huolimatta rajat ylittävää konsolidoitumista esiintyi varsin vähän.

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset käsittelivät 322 sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvää menettelyä. EKP sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavat viranomaiset ovat solmineet monenvälisen tietojenvaihtosopimuksen, jonka perusteella EKP ilmoittaa sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvistä menettelyistä näille viranomaisille säännönmukaisesti.

EKP:n lokakuussa 2020 toteuttaman pankkivalvonnan organisaatiouudistuksen jälkeen kaikkien yhteisten menettelyjen arvioinnin hoitaa uudelleen järjestelty toimiluvista vastaava toimisto. Näin voidaan entistä paremmin varmistaa merkittävien ja vähemmän merkittävien laitosten valvonnan yhdenmukaisuus. Toimiluvista vastaava toimisto käsittelee myös sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvät menettelyt ja merkittävyysarvioinnit sekä ylläpitää valvottavien laitosten luetteloa.

Sijoituspalveluyritykset ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt

EKP on valmistautumassa uuteen tehtävään, sijoituspalveluyritysten toimilupamenettelyjen hoitamiseen yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa

EKP on yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa valmistautumassa uuteen tehtävään, sijoituspalveluyritysten toimilupamenettelyyn. Uusi sijoituspalveluyritysten valvontaa koskeva sääntelykehys tulee voimaan kesäkuussa 2021 (vakavaraisuusasetuksen artikla 4(1)(1)(b) ja vakavaraisuusdirektiivin artikla 8(a). Uudessa sääntelykehyksessä määrätään ehdot, joiden perusteella sijoituspalveluyrityksen on haettava luottolaitostoimilupaa. Toimiluvan ehtoihin sisältyy sekä laadullisia kriteerejä (toiminnan luonne) että määrällisiä kriteerejä (varojen arvo), jotka määritetään joko yksittäisen laitoksen tai ryhmän tasolla. Kehyksessä säädetyn harkintavallan nojalla konsolidointiryhmän valvoja voi päättää, että sijoituspalveluyritys luokitellaan luottolaitokseksi tiettyjen kriteerien täyttyessä.

Uusi valvontakäytäntö koskee tiettyjä valvottaviin ryhmittymiin kuuluvia rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä, ja siitä säädetään vakavaraisuusdirektiivin artiklassa 21 kohdassa a[49]. Näiden sekaholdingyhtiöiden on varmistettava, että valvottava ryhmittymä noudattaa vakavaraisuusvaatimuksia korkeimmalla konsolidointitasolla. EKP ryhtyy vastaamaan toimiluvan tai toimilupaa koskevan poikkeuksen myöntämisestä suorassa valvonnassaan oleviin ryhmittymiin kuuluville rahoitusalan sekaholdingyhtiöille siitä alkaen, kun vakavaraisuusdirektiivin artiklan 21 kohta a pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä (suunnitelman mukaan 28.12.2020).

Muutokset soveltuvuusarvioinneissa

Vuonna 2020 EKP:lle ilmoitettiin edellisvuoteen nähden hieman vähemmän soveltuvuusarviointeja. Pandemiakriisin vuoksi jotkin pankkiryhmittymät lykkäsivät yhtiökokouksiaan, joten monet soveltuvuusarviointihakemukset toimitettiin EKP:lle tavallista myöhemmin.

Noin 74 prosenttia tehdyistä soveltuvuusarvioinneista koski valvovan johdon jäseniä. Loput 26 prosenttia jakautui hallintoelinten jäsenten (noin 23 %), keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden (2,6 %) ja EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevien sivuliikkeiden johdon jäsenten (0,4 %) kesken.

EKP tiukensi lähestymistapaansa soveltuvuusarvioinneissa vahvistaakseen valvottavien pankkien sisäistä hallintoa

Arvioiduista hallintoelinten jäsenistä noin 50 prosentin kohdalla EKP ei pitänyt yhden tai useamman soveltuvuuskriteerin täyttymistä täysin selvänä. Näiden tapausten määrä lisääntyi siis edellisvuodesta 19 prosenttia, mikä kuvastaa EKP:n tiukempaa ja tarkempaan selvitykseen perustuvaa lähestymistapaa soveltuvuusarvioinneissa valvottavien laitosten hallinnon vahvistamiseksi. EKP esitti näissä tapauksissa merkittäville laitoksille ehtoja, velvoitteita tai suosituksia avoimien kysymysten ratkaisemiseksi. Tavallisimmin kysymyksiä herättivät mahdolliset eturistiriidat sekä se, onko arvioitavalla henkilöllä tehtävän hoitamiseen tarvittava kokemus ja riittävästi aikaa.

EKP tekee soveltuvuusarvioinneissa yhteistyötä sekä kansallisten valvontaviranomaisten että hakijapankkien kanssa. Jos tietyn henkilön soveltuvuudesta herää kysymyksiä tai epäilyksiä, on tavallista, että joko henkilö itse tai hakijapankki päättää peruuttaa hakemuksen. Tällöin EKP ei siis tee kielteistä päätöstä. Vuonna 2020 tällä tavoin peruutettiin kaikkiaan 22 hakemusta, mikä on 45 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tämäkin kertoo entistä tarkemmasta soveltuvuusarvioinnista, jolla pyritään parantamaan yhteisen pankkivalvonnan piirissä olevien pankkien hallintoa. EKP toteutti vuonna 2020 myös uudelleenarviointeja, jotka johtivat useiden hallintoelinten jäsenten eroon.

EKP:n pankkivalvonnan uudistettu soveltuvuusarvioinneista vastaava toimisto on toiminut lokakuusta 2020 asti, ja valvontaelin hyväksyi äskettäin koko joukon toimia, joilla soveltuvuusarviointeja voidaan entisestään kehittää.

Ensiksikin EKP pyrkii tiedottamaan avoimemmin hakijoita koskevista valvontaodotuksistaan. Tätä varten EKP aikoo julkaista uuden version soveltuvuusarviointioppaasta sekä uuden kyselylomakkeen.

Toiseksi EKP:n tarkoitus on vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa soveltuvuusarviointeihin, jotka joidenkin valtioiden kansallisen lainsäädännön mukaan toteutetaan vasta sen jälkeen, kun kyseinen hakija on ottanut vastaan avoimen tehtävän (niin sanottu jälkikäteisarviointi). Sitä varten EKP valmistelee uutta lähestymistapaa, jossa pankkeja kannustetaan tekemään ylimmän hallintoelimen jäsenten soveltuvuusarviointihakemukset EKP:lle jo ennen nimitystä.

Kolmanneksi soveltuvuusarvioinnissa painotetaan jatkossa enemmän henkilökohtaista tilivelvollisuutta, esimerkiksi jos hakija on toiminut hallintoelimen jäsenenä pankeissa, joiden toiminnassa pankkivalvonta on todennut vakavia puutteita. EKP:n uudessa lähestymistavassa pidetään tärkeänä, että hallintoelimen jäsenen on kyettävä kyseenalaistamaan päätöksiä ja välttämään ryhmän vallitsevaan näkemykseen mukautumista, eikä henkilökohtaisen vastuun välttämisen pitäisi olla mahdollista kollektiiviseen vastuuseen vetoamalla.

Neljänneksi tarkoitus on selventää soveltuvuuden uudelleenarviointiin liittyvää menettelyä. EKP aikookin laatia tarkemmat ohjeet siitä, miten uusien olennaisten seikkojen ilmeneminen ja erityisesti rahanpesuun liittyvät löydökset saattavat vaikuttaa ylimmän hallintoelimen jäsenten soveltuvuuteen.

IMAS-verkkopalvelu

Pankit voivat nyt toimittaa soveltuvuusarviointihakemukset IMAS-verkkopalvelun kautta

Lupamenettelyihin kuuluu paljon pankkien ja pankkivalvojien välistä viestintää. Viestinnän helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä tietoturvan parantamiseksi EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat kehittäneet IMAS-verkkopalvelun. Verkkopalvelussa pankit voivat nyt lähettää soveltuvuusarviointihakemuksensa, seurata hakemuksen tilaa ja vastaanottaa väliaikatietoja käsittelyn etenemisestä. Myös hakemukseen tarvittavat liiteasiakirjat voi helposti ladata verkkopalveluun.

Verkkopalvelun suunnittelussa oli mukana useita merkittäviä laitoksia, jotka osallistuivat 20.10.2020 alkaneeseen kolmen kuukauden käyttöönottovaiheeseen. Merkittävien laitosten tuki oli olennaisen tärkeää niin verkkopalvelun kehittämisvaiheessa kuin EKP:n valmistautuessa palvelun julkistamiseen 27.1.2021. Vuoden 2021 aikana verkkopalvelu laajenee käsittämään myös sijoittautumisoikeuden käyttöön, merkittävän omistusosuuden hankintaan ja toimilupiin liittyvät menettelyt.

Kehikko 4
Konsolidoitumista koskevat EKP:n valvontakäytännöt

Konsolidoituminen eli pankkien muodostamat yhteenliittymät voivat auttaa euroalueen pankkeja saavuttamaan mittakaavaetuja, tehostamaan toimintaansa ja kohtaamaan entistä paremmin digitalisaation kaltaisia uusia haasteita. Pankkien liiketoimintamallien kannattavuus ja kestävyys olivat EKP:n valvontaprioriteetteja vuodelle 2020. Ne ovat olennaisia tekijöitä, joiden avulla pankit voivat parantaa häiriönsietokykyään ja tukea talouden toimintaa myös pandemian kaltaisessa tilanteessa. Vaikka konsolidoituminen voi tuoda hyötyjä, sen toteuttamiseen liittyy myös riskejä, ja joissakin tapauksissa yhteenliittymän purkamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuuksiin saattaa liittyä haasteita, jotka myös on otettava huomioon.

Konsolidoitumiseen liittyviä valvontakäytäntöjä koskevan oppaan laatiminen

Vuonna 2020 EKP laati luonnoksen pankkisektorin konsolidoitumiseen liittyviä valvontakäytäntöjä koskevasta oppaasta, jossa selvennetään pankkivalvonnan lähestymistapaa pankkien yhteenliittymishankkeisiin yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa jäsenvaltioissa. Opas on osa EKP:n pankkivalvonnan laajempaa pyrkimystä lisätä valvontakäytäntöjen avoimuutta ja ennustettavuutta[50]. Opas sisältää valvontaodotukset, jotka koskevat yhteenliittymän tuloksena syntyneiden uusien yhteisöjen liiketoimintasuunnitelmia, vakavaraisuusvaatimuksia, hallintojärjestelyjä, sisäisiä malleja ja tietojärjestelmiä. Lisäksi siinä kuvataan valvontakehyksen soveltaminen yhteenliittymishankkeiden arvioinnissa.

Opas kannustaa yhteenliittymishanketta suunnittelevia osapuolia ottamaan yhteyttä EKP:n pankkivalvontaan jo varhaisessa vaiheessa, mahdollisuuksien mukaan jo ennen julkista tiedottamista markkinaosapuolille. EKP aikoo edistää valvontatoimillaan yhteenliittymishankkeita, joiden se katsoo olevan kestävällä pohjalla. Hankkeiden on perustuttava uskottavaan liiketoiminta- ja yhdistymissuunnitelmaan sekä turvattava liiketoimintamallin kestävyys tai parannettava sitä, ja niiden hallinnon ja riskienhallinnan on oltava laadukasta. Kaikki yhteenliittymishankkeet arvioidaan jatkossakin tapauskohtaisesti, ja kaikissa tapauksissa yhdistymissuunnitelman toteutusta valvotaan tarkasti sen varmistamiseksi, että yhteenliittymisen tuloksena syntynyt uusi yhteisö mukautuu nopeasti normaaliin valvontaan. Jos yhdistymissuunnitelmasta poiketaan selvästi, EKP ryhtyy ripeästi valvontatoimiin. EKP aikoo arvioida mahdolliset purkamismahdollisuuksiin ja rahoitusvakauteen liittyvät ongelmat yhteistyössä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja makrovakausvalvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Kestävällä pohjalla olevien yhteenliittymishankkeiden valvontakäytännössä uuden yhteisön vakavaraisuusvaatimuksien lähtökohtana on yhteenliittyvien pankkien pilarin 2 mukaisten pääomavaatimusten ja yhteenliittymistä edeltäneen pilarin 2 mukaisen päomaohjeistuksen painotettu keskiarvo. Vaatimuksia voidaan mukauttaa tapauskohtaisesti yhteenliittymisen tuomien riskien tai hyötyjen perusteella. Asianmukaisesti todennettua kirjanpidollista konsernireserviä (badwill) tarkastellaan vakavaraisuusnäkökulmasta. EKP odottaa, että uuden yhteisön heikkouksia kuvastavaa konsernireserviä käytetään liiketoimintamallin kestävyyden lisäämiseen eli että konsernireservistä syntyviä voittoja ei jaeta osinkoina uuden yhteisön osakkeenomistajille ennen kuin liiketoimintamallin kestävyys on vakaalla pohjalla.

Oppaassa kuvataan myös, millä ehdoilla EKP:n pankkivalvonta hyväksyy, että uusi yhteisö soveltaa tilapäisesti käytössä olleita sisäisiä malleja uskottavan ja konkreettisen käyttöönottosuunnitelman perusteella.

Julkinen kuuleminen pankkisektorin konsolidoitumiseen liittyviä valvontakäytäntöjä koskevasta EKP:n oppaasta

EKP julkaisi 1.7.2020 luonnoksen pankkisektorin konsolidoitumiseen liittyviä valvontakäytäntöjä koskevasta oppaasta ja järjesti siitä julkisen kuulemisen[51] kerätäkseen palautetta markkinaosapuolilta ja muilta asianosaisilta. Julkinen kuuleminen päättyi 1.10.2020. Palautetta antoivat pankit, muut rahoituslaitokset, lakiasiaintoimistot, toimialajärjestöt, sijoittajat ja analyytikot, tutkijat ja tutkimuslaitokset, luottoluokituslaitokset, konsulttiyritykset ja muutamat julkiset organisaatiot. Lopullinen opas, jossa on otettu huomioon julkisessa kuulemisessa kerätty palaute, julkaistiin 12.1.2021.


2.2 Väärinkäytösten ilmoittaminen ja valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

2.2.1 Valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

EKP käsitteli kahdeksan täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyä, joista neljä saatettiin loppuun yhdellä päätöksellä

YVM-asetuksen ja YVM-kehysasetuksen mukaan valtuudet valvontapäätösten täytäntöönpanoon ja seuraamusmenettelyiden määräämiseen jakautuvat EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten välillä epäillyn rikkomuksen luonteen, vastuussa olevan henkilön ja käytettävien toimenpiteiden perusteella (ks. EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomus 2014). EKP:n määräämät seuraamukset julkaistaan EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla. Niillä julkaistaan myös kansallisten valvontaviranomaisten EKP:n pyynnöstä määräämät seuraamukset.

Vuonna 2020 EKP käsitteli kahdeksan edelliseltä vuodelta jatkunutta seuraamusmenettelyä (taulukko 4). Kaikki kahdeksan menettelyä liittyivät suoraan sovellettavan EU:n lainsäädännön (EKP:n päätökset ja asetukset mukaan lukien) epäiltyihin rikkomuksiin, joista epäiltyinä oli viisi merkittävää laitosta. Neljä menettelyistä saatettiin loppuun vuonna 2020 yhdellä EKP:n päätöksellä niihin sovelletun suhteellisuusharkinnan vuoksi. Loput neljä menettelyä jatkuivat seuraavalle vuodelle.

Taulukko 4

EKP:n valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt vuonna 2020

Lähde: EKP.
Huom. Yksi EKP:n päätös kattoi neljä menettelyä.

Vuonna 2020 kansalliset valvontaviranomaiset arvioivat tapauksia ja määräsivät kolme sakkoa, joiden yhteismäärä oli 6,8 miljoonaa euroa

Vuonna 2020 kansalliset valvontaviranomaiset aloittivat seuraamusmenettelyjä EKP:n pyynnöstä, arvioivat tapauksia kansallisen lainsäädännön nojalla ja määräsivät kolme sakkoa, joiden yhteismäärä oli 6,8 miljoonaa euroa.

EKP:n täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyjen kohteena olleiden epäiltyjen rikkomusten aiheet (kaavio 26) liittyivät enimmäkseen pääomavaatimuksiin ja suuriin asiakasriskeihin.

Kaavio 26

Täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyjen kohteena olleet epäillyt rikkomukset

Lähde: EKP.

Jos EKP:llä on aihetta epäillä rikosta, se pyytää asiaankuuluvaa kansallista valvontaviranomaista saattamaan asian viranomaisten käsiteltäväksi tutkintaa ja mahdollisia rikosoikeudellisia syytetoimia varten kansallisen lain mukaisesti. Vuonna 2020 EKP teki kolme tällaista pyyntöä kansallisille valvontaviranomaisille.

2.2.2 Väärinkäytösten ilmoittaminen

Vuonna 2020 EKP:lle tehtiin 208 ilmoitusta väärinkäytösepäilyistä, mikä oli 56 % edellisvuotta enemmän

YVM-asetuksen artiklan 23 mukaan EKP:n vastuulla on varmistaa, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joilla kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta. EKP onkin luonut ilmoitusmenettelyn, jossa väärinkäytöksistä voidaan ilmoittaa EKP:n pankkivalvontasivuilla olevalla verkkolomakkeella.

EKP käsittelee verkkolomakkeella tai muiden kanavien (esimerkiksi sähköpostin tai kirjepostin) kautta ilmoitetut väärinkäytösepäilyt ehdottoman luottamuksellisesti ja ottaa niitä käsitellessään huomioon kaikki käytettävissä olevat tiedot.

Vuonna 2020 EKP:lle tehtiin 208 ilmoitusta väärinkäytösepäilyistä, mikä on 56 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ilmoituksista 126 liittyi epäilyihin pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta, ja niistä 113 kuului EKP:n ja 13 kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltuuksien piiriin. Valtaosa lopuista ilmoituksista liittyi muihin kuin vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin (esimerkiksi kuluttajansuojaan), eivätkä ne siis olleet väärinkäytösepäilyjä.

Väärinkäytösepäilyt koskivat useimmiten hallintoon liittyviä seikkoja (76,9 % ilmoituksista) sekä puutteita omien varojen ja pääomavaatimusten laskennassa (5 % ilmoituksista). Väärinkäytösilmoitusten aiheet on esitetty kaaviossa 27. Hallintoon liittyvät ilmoitukset koskivat pääasiassa riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa, ylimmän hallintoelimen toimintoja, soveltuvuusvaatimuksia sekä organisaatiorakennetta.[52]

Kaavio 27

EKP:lle toimitetut väärinkäytösilmoitukset

(prosentteja)

Lähde: EKP.

Väärinkäytösilmoituksista tiedotettiin asiaankuuluville yhteisille valvontaryhmille. Verkkolomakkeen kautta saadut tiedot käsiteltiin asianmukaisesti (esimerkiksi arvioimalla asian vaikutus pankin riskiprofiiliin), ja niiden seurantaa jatkettiin tarvittaessa. Tärkeimmät vuonna 2020 väärinkäytösilmoitusten perusteella toteutetut jatkotoimet olivat seuraavat:

  • sisäinen arviointi saatujen asiakirjojen perusteella (75 % tapauksista)
  • sisäisen tarkastuksen tai pankissa tehtävän tarkastuksen järjestämispyyntö (23 % tapauksista)
  • asiakirja- tai selvityspyyntö valvottavalle laitokselle (2 % tapauksista).

3 Osallistuminen kriisinhallintajärjestelyihin

3.1 Yhteistyö yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonnan ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston yhteistyö jatkui tiiviinä kaikilla tasoilla. EKP:n pankkivalvonta kutsui kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan tarkkailijaksi niihin valvontaelimen kokouksiin, joissa käsiteltiin kriisinratkaisuneuvoston toimivaltuuksiin liittyviä asioita. Lisäksi EKP:n edustaja osallistui tarkkailijana kriisinratkaisuneuvoston johdon istuntoihin ja täysistuntoihin. EKP:n pääjohtaja ja kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja sekä molempien ylin johto pitivät myös säännöllisesti yhteyttä kriisinhallintaa sekä keskinäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevissa asioissa. EKP:n ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välisen yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti EKP:n pankkivalvonta toimitti kriisinratkaisuneuvostolle sen tarvitsemia laajoja tietoaineistoja, mikä auttoi vähentämään pankkeihin kohdistuvaa raportointirasitetta.

EKP:n pankkivalvonta kuuli yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa sellaisten merkittävien laitosten toimittamista elvytyssuunnitelmista, joiden konsolidointiryhmän valvoja EKP on. Vuonna 2020 tällaisia elvytyssuunnitelmia oli 96. EKP:n pankkivalvonta otti kriisinratkaisuneuvoston palautteen huomioon arvioidessaan elvytyssuunnitelmia ja laatiessaan omaa palautettaan pankeille.

EKP arvioi elvytyssuunnitelmat pankkivalvonnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta

Lisäksi kriisinratkaisuneuvosto kuuli EKP:n pankkivalvontaa sadasta kriisinratkaisusuunnitelmaluonnoksesta. Kuulemisessa käsiteltiin myös omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja (MREL) koskevia vähimmäisvaatimuksia, arvioita purkamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuuksista ja soveltuvissa tapauksissa myös vapautuksia MREL-vähimmäisvaatimuksesta. EKP keskittyi arvioimaan kriisinratkaisusuunnitelmien mahdollista vaikutusta pankkien kykyyn jatkaa liiketoimintaansa.

EKP ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto osallistuivat kahteen kriisitilanteen simulointiharjoitukseen. Harjoitusten tarkoituksena oli testata viranomaisten välisen tietojenvaihdon koordinointia ja oikea-aikaisuutta ennen kriisinratkaisua ja sen aikana sekä lisätä ymmärrystä kunkin viranomaisen päätöksenteko- ja toimintaprosesseista kriisinratkaisutapauksissa.

Yhteistyöhön kuului myös keskustelu mahdollisista kriisinhallintakehykseen tarvittavista parannuksista. Aiempien vuosien tapaan kriisinratkaisuneuvosto kuuli EKP:n pankkivalvontaa yhteiseen kriisinratkaisurahastoon etukäteen kerättävien maksuosuuksien laskennasta. EKP arvioi niiden mahdollista vaikutusta merkittäviin laitoksiin liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.


3.2 Elvytyssuunnitelmia koskeva työ

Elvytyssuunnitelmilla halutaan varmistaa, että pankit kykenevät selviämään vakavista talouden häiriötilanteista

EKP:n pankkivalvonta pyrkii elvytyssuunnitelmia arvioidessaan varmistamaan ennen kaikkea sen, että pankit ovat varautuneet häiriöihin ja kykenevät säilyttämään toimintakykynsä vakavissa rahoitusjärjestelmän kriisitilanteissa. Siksi pankkien on esitettävä suunnitelmissaan uskottavia elvytysvaihtoehtoja, jotka voidaan toteuttaa riittävän nopeasti. Koronaviruspandemian rahoitusmarkkinoilla aiheuttaman paineen vuoksi vakaalla pohjalla olevien elvytyssuunnitelmien merkitys kriisinhallintavälineinä korostui entisestään.

Pandemia vaikutti huomattavasti EKP:n elvytyssuunnitelmia koskevaan työhön vuonna 2020. Huhtikuussa EKP myönsi merkittäviä toiminnallisia joustoja pankkien elvytyssuunnitelmien sellaisiin osiin, jotka eivät liittyneet keskeisiin toimintoihin.[53] Koska kriisivalmius on häiriötilanteisssa ensiarvoisen tärkeää, EKP kehotti samalla pankkeja tarkistamaan elvytyssuunnitelmiensa keskeiset tekijät, kuten elpymisindikaattorit, elvytysvaihtoehdot ja kokonaiselvytyskapasiteetin[54], vahvistamaan niitä ja dokumentoimaan nämä seikat vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä toimitettavissa elvytyssuunnitelmissa.

EKP kartoitti vuoden 2019 elvytyssuunnitelmien perusteella koronaviruspandemian vaikutusta pankkien elvytysvaihtoehtoihin ja kokonaiselvytyskapasiteettiin sekä niiden kykyyn reagoida poikkeustapahtumaan. Keskeisenä havaintona oli, että pandemiaan liittyvä kehitys saattaa huomattavasti heikentää pankkien kokonaiselvytyskapasiteettia. Jos lisäpääoman hankinta ja tytäryhtiöiden myynti eivät olisi mahdollisia epäsuotuisassa markkinatilanteessa, pankkien kokonaiselvytyskapasiteetti saattaisi laskea noin 60 prosenttia (kuvio 28). Maksuvalmiutta koskevat havainnot ovat samansuuntaisia: jos tukkurahoitusta ei kriisitilanteessa olisi saatavana, maksuvalmiuden elvytyskapasiteetti saattaisi laskea 27 prosenttia.[55] Lisäksi joidenkin pankkien suunnitelmissa elvytysvaihtoehtojen valikoima oli hyvin niukka. Merkittävistä laitoksista 16 prosentilla tärkein elvytysvaihtoehto kattoi yli 80 prosenttia kokonaiselvytyskapasiteetista.

EKP totesi myös, että joidenkin indikaattorien kalibrointi ei ollut riittävä pandemian aiheuttamassa häiriötilanteessa. Vaikka pandemian aikana elvytysindikaattorien raja-arvot ylittyivät useita kertoja, makrotaloudelliset ja markkinaperusteiset indikaattorit eivät liiallisen takautuvuutensa vuoksi kuvastaneet tilannetta oikea-aikaisesti.

Arvioidessaan pankkien elvytyssuunnitelmia vuodelle 2021 EKP aikoo ennen kaikkea tarkastella elpymisvaihtoehtoja ja kokonaiselvytyskapasiteettia, todeta kehitystä vaativia alueita ja kannustaa pankkeja sisällyttämään suunnitelmiinsa entistä luotettavampia, ennakoivia indikaattoreita. Tavoitteena on saada realistisempi kuva pankkien kokonaiselvytyskapasiteetista stressiskenaarioissa ja edistää pankkien elvytyssuunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta kriisitilanteissa.

Kaavio 28

Pääoman elvytyskapasiteetti pandemiasta johtuvan stressitilanteen aikana ja pankkien alkuperäisten oletusten mukaan

(x-akseli: aika kuukausina; y-akseli: ydinpääomasuhde prosenttiyksikköinä)

Lähde: Merkittävien laitosten vuonna 2019 toimittamat elvytyssuunnitelmat.
Huom. Pääoman elvytyskapasiteettia mitataan ydinpääomasuhteella. Pandemiastressiskenaariossa on oletuksena, että lisäpääoman hankinta ja tytäryhtiöiden myynti eivät ole mahdollisia koronaviruspandemian aiheuttamassa stressitilanteessa.


3.3 Kriisinhallinta ja Euroopan yhdentyminen

Euroopan pankkimarkkinoiden yhdentymistä voidaan edistää kriisinhallinnan sääntelyä kehittämällä

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta osallistui keskusteluun kriisinhallinnan sääntelyn mahdollisesta kehittämisestä ja nosti esiin sekä pankkivalvonnan että Euroopan pankkimarkkinoiden yhdentymiskehityksen kannalta keskeisiä aiheita.

EKP korosti jälleen, miten tärkeää on poistaa valvontatoimien ja varhaisen puuttumisen toimien päällekkäisyydet ja sisällyttää EKP:n varhaisen puuttumisen toimivaltuudet EU-tason sääntelyyn, jotta ne olisivat suoraan sovellettavissa. Merkittävää olisi myös varmistaa, että sellaiset elinkelvottomat pankit, jotka on todettu kykenemättömiksi tai todennäköisesti kykenemättömiksi jatkamaan toimintaansa ja jotka eivät ole kriisinratkaisun piirissä, lopettavat toimintansa pankkisektorilla suhteellisen nopeasti ja että pankkivalvojalla on valtuudet peruuttaa niiden toimilupa.

Maiden rajat ylittävän pankkiryhmittymien yhdentymisen osalta valvontaelimen puheenjohtaja sekä sen jäsen Edouard Fernandez-Bollo esittivät yhteisessä blogikirjoituksessaan[56] konkreettisia ehdotuksia, joilla helpotettaisiin likvidien varojen allokointia pankkiryhmittymien sisällä ja tarjottaisiin isäntävaltion viranomaisille suojakeinoja. Maiden rajat ylittävien maksuvalmiusvapautusten edellytykseksi voitaisiin asettaa, että pankkiryhmittymän elvytyssuunnitelmaan sisältyy riittävä ryhmittymän sisäinen tukisopimus. Sopimuksessa emoyhtiö ja tytäryhtiöt sitoutuisivat tarjoamaan toisilleen maksuvalmiustukea tilanteessa, jossa tietyt elpymisindikaattorien raja-arvot ylittyvät. Kiinteämpi yhteys ryhmittymän elvytyssuunnitelmaan antaisi EKP:n pankkivalvonnalle lisävarmuutta siitä, että ryhmittymän tukea sovelletaan sekä emoyhtiön että tytäryhtiön tasolla, sillä elvytyssuunnitelmiin sisältyvien sopimusten täytäntöönpano saattaa kuulua EKP:n toimivaltaan.

EKP:n pankkivalvonta osallistui myös periaatekeskusteluun siitä, miten elinkelvottomia pankkeja, jotka eivät nykyisellään ole kriisinratkaisun piirissä, voitaisiin paremmin käsitellä EU-lainsäädännön keinoilla tai vähintäänkin koko pankkiunionin laajuisella yhtenäisellä lähestymistavalla. Yksi mahdollinen ratkaisu olisi perustaa EU:n laajuinen pankkien likvidaatiomenettely ja täydentää sitä pankkiunionin yhteisellä talletussuojajärjestelmällä, joka olisi Yhdysvaltain mallin (Federal Deposit Insurance Corporation ‑talletussuojaviraston) mukainen. Täysimittainen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä (European deposit insurance scheme, EDIS), joka on pankkiunionin tärkeä kolmas pilari, edellyttää vielä kehitystyötä. EDIS-järjestelmä tehostaisi entisestään tallettajien suojaa ja tukisi rahoitusvakautta ja siten syventäisi sisämarkkinoiden yhdentymistä.

Yllä mainittuja periaatekeskusteluja ja ehdotuksia edisti EKP:n ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välinen tekninen vaihto ja henkilöstön tasolla käyty keskustelu.[57]


3.4 Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta

Vastuu vähemmän merkittävien laitosten suorasta valvonnasta kuuluu kansallisille valvontaviranomaisille, ja EKP:n valtuuksiin kuuluu yleisiä menettelyjä koskeva päätöksenteko ja yleisvalvonta. Niinpä vähemmän merkittävän laitoksen kriisinhallinta edellyttää kansallisen valvontaviranomaisen ja EKP:n välistä vahvaa yhteistyötä. Intensiivisempää yhteistyötä tarvitaan silloin, kun laitoksen taloudellisen tilanteen todetaan heikkenevän ja laitoksen arvioidaan olevan lähellä elinkelvottomaksi toteamista. Tällöin EKP ja kansallinen valvontaviranomainen joutuvat harkitsemaan mahdollista toimiluvan perumista, merkittävän omistusosuuden hankintaan tai kasvattamiseen liittyvää arviointia sekä uusien toimilupien myöntämistä (esimerkiksi omaisuudenhoitoyhtiölle).

Vähemmän merkittäviä laitoksia koskevan yhteistyön tarkoituksena on tukea kansallista valvontaviranomaista ja EKP:n pankkivalvontaa tehtävissään ja varmistaa, että tarvittavat tiedot ovat saatavilla nopeita päätöksiä vaativissa tilanteissa. Tietojenvaihto, toteutettavat toimet sekä EKP:n pankkivalvonnan ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyö suhteutetaan aina kyseisen vähemmän merkittävän laitoksen riskeihin ja mahdollisen negatiivisen vaikutuksen laajuuteen, ja huomioon otetaan myös kansallisen valvontaviranomaisen jo ehdottamat yksityisen sektorin ratkaisut.

Vuonna 2020 perustettiin EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteisiä kriisinhallinnan koordinointiryhmiä

Kansallisten valvontaviranomaisten ja EKP:n välistä yhteistyötä luonnehti säännöllinen ja sujuva tietojenvaihto. Tehokkaan yhteistyön edistämiseksi entisestään perustettiin erityisiä kriisinhallinnan koordinointiryhmiä, joissa on sekä EKP:n että kansallisten valvontaviranomaisten edustajia. Näin varmistetaan, että tarvittavat valvontatoimet ja -päätökset voidaan toteuttaa nopeasti ja koordinoidusti.

Kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle 12 uutta tapausta, joissa vähemmän merkittävän laitoksen taloudellinen tilanne oli heikentynyt. Lisäksi EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset jatkoivat yhteistyötä ja tietojenvaihtoa noin 40 vastaavassa jo vireillä olevassa tapauksessa. Kuusi tapausta määritettiin kriisitapauksiksi, ja niiden kohdalla tehtiin intensiivisempää yhteistyötä. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle kymmenen toimiluvan peruuttamiseen liittyvää tapausta. Näistä tapauksista seitsemässä EKP antoi päätöksen toimiluvan peruuttamisesta, ja kolme muuta tapausta ovat edelleen arvioitavina.

Vähemmän merkittävien laitosten taloudellisen tilanteen heikkenemisen tärkeimpinä syinä vuonna 2020 olivat elinkelvottomat liiketoimintamallit, heikkona pysynyt kannattavuus ja siitä seuranneet sääntelyvaatimusten rikkomukset (esimerkiksi vähimmäispääomaa ja likviditeettiä sekä suurten asiakasriskien rajoittamista koskevat vaatimukset) sekä puutteelliset sisäisen hallinnon järjestelmät (mukaan lukien riittämättömät rahanpesun torjunnan järjestelyt). Myös kirjanpitorikoksen merkitys taloudellisen tilanteen heikkenemisen taustatekijänä nousi esiin. Koronaviruspandemian puhkeaminen ja markkinoiden volatiliteetti alkuvuodesta 2020 vaikutti joihinkin vähemmän merkittäviin laitoksiin huomattavan haitallisesti ja heikensi niiden taloudellista tilannetta.


4 Kansainvälinen yhteistyö

4.1 Yhteisen valvontamekanismin laajentaminen tiiviin yhteistyön kautta

Vuonna 2020 EKP aloitti tiiviin yhteistyön Bulgarian keskuspankin ja Kroatian keskuspankin kanssa

EU:n jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, voivat osallistua yhteiseen valvontamekanismiin pyytämällä niin sanotun tiiviin yhteistyön aloittamista EKP:n ja kansallisen valvontaviranomaisen välillä. Vuonna 2020 EKP aloitti tiiviin yhteistyön Bulgarian keskuspankin (Българска народна банка) ja Kroatian keskuspankin (Hrvatska narodna banka) kanssa, kun pankkivalvonnan ja lainsäädännön vaatimat edellytykset olivat täyttyneet.[58] Uuden yhteistyön johdosta yhteiseen valvontamekanismiin osallistuu nyt kaikkiaan 21 EU:n jäsenvaltiota, mikä edistää pankkivalvonnan yhdentymistä ja omalta osaltaan myös sisämarkkinoiden ylläpitämistä ja syventämistä.

Kattava arviointi on keskeinen osa tiiviin yhteistyön valmistelua

Tiiviin yhteistyön valmistelu käynnistyi Bulgarian vuonna 2018 ja Kroatian vuonna 2019 esittämillä pyynnöllä. EKP ilmoitti 5.6.2020[59] saaneensa päätökseen viiden kroatialaispankin kattavan arvioinnin.[60] Lisäksi EKP ilmoitti 11.9.2020[61], että viisi bulgarialaista ja kahdeksan kroatialaista pankkia oli luokiteltu merkittäviksi laitoksiksi ja ne tulevat EKP:n suoraan valvontaan.

EKP on vastannut Bulgarian ja Kroatian merkittävien laitosten valvonnasta ja lupamenettelyistä lokakuusta 2020 alkaen

Valvontaelimeen nimitettiin Bulgarian ja Kroatian kansallisten valvontaviranomaisten edustajat, joilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenillä. Näiden kahden jäsenvaltion merkittävien laitosten suora valvonta alkoi 1.10.2020. Lisäksi EKP:stä tuli näiden maiden kaikkien valvottavien laitosten lupamenettelyistä vastaava valvoja, ja EKP:n vastuulla on myös vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvonta. Tiiviissä yhteistyössä EKP toteuttaa valvontatehtäviään antamalla ohjeita maiden kansallisille valvontaviranomaisille, jotka sitten antavat valvontapäätökset pankeille. EKP:n pankkivalvonta, Bulgarian keskuspankki ja Kroatian keskuspankki ovat tehneet yhteistyötä intensiivisesti ja siten varmistaneet kansallisten viranomaisten sujuvan liittymisen yhteiseen valvontamekanismiin.


4.2 Eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö

4.2.1 Yhteistyö muiden EU:n valvontaviranomaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden valvontaviranomaisten kanssa

EKP:n pankkivalvonta tekee laajaa yhteistyötä sekä EU:n jäsenvaltioiden että EU:n ulkopuolisten maiden valvontaviranomaisten kanssa

EKP tekee säännöllisesti yhteistyötä ja vaihtaa tietoja EU:n jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten kanssa vakavaraisuusdirektiivin viranomaisyhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevien säännösten mukaisesti. Tarvittaessa se myös laatii yhteisymmärryspöytäkirjoja EU:n jäsenvaltioiden kansallisten markkinaviranomaisten kanssa.

Lisäksi EKP tekee yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden vakavaraisuusvalvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa laatimalla yhteisymmärryspöytäkirjoja, osallistumalla valvontakollegioiden työhön tai solmimalla tapauskohtaisia sopimuksia. Tähän mennessä EKP on solminut 18 yhteisymmärryspöytäkirjaa EU:n ulkopuolisten maiden valvontaviranomaisten kanssa. Vuonna 2020 EKP solmi viiden EU:n ulkopuolisen valvontaviranomaisen kanssa yhteisymmärryspöytäkirjat, joista yhdessä osapuolena oli kolme Yhdysvaltain vakavaraisuusvalvonnasta vastaavaa viranomaista: Yhdysvaltain keskuspankin johtokunta, Yhdysvaltain pankkivalvontaviranomainen (OCC, Office of the Comptroller of the Currency) ja Yhdysvaltain talletussuojaviranomainen (FDIC, Federal Deposit Insurance Corporation). Nämä yhteisymmärryspöytäkirjat käsittelivät valvontaan liittyvien tietojen vaihtoa ja muita osapuolten tehtäviin eli niiden oman toimialueen pankkien ja muiden pankkitoimintaa harjoittavien laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyviä yhteistyömuotoja.

Tehostaakseen entisestään toimiensa avoimuutta ja tilivelvollisuutta EKP hyväksyi julkaisukäytännön, joka koskee kaikkia EKP:n vakavaraisuusvalvojan ominaisuudessa solmimia aiempia ja tulevia pankkivalvontaan liittyviä yhteisymmärryspöytäkirjoja. Uuden julkaisukäytännön toteutusta valmistellaan parhaillaan.

Osana EKP:n pankkivalvonnan organisaatiorakenteen uudistusta, joka valmistui 1.10.2020, pankkivalvonnan hallinnon ja yleistoimintojen pääosaston sihteeristön alaisuuteen perustettiin erityinen tilivelvollisuudesta ja yhteistyöstä vastaava toimisto. Uuden toimiston tehtäviin kuuluu muun muassa yhteisymmärryspöytäkirjojen neuvotteleminen ja solmiminen sekä eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten viranomaisten tapauskohtaisten tiedonvaihtopyyntöjen käsitteleminen.

4.2.2 Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitussektorin arviointiohjelmat

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi rahoitussektorin maakohtaisissa arviointiohjelmissa (Financial Sector Assessment Programs, FSAP-ohjelmat) kohdemaan rahoitussektoria kattavasti ja yksityiskohtaisesti.

EKP:n pankkivalvonta toteutti useita IMF:n koko euroalueen arviointiohjelmassa antamia suosituksia

IMF on selvittänyt pankkivalvonta- ja kriisinratkaisurakenteita euroalueella vuonna 2018 julkaistussa koko euroalueen arviointiohjelmassaan. EKP:n pankkivalvonta on jo toteuttanut valvontakäytännöissään monia IMF:n suosituksia, ja EU-lainsäädännön muutoksia edellyttävät suositukset ovat parhaillaan EU:n lainsäädäntöelinten käsittelyssä.

Maakohtaisissa arviointiohjelmissa ei käsitellä yhteisen valvontamekanismin toimintaa

Vuonna 2020 IMF sai päätökseen Itävallan ja Italian arviointiohjelmat ja jatkoi Latvian arviointiohjelmaa. Näissä ohjelmissa arvioidaan pankkisektorin ulkopuolisia seikkoja (esimerkiksi kansallisen vakuutus- ja makrovalvontasääntelyn toimintaa). Niihin sisältyy myös kokonaisvaltainen arviointi pankkien ongelmista, etenkin seikoista, jotka kuuluvat vähemmän merkittävien laitosten valvonnasta tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien kansallisten viranomaisten toimivaltaan.

EKP antaa panoksensa IMF:n neljännen sopimusartiklan mukaisiin arviointeihin

EKP:llä on pankkisektorin mikro- ja makrovakauden valvojana merkittävä rooli kansallisissa rahoitussektorien arvioinneissa, joita IMF toteuttaa yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa maissa.

Koronaviruspandemian puhjettua IMF keskeytti maakohtaisiin arviointeihin ja neljännen sopimusartiklan mukaisiin rahoitussektorin arviointeihin liittyvät toimet. IMF:n tarkoitus on taas aloittaa arviointitoimet vähitellen, ja EKP:n pankkivalvonta on mukana arvioinneissa vastuualueidensa mukaisesti.


4.3 Osallistuminen eurooppalaisen ja kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen

4.3.1 Osallistuminen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta osallistui aktiivisesti finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön

Vuonna 2020 finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (Financial Stability Board, FSB) keskittyi varmistamaan, että kansainvälisellä tasolla sovitaan nopeista ja koordinoiduista toimista pandemiakriisin aiheuttamiin rahoitusvakauden haasteisiin vastaamiseksi, jotta rahoituksen saatavuuden ja muiden keskeisten rahoituspalveluiden jatkuvuus talouden tukemiseksi voidaan varmistaa.

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän jäsenenä EKP:n pankkivalvonta osallistui aktiivisesti pandemiakriisin vaatimien toimien suunnitteluun ja toteutukseen sekä G20-puheenjohtajuuskauden tärkeiden tavoitteiden toteuttamiseen. Työn keskiössä oli saada kokonaiskuva eri G20-maissa toteutetuista toimista, määrittää tehokkaimmat toimet sekä kartoittaa normien joustavuutta ja toimien yhtäpitävyyttä kansainvälisiin normeihin nähden.

Pandemiakriisin vaatimien toimien lisäksi EKP antoi panoksensa myös laajempiin FSB:n käsittelemiin kysymyksiin, joita olivat esimerkiksi 1) rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien määrittäminen vuosittain yhteistyössä Baselin pankkivalvontakomitean kanssa, 2) kyberhäiriötilanteiden tehokkaiden ratkaisu- ja elpymiskäytäntöjen kokonaisuuden saattaminen päätökseen, 3) ”liian suuri kaatumaan” ‑ongelmaan liittyvien uudistusten vaikutusarviointi, 4) rahoitussopimusten uuteen vakaampaan viitekorkoon siirtymiseen liittyvät valvontakysymykset, 5) kansainvälisiä pankkiryhmittymiä koskevan markkinoiden pirstaleisuuden vähentämistyöhön liittyen pääoma- ja likviditeettiresurssien ennakoiva kohdistaminen vastaanottaviin valtioihin ja 6) ilmastonmuutoksen vaikutukset rahoitusvakauteen. Tässä yhteydessä EKP:n pankkivalvonta osallistui FSB:n täysistuntoon, normien toteuttamista käsittelevän komitean, sääntely- ja valvontayhteistyökomitean sekä kriisinratkaisun johtoryhmän ja alueellisen neuvoa-antavan Euroopan ryhmän kokouksiin.

EKP:n pankkivalvonta osallistuu edelleen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön useilla alueilla, joita ovat esimerkiksi pandemiakriisiin liittyvät kysymykset, kyberhäiriöiden sietokyvyn seurantatyö, ”liian suuri kaatumaan” ‑ongelman arviointityön loppuunvieminen, ilmastonmuutos sekä kokonaistappionsietokykyyn ja sijoittajavastuuseen (ns. ”bail-in”) liittyvien kysymysten käsittely.

4.3.2 Osallistuminen Basel-sääntelyprosessiin

Baselin pankkivalvontakomitean jäsenenä EKP edisti kansainvälistä yhteistyötä ja politiikkatoimien koordinointia myös kriisin aikana

Vuonna 2020 Baselin pankkivalvontakomitean päätehtävä oli varmistaa, että pandemiakriisiin vastataan ripeästi ja kansainvälisesti koordinoiduilla toimilla. Baselin pankkivalvontakomitean jäsenet ottivat käyttöön joukon sääntely- ja valvontatoimia sen varmistamiseksi, että pankit voivat jatkaa lainanantoa ja muiden keskeisten rahoituspalveluiden tarjoamista taloudelle. Samalla pyrittiin huolehtimaan, että pankit pystyvät kattamaan tappiot hallitusti.[62] Baselin pankkivalvontakomiteaa valvova keskuspankkien pääjohtajien ja valvontaviranomaisten johtajien ryhmä ilmoitti lykkäävänsä Basel III ‑säännöstön käyttöönottoa pankkien ja pankkivalvojien toimintakyvyn parantamiseksi pandemian aiheuttamassa kriisitilanteessa.[63] Koronaviruspandemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi Baselin pankkivalvontakomitea otti käyttöön lisätoimia, joista voidaan mainita erityisesti odotettavissa olevien luottotappioiden arviointia koskevan pääomasääntelyn siirtymäaikajärjestelyt.[64] EKP osallistui aktiivisesti näihin toimiin.

Lisäksi Baselin pankkivalvontakomitea jatkoi strategista kartoitusta, jonka tarkoitus oli vahvistaa komitean kykyä reagoida tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kartoitus valmistui lokakuussa 2020 ja sai hyväksynnän komiteaa valvovalta ryhmältä.[65] EKP toi kartoitukseen oman kokemuksensa eurooppalaisilta ja kansainvälisiltä foorumeilta ja kehotti Baselin pankkivalvontakomiteaa entistä strategisempaan lähestymistapaan keskeisten riskien ja kriisin tuomien opetusten osalta.

EKP:n pankkivalvonta osallistui myös Baselin pankkivalvontakomitean linjauksia koskeviin keskusteluihin, toimi asiantuntijana työryhmissä, teki yhteistyötä komitean jäsenten kanssa EU:ssa ja sen ulkopuolella sekä tuki omaan alaansa kuuluvien vaikutusanalyysien laatimista. Monien pandemiakriisiin liittyvien teemojen lisäksi tähän työhön sisältyi kuuleminen operatiivisen riskin ja toiminnallisen häiriönsietokyvyn periaatteista, Baselin pankkivalvontakomitean ja FSB:n yhteinen raportti uuteen viitekorkoon siirtymistä koskevista valvontasuosituksista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan suuntaviivat valvontayhteistyössä.

4.3.3 Osallistuminen Euroopan pankkiviranomaisen työhön

EKP:n pankkivalvonta teki jälleen tiivistä yhteistyötä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kanssa rahoitusvakauden parantamiseksi ja Euroopan pankkisektorin valvonnan yhtenäisyyden edistämiseksi. Vuonna 2020 työn painopisteenä oli pandemiakriisiin vastaaminen sääntelyn ja valvonnan keinoin.

EKP ja EPV noudattivat pandemiakriisissä yhtenäistä linjaa

EKP ja Euroopan pankkiviranomainen noudattivat pandemiakriisitoimissaan yhtenäistä linjaa, mikä käy ilmi EKP:n alkuvaiheen joustotoimia koskevista tiedotteista (12., 20. ja 27.3.) ja EPV:n kannanotoista (12., 25. ja 31.3.). EKP tuki EPV:n päätöstä lykätä EU:n laajuista stressitestiä yhdellä vuodella ja laajensi lykkäystä omalta osaltaan koskemaan kaikkia merkittäviä laitoksia, jotka osallistuvat EKP:n toteuttamaan vuoden 2020 stressitestiin. EKP:n pankkivalvonta oli mukana myös kehittämässä ja toteuttamassa Euroopan pankkiviranomaisen ohjeita covid-19-kriisin vuoksi lainan takaisinmaksuihin sovellettavista lainsäädännöllisistä ja muista kuin lainsäädännöllisistä lykkäyksistä. Lisäksi EKP oli mukana päivittämässä EPV:n vastausta Euroopan komission lausuntopyyntöön, joka koski Basel III ‑säännöstöuudistuksen loppuunviemistä pandemiakriisin vaikutusten valossa.

Valvontaviranomaisten on ilmoitettava Euroopan pankkiviranomaiselle, noudattavatko ne sen antamia ohjeita ja suosituksia, tai perusteltava niiden noudattamatta jättäminen[66]. Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta ilmoitti EPV:lle aikomuksensa yhdeksän ohjeen osalta. Tarkemmat tiedot löytyvät EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilta. EKP:n pankkivalvonta on aina ilmoittanut noudattavansa tai aikovansa noudattaa kaikkia EPV:n tai kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (ESA) julkaisemia ohjeita ja suosituksia.

Euroopan pankkiviranomainen toteutti vuonna 2020 kaksi EU:n laajuista avoimuutta lisäävää kartoitusta, joiden toteuttamiseen EKP myötävaikutti varmistamalla osallistuvien merkittävien laitosten täsmällisten valvontatietojen oikea-aikaisen saatavuuden. Keväällä tehty kartoitus käsitti 93 merkittävää laitosta ja tarjosi markkinaosapuolille yksityiskohtaisia tietoja EU:n jäsenvaltioiden pankkien rahoitustilanteesta vuoden 2019 lopussa. Syksyn kartoituksessa käytiin läpi 100 merkittävää laitosta ja päivitettiin pankkien rahoitustilanteen tiedot, mukaan lukien pandemiakriisin alkuvaiheen vaikutukset pankkisektoriin.

Lisäksi EKP avusti Euroopan pankkiviranomaista kahdessa raportointiin liittyvässä tehtävässä. Ensimmäinen tehtävä oli tilastotietojen, kriisinratkaisutietojen ja vakavaraisuustietojen integroinnin toteutettavuustutkimus. Valvontaelintä kuultuaan Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) julkaisi toteutettavuustutkimukseen laatimansa osuuden syyskuussa.[67] Sen mukaan kerättäviä tietoja koskeva vakiosanasto ja kaikki tiedot yhdistävä tietomalli ovat raportointirasitteen keventämisen, tietojen laadun parantamisen ja raportointikehyksen jatkointegroinnin edellytyksiä. Lisäksi EKPJ suosittelee integraatiotyötä ohjaavan yhteisen komitean perustamista. Jäseninä siinä olisivat eurooppalaiset viranomaiset ja soveltuvissa tapauksissa pankkialan edustajat. Toinen tehtävä oli vakavaraisuusasetuksen artiklassa 430(8) määritetty tutkimus raportointivaatimusten noudattamisen pankeille aiheuttamista kuluista, jonka tarkoitus on vähentää valvontaraportoinnin rasitetta ainakin pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten kohdalla. EKP totesi lausunnossaan, että ehdotettu vakiosanasto ja tietomalli voisivat vähentää raportointirasitetta vaarantamatta pankkivalvojien tiedontarvetta.

Kehikko 5
EKP ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

Vastuu luottolaitosten ja rahoituslaitosten valvonnasta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan saralla kuuluu kansallisille valvontaviranomaisille. EKP:n valvontatehtävistä se on selkeästi rajattu pois, ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla EKP:llä ei ole valtuuksia toteuttaa tätä tehtävää.

EKP:n on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan valvonnan tulokset vakavaraisuusvalvontaa toteuttaessaan. Tämä linjaus perustuu YVM-asetukseen ja uudistettuun vakavaraisuusdirektiiviin, joka hyväksyttiin toukokuussa 2019 ja pantiin täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä joulukuuhun 2020 mennessä.

EKP:n pankkivalvonta vaihtaa aktiivisesti tietoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien kansallisten luotto- ja rahoituslaitoksia valvovien viranomaisten kanssa sekä säännöllisesti että tapauskohtaisesti. Tietojenvaihto perustuu niin sanotun viidennen rahanpesudirektiivin määräyksiin[68]. Esimerkiksi pankeissa tehtävissä tarkastuksissa kerättyjä valvontatietoja lähetetään silloin, kun EKP arvioi ne merkittäviksi kyseistä laitosta valvovalle rahanpesun torjunnasta vastaavalle viranomaiselle. Rahanpesun torjunnasta vastaavat viranomaiset puolestaan toimittavat EKP:lle YVM-asetuksessa määrättyjen tehtävien toteuttamiseksi tarvittavia olennaisia tietoja.

Keskeisessä roolissa on EKP:n pankkivalvonnan sisäinen rahanpesun torjunnan koordinointiyksikkö, joka perustettiin vuoden 2018 päätteeksi. EKP:n pankkivalvonnan menetelmiä on viimeisen kahden vuoden aikana kehitetty siten, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit voidaan ottaa entistä paremmin huomioon pankkivalvonnassa niin pankeissa tehtävissä tarkastuksissa ja jatkuvassa valvonnassa kuin toimilupamenettelyissä ja soveltuvuusarvioinneissa. Yhteiset valvontaryhmät huomioivat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä näkökohtia vuoden 2020 valvojan arviointiprosessissa, erityisesti arvioidessaan pankkien sisäistä hallintoa ja riskienhallintaa, operatiivista riskiä, liiketoimintamalleja sekä likviditeettiriskiä.

Viimeaikaisissa sääntelyaloitteissa on pyritty entisestään vahvistamaan EU:n laajuista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan lainsäädäntökehystä. Toukokuussa 2020 Euroopan komissio julkisti kattavaa unionin laajuista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiskäytäntöä koskevan toimintasuunnitelman[69], jota koskevat neuvoston päätelmät hyväksyttiin marraskuussa 2020. Vastaava komission säädösehdotus julkaistaan suunnitelman mukaan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

EKP:n pankkivalvonta varmistaa, että sen menetelmät arvioidaan ja päivitetään vastaavien Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden hyväksymisen jälkeen. Vakavaraisuusvalvontatehtävänsä puitteissa EKP on osallistunut aktiivisesti EU-tasoisen poliittisen toimintakehyksen edistämiseen.


5 EKP:n pankkivalvontaorganisaatio

5.1 EKP:n pankkivalvonnan organisaatiorakenteen uudistus

5.1.1 Tausta ja strateginen ohjaus

Tähänastisen organisaatiorakenteen kautta EKP on vakiinnuttanut maineensa vahvana ja vaativana valvojana

EKP:n pankkivalvonnan organisaatiorakenne laadittiin alun perin vuonna 2013, jolloin yhteinen valvontamekanismi perustettiin ja pankkivalvontatehtävät annettiin EKP:lle YVM-asetuksella. Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonnassa oli 1 230,5 kokoaikaista työpaikkaa, ja lisäystä edellisvuoteen nähden oli 41,5 paikkaa.

Naisten osuus EKP:n pankkivalvonnan ydintoimialojen vakituisesta ja määräaikaisesta henkilöstöstä kasvoi 40 prosentista 41 prosenttiin vuonna 2020. Johto- ja esimiestehtävissä naisten osuus puolestaan väheni hieman ja oli 31,6 prosenttia vuonna 2020, kun se edellisvuonna oli ollut 32,2 prosenttia. Muissa kuin johto- ja esimiestehtävissä naisten osuus kasvoi vuositasolla 38,1 prosentista 40 prosenttiin, ja tukitehtävissä se on supistunut 96,8 prosenttiin edellisvuoden 98,5 prosentista.

Edellinen organisaatiorakenne toimi tehokkaasti alkuvaiheessa EKP:n luodessa maineensa vahvana ja vaativana valvojana. Toiminnan vakiinnuttua organisaatiorakenne päätettiin uudistaa.

Organisaatiorakenteen uudistus aloitettiin tammikuussa 2020, ja sillä oli kolme laajaa tavoitetta. Ensiksikin haluttiin lisätä sitoutuneisuutta ja yhteistyötä kaikissa toiminnoissa ja henkilöstöryhmissä sekä keskittyä strategisiin prioriteetteihin ja korjata pankkivalvonnan johdon ja henkilöstön esiin tuomat puutteet. Toiseksi haluttiin yksinkertaistaa keskeisiä valvontamenettelyjä ja sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä sekä viedä niiden painopistettä riskikeskeisempään suuntaan ja samalla huomioida pankkien compliance-rasite. Kolmanneksi haluttiin lisätä valvontatoimia koskevaa avoimuutta, ennakoitavuutta ja selkeyttä sekä tehostaa viestintää.

Näiden tavoitteiden tukemiseksi uudistuksen pyrkimyksenä oli

  • hyödyntää synergiaetuja ja tehostaa toimintaa keskittämällä asiantuntemusta ja keskeisiä tehtäviä aina kun se oli mahdollista
  • tehostaa yhteistyötä ja tietämyksen jakamista päivittäisessä suorassa valvonnassa yhdistämällä laitoskohtaisia ja horisontaalisia valvontatoimia esimerkiksi asiantuntijaverkostoja luomalla
  • huolehtia valvontahavaintojen johdonmukaisuudesta ja luotettavuudesta luomalla sisäisen valvonnan rakenteita
  • yhtenäistää vastuita ja johtamista koko EKP:n pankkivalvonnan laajudella järjestämällä yksiköt tiettyjen rakenneperiaatteiden mukaisesti.[70]

Organisaatiorakenteen uudistus toteutettiin ilman ulkoisia konsultteja, ja siinä hyödynnettiin vahvasti EKP:n pankkivalvonnan henkilöstön näkemyksiä muun muassa järjestämällä aihetta käsitteleviä työpajoja.

Kuvio 1

EKP:n pankkivalvonnan organisaatiorakenteen uudistus

5.1.2 Uusi organisaatiorakenne

Uusi organisaatiorakenne käsittää seitsemän toimialaa

Uusi organisaatiorakenne sekä kuhunkin toimialaan kuuluvat toimistot ja budjetoidut työpaikat esitetään kuviossa 2. Uudessa organisaatiorakenteessa pyrittiin erityisesti säilyttämään vahva yhteistyö EKP:n pankkivalvonnan eri toimialojen ja kansallisten viranomaisten vastaavien yksiköiden välillä.

Kuvio 2

EKP:n pankkivalvonnan uusi organisaatiorakenne

Suora valvonta

Uudessa organisaatiorakenteessa suora valvonta on toteutettu yhdistämällä laitoskohtainen valvonta ja horisontaaliset valvontatoiminnot. Yksittäisten pankkiryhmittymien ja luottolaitosten jatkuva valvonta perustuu yhteisten valvontaryhmien, vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvonnasta vastaavien ryhmien ja horisontaalisten valvontatoimintojen asiantuntijaryhmien väliseen yhteistyöhön.

Laitoskohtainen valvonta

Laitoskohtaisesta valvonnasta vastaa kolme pääosastoa: järjestelmän kannalta merkittävät pankit ja kansainväliset pankit, yleispankit ja monialaiset pankit sekä erityisluottolaitokset ja vähemmän merkittävät laitokset.

Valvottavat pankit ja laitokset on ryhmitelty liiketoimintamallin perusteella, jotta yhteisissä valvontaryhmissä voidaan saavuttaa synergiaetuja ja tehokkuussäästöjä sekä edistää tietämyksen jakamista.

Horisontaalinen valvonta

Horisontaalisten valvontatoimintojen pääosasto vastaa horisontaalisesta suorasta valvonnasta (mukaan lukien kriisinhallinta), jossa keskeistä on riskiperusteinen valvonta ja valvontatulokset ja jossa riskiasiantuntijat voivat entistä vahvemmin tukea yhteisiä valvontaryhmiä ja vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvontaryhmiä. Keskittämällä riskiasiantuntijoiden tukea tällä alueella pyritään luomaan uusia tehokkuussäästöjä ja edistämään yhdenmukaisuutta entisestään.

Paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset

Paikalla tehtävien ja sisäisten mallien tarkastusten pääosastoon on yhdistetty kaikki toimialat, jotka liittyvät paikalla tehtävien valvontatoimien suunnitteluun ja toteutukseen. Tällaisia valvontatoimia ovat paikalla tehtävät tarkastukset (laitoskohtaisesti tai kampanjoina toteutettavat), sisäisten mallien tarkastukset ja saamisten laadun arviointi. Pääosasto vastaa myös kattavien arviointien projektinhallinnasta.

Valvonnan strategia ja riskit

Valvonnan strategian ja riskien pääosasto vastaa pankkivalvonnan riskitoiminnoista, sisäisestä valvonnasta sekä pankkivalvonnan strategisesta suunnittelusta ja prioriteettien määrittämisestä. Nämä tehtävät ovat riippumattomia suoran valvonnan tehtävistä, ja pääosasto toimii valvontaelimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan välittömässä alaisuudessa. Tällä rakenteella on haluttu varmistaa strategisen suunnittelun ja valvontatulosten kriittiseen tarkasteluun tarvittava uskottavuus, kun perusteellinen pankkisektorin tuntemus, syvällinen ymmärrys pankkien valvonnassa esiintyvistä haasteista ja laadukkaat kriittiset analyysit on näin keskitetty.

Pääosaston vastuualueisiin kuuluu varmistaa, että keskeiset valvontatulokset ovat valvontaprioriteettien ja pankkivalvonnan riskitoleranssin mukaisia. Tätä varten se toteuttaa sekä etukäteisarvioita että takautuvia kartoituksia. Nämä toiminnot ovat olennaisen tärkeitä vakaassa riskiperusteisesti toimivassa valvontaorganisaatiossa, jossa ensisijaista on valvonnassa käytettävä harkinta ja menettelyjen virtaviivaisuus.

Pankkivalvonnan hallinto ja yleistoiminnot

Pankkivalvonnan hallinnon ja yleistoimintojen pääosaston vastuulla on toimialaan kuuluvien menettelyjen ja palveluiden valvonta.

Uusi pääosasto toteuttaa tehtäviä, jotka tyypillisesti kuuluvat operatiivisen johtajan vastuualueeseen. Se vastaa niistä runsaslukuisista yleistoiminnoista, jotka liittyvät valvontaelimen ja sen alaisten työryhmien päätöksentekoon sekä toimilupamenettelyihin. Lisäksi pääosasto ohjaa pankkivalvonnan teknisen infrastruktuurin kehitystä ja käyttöä mukaan lukien esimerkiksi IMAS-järjestelmä (ks. osa 5.7.2). Sen tehtäviin kuuluu myös yhteisen valvontamekanismin yhteistyön edistäminen, valvontakäytäntöjen yksinkertaistaminen, tietämyksenhallinnan ja sitä koskevan koulutuksen edistäminen sekä vakavaraisuussääntelyn noudattamisen seuranta.

5.1.3 Organisaatiorakenteen uudistuksen toteuttaminen

Uudistuksen yhteydessä toteutettua henkilöstön sijoittelua ohjasi kolme periaatetta: toimialan tarpeet, jatkuvuus ja yhdenvertainen kohtelu. Tavoitteena oli mahdollisimman pitkälle pitää aiemmat työryhmät yhdessä tehokkuuden maksimoimiseksi ja toimintojen siirtämisen sujuvoittamiseksi. Sijoittelun jälkeen työntekijöillä oli mahdollisuus ilmaista mielenkiintonsa liikkuvuus- tai vaihtojärjestelyyn.

Uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.10.2020. Uudistuksen aikana toteutettiin myös useita muutoshallintatoimia, joista osa on edelleen käynnissä. Niillä pyritään tukemaan toivottuja yrityskulttuurin muutoksia. Meneillään oleva muutosprosessi perustuu kolmeen kulmakiveen, jotka ovat ylimmän johdon toimiminen roolimallina, henkilöstön mahdollisuus tehdä aloitteita ja toimia näin muutoksen tekijöinä sekä muutoksen tehokkuuden säännöllinen mittaaminen.

5.1.4 Supervisors Connect -seminaari

Supervisors Connect ‑seminaarissa oli 1 000 osallistujaa, joista 700 oli kansallisten valvontaviranomaisten ja kansallisten keskuspankkien henkilöstöä

Nyt toista kertaa järjestettävän Supervisors Connect -seminaarin yhtenä aiheena oli EKP:n pankkivalvonnan organisaatiorakenteen uudistus. Joka toinen vuosi järjestettävä yhteisen valvontamekanismin laajuinen tapahtuma pidettiin 7.‑8.10.2020.

Ensimmäisen kerran vuonna 2018 järjestetyn seminaarin tarkoituksena on edistää pankkivalvonnan yhteenkuuluvuutta ja syventää yleiseurooppalaista valvontakulttuuria. Alun perin tapahtuma oli tarkoitus järjestää EKP:n tiloissa huhtikuussa 2020, mutta koronapandemian vuoksi sitä lykättiin ja järjestelyjä muutettiin. Tapahtuma järjestettiin etäseminaarina, johon osallistui yli 1 000 pankkivalvojaa EKP:n, kansallisten valvontaviranomaisten ja kansallisten keskuspankkien henkilöstöstä, mukaan lukien ensi kertaa osallistuvat Bulgarian ja Kroatian valvontaviranomaisten edustajat. Keskeisinä aiheina olivat yhteisen valvontamekanismin saavutukset ja pandemiakriisin esiin tuomat seikat (mukaan lukien valvontastrategia niin sanotussa uudessa normaalitilassa). Osallistujat keskustelivat myös kansallisten valvontaviranomaisten uusista yhteistyömuodoista.


5.2 Tilivelvollisuuden täyttäminen

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta jatkoi tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston kanssa

Vuosittain julkaistava toimintakertomus on yksi tärkeimmistä kanavista, joiden kautta EKP:n pankkivalvonta toteuttaa tilivelvollisuuttaan Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle. EKP:n pankkivalvontatehtäviltä edellytettävästä tilivelvollisuudesta ja avoimuudesta on säädetty YVM-asetuksessa. EKP:lle on erittäin tärkeää ylläpitää ja noudattaa tilivelvollisuusjärjestelyjä, jotka on määritetty Euroopan parlamentin ja EKP:n välisessä toimielinten sopimuksessa sekä Euroopan unionin neuvoston ja EKP:n välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa.

Tärkeä osa tilivelvollisuutta Euroopan parlamentille ovat valvontaelimen puheenjohtajan käynnit talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuultavana. Vuonna 2020 valvontaelimen puheenjohtaja osallistui kahteen sääntömääräiseen kuulemiseen (5.5. ja 27.10.) sekä kahteen erilliseen keskustelutilaisuuteen (14.1. ja 26.3.), jotka koronaviruspandemian vuoksi järjestettiin etäkokouksina. Keskeisinä aiheina olivat EKP:n pankkivalvonnan toimet pandemiakriisiin vastaamiseksi ja pankeille annettu liikkumavara, jotta ne voivat edelleen tukea kotitalouksia ja pk-yrityksiä. Muita aiheita olivat brexitin vaikutus pankkisektoriin ja ilmastoriskejä koskevat pankkivalvontalinjaukset.

Frank Elderson oli parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuultavana 25.1.2021 EKP:n esitettyä hänen nimittämistään valvontaelimen varapuheenjohtajaksi. Kuuleminen perustui YVM-asetukseen sekä Euroopan parlamentin ja EKP:n välisen toimielinten sopimuksen ehtoihin. Euroopan parlamentti hyväksyi EKP:n esityksen täysistunnossa 8.2.2021, ja Frank Elderson nimitettiin tehtäväänsä 24.2.2021 alkaen Euroopan unionin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä.

EKP julkaisi 22 vastausta Euroopan parlamentin jäsenten kysymyksiin vuonna 2020

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta julkaisi 22 vastausta Euroopan parlamentin jäsenten kirjallisiin pankkivalvontaa koskeviin kysymyksiin. Lisäksi se toteutti YVM-asetuksessa määrättyä raportointivelvollisuuttaan kansallisille parlamenteille julkaisemalla kahdeksan vastausta kansallisten parlamenttien jäsenten kirjallisiin kysymyksiin. Vastauksissa käsiteltiin muun muassa EKP:n toteuttamia valvontatoimia pandemiakriisin vaikutusten hallitsemiseksi, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan merkitystä vakavaraisuusvalvonnassa, luottoriskiä sekä pankkisektorin hallinto- ja menettelytapakysymyksiä.

EKP toimitti Euroopan parlamentille valvontaelimen kokousten pöytäkirjat toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti.

Koronaviruspandemia vaikutti myös yhteydenpitoon Euroopan unionin neuvoston kanssa. Osana tilivelvollisuutta Euroopan unionin neuvostolle valvontaelimen puheenjohtaja osallistui vuonna 2020 kahteen euroryhmän etäkokoukseen, jotka pidettiin 11.7. ja 3.11. Kokouksissa hän osallistui EKP:n valvontatehtävien toteuttamisesta käytävään keskusteluun, jonka keskeisinä aiheina olivat valvontatoimet kotitalouksien, yritysten ja pankkien tukemiseksi sekä päätökset pandemian aiheuttamien haittojen lieventämiseksi.

Vuonna 2020 EKP avusti myös Euroopan tilintarkastustuomioistuinta sen toteuttaessa pankkivalvontatehtävien tarkastuksia. Tarkastusten seurantavaiheessa EKP:n ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välistä tietojenvaihtoa edisti laitosten vuonna 2019 solmima yhteisymmärryspöytäkirja.

EKP jatkoi toimia Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten toteuttamiseksi

Lisäksi EKP jatkoi työtä kriisinhallintatoimia koskevien Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten toteuttamiseksi. Kahdeksasta suosituksesta lähes kaikkiin on laadittu tarkat toimintasuunnitelmat ja seurantatoimet[71]. Suositusten aiheita olivat esimerkiksi koordinointi ulkoisten toimijoiden kanssa, elvytyssuunnitelmien käyttö kriisin tunnistamiseen ja hallintaan sekä varhaista tilanteeseen puuttumista koskevat arviointiohjeet. EKP:n pankkivalvonta on jatkokehittänyt viimeksi mainitusta aiheesta laatimiaan ohjeita sekä tehostanut indikaattoreita ja kynnysarvoja, joilla määritetään pankin rahoitustilanteen mahdollinen heikkeneminen. Elvytyssuunnitelmien osalta pankkivalvojille toimitettiin lisäohjeet yhtenäisten valvontakäytäntöjen edistämiseksi pankeissa, joilla on samanlainen liiketoimintamalli.

Yhdessä Euroopan komission ja Euroopan pankkiviranomaisen kanssa EKP osallistui Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen, joka koski Euroopan unionin rahanpesun vastaista politiikkaa pankkisektorilla. Lisäksi EKP raportoi, mitä toimia se on toteuttanut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ensimmäisen, yhteisen valvontamekanismin toimintaa koskevan erityiskertomuksen suositusten perusteella. EKP seuraa säännöllisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten toteuttamisen etenemistä, ja myös tilintarkastustuomioistuin toteuttaa seurantatarkastuksia.


5.3 Avoimuus ja viestintä

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonta jatkoi erilaisten viestintäkeinojen ja kanavien laajentamista viestinnän nopeuden, avoimuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Koronaviruspandemian vuoksi muuttuneessa toimintaympäristössä oli erityisen tärkeää löytää innovatiivisia viestinnän tapoja. Eräs niistä oli englanninkielinen valvontablogi, jossa julkaistiin kuusi kirjoitusta valvontaelimen puheenjohtajalta, varapuheenjohtajalta ja EKP:n edustajilta valvontaelimessä. Kirjoituksissa kerrottiin sidosryhmille EKP:n pankkivalvonnan uusimmista toimista pandemian vaikutusten lievittämiseksi. Lisäksi EKP:n pankkivalvonta laajensi sosiaalisen median käyttöä ja selvensi esimerkiksi Twitterin, Instagramin ja EKP:n uusien podcast-sisältöjen kautta valvontatoimia ja pankkialan peruskäsitteitä laajemmalle yleisölle. Monitasoisen viestinnän tarkoitus on tavoittaa laajalti erilaisia ryhmiä koulutus- ja ammattitaustasta riippumatta.

Näiden uusien viestintäkeinojen lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pitivät 23 puhetta ja EKP:n edustajat valvontaelimessä 19 puhetta vuonna 2020. Yhteensä he antoivat yli 20 henkilöhaastattelua medialle ja julkaisivat kolme mielipidekirjoitusta, joista 12 ilmestyi Euroopan kansallisissa sanomalehdissä. EKP:n pankkivalvonta julkaisi 33 lehdistötiedotetta ja 65 muuta julkaisua, muiden muassa kirjeitä Euroopan parlamentin jäsenille, ohjeita pankeille ja neljännesvuosittaisia valvontatilastoja. Vuonna 2020 Supervision Newsletter ‑julkaisu ilmestyi neljä kertaa. Neljännesvuosittaisella verkkojulkaisulla on yli 8 000 tilaajaa, ja se tarjoaa säännöllisesti ajantasaista tietoa meneillään olevista valvontahankkeista ja niiden tuloksista.

Lisäksi EKP:n pankkivalvonta tiedotti myös ydintoimintojensa tuloksista esimerkiksi julkaisemalla valvojan arviointiprosessin eli SREP-prosessin tulosten yhteenvedon. Vuonna 2019 aloitettua tiedottamista pilarin 2 mukaisista pääomavaatimuksista jatkettiin julkistamalla kunkin suorassa valvonnassa olevan pankin tiedot. Lisäksi julkaistiin koronaviruspandemiaan liittyvän haavoittuvuusanalyysin tulokset sekä seitsemän kroatialaispankin kattavan arvioinnin tulokset ja brexitin seurauksena EKP:n valvontaan siirtyneen kahden pankin kattavan arvioinnin tulokset.

EKP:n pankkivalvonta järjesti medialle ja analyytikoille useita tilaisuuksia, joista esimerkkinä voidaan mainita valvontaelimen puheenjohtajan järjestämä lehdistötilaisuus vuoden 2019 valvojan arviointiprosessin tuloksista ja pandemiatilanteeseen liittyvistä uusimmista toimista. Lisäksi EKP käynnisti neljä julkista kuulemista, joiden aiheina olivat esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa ja niihin liittyvien tietojen julkistamista koskevat valvontaodotukset sekä pankkisektorin konsolidoitumiseen liittyvät valvontakäytännöt.

Vuonna 2020 EKP vastasi noin 1 500:een pankkivalvonnasta esitettyyn yleisökysymykseen, joiden aiheina olivat yleiset valvontaan liittyvät seikat, yksittäiset pankit, valitukset tai väärinkäytösepäilyt sekä pandemiaan liittyvät toimet. Pandemian vuoksi EKP järjesti vuonna 2020 vain kaksi esitelmätilaisuutta pankkivalvonnasta (kun niitä edellisvuonna järjestettiin 32). Vierailijakeskus vastaanotti kuitenkin tammi-maaliskuussa 2020 yli 2 100 kävijää, jotka tutustuivat yhteisen valvontamekanismin perusteisiin ja muihin EKP:n tehtäviin.


5.4 Päätöksenteko

5.4.1 Valvontaelimen ja ohjauskomitean kokoukset ja päätökset

EKP:n pankkivalvonnan valvontaelimeen kuuluu puheenjohtaja (viisivuotista toimikautta ei voida uusia), ja varapuheenjohtaja, joka valitaan EKP:n johtokunnan jäsenistä, neljä EKP:n edustajaa sekä kansallisten valvontaviranomaisten edustajat. Jos kansallisena valvontaviranomaisena toimii jokin muu taho kuin kansallinen keskuspankki, kansallisen keskuspankin edustaja voi olla mukana valvontaelimessä kansallisen valvontaviranomaisen edustajan ohella. Tällöin kunkin maan edustajilla on äänestysmenettelyssä yksi yhteinen ääni.

Lokakuussa 2020 EKP:n aloitettua tiiviin yhteistyön Bulgarian ja Kroatian keskuspankkien kanssa valvontaelin sai kaksi uutta jäsentä, jotka olivat Radoslav Milenkov Bulgarian keskuspankista ja Martina Drvar Kroatian keskuspankista. Molemmilla edustajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenillä, myös äänioikeudet.

Huhtikuussa 2020 Yves Merschin toimikauden ollessa päättymässä EKP:n neuvosto esitti, että EKP:n johtokunnan jäsen Frank Elderson nimitetään valvontaelimen varapuheenjohtajaksi. Euroopan unionin neuvosto vahvisti nimitysesityksen 25.2.2021.

Vuonna 2020 valvontaelin kokoontui 24 kertaa. Pandemiatilanteen vuoksi vain tammi- ja helmikuun kokoukset pidettiin Frankfurtissa. Kaikki muut kokoukset pidettiin etäkokouksina maaliskuusta 2020 lähtien, ja valvontaelimen päätöksenteko saattoi jatkua tehokkaana.

Valvontaelin

Vuonna 2020 ohjauskomitea[72] kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksista kolme pidettiin Frankfurtissa ja neljä etäkokouksina.

Ohjauskomitea piti lisäksi seitsemän kokousta, joiden aiheena oli yhteisen valvontamekanismin prosessien digitalisoiminen ja yksinkertaistaminen. Kokoukset pidettiin etäkokouksina, ja niihin saivat osallistua kaikki kiinnostuneet valvontaelimen jäsenet.

Vuonna 2020 valvontaelin teki 2 643 pankkikohtaista valvontapäätöstä[73] (kuvio 3), joista 1 019 oli päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen EKP:n yksikönpäälliköiden hyväksymiä. Kaikkiaan 1 387 päätöksessä valvontaelimen ehdotuksen hyväksyi EKP:n neuvosto niin sanotussa vastustamattajättämismenettelyssä.[74] Näiden valvontapäätösten lisäksi EKP hyväksyi 237 toimintoa (esimerkiksi sivuliikkeen perustaminen) olemalla esittämättä vastalausetta säädetyssä määräajassa.

Suurin osa valvontapäätöksistä koski soveltuvuusarviointia (44,1 %), sisäisiä malleja (9,3 %), omien varojen vaatimuksia (6,2 %) ja merkittävän omistusosuuden hankintaa (3,2 %).

Pandemiakriisin vuoksi EKP joutui tekemään myös pankkikohtaisia päätöksiä, joiden tarkoitus oli toteuttaa luottolaitoksille joustoja tarjoavia toimia (ks. kehikko 1). Niihin kuului 141 päätöstä, joissa myönnettiin pääomavaatimusten helpotuksia muuttamalla omien varojen vaatimuksen laskentaperusteita tai varojen koostumusta, ja 116 päätöstä, joissa myönnettiin toiminnallisia helpotuksia pidentämällä edellisissä valvontapäätöksissä ja valvontatoimien yhteydessä säädettyjä määräaikoja.

Pankkikohtaisten päätösehdotusten lisäksi, jotka EKP:n neuvosto hyväksyi niin sanotulla vastustamattajättämismenettelyllä, valvontaelin teki päätöksiä monissa yleisissä asioissa, joista tärkeimmät koskivat yhteisten menetelmien ja periaatteiden soveltamista tietyillä pankkivalvonnan osa-alueilla. Joissakin tapauksissa valvontaelin antoi päätösten valmistelun EKP:n ja kansallisten viranomaisten johdon edustajista muodostettujen tilapäisten ryhmien tehtäväksi. Ryhmät tekivät esimerkiksi valmistelutyötä, joka liittyi pitkän aikavälin stressitestistrategiaan ja pilarin 2 mukaisten pääomavaatimusten riskikohtaiseen määritysmenetelmään.

Lisäksi joidenkin valvontaelimen päätösten pohjalta laadittiin ja julkaistiin EKP:n ohjeet, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöriskejä koskevat ohjeet, pankkisektorin konsolidoitumiseen liittyviä valvontakäytäntöjä koskevat ohjeet ja EKP:n ohjeet arviointimenetelmistä.

Suurin osa valvontaelimen päätöksistä tehtiin kirjallisella menettelyllä.[75]

Vuonna 2020 EKP:n suorassa valvonnassa olevista 115 pankkiryhmittymästä 33 halusi saada EKP:n viralliset päätökset kansalliselle kielelle käännettyinä (edellisvuonna vastaava luku oli 34).

Kuvio 3

Valvontaelimen tekemät päätökset vuonna 2020

Huom.
1) Lukuun sisältyvät yksittäisiin valvontapäätöksiin ja muihin kysymyksiin (esim. yhteisiin valvontamenettelyihin ja valvontaelimen kuulemisiin) liittyvät kirjalliset menettelyt. Yhteen kirjalliseen menettelyyn saattaa sisältyä monta valvontapäätöstä.
2) Luvut sisältävät yksittäisiä valvontapäätöksiä, jotka on annettu valvottaville yhteisöille tai sellaisista merkittävän omistusosuuden hankintaa suunnitteleville yhteisöille, sekä merkittäviä tai vähemmän merkittäviä laitoksia koskevia ohjeita, jotka on annettu kansallisille valvontaviranomaisille. Yhteen päätökseen saattaa sisältyä monta hyväksyntää. Delegointimenettelyn käyttöönoton jälkeen kaikkien tähän lukuun sisältyvien valvontapäätösten hyväksyjänä ei ole valvontaelin ja EKP:n neuvosto. Lisäksi valvontaelin teki muita päätöksiä useista yhteisistä asioista (esim. yhteisistä menettelyistä) ja institutionaalisista seikoista.
3) Nämä 1 165 soveltuvuusarviointia liittyivät 2 828 erillisen lupamenettelyn käsittelyyn (ks. osa 2.1.2).

5.4.2 Oikaisulautakunnan toiminta

Vuonna 2020 oikaisulautakunta[76] antoi kaksi päätöstä saamistaan uusista oikaisupyynnöistä (taulukko 5). Yhdessä päätöksessä oikaisulautakunta päätti jättää pyynnön tutkimatta. Toisessa päätöksessä se ehdotti päätöksen korvaamista toisella samansisältöisellä päätöksellä.[77] Kyseisen käsittelyn aikana oikaisulautakunta ehdotti hakijan pyynnön johdosta EKP:n neuvostolle, että uudelleenkäsiteltävän päätöksen tiettyjen osien toimeenpanoa lykätään, kunnes käsittely saatiin päätökseen ja EKP antoi uuden päätöksen alkuperäisen päätöksen kumoamisesta tai korvaamisesta uudella. Sen jälkeen oikaisulautakunta järjesti kuulemisen, jossa sekä hakijalla että EKP:llä oli tilaisuus kommentoida uudelleenkäsiteltävää päätöstä. Pandemiatilanteen vuoksi kuuleminen pidettiin etäkokouksena.

Lisäksi oikaisulautakunta tiedotti EKP:n verkkosivuilla muutoksesta työjärjestelyihinsä koronaviruspandemian vuoksi. Tapauksissa, joissa EKP päätti lykätä jonkin valvontapäätöksen toimeenpanoa, myös oikaisulautakunta pääsääntöisesti lykkäsi vastaavasti kyseiseen päätökseen liittyvää käsittelyä, mikäli sellainen oli vireillä. Menettelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi oikaisulautakunta saattoi myös mukauttaa menettelyjään, esimerkiksi pidentää käsittelyaikaa.

Taulukko 5

Oikaisulautakunnan käsittelemät valvontapäätösten oikaisupyynnöt

Lähde: EKP.
* Yhteen oikaisulautakunnan päätökseen sisältyi kaksi EKP:n päätöstä.

Oikaisulautakunnan vuonna 2020 käsittelemät oikaisupyynnöt käsittelivät sisäisten mallien erityisarviointia ja yhtä paikalla tehtävää tarkastusta, jonka seurauksena ei ollut lähetetty seurantakirjettä tai tehty valvontapäätöstä.


5.5 Menettelytapaohjeiden noudattaminen

YVM-asetuksen artiklan 19 kohdan 3 nojalla EKP on laatinut ylimmän johdon jäsenille, johdolle ja henkilöstölle eettiset ohjeet. Niihin kuuluvat Euroopan keskuspankin ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeet, erillinen luku EKP:n henkilöstösäännöissä ja suuntaviivat yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista[78]. Ohjeiston toteutumista ja jatkokehitystä tukevat EKP:n eettinen komitea, compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto sekä eettisistä ja compliance-asioista vastaava työryhmä.

Eettinen komitea arvioi kaikkien valvontaelimen jäsenten antamat ilmoitukset etunäkökohdista. Sen jälkeen ilmoitukset julkaistiin EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla. Syyskuussa 2020 EKP ryhtyi julkaisemaan verkkosivuillaan eettisen komitean lausuntoja, jotka koskevat eturistiriitatapauksia ja palvelussuhteen päättymisen jälkeisiä työsuhteita.[79]

Koulutusten, verkko-oppimisohjelman ja tiedotuskampanjoiden järjestämisen lisäksi compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto vastasi noin 1 920 kysymykseen useista eri aiheista. Noin 48 prosenttia kysymyksistä tuli EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöltä. Lähes 55 prosenttia kysymyksistä käsitteli henkilöstön yksityisiä rahoitustoimia, ja muita aiheita olivat työsuhteen päättymisen jälkeiset rajoitukset sekä eturistiriitoihin liittyvät seikat (kaavio 29).

Kaavio 29

EKP:n pankkivalvontahenkilöstön vuonna 2020 esittämät kyselyt eettisistä kysymyksistä

Lähde: EKP.

Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti myös tavanomaisen compliance-seurantatarkastuksen henkilöstön yksityisistä rahoitustoimista. Se totesi joitakin harvoja tapauksia, joissa eettisistä säännöistä oli poikettu. Niistä noin 36 prosenttia koski EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöä. Missään niistä ei ollut kysymys tahallisesta väärinkäytöksestä tai vakavasta säännöistä poikkeamisesta.

EKP:n pankkivalvonnan palveluksesta vuonna 2020 eronneiden henkilöiden joukossa oli yksi, johon sovellettiin eettisten sääntöjen mukaista karenssijaksoa.

Eettisistä ja compliance-asioista vastaavan työryhmän tavoitteena on vahvan yhteisen eettisen kulttuurin rakentaminen, ja vuonna se keskittyi kansallisten valvontaviranomaisten eettisten ohjeistojen yhtenäistämistyöhön.


5.6 Rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttäminen

Vuonna 2020 rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen periaate vaikutti lähinnä tietojenvaihtoon eri tehtäväalueiden välillä.[80]

Euroopan keskuspankin rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen toteuttamisesta annetussa EKP:n päätöksessä EKP/2014/39[81] säädetään, että tietojenvaihto on tarveperusteista, eli tietoja pyytävän tehtäväalueen on osoitettava, että tiedot ovat tarpeellisia määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Useimmissa tapauksissa salassapidettävien tietojen käyttöluvat saatiin suoraan tiedot omistavalta tehtäväalueelta. Mainitun päätöksen nojalla näin voidaan menetellä sellaisten anonymisoitujen tietojen kohdalla, jotka eivät ole salattavia politiikkaa koskevia tietoja. Eturistiriitoja ei syntynyt, eikä EKP:n johtokunnan välitysapua tarvittu.

Muutamissa tilanteissa yksittäisten pankkien anonymisoimattomien tietojen vaihtoon tai salattavien politiikkaa koskevien tietojen toimittamiseen vaadittiin kuitenkin johtokunnan hyväksyntä EKP:n päätöksen EKP/2014/39 nojalla. Tietojen käyttölupa myönnettiin tarveperusteisuuden arvioinnin jälkeen rajoitetuksi ajaksi.

Koronaviruspandemian vuoksi maaliskuussa 2020 EKP:n johtokunta otti käyttöön Euroopan keskuspankin päätöksen EKP/2014/39 artiklan 8 luottamuksellisten tietojen vaihtamisesta kriisitilanteissa. Artiklan 8 nojalla pandemiatilanteen edellyttämiä tietoja voitiin vaihtaa ilman EKP:n johtokunnan hyväksyntää, mutta kuitenkin tiukkaa tarveharkintaa noudattaen. Tätä poikkeusta sovellettiin useisiin tietojenvaihtoihin. Niissä oli kysymys pankeilta pandemian vuoksi kerätyistä tiedoista, jotka olivat välttämättömiä pyytävän EKP:n toimialan tehtävien toteuttamiseksi.

Valvontatehtävien ja rahapolitiikkaan liittyvien tehtävien päätöksenteon eriyttäminen ei herättänyt kysymyksiä, joten sovittelulautakunnan apua ei tarvittu.


5.7 Valvontatietojen raportointi ja hallinta

5.7.1 Muutokset valvontatietojen raportoinnissa

YVM-kehysasetuksen artiklan 140 kohdan 4 mukaan EKP:n on järjestettävä valvottavien yhteisöjen ilmoittamien tietojen kerääminen ja laaduntarkkailu.[82] Keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että pankkivalvonnassa käytettävät tiedot ovat luotettavia ja oikea-aikaisesti saatavilla.

EKP arvioi säännöllisesti raportoitujen tietojen laatua, mukaan lukien toimitusten täsmällisyys sekä tietojen kattavuus ja oikeellisuus. Sitä varten EKP kehittää yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa tietojen laadun lisätarkistuksia, joiden tarkoitus on täydentää Euroopan pankkiviranomaisen julkaisemia validointisääntöjä. Marraskuussa 2020 EKP julkaisi päivitetyn ja laajennetun luettelon tietojen laadun lisätarkistuksista, jotka tulivat voimaan vuoden 2020 neljännen neljänneksen viitejaksosta alkaen.

EKP:n pankkivalvonta julkaisee verkkosivuillaan koosteen valvontatiedoista ja joitakin pilarin 3 mukaisia tietoja

Vuonna 2020 EKP laajensi edelleen EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla julkaistavien valvontatietojen läpinäkyvyyttä ja saatavuutta. Aluksi otettiin käyttöön interaktiivinen alusta, jossa käyttäjät voivat tarkastella yleistason valvontatietoja graafisina esityksinä. Neljännesvuosittaista tietopakettia laajennettiin entisestään lisäämällä taulukoita, joissa tiedot on jaoteltu liiketoimintamallin perusteella. Lokakuussa 2020 EKP julkaisi kolmen vakavaraisuuden ja velkaantumisen suhdeluvun lisäksi ensi kertaa myös pankkikohtaisia pilarin 3 tietoja varojen vakuussidonnaisuudesta ja vastaanotetuista vakuuksista. Ennen julkaisua varmistettiin, että pankin ilmoittamat pilarin 3 tiedot täsmäävät viranomaisraportoinnin tietoihin. Entistä suurempi avoimuus tietojen julkistamisessa antaa sidosryhmille mahdollisuuden vertailla mielekkäästi eri vakavaraisuusmittareita.

Pandemian puhjettua pankeilta kerättiin vakavaraisuutta koskevia lisätietoja

Koronaviruspandemian puhjettua laitosten rahoitus- ja vakavaraisuustilannetta oli tarpeen seurata entistä tarkemmin, joten pankeilta pyydettiin varavaraisuustietoja tavanomaista useammin ja tiettyjen ulottuvuuksien osalta hieman laajempina. Laajennetussa raportoinnissa keskityttiin velkamoratorioiden ja julkisten takausten käyttöön (EKP:n ja Euroopan pankkiviranomaisen yhteinen raportointimalli), sitovien limiitillisten luottosopimusten käyttöön, toiminnan jatkuvuuden indikaattoreihin ja keskeisten vakavaraisuusindeksien ennusteisiin. EKP:n raportointimallit käsiteltiin uudessa CASPER-tiedonkeruualustassa, jonka avulla uuden tietoaineiston hallinta on entistä joustavampaa ja luotettavampaa.

Yhteisen valvontamekanismin laajuista tietokantaa koskeva työ alkoi lokakuussa 2020

Yhteisen valvontamekanismin laajuista tietokantaa[83] koskeva työ alkoi lokakuussa 2020. Työn tarkoituksena on luoda järjestelmä, joka tunnistaa pankkivalvonnan tietopyyntöjen päällekkäisyydet ja auttaa näin vähentämään pankkien raportointirasitetta.

Lokakuussa 2020 valvontaelin hyväksyi myös perusperiaatteet ja niihin pohjautuvat yleisvaatimukset, joiden tarkoitus on yhtenäistää tietojen keruun ja laadun arvioinnin kansallisia käytäntöjä yhteisessä valvontamekanismissa. Kansallisten valvontaviranomaisten osuus yleisissä valvontatietojen keruu- ja laadunarviointimenettelyissä pysyy jatkossakin tärkeänä, ja uusien yleisvaatimusten käyttöönotto on ensimmäinen askel kohti YVM:n laajuisia parhaita käytäntöjä laitosten tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi.

5.7.2 Valvontatietojen hallinta IMAS-järjestelmässä

Valvottavat pankit voivat toimittaa IMAS-palvelun kautta valvontaprosesseissa tarvittavia tietoja, seurata tilannettaan ja vaihtaa tietoja turvallisesti valvojien kanssa

IMAS (SSM Information Management System) on yhteinen tietojärjestelmä, jota Euroopan pankkivalvontaviranomaiset käyttävät päivittäisen työnsä tukena. IMAS-järjestelmän työnkulkuja, joita käyttävät yhteiset valvontaryhmät sekä yhteisen valvontamekanismin horisontaaliset ja valvontaan keskittyvät toiminnot, muokattiin vuonna 2020 pandemiatilanteen seurannan ja sitä koskevien valvontatoimien tukemiseksi. Näin haluttiin varmistaa yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus pankkien välillä ja valvojan arviointiprosessissa. Myös muita poikkeuksellisia rakennepäivityksiä toteutettiin järjestelmän käytettävyyden ja suorituskyvyn parantamiseksi. Lisäksi IMAS-järjestelmä mukautettiin EKP:n pankkivalvonnan uudistettuun organisaatiorakenteeseen sopivaksi. Vuonna 2019 käyttöön otettua IDRA (IMAS Data Reporting and Analytics) ‑tietokantaa päivitettiin tänä vuonna uusilla toiminnoilla, joilla valvojan arviointiprosessia tukevia valvontatietoja voidaan poimia ja analysoida. Lokakuussa 2020 otettiin käyttöön uusi IMAS-verkkopalvelu, jonka kautta valvottavat laitokset voivat tietoturvallisesti toimittaa soveltuvuusarviointia koskevat hakemukset pankkivalvojille. IMAS-verkkopalvelu tuo valvottaville laitoksille lisää avoimuutta pankkivalvonnan käsittelyjen etenemisestä. Valvojien näkökulmasta se puolestaan vähentää operatiivista riskiä ja manuaalista käsittelytyötä.


6 Valvonnan kustannukset

6.1 Vuoden 2020 kustannukset

YVM-asetuksen mukaan EKP:llä on oltava riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa pankkivalvontatehtävänsä tehokkaasti. Resurssit rahoitetaan valvontamaksuilla, joita EKP perii valvonnassaan olevilta laitoksilta.

Pankkivalvontatehtäviin liittyvät kustannukset on erotettu selkeästi muista kustannuksista EKP:n talousarviossa, ja ne koostuvat EKP:n pankkivalvontatehtävien suorista toimintakuluista. Valvontatehtävissä hyödynnetään myös EKP:n muiden toimialojen tarjoamia yhteisiä tukipalveluja.[84]

EKP:n neuvostolla on määräysvalta talousarviota koskevissa asioissa. Se hyväksyy EKP:n vuotuisen talousarvion johtokunnan esityksen pohjalta kuultuaan pankkivalvontaan liittyvissä asioissa valvontaelimen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. EKP:n neuvostoa avustaa budjettikomitea, jossa on edustajia kaikista eurojärjestelmän kansallisista keskuspankeista ja EKP:stä. Budjettikomitea avustaa EKP:n neuvostoa arvioimalla EKP:n talousarvion suunnittelu- ja seurantaraportit.

Vuonna 2020 EKP:n pankkivalvonnan toteutuneet menot olivat 535,3 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 6

EKP:n pankkivalvontatehtävien kustannukset toimialan mukaan (2018–2020)

(miljoonaa euroa)

Lähde: EKP.
Huom. Pyöristysten vuoksi kokonaissummat ja välisummat eivät välttämättä täsmää.

Vuoden 2019 pankkivalvonnan toimintakertomuksessaan, joka julkaistiin maaliskuussa 2020, EKP arvioi vuoden 2020 valvontakustannusten mahdollisesti nousevan 603,7 miljoonaan euroon. Kuten aiemmin tässä toimintakertomuksessa on mainittu, EKP joutui vuonna 2020 priorisoimaan toimintojaan merkittävästi uudelleen koronaviruspandemian vuoksi. Tämä näkyy toteutuneissa kustannuksissa. Paikalla tehtäviä valvontatehtäviä, joita ovat esimerkiksi säännölliset vierailut pankeissa ja paikalla tehtävät tarkastukset, yksinkertaistettiin tuntuvasti, joten säännölliset kulut esimerkiksi matkoista vähenivät huomattavasti. Lisäksi suunnitelmissa ollutta Euroopan pankkiviranomaisen toteuttamaa EU:n laajuista stressitestiä lykättiin.

Taulukossa 6 esitetyn jaottelun perusteella EKP määrittää vuotuiset kulut, jotka katetaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä valvontamaksuilla. Maksun suuruus määräytyy sen mukaan, onko laitos merkittävä vai vähemmän merkittävä. Valvontamaksuasetuksen artiklassa 8 esitetty menetelmä[85] vuosikustannusten jakamiseksi merkittävien ja vähemmän merkittävien laitosten kesken perustuu siihen, että yhteisiä valvontakysymyksiä käsittelevistä toiminnoista ja asiantuntijapalveluista aiheutuvat kulut kohdennetaan merkittäville ja vähemmän merkittäville laitoksille niiden valvonnasta aiheutuvien kokonaiskulujen mukaisessa suhteessa. Kumpaankin toimintoon sisältyy myös osuus EKP:n yhteisten tukipalveluiden käytöstä aiheutuneista kuluista.

EKP on vahvasti sitoutunut avoimuuden ja tilivelvollisuuden noudattamiseen, ja EKP:n pankkivalvonnan kuluraportointia on muokattu näiden periaatteiden mukaisesti. Taulukossa 7 on aiempaa yksityiskohtaisempia kulutietoja tehtävien mukaan jaoteltuna. Tehtävät ovat

  • jatkuva valvonta ja yleisvalvonta, johon sisältyvät kulut EKP:n osallistumisesta yhteisiin valvontaryhmiin sekä vähemmän merkittävien pankkien ja pankkiryhmittymien epäsuoraan valvontaan
  • EKP:n osallistuminen paikalla tehtäviin tarkastuksiin, mukaan lukien cross-border-tyyppisten ryhmien tekemät tarkastukset
  • politiikka-, neuvonta- ja sääntelytehtävät, mukaan lukien merkittävyysarvioinnit, toimiluvat, yhteistyö muiden elinten kanssa, menetelmätyö ja suunnittelu, valvonnan laadunvarmistus, valvontapäätösten täytäntöönpano ja seuraamusmenettelyt
  • kriisinhallinta

EKP:n kustannuksissa näkyy pandemiakriisin aiheuttama valvontaprioriteettien muutos

  • makrovakaustehtävät, mukaan lukien stressitesteihin ja valvontapolitiikkaan liittyvät tehtävät
  • raportoitavien valvontatietojen pohjalta tapahtuva valvontatilastointi
  • valvontaelimen päätöksenteko, valvontaelimen sihteeristö ja oikeudelliset palvelut.

Taulukko 7

EKP:n pankkivalvontatehtävien toteutuneet kustannukset (tehtäväkohtaiset tiedot)

(miljoonaa euroa)

Lähde: EKP.
Huom. Pyöristysten vuoksi kokonaissummat ja välisummat eivät välttämättä täsmää.

Vuonna 2020 merkittävien ja vähemmän merkittävien laitosten valvontatoimiin liittyvät matkakulut ja konsultointipalveluiden kulut vähenivät. Tietojen hallintaan, päätöksentekoon, politiikkatoimintoihin ja yleisvalvontaan liittyvät kulut puolestaan kasvoivat. Muiden toimintakulujen vähenemisen vastapainoksi budjetoitujen työpaikkojen määrä kasvoi, kuten osassa 5.1 mainitaan.

Matkakulut vähenivät yli 80 prosenttia vuonna 2020 ja olivat 2,4 miljoonaa euroa. Sisäisten resurssien lisäksi EKP käyttää valvontatehtävissä tilapäisen resurssipulan helpottamiseksi myös ulkoisten konsulttien palveluita joko erillisinä tai sisäisten resurssien ohjaamina asiantuntijapalveluina. Vuonna 2020 EKP käytti yhteensä 30,4 miljoonaa euroa pankkivalvonnan ydintoimintoihin liittyviin konsultointipalveluihin, mikä oli 38,3 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Vähenemisen tärkein syy oli sisäisten mallien erityisarvioinnin päättyminen vuonna 2020. Ulkoisten resurssien kustannukset olivat 3,3 miljoonaa euroa vuonna 2020, kun ne edellisenä vuonna olivat 34,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 käytettiin 14,6 miljoonaa euroa kattavissa arvioinneissa tarvittaviin ulkoisiin resursseihin ja 0,3 miljoonaa euroa brexit-valmisteluihin. Tavanomaisissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa tarvittaviin ulkoisiin resursseihin käytettiin 4,6 miljoonaa euroa. Tähän sisältyivät myös cross-border-tyyppisten ryhmien tekemät tarkastukset. Näitä tehtäviä kuvataan tarkemmin osassa 1.

Kaavio 30

EKP:n pankkivalvontatehtävien kustannukset kululajin mukaan

Lähde: EKP.
Huom. Pyöristysten vuoksi kokonaissummat ja välisummat eivät välttämättä täsmää.

Entistä yksityiskohtaisemman, tehtäväkohtaisen raportoinnin lisäksi EKP raportoi kustannuksia nyt myös kululajin mukaan. Perustana ovat suoraan pankkivalvontatehtävistä aiheutuvat kulut ja yhteisten tukipalveluiden käyttö. Kululajin mukaisessa raportoinnissa painottuu kulun käyttötarkoitus, ja tukena on uudistettu, tehokkaamman raportoinnin mahdollistava kulujen kohdistamisjärjestelmä.

Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvat kulut koostuvat seuraavista kululajeista: pankkivalvonnan ydintoimintojen henkilöstökulut, valvontahankkeiden kulut (esimerkiksi brexitiin ja kattaviin arviointeihin liittyvät kulut), muut toimintakulut, kuten työmatkat ja koulutus, sekä pankkivalvonnan tietojärjestelmien kulut (esimerkiksi IMAS- ja STAR-järjestelmät).

Yhteiset tukipalvelut ovat palveluita, joita käyttävät sekä EKP:n keskuspankkitoiminnot että pankkivalvontatoiminnot, ja niihin sisältyvät esimerkiksi toimitilapalvelut, henkilöstöhallinnon palvelut, yhteiset tietotekniikkapalvelut, yhteiset oikeudelliset palvelut, sisäisen tarkastuksen palvelut ja hallintopalvelut sekä viestintä- ja käännöspalvelut. Yhteisten tukipalveluiden kulut jaetaan kummankin niitä käyttävän EKP:n toiminnon kesken, ja kulujen kohdistamisessa sovelletaan alan vakiintuneita mittareita, joita ovat esimerkiksi kokoaikaisten työpaikkojen määrä, toimitilan määrä ja käännöspyyntöjen määrä. EKP pyrkii jatkuvasti tehostamaan toimintaansa, joten myös kulujen kohdistamisen mittareita kehitetään kaiken aikaa.

Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuneet kulut olivat vuonna 2020 kaikkiaan 284,5 miljoonaa euroa eli 53 prosenttia toteutuneista kuluista, jotka olivat 535,3 miljoonaa euroa. Yhteisten tukipalveluiden määrä oli 250,8 miljoonaa euroa eli 47 prosenttia toteutuneista kuluista. Vuonna 2020 lähes kaikki vajaakäyttö edellisenä vuonna julkistettuun kuluarvioon nähden liittyi suoraan pankkivalvonnasta aiheutuneisiin kuluihin. Yhteisten tukipalveluiden kysyntä pysyi suurena, mikä tarkoittaa, että toteutuneet kulut olivat 100 prosenttia arvioiduista kuluista. Esimerkiksi yhteisille tietotekniikkapalveluille oli runsaasti kysyntää, koska suurin osa henkilöstöstä oli etätöissä. Myös toimitilapalveluiden käyttö oli runsasta. Toimitilapalveluiden kustannuksista suuri osa on kiinteitä kuluja, ja jotkin menot priorisoitiin uudelleen, jotta työympäristön turvallisuus EKP:n toimitiloissa voitiin varmistaa.


6.2 Valvontamaksut vuonna 2021

EKP:n valvontatehtävistä aiheutuvien kulujen odotetaan palaavan tavanomaiselle tasolle vuonna 2021

EKP varautuu edelleen reagoimaan joustavasti ulkoisiin tekijöihin, joten vuoden 2021 pankkivalvonnan suunnitteluun ja prioriteetteihin liittyy edelleen runsaasti epävarmuutta. Tällä hetkellä on odotettavissa, että pankkivalvonnan ydintoiminnoista välittömästi johtuvat menot palaavat tavanomaisemmalle tasolle. Niinpä valvontakulujen odotetaan vuonna 2021 kasvavan 11 prosenttia vuoden 2020 toteutuneisiin kuluihin nähden, mikä kuitenkin on 2 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2020 arvioidut kulut.

Taulukko 8

EKP:n pankkivalvonnan arvioidut kustannukset toimialan mukaan vuonna 2021

(miljoonaa euroa)

Lähde: EKP.
Huom. Pyöristysten vuoksi kokonaissummat ja välisummat eivät välttämättä täsmää.

Vuoden 2021 valvontamaksu, joka peritään vuonna 2022, selviää vasta valvontamaksukauden päätyttyä. Se muodostuu koko vuoden toteutuneista pankkivalvontakustannuksista, ja sitä oikaistaan edellisillä valvontamaksukausilla yksittäisille pankeille hyvitetyillä tai niiltä kerätyillä määrillä sekä viivästyskoroilla ja maksuilla, jotka eivät olleet perittävissä. Perittävien valvontamaksujen kokonaismäärästä merkittävien laitosten arvioitu osuus on 93 prosenttia ja vähemmän merkittävien laitosten osuus 7 prosenttia.

Taulukko 9

Vuoden 2021 perittävien valvontamaksujen arvioitu kokonaismäärä

(miljoonaa euroa)

Lähde: EKP.
Huom. Pyöristysten vuoksi kokonaissummat ja välisummat eivät välttämättä täsmää.


6.3 Valvontamaksukaudella 2020 sovellettava lainsäädäntö

Lainsäädännöllinen perusta vuosittaisille valvontamaksuille, joita EKP kerää valvontatehtävistä aiheutuvien kustannustensa kattamiseksi, on määritetty YVM-asetuksen lisäksi valvontamaksuasetuksessa. Valvontamaksuasetukseen ja siihen liittyvään EKP:n päätökseen[86] on kirjattu menetelmät, joilla vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärä määritetään, kunkin pankin maksettavaksi tuleva valvontamaksu lasketaan ja valvontamaksut peritään.


6.4 EKP:n valvontamaksuasetuksen muutosten toteuttaminen

Vuonna 2020 EKP siirtyi jälkilaskutukseen todellisten kustannusten pohjalta

Vuonna 2020 EKP siirtyi valvontamaksujen jälkilaskutukseen ja toteutti EKP:n valvontamaksuasetuksen vuonna 2019 valmistuneeseen uudelleentarkasteluun perustuvat muutokset. Tämän vuoksi vuotuisia valvontamaksuja valvontamaksukaudelta 2020 ei laskutettu vuonna 2020, vaan ne laskutetaan alustavan suunnitelman mukaan toukokuussa 2021. Lisäksi siirryttäessä ennakoivasta laskutuksesta jälkilaskutukseen otetaan huomioon valvontamaksukauden 2019 ylijäämä.

Uudistetun valvontamaksuasetuksen muutosten toteuttaminen on edennyt hyvin. Uuden käytännön mukaan EKP julkaisee valvontamaksuilmoitukset kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja muutoksen edellyttämät tekniset muutokset ovat viimeistelyvaiheessa. Myös EKP:n muun raportoinnin yhteydessä keräämien valvontatietojen uudelleenkäyttö on toteutettu. Sen tuloksena valvontamaksutekijöitä koskevien tietojen erillisilmoitus poistuu yli 90 prosentilta valvottavista laitoksista ja ryhmittymistä. Uuteen menettelyyn sisältyy pidennetty 15 päivän kommentointijakso, jonka aikana pankit voivat lähettää muutoksia valvontamaksutekijöitä koskeviin tietoihinsa. Tämä menettely otettiin käyttöön tammikuun 2021 puolivälissä. Lisäksi perustettiin uusi ilmoitusmenettely sellaisille valvottaville ryhmittymille, jotka päättivät, että euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden varat suljetaan pois valvontamaksun laskennasta. EKP:n päätöksen[87] mukaan ryhmittymien tuli ilmoittaa edellä mainitusta päätöksestään EKP:lle viimeistään 30.9.2020. EKP myönsi 8.12.2020 kertaluonteisen poikkeuksellisen pidennyksen tähän määräaikaan ja salli valvottavien yhteisöjen ilmoittaa päätöksestään viimeistään 30.12.2020. Tällä kertaluonteisella poikkeuksella vuoden 2020 valvontamaksukauteen haluttiin huomioida se, että uudistetun valvontamaksuasetuksen mukainen uusi ilmoitusmenettely otettiin käyttöön aikana, jolloin koronaviruspandemia oli aiheuttanut monille pankeille haittaa ja häiriöitä niiden menettelytapoihin. Vuonna 2021 määräaika palautuu normaaliksi ja on siis 30.9.2021. Ilmoitusmenettelyn helpottamiseksi tulevilla valvontamaksukausilla EKP suunnittelee sen automatisointia.


6.5 Vuoden 2020 valvontamaksukaudelta perittävien valvontamaksujen kokonaismäärä

EKP perii 514,3 miljoonaa euroa valvontamaksuja vuodelta 2020

Vuonna 2021 peritään valvontamaksuja valvontamaksukaudelta 2020 yhteensä 514,3 miljoonaa euroa. Perusteena on vuoden 2020 toteutuneiden valvontakustannusten määrä, joka oli 535,3 miljoonaa euroa ja josta vähennettiin seuraavat määrät: 1) vuoden 2019 valvontamaksukaudelta[88] siirtyvä 22,0 miljoonan euron ylijäämä ja 2) edellisiltä valvontamaksukausilta yksittäisille pankeille hyvitetty 1,0 miljoonaa euroa (nettosumma) ja muut oikaisut, mukaan lukien viivästyskorot.

Valvontakustannukset jaetaan EKP:ltä edellytettävän valvonnan tiiviyden mukaan kahteen osaan, joista suurempi katetaan merkittäviltä valvottavilta laitoksilta perittävillä valvontamaksuilla ja pienempi vähemmän merkittäviltä laitoksilta perittävillä maksuilla.

Taulukko 10

Valvontatehtävistä saadut tulot yhteensä

(miljoonaa euroa)

Lähde: EKP.
Huom. Pyöristysten vuoksi kokonaissummat ja välisummat eivät välttämättä täsmää.


6.6 Pankkikohtaiset valvontamaksut

Pankkikohtaiset valvontamaksut lasketaan pankin taseen koon ja riskiprofiilin mukaan käyttämällä vuosittaisia valvontamaksutekijätietoja. Useimpien pankkien kohdalla valvontamaksutietojen viitepäivä on edellisen vuoden joulukuun 31. päivä. Jos pankki on valvontamaksukauden aikana ensimmäistä kertaa valvottavina korkeimmalla konsolidointitasolla[89], EKP ottaa huomioon pankin raportoimat kokonaisvarat ja kokonaisriskin lähinnä joulukuun 31. päivää olevana viitepäivänä ja laskee niiden perusteella vaihtelevan maksukomponentin kaikille kuukausille, joina pankki on ollut valvontamaksuvelvollinen. Pankkikohtainen valvontamaksu peritään vuosittain.

Kuvio 4

Vaihteleva maksukomponentti määräytyy pankin merkittävyyden ja riskiprofiilin mukaan

Valvontamaksu lasketaan korkeimmalla konsolidointitasolla yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa EU:n jäsenvaltioissa. Se muodostuu vaihtelevasta maksukomponentista ja vähimmäismaksukomponentista. Vähimmäismaksukomponentti lasketaan siten, että valvontamaksujen yhteenlasketusta määrästä 10 prosenttia jaetaan tasan kaikkien valvottavien pankkien kesken. Pienimpien merkittävien pankkien (kokonaisvarat 10 miljardia euroa tai vähemmän) vähimmäismaksukomponentti puolitetaan. Vuodesta 2020 lähtien vähimmäismaksukomponentti puolitetaan myös sellaisten pienten vähemmän merkittävien laitosten kohdalla, joiden kokonaisvarat ovat 1 miljardia euroa tai vähemmän.

Valvontamaksua on EKP:n valvontamaksuasetuksen artiklan 7 mukaan muutettava, jos korkeimmalla konsolidointitasolla olevassa valvottavassa yhteisössä tapahtuu jokin seuraavista muutoksista: 1) valvottavan yhteisön asema muuttuu merkittävästä vähemmän merkittäväksi tai päinvastoin, 2) yhteisölle myönnetään toimilupa uutena valvottavana yhteisönä tai 3) valvottavan yhteisön aiempi toimilupa perutaan. Edellisiin valvontamaksukausiin liittyvät muutokset, joista seurasi EKP:n uusi valvontamaksupäätös, olivat yhteensä 1,0 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämä määrä sisältyy vuonna 2021 laskutettaviin vuotuisiin valvontamaksuihin.

Lisätietoja valvontamaksuista on EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla. Sivuja päivitetään säännöllisesti, ja tiedot julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä.


6.7 Muut valvontatehtävistä saadut tulot

EKP:llä on oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville laitoksille, jos ne eivät noudata pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevia EU:n säädöksiä (tai EKP:n valvontapäätöksiä). Seuraamuksista saatavia tuottoja ei oteta huomioon vuotuisten valvontamaksujen laskennassa. Valvontamaksuasetuksessa vahvistetaan, että valvottavien laitosten kolmansille osapuolille maksamat vahingonkorvaukset tai EKP:lle maksamat sakot eivät vaikuta valvontamaksuun.

Seuraamuksista saatavat tuotot kirjataan tuloksi EKP:n tuloslaskelmaan. Vuonna 2020 valvottaville laitoksille ei määrätty sakkoja, joten niistä ei aiheutunut tuloja.[90]


7 Euroopan keskuspankin antamat säädökset

Euroopan keskuspankin antamia säädöksiä ovat asetukset, päätökset, suuntaviivat ja suositukset sekä ohjeet kansallisille toimivaltaisille valvontaviranomaisille (mainittu YVM-asetuksen artiklan 9 kohdan 1 alakohdassa 3 ja YVM-kehysasetuksen artiklassa 22). Tässä osassa esitetään EKP:n vuonna 2020 antamat pankkivalvontaa koskevat säädökset. Ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja/tai EKP:n verkkosivuilla. Mukana ovat YVM-asetuksen artiklan 4 kohdan 3 nojalla annetut säädökset sekä muut pankkivalvontaa koskevat säädökset.


7.1 EKP:n asetukset

EKP/2020/22
Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2020/605, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2020, valvontaan liittyvien rahoitustietojen raportoinnista annetun asetuksen (EU) 2015/534 muuttamisesta (EUVL L 145, 7.5.2020, s. 1)


7.2 Muut EKP:n säädökset

EKP/2020/1
Euroopan keskuspankin suositus, annettu 17 päivänä tammikuuta 2020, osingonjakopolitiikasta (EUVL C 30, 29.1.2020, s. 1)

EKP/2020/16
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2020/497, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2020, tiettyjen tietojen kirjaamisesta yhteisötietorekisteriin kansallisissa toimivaltaisissa viranomaisissa (EUVL L 106, 6.4.2020, s. 3)

EKP/2020/19
Euroopan keskuspankin suositus, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2020, osingonjaosta COVID-19-pandemian aikana ja suosituksen EKP/2020/1 kumoamisesta (EUVL C 102I, 30.3.2020, s. 1)

EKP/2020/30
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1015, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020, tiiviin yhteistyön aloittamisesta Euroopan keskuspankin ja Българска народна банкаn (Bulgarian keskuspankki) (EUVL L 224I, 13.7.2020, s. 1)

EKP/2020/31
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1016, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020, tiiviin yhteistyön aloittamisesta Euroopan keskuspankin ja Hrvatska Narodna Bankan välillä (EUVL L 224I, 13.7.2020, s. 4)

EKP/2020/32
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2020/978, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2020, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisen harkintavallan käytöstä vähemmän merkittävien laitosten suhteen erääntyneiden luottovelvoitteiden merkittävyyden arvioinnissa käytettävän kynnysarvon osalta (EUVL L 217, 8.7.2020, s. 5)

EKP/2020/35
Euroopan keskuspankin suositus, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2020, osingonjaosta covid-19-pandemian aikana ja suosituksen EKP/2020/19 kumoamisesta (EUVL C 251, 31.7.2020, s. 1)

EKP/2020/39
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1331, annettu 15 päivänä syyskuuta 2020, sopivuutta ja luotettavuutta koskevia delegoituja päätöksiä tekevien yksikönpäälliköiden nimittämisestä ja päätöksen (EU) 2017/936 kumoamisesta (EUVL L 312, 25.9.2020, s. 34)

EKP/2020/40
Euroopan keskuspankin päätös 2020/1332, annettu 15 päivänä syyskuuta 2020, valvottavien yhteisöjen merkittävyyttä koskevia delegoituja päätöksiä tekevien yksikönpäälliköiden nimittämisestä ja päätöksen (EU) 2017/937 kumoamisesta (EUVL L 312, 25.9.2020, s. 36)

EKP/2020/41
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1333, annettu 15 päivänä syyskuuta 2020, omia varoja koskevia delegoituja päätöksiä tekevien yksikönpäälliköiden nimittämisestä ja päätöksen (EU) 2018/547 kumoamisesta (EUVL L 312, 25.9.2020, s. 38)

EKP/2020/42
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1334, annettu 15 päivänä syyskuuta 2020, kansallisessa lainsäädännössä annettuihin valvontavaltuuksiin liittyviä delegoituja päätöksiä tekevien yksikönpäälliköiden nimittämisestä ja päätöksen (EU) 2019/323 kumoamisesta (EUVL L 312, 25.9.2020, s. 40)

EKP/2020/43
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1335, annettu 15 päivänä syyskuuta 2020, yksikönpäälliköiden nimittämisestä tekemään delegoituja päätöksiä EU:n laajuisen toimiluvan antamisesta, määräosuuksien hankkimisesta ja luottolaitosten toimilupien peruuttamisesta sekä päätöksen (EU) 2019/1377 kumoamisesta (EUVL L 312, 25.9.2020, s. 42)

EKP/2020/44
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1306, annettu 16 päivänä syyskuuta 2020, tiettyjen keskuspankkiin liittyvien vastuiden jättämisestä väliaikaisesti vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle covid-19-pandemian vuoksi (EUVL L 305, 21.9.2020, s. 30)

EKP/2020/62
Euroopan keskuspankin suositus, annettu 15 päivänä joulukuuta 2020, osingonjaosta covid-19-pandemian aikana ja suosituksen EKP/2020/35 kumoamisesta (EUVL C 437, 18.12.2020, s. 1)

Euroopan keskuspankin valvontaelimen työjärjestykseen 23 päivänä heinäkuuta 2020 tehtävä muutos (EUVL L 241, 27.7.2020, s. 43)

© Euroopan keskuspankki, 2021

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0
Internet www.bankingsupervision.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu ei-kaupallisiin ja opetustarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Tässä toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen määräpäivä oli 31.12.2020.

Termien selityksiä (vain englanniksi) on pankkivalvonnan sanastossa.

HTML ISBN 978-92-899-4709-1, ISSN 2443-5864, doi:10.2866/505019, QB-BU-21-001-FI-Q


[2]Lisätietoja vakavaraisuuden kehittymisestä: ks. ”2020 SREP aggregate results”.
[3]Ks. kehikko 1.
[5]Tietojärjestelmä- ja kyberriskejä käsitellään tarkemmin osassa 1.2.6.
[7]Vähemmän merkittävien laitosten arviointia käsitellään tarkemmin osassa 1.4.
[8]Ks. myös osa 1.2.1.
[9]Vuoden 2020 kolmannen neljänneksen luku on korotettu vuositasolle.
[10]Ks. kehikko 1.
[11]Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/876, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 150, 7.6.2019, s. 1).
[13]Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet 23.7.2020, jotka koskevat vuoden 2020 pragmaattista valvojan arviointiprosessia covid-19-kriisin seurauksena (EBA/GL/2020/10).
[16]Järjestämättömien saamisten käsittelyä koskevien ohjeiden mukaan niiden merkittävien laitosten, joilla on paljon järjestämättömiä saamisia, tulee toimittaa järjestämättömiä saamisia ja ulosmitattuja omaisuuseriä koskeva vähentämisstrategia sekä määrittää salkkukohtaiset vähentämistavoitteet keskipitkällä aikavälillä ja päivittää ne vuosittain.
[18]Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet 2.4.2020 covid-19-kriisin vuoksi lainan takaisinmaksuihin sovellettavista lainsäädännöllisistä ja muista kuin lainsäädännöllisistä lykkäyksistä ((EBA/GL/2020/02).
[19]Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet 31.10.2018 järjestämättömien saamisten ja lainanhoitojoustosaamisten käsittelystä (EBA/GL/2018/06).
[20]Kyberhäiriötilanne eli tunnistettu mahdollinen tietoturvapoikkeama (olipa kyseessä kyberhyökkäys tai muu häiriötilanne) on raportoitava EKP:lle, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: 1) mahdollinen taloudellinen vaikutus on vähintään 5 miljoonaa euroa tai 0,1 prosenttia ydinpääomasta, 2) häiriötilanteesta on tiedotettu julkisuudessa tai se aiheuttaa mainehaittaa, 3) häiriötilanne on eskaloitu tietohallintojohtajalle normaalin raportoinnin ulkopuolella, 4) pankki on ilmoittanut häiriötilanteesta tietoturvatiimille, tietoturvaviranomaiselle tai poliisille, 5) kriisin jälkeiset elvytysmenettelyt tai liiketoiminnan jatkuvuusmenettelyt on käynnistetty tai tietoturvavakuutusilmoitus on tehty, 6) lainsäädännön tai sääntelyn vaatimuksista on poikettu tai 7) pankki päättää sisäisten kriteerien ja asiantuntija-arvioiden (mukaan lukien arvio mahdollisesta rahoitusjärjestelmän laajuisesta vaikutuksesta) perusteella tehdä ilmoituksen EKP:lle.
[22]Effective Practices for Cyber Incident Response and Recovery, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä, 20.4.2020.
[23]Principles for operational resilience, Baselin pankkivalvontakomitea, elokuu 2020.
[24]Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet 29.11.2019 tieto- ja viestintätekniikka- (ICT) sekä turvallisuusriskien hallinnasta (EBA/GL/2019/04).
[25]Ks. esim. ”Brexit: time to move to post-Brexit business models”, Supervision Newsletter, EKP:n pankkivalvonta, 12.2.2020 ja ”Brexit: banks should prepare for year-end and beyond”, Supervision Newsletter, EKP:n pankkivalvonta, 18.11.2020.
[26]Mukaan lukien sisäisten mallien erityisarvioinnin perusteella annetut päätökset ja pois lukien liitännäisehtoja koskevat jatkopäätökset.
[27]Otoksena oli 134 paikalla tehtävää tarkastusta, joiden loppuraportit on julkaistu lokakuun 2019 ja lokakuun 2020 välisenä aikana.
[28]Edellisiin vuosiin verrattuna määrät ovat pienemmät, mikä johtuu paikalla tehtävien tarkastusten keskeytymisestä koronaviruspandemian vuoksi.
[29]Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet 23.7.2020, jotka koskevat vuoden 2020 pragmaattista valvojan arviointiprosessia covid-19-kriisin seurauksena (EBA/GL/2020/10).
[30]Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet 2.4.20202 covid-19-kriisin vuoksi lainan takaisinmaksuihin sovellettavista lainsäädännöllisistä ja muista kuin lainsäädännöllisistä lykkäyksistä (EBA/GL/2020/02).
[31]Vähemmän merkittävien laitosten yhteiset valvontamenetelmät perustuvat Euroopan pankkiviranomaisen ohjeisiin valvojan arviointiprosessin (SREP) yhteisistä menettelyistä ja menetelmistä, ja ne rakentuvat EKP:n pankkivalvonnan käytännöille merkittävien laitosten valvonnassa sekä nykyisille kansallisille käytännöille. Vuonna 2019 näitä yhteisiä menetelmiä sovellettiin tarkimmin valvottaviin vähemmän merkittäviin laitoksiin, ja vuodesta 2020 lähtien niitä on tarkoitus soveltaa kaikkiin vähemmän merkittäviin laitoksiin.
[32]Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).
[33]Nämä laitokset ovat BNP Paribas, Deutsche Bank, Groupe BPCE, Groupe Crédit Agricole, ING Bank, Santander, Société Générale ja UniCredit.
[34]YVM-asetuksen artiklan 5 kohdan 2 nojalla EKP voi asettaa pankeille kansallisten valvontaviranomaisten vaatimuksiin nähden korkeampia pääomavaatimuksia ja ottaa käyttöön muita tiukennettuja toimia järjestelmäriskien tai makrovakautta uhkaavien riskien ehkäisemiseksi.
[35]Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 27 päivänä toukokuuta 2020, osingonjaon rajoittamisesta covid-19-pandemian aikana (EJRK/2020/7) (EUVL C 212, 26.6.2020, s. 1).
[37]Ks. ”EKP julkaisee ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan”, EKP:n lehdistötiedote, 27.11.2020.
[38]Jo kolmantena peräkkäisenä vuonna EKP on määrittänyt ilmastoriskit keskeiseksi riskitekijäksi yhteisen valvontamekanismin riskikartassa.
[39]Ks. myös valvontaelimen puheenjohtajan Andrea Enrian puhe European Central Bank Climate and Environmental Risks Webinar -tapahtumassa 17.6.2020.
[40]ECB report on banks’ ICAAP practices sisältää perusteellisen analyysin ilmastoriskeistä.
[41]Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 468/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EUVL 141, 14.5.2014, s. 1).
[42]Merkittävyyskriteerit on esitetty YVM-asetuksen artiklan 6 kohdassa 4.
[43]Joulukuussa 2020 julkaistuun merkittävien ja vähemmän merkittävien laitosten luetteloon vaikuttivat ennen 30.11.2020 laitoksille ilmoitetut merkittävyyspäätökset sekä ennen 1.11.2020 voimaan tulleet ryhmärakenteen muutokset ja muut muutokset.
[44]Valvottavien laitosten määrän väheneminen johtuu laskentamenetelmän muutoksesta ja liittyy erityisesti kolmeen laitokseen Slovakiassa.
[45]Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1). Ks. myös ”ECB has assessed that AS PNB Banka in Latvia was failing or likely to fail”, EKP:n lehdistötiedote, 15.8.2019.
[46]Luku sisältää myös pienen määrän hallintoelimen jäsenmäärän kasvattamista koskevia hakemuksia.
[47]Osassa päätöksistä käsitellään useampaa kuin yhtä lupamenettelyä (esim. saman merkittävän laitoksen useiden hallintoelinten jäsenten soveltuvuusarviointi tai merkittävän omistusosuuden hankinta useista eri tytäryhtiöistä saman liiketoimen yhteydessä). Joissakin (pääasiassa sijoittautumisoikeuden käyttöä ja toimiluvan raukeamista koskevissa) lupamenettelyissä ei vaadita EKP:n virallista päätöstä.
[48]Nämä päätökset liittyvät sellaisiin menettelyihin, joihin sovelletaan Euroopan keskuspankin päätöstä (EU) 2017/935, annettu 16 päivänä marraskuuta 2016, sopivuutta ja luotettavuutta koskevien päätösten tekemistä sekä sopivuutta ja luotettavuutta koskevien vaatimusten arviointia koskevan toimivallan siirtämisestä (EKP/2016/42) (EUVL L 141, 1.6.2017), sekä Euroopan keskuspankin päätöstä (EU) 2019/1376, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2019, EU:n laajuisen toimiluvan antamista, määräosuuksien hankkimista ja luottolaitosten toimilupien peruuttamista koskevien päätöksentekovaltuuksien siirtämisestä (EKP/2019/23) (EUVL L 224, 28.8.2019).
[49]”Rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä” tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY artiklan 2 kohdan 15 mukaan ”emoyritystä, joka on muu kuin säännelty yritys ja joka yhdessä tytäryhtiöidensä, joista vähintään yksi on sellainen säännelty yritys, jonka pääkonttori on yhteisössä, ja muiden yritysten kanssa muodostaa finanssiryhmittymän”. YVM-kehysasetuksen artiklan 2 kohdan 20 mukaisesti rahoitusalan sekaholdingyhtiö katsotaan valvottavaksi ryhmittymäksi, jos se täyttää mainitun asetuksen artiklan 2 kohdan 21 alakohdassa b säädetyt ehdot.
[50]Ks. osa 5.3.
[52]”Riskienhallinta ja sisäinen valvonta” sisältää yhteisöltä vaaditut mekanismit tai prosessit sellaisten riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja raportoimiseksi, joille se on tai saattaa olla alttiina. ”Ylimmän hallintoelimen toiminnot” viittaa siihen, missä määrin ne henkilöt, jotka tosiasiallisesti johtavat laitoksen liiketoimintaa tai joilla on toimivalta vahvistaa laitoksen strategia, tavoitteet ja yleiset linjaukset sekä valvoa ja seurata johdon päätöksentekoa, noudattavat velvollisuuksiaan.
[53]Ks. ”FAQs on ECB supervisory measures in reaction to the coronavirus”, viimeisin päivitys 15.12.2020.
[54]Kokonaiselvytyskapasiteetti (overall recovery capacity, ORC) kuvaa, missä laajuudessa pankki kykenee toipumaan kriisitilanteesta suunnitelmassa määritettyjen elvytysvaihtoehtojen avulla.
[55]Lisätietoja koronaviruspandemian vaikutuksesta pankkien kokonaiselvytyskapasiteettiin on artikkelissa ”COVID-19 exposes weaknesses in banks’ recovery plans”, Supervision Newsletter, helmikuu 2021.
[56]Ks. A. Enria ja E. Fernandez-Bollo, ”Fostering the cross-border integration of banking groups in the banking union”, valvontablogi, EKP:n pankkivalvonta, lokakuu 2020.
[57]Ks. osa 3.1.
[58]Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1015, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020, tiiviin yhteistyön aloittamisesta Euroopan keskuspankin ja Българска народна банкаn (Bulgarian keskuspankki) välillä (EKP/2020/30) (EUVL L 224I, 13.1.2020, s. 1) ja Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1016, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020, tiiviin yhteistyön aloittamisesta Euroopan keskuspankin ja Hrvatska Narodna Bankan välillä (EKP/2020/31) (EUVL L 224I, 13.7.2020, s. 4). Samanaikaisesti astui voimaan sopimus Bulgarian levin ja Kroatian kunan osallistumisesta ERM II ‑valuuttakurssimekanismiin.
[59]Ks. ”ECB to conduct comprehensive assessment of five Croatian banks”, EKP:n lehdistötiedote, 5.6.2020.
[60]Bulgarian osalta kattava arviointi saatiin päätökseen 26.7.2019, kuten EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksessa 2019 kerrottiin.
[62]Ks. ”Basel Committee coordinates policy and supervisory response to Covid-19”, Baselin pankkivalvontakomitean lehdistötiedote, 20.3.2020.
[64]Ks. ”Basel Committee sets out additional measures to alleviate the impact of Covid-19”, Baselin pankkivalvontakomitean lehdistötiedote, 3.4.2020.
[66]Artikla 16, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).
[68]Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43).
[70]Yksi keskeinen periaate oli, että jos toimistossa on enemmän kuin 15 työntekijää (budjetoidut kokoaikaiset työpaikat), on syytä harkita osaston perustamista. Laitoskohtaisen suoran valvonnan toimialoilla osasto voidaan perustaa, jos työntekijöitä on vähintään kuusi. Muilla pankkivalvonnan toimialoilla osasto voidaan perustaa, jos työntekijöitä on 8-10. Näin osastojen ja toimistojen johtamista voidaan yhtenäistää.
[71]Ks.”EKP:n toteuttaman pankkien kriisinhallintatoiminnan tehokkuus”, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, erityiskertomus, nro 02/2018, liite 1.
[72]Ohjauskomitea avustaa valvontaelintä sen toiminnassa ja valmistelee sen kokoukset. Oikaisulautakunnan jäsenet ovat valvontaelimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, yksi EKP:n edustaja ja viisi kansallisten valvontaviranomaisten edustajaa. Valvontaelin nimittää viisi kansallisten valvontaviranomaisten edustajaa vuodeksi kerrallaan, ja käytettävän vuorottelujärjestelmän tarkoitus on varmistaa kaikkien maiden tasapuolinen edustus.
[73]Päätökset, jotka loppuunsaatettiin tai hyväksyttiin raportointijakson aikana. Valvontapäätösten määrä ei ole sama kuin EKP:lle raportointijakson aikana virallisesti ilmoitettujen lupahakemusten määrä.
[74]Näistä 196 päätöstä oli päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen yksikönpäälliköiden hyväksymiä.
[75]Valvontaelimen työjärjestyksen artiklan 6.7. mukaan valvontaelin voi tehdä päätöksiä myös kirjallisella menettelyllä, ellei vähintään kolme valvontaelimen äänioikeutettua jäsentä sitä vastusta. Tällaisessa tapauksessa asia on kirjattava valvontaelimen seuraavan kokouksen esityslistalle. Kirjallinen menettely edellyttää yleensä vähintään viittä työpäivää valvontaelimen kunkin jäsenen harkintaa varten.
[76]Oikaisulautakunta on EKP:n elin, jonka tehtävänä on hakijoiden oikaisupyyntöjen pohjalta käsitellä uudelleen EKP:n valvontapäätöksiä. Oikaisulautakunnan jäsenet ovat riippumattomia EKP:stä. Oikaisulautakunnassa on viisi jäsentä: Jean-Paul Redouin (puheenjohtaja), Concetta Brescia Morra (varapuheenjohtaja), Javier Arístegui, André Camilleri ja Gerd Häusler. Varajäseniä on kaksi, René Smits ja Ivan Šramko.
[77]Ks. YVM-kehysasetuksen artiklan 24 kohta 7.
[78]Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/856, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2015, yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista (EKP/2015/12) (EUVL L 135, 2.6.2015, s. 29).
[79]Artiklat 11, 12 ja 17 Euroopan keskuspankin ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeissa.
[80]EKP:n päätöksessä EKP/2014/39 säädetään myös organisatorisesta eriyttämisestä.
[81]Euroopan keskuspankin päätös EKP/2014/39, annettu 17 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan keskuspankin rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen toteuttamisesta (EUVL L 300, 18.10.2014, s. 57).
[82]Vakavaraisuusasetuksessa säädetään luottolaitosten FINREP- ja COREP-raportointivaatimuksista. Tarkemmin ne on määritetty komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1). Tilinpäätösraportoinnin (FINREP) tarkoituksena on kerätä pankeilta tilinpäätöstietoja. Yleisen raportoinnin (COREP) avulla pankeilta kerätään pilarin 1 mukaisten pääomavaatimusten laskentaan liittyviä tietoja.
[83]YVM:n laajuinen tietokanta on hanke, jonka tarkoitus on entisestään virtaviivaistaa EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten asettamia valvontaraportoinnin vaatimuksia ja parantaa sisäistä hallintoa. Siihen kerätään tiedot suorassa valvonnassa oleville laitoksille lähetetyistä tietopyynnöistä niitä koskevan avoimuuden lisäämiseksi ja pankkien raportointirasitteen kartoittamiseksi.
[84]Yhteisiä tukipalveluja ovat muun muassa toimitila- ja henkilöstöhallinnon palvelut, muut hallintopalvelut, budjetointi- ja raportointipalvelut, kirjanpitopalvelut, oikeudelliset palvelut, viestintä- ja käännöspalvelut, sisäisen tarkastuksen palvelut, tilastopalvelut sekä tietotekniikkapalvelut.
[85]Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1163/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, valvontamaksuista (EKP/2014/41).
[86]Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/2158, annettu 5 päivänä joulukuuta 2019, valvontamaksutekijöitä koskevien tietojen keräämisessä ja määrittämisessä sovellettavasta metodologiasta ja sovellettavista menettelyistä EKP EKP/2019/38(EUVL L 327, 17.12.2019, s. 99).
[87]Ks. artikla 4, Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/2158.
[88]Vuoden 2020 valvontamaksukaudelle siirtyvä määrä on -22,0 miljoonaa euroa. Siitä -23,1 miljoonaa euroa kohdistuu merkittäville laitoksille tai ryhmittymille ja +1,1 miljoonaa euroa vähemmän merkittäville laitoksille tai ryhmittymille.
[89]Lokakuun 1. päivän jälkeen perustetuilta pankeilta peritään vähimmäismaksukomponentti vain täysien valvontakuukausien osalta.
[90]Lisätietoja on osassa 2.2.