Yhteiselle valvontamekanismille määritetään vuosittain valvontaprioriteetit, joihin kirjataan pankkivalvonnan kyseisen vuoden painopistealueet. Tässä asiakirjassa esitetään valvontaprioriteetit vuodelle 2020. Ne perustuvat arvioon valvottavien pankkien keskeisistä riskeistä nykyisessä talous-, sääntely- ja valvontaympäristössä.

EKP on määrittänyt pankkisektorin riskit yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Pohjana on käytetty yhteisten valvontaryhmien kokoamia tietoja, EKP:n mikro- ja makrovakausanalyyseja sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden raportteja. Tärkeimmiksi riskitekijöiksi katsottiin 1) euroalueen talouteen, poliittiseen kehitykseen ja velkakestävyyteen liittyvät haasteet, 2) pankkien liiketoimintamallien kestävyys sekä 3) kyberrikollisuus ja tietojärjestelmien heikkoudet. Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat järjestämättömiä saamisia koskevien strategioiden toteutusriski, luotonantokriteerien löystyminen, riskien uudelleenhinnoittelu rahoitusmarkkinoilla, pankkien rikkomukset / rahanpesu / terrorismin rahoitus, brexit, maailmantalouden näkymät ja geopoliittiset epävarmuustekijät, pankkien reaktiot sääntelyyn sekä ilmastonmuutokseen liittyvät riskit.[1]

EKP:n valvontaprioriteetit on päivitetty näiden tärkeimpien riskitekijöiden pohjalta, jotta pankit voivat puuttua riskeihin tehokkaasti. Yhteisen valvontamekanismin alkuvuosina oli välttämätöntä keskittyä pankkien taseiden korjaamiseen, mutta vähitellen valvonnan painopiste on siirtynyt yhä enemmän pankkien liiketoimintamallien kestävyyteen ja niiden kykyyn selviytyä riskeistä tulevaisuudessa. Valvonnalle on siksi määritetty uudet painopistealueet:

  • jatkuva taseiden kunnostaminen
  • riskinsietokyvyn vahvistaminen
  • muut prioriteetit.

Valvontaprioriteetit esitetään painopistealueittain.

1 Jatkuva taseiden kunnostaminen

Järjestämättömien saamisten käsittely

Vaikka euroalueella onkin edistytty järjestämättömien saamisten kannan supistamisessa, on näitä ongelmaluottoja kansainvälisen mittapuun mukaan edelleen runsaasti. Työtä ongelmaluottokannan supistamiseksi ja uusien ongelmaluottojen kertymisen estämiseksi jatketaan vuonna 2020. Asianosaisille laitoksille on laadittu yhtenäisten periaatteiden pohjalta pankkikohtaiset valvontaodotukset, joiden noudattamista seurataan. Tarkoituksena on, että taseissa vanhastaan olevien riskien vähentämisessä edistytään edelleen ja että järjestämättömien saamisten kannalle ja uusille ongelmaluotoille saadaan keskipitkällä aikavälillä sama riskisuoja.


Sisäisten luottoluokitusten menetelmään perustuvat mallit

Jatkuvalla valvonnalla pyritään varmistamaan, että sisäiset mallit, joita pankit käyttävät pääomavaatimustensa laskennassa, ovat asianmukaisia. Pankeissa suoritettiin tarkastuksia sisäisten mallien erityisarvioinnin yhteydessä, ja nyt keskitytään korjaamaan havaittuja puutteita. Lisäksi tarvitaan merkittäviä toimia, jotta pankkien luottoriskimallit saadaan Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) tuoreimpien vaatimusten mukaisiksi.[2]


Kaupankäyntisalkun riski ja omaisuuserien arvostaminen

Pankeissa suoritetaan edelleen tarkastuksia, joissa keskitytään erityisesti kaupankäyntisalkun riskeihin ja markkinariskeihin. Tarkastukset kohdistuvat ennen kaikkea pankkeihin, joilla on taseessaan monimutkaisia käypään arvoon arvostettavia rahoitusinstrumentteja. Tarkastusryhmien toimia pyritään kohdentamaan olennaisille riskialueille perusteellisten tarkastusten ja kohdeanalyysien avulla.


2 Riskinsietokyvyn vahvistaminen

EKP käynnistää useita valvontatoimia, joiden tavoitteena on parantaa pankkien kykyä selviytyä monenlaisista riskeistä, joista tässä mainitaan vain ilmeisimmät.


Luotonmyöntämiskriteerit ja saamisten laatu (esim. kiinteistöluotot ja velkarahoitus)

EKP jatkaa pankkien luotonmyöntämiskriteerien laadun arviointia. Tiedonkeruussa on pyritty havaitsemaan pankkien riskejä. Seuranta-analyysissa pyritään nyt ymmärtämään syvällisemmin niiden luotonmyöntämiskäytäntöjä ja ‑prosesseja. Analyysi voi johtaa pankkikohtaisiin valvontatoimiin. Lisäksi pankeissa tehdään tarkastuksia, joissa tutkitaan saamisten laatua tietyissä omaisuuseräluokissa (esim. liike- tai asuinkiinteistöluotot ja riskipitoinen velkarahoitustoiminta).


Pääoman- ja likviditeetinhallinta, sisäiset pääoman ja likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyt (ICAAP ja ILAAP) valvojan arviointiprosessissa

Luottolaitosten tärkeimpiä riskienhallinnan välineitä ovat niiden sisäiset pääoman riittävyyden arviointimenettelyt (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP) ja likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyt (Internal Liquidity Adequacy Assessment Process, ILAAP). EKP jatkaa työtä pankkien sisäisten menettelyjen parantamiseksi pyrkimällä yhdenmukaistamaan pankkien käsitykset menettelyihin kohdistuvista valvontaodotuksista. Pankeissa tehdään erityisesti pääoman riittävyyden arviointimenettelyihin kohdistuvia tarkastuksia. Lisäksi pyritään jakamaan enemmän tietoa pilarin 2 pääomavaatimusten taustalla olevista riskitekijöistä.


Liiketoimintamallien kestävyys

Euroalueen pankkien kannattavuutta nakertavat niiden taloudellinen toimintaympäristö, matala korkotaso, taseissa vanhastaan olevat ongelmat ja kilpailu niin pankkisektorin sisällä kuin sen ulkopuoleltakin. Digitalisaatio tuo mukanaan merkittäviä haasteita mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden tehostaa ja laajentaa liiketoimintaa. EKP jatkaa siksi pankkien liiketoimintamallien ja kannattavuuden arviointia myös vertailevan analyysin avulla ja ottaa etenevän digitalisaation haasteet huomioon.


Tietotekniikka- ja kyberriskit

EKP jatkaa pankkien tietoteknisten riskien ja kyberriskien arvioimista, suorittaa pankeissa tarkastuksia ja seuraa näitä riskejä osana valvojan arviointiprosessia. Merkittävät pankit raportoivat sille merkittävistä kyberhäiriötilanteista noudattaen yhteistä raportointimenettelyä.


EU:n laajuiset stressitestit ja/tai EKP:n stressitestit

Merkittävissä pankeissa suoritetaan jälleen stressitestit vuonna 2020. Euroopan pankkiviranomainen (EPV) suorittaa kahden vuoden välein EU:n laajuisen stressitestin suurille merkittäville laitoksille. Näinä vuosina EKP täydentää stressitestiä testaamalla ne merkittävät laitokset, jotka eivät osallistu EPV:n testiin. Stressitestien tulokset otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa. Testaus myös auttaa pankkeja vahvistamaan stressitestaus- ja riskienhallintavalmiuksiaan.


Hallinto

Vuonna 2019 valvontatyössä kävi selvästi ilmi, että pankkien hallintojärjestelyjä on edelleen parannettava. Hallinto pysyy siis valvonnan keskiössä myös vuonna 2020. Hallinto vaikuttaa kaikkeen pankkien toimintaan, joten sitä koskevien valvontaodotusten noudattamista tarkastellaan jokaisen edellä mainitun prioriteetin yhteydessä. Näin valvojat pystyvät arvioimaan hallinnon osa-alueita useista näkökulmista. Hallinto- ja ohjausjärjestelyjen jatkuvaa arviointia yhteisissä valvontaryhmissä osana valvojan arviointiprosessia täydennetään seuraamalla hallintoelinten toimintaa ja organisaatiorakenteita, sisäistä valvontaa sekä tietojen yhdistelyä ja laatua.


3 Muut prioriteetit

Brexit-seuranta

Yksi valvontatyön painopisteistä on edelleen valmistautuminen Ison-Britannian erkanemiseen Euroopan unionista. EKP odottaa pankkien valmistautuvan kaikkiin mahdollisiin lopputulemiin ja toteuttavan kaikki varotoimenpiteet myös sopimuksettoman eron varalta. EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset seuraavat yhdessä pankkien brexit-suunnitelmien toteutusta ja valvontaodotusten noudattamista. Muun muassa seurataan, eteneekö pankkien valitsemien toimintamallien käyttöönotto euroalueella sovitussa aikataulussa.

Tähän asiakirjaan ei ole koottu kaikkia riskejä ja valvontaprioriteetteja. Jatkuvassa valvonnassa seurataan myös esimerkiksi IFRS 9 ‑standardin käyttöönottoa. Lisäksi voidaan tarvita erilaisia pankkikohtaisia valvontatoimia, sillä luottolaitosten riskiprofiilit poikkeavat toisistaan. Valvontaprioriteettien avulla voidaan kuitenkin koordinoida valvontatoimia ja varmistaa siten, että eri pankkien valvonta on yhdenmukaista ja tehokasta ja mitoitettu valvottavan mukaan. Näin luodaan tasapuolisempia toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan valvonnan vaikutusta.

© Euroopan keskuspankki, 2019

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0
Internet www.bankingsupervision.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Termien selityksiä on EKP:n pankkivalvontasivuilla olevassa (englanninkielisessä) sanastossa.

HTML ISBN 978-92-899-3950-8, ISSN 2599-851X, doi:10.2866/546765 QB-BZ-19-001-FI-Q


[2]Osana sisäisten luottoluokitusten menetelmän uudistamista EPV on laatinut useita teknisiä sääntelystandardeja ja ohjeita, jotka koskevat sisäisen luottoluokituksen arviointimenetelmää, maksukyvyttömyyden määritelmää, riskiparametrien estimointia ja maksukyvyttömien vastuiden kohtelua sekä luottoriskin vähentämistä.