EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden esipuhe

Vuonna 2024 saimme juhlia 4.11.2014 käynnistyneen yhteisen valvontamekanismin kymmenettä toimintavuotta. Vuosikymmenen mittaisella taipaleellaan yhteinen pankkivalvonta ei ainoastaan ole vakiinnuttanut asemaansa yhtenä merkittävimmistä Euroopan yhdentymisen virstanpylväistä sitten euron käyttöönoton, vaan myös suoriutunut tehtävistään kaikki odotukset ylittävällä tavalla.

Tänä aikana valvontaan osallistuvien pankkien kyky selviytyä talouden häiriöistä on merkittävästi parantunut. Vaikka Euroopan taloutta koettelivat ensin koronaviruspandemia ja sittemmin energiakriisi, valvottavien pankkien kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius pysyivät vahvoina.

Vuoden 2024 kolmannelle neljännekselle tultaessa pankkien ydinpääomasuhde oli 15,7 % ja maksuvalmiusaste 158,5 %. Vakautensa ansiosta pankit pystyivät tehokkaasti tukemaan talouden toimintaa ja edistämään EKP:n rahapolitiikan saumatonta välittymistä.

Vuonna 2024 inflaation hidastuessa hyvää vauhtia rahapolitiikassa tapahtui olennainen muutos, kun EKP leikkasi korkoja ja siirtyi näin uuteen vaiheeseen. Pankit muokkasivat lainaehtojaan tehokkaasti näiden muutosten mukaisesti. Vuoden aikana koettiin kuitenkin myös levottoman ulkoisen ympäristön tuomia haasteita, joiden odotetaan jatkuvan pitempäänkin. Maailman geopoliittisia näkymiä leimaa epävakaus, jota aiheuttavat esimerkiksi Venäjän perusteeton sota Ukrainaa vastaan, Lähi-idän konfliktit ja kansainvälisen kaupan pitkäkestoiset jännitteet. Nämä tekijät koettelevat edelleen pankkien kriisinkestävyyttä, ja valvonnalta edellytetäänkin jatkuvaa valppautta sen varmistamiseksi, että pankit vahvistavat puolustustaan makrotalouteen kohdistuvia uhkia ja geopoliittisia sokkeja vastaan.

Pankeilta vaaditaan edelleen myös sopeutumiskykyä perustavanlaatuisten rakennemuutosten edessä, kun ilmastonmuutos ja digitalisaatio muokkaavat niiden toimintaympäristöä uuteen uskoon.

Globaalin lämpenemisen edetessä ilmastoon liittyvät luonnonkatastrofit, kuten maastopalot ja tulvat, ovat yleistyneet. Pankkien kyky hallita ja lieventää ilmasto- ja ympäristöriskejä pysyy edelleen pankkivalvonnan tärkeänä painopisteenä.

Samaan aikaan teknologinen kehitys muuttaa nopeasti monia toimialoja, niin myös pankkisektoria. Digitaalisesta siirtymästä on tullut pankkien kilpailukyvyn olennainen edellytys, mutta sen rinnalle tarvitaan välttämättä myös vahva riskienhallinta, jotta esimerkiksi kyberhyökkäysten jatkuvaan uhkaan ja liialliseen riippuvuuteen ulkoisista tietojärjestelmäpalveluiden tarjoajista voidaan puuttua. EKP aikoo vuoden 2025 mittaan tiivistää valvontatoimia tällä saralla digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen nojalla.

Kaikilla näillä toimilla haluamme jatkossakin edistää pankkisektorin luotettavuutta, kriisinkestävyyttä ja kykyä ennakoida tulevaa kehitystä, jotta se pystyy luovimaan sekä haasteiden että mahdollisuuksien keskellä ja viime kädessä tarjoamaan tukensa koko taloudelle.

Valvontaelimen puheenjohtajan Claudia Buchin esipuhe

Vuonna 2024 saatoimme luoda katsauksen eurooppalaisten pankkien valvonnan kymmenen vuoden mittaiseen kehityskaareen. Yhteisen pankkivalvonnan saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman EKP:ssä ja kansallisissa valvontaviranomaisissa toimivien asiantuntijoiden taitoa ja paneutumista. Haluan sydämestäni kiittää heitä tämän vaativan tehtävän hoitamisesta. Heidän työllään on ollut olennainen merkitys eurooppalaisen pankkisektorin vakauden ja yhtenäisyyden ylläpitämisessä.

Tällä hetkellä pankkisektorin kyky selviytyä talouden häiriöistä on vahvempi kuin kymmenen vuotta sitten valvonnan kehittymisen, sääntelyn vahvistumisen ja pankkien riskienhallinnan paranemisen ansiosta. Lisäksi valvonta on vastannut koronaviruspandemian ja energiakriisin kaltaisiin sokkeihin määrätietoisin toimin. Vankkojen sääntelystandardien ja vaikuttavan valvonnan avulla pankit voivat säilyttää vakavaraisuutensa ja luotettavuutensa ulkoisen toimintaympäristön haasteiden keskelläkin. Hyvä häiriönsietokyky ja riittävä pääomapohja ovat paras perusta, jonka turvin pankit voivat tukea reaalitaloutta ja tarjota sille rahoituspalveluja myös talouden kriisiaikoina.

Häiriöistä selviytymiskyvyn merkitys on kasvanut kasvamistaan, kun pankkien toimintaympäristö on muuttunut. Makrotaloudelliset ja geopoliittiset riskit ovat lisääntyneet, ilmasto- ja ympäristöriskit vaativat asianmukaista huomiota, rahoitussektorin digitalisoituminen mullistaa kilpailuympäristöä ja reaalitalouden rakenteelliset muutokset saattavat vaikuttaa saamisten laatuun. Pankkien on siis muokattava riskienhallintajärjestelmiään ja huolehdittava varautumisesta epäsuotuisiin skenaarioihin.

Valvonnan puolestaan on keskityttävä riskeihin, ennakoitava tulevia haasteita ja reagoitava muuttuvaan toimintaympäristöön, kuten vuosille 2025–2027 laatimissamme valvontaprioriteeteissa todetaan.

Pankeilla tulee ensiksikin olla riittävä häiriönsietokyky, jotta ne selviävät mahdollisista makrotaloudellisista ja rahoituksellisista uhkista ja geopoliittisista sokeista. Vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarviointi eli SREP-arviointi osoitti, että EKP:n valvomien merkittävien laitosten pääoma- ja likviditeettiasema on vahva. Sama pätee myös vähemmän merkittäviin laitoksiin, joiden valvonnasta vastaavat kansalliset valvontaviranomaiset. Saamisten laadun mahdollinen heikkeneminen ja geopoliittisten konfliktien aiheuttamat tai talouspakotteista johtuvat talouden häiriöt vaativat silti pankeilta erityisen tarkkaa seurantaa, riittäviä pääomia ja vakaita hallinto- ja riskienhallintajärjestelmiä. Lisäksi operatiivinen häiriönsietokyky etenkin kyberturvallisuuden saralla on aivan yhtä tärkeää kuin kyky selviytyä talouden häiriöistä.

Toiseksi pankkien tulee kohtuullisessa ajassa puuttua havaittuihin häiriönsietokyvyn ja riskienhallinnan puutteisiin, joita ovat esimerkiksi pankin sisäisen hallinnon sekä ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan heikkoudet. Pankeilla on myös oltava käytössä riittävät järjestelmät riskitietojen koontia ja riskien raportointia varten, jotta niiden ylimmät hallintoelimet voivat tehdä asiantuntevia päätöksiä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Jatkamme edelleen näiden alueiden seurantaa ja ryhdymme valvontatoimiin tarvittaessa.

Kolmanneksi pankkien tulee strategiassaan huomioida rahoituspalveluiden digitalisaatio ja huolehtia siihen liittyvien riskien hallinnasta. Pankit ottavat jatkuvasti käyttöön kehittyneitä digitaalisia välineitä toimintansa tehostamiseksi ja asiakkaiden odotusten täyttämiseksi, joten varmistamme jatkossakin pankkien digitaalisia strategioita arvioimalla, että riskien lieventämisestä huolehditaan.

Pankkien tavoin myös valvojien on sopeuduttava muuttuvaan toimintaympäristöön. Vuonna 2024 valvontaelin päättikin uudistaa vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin menettelyjemme sujuvoittamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Uudistuksen tarkoitus on parantaa valvonnan tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kohdentamista pankkikohtaisiin riskeihin sekä varmistaa, että valvontahavainnoissa todetut puutteet korjataan entistä nopeammin ja johdonmukaisemmin.

Jatkossakin keskeisenä painopisteenämme on valvottavien pankkien luotettavuus ja vakavaraisuus sekä koko rahoitusjärjestelmän vakaus. Sen pohjalta pankkisektori pystyy mukautumaan muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Valvontatyön lisäksi myös vahva ja häiriönsietokykyä painottava sääntelykehys on rahoitusvakauden säilymisen välttämätön edellytys. Kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä, jotta pankkiunionin viranomaiset ja aivan erityisesti yhteinen kriisinratkaisuneuvosto voivat toimia entistä tehokkaammin pankin mahdollisen kaatumisen yhteydessä ja suojata tallettajia. Pankkiunionin saattaminen valmiiksi ja pääomamarkkinaunionin edistäminen ovat edelleen olennaisia tavoitteita eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän häiriönsietokyvyn ja yhtenäisyyden lujittamiseksi.

Tiiviillä vuoropuhelulla kansalaisjärjestöjen kanssa haluamme varmistaa, että vahvalla ja vaikuttavalla valvonnalla on takanaan laaja tuki. Olemme sitoutuneita avoimuuteen ja tilivelvollisuuteen eurooppalaisia päätöksentekijöitä kohtaan, ja olemme entisestään lisänneet yhteydenpitoa kansalaisjärjestöjen suuntaan. Lisäksi olemme syventäneet yhteistyötä kansainvälisten viranomaisten kanssa, mikä onkin erityisen tärkeää uusien geopoliittisten haasteiden valossa. Jatkamme yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa lujittaaksemme kriisinkestävää ja tehokasta rahoitusjärjestelmää, joka pystyy kestävästi tukemaan talouskasvua kaikkialla euroalueella.

1 Pankkivalvonta vuonna 2024

1.1 Yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien pankkien häiriönsietokyky vuonna 2024

Yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien pankkien pääoma- ja maksuvalmiusasema on kaiken kaikkiaan vakaa. Merkittävien laitosten ydinpääomasuhde (CET1) oli 15,7 % vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, kun se edellisvuonna oli 15,6 %^[1]. Vähemmän merkittävillä laitoksilla ydinpääomasuhde oli jopa 18,4 %. Velkaantumisaste pysyi pääosin ennallaan ja oli merkittävillä laitoksilla 5,8 %. Vähemmän merkittävillä laitoksilla se puolestaan parani 9,8 prosenttiin (+0,45 prosenttiyksikköä).

Vuonna 2024 maksuvalmiusaste oli merkittävillä laitoksilla 158,5 % ja vähemmän merkittävillä laitoksilla 216,8 %. Pysyvän varainhankinnan vaatimus oli merkittävillä laitoksilla 126,9 % ja vähemmän merkittävillä laitoksilla 133,7 %.

Yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien pankkien kannattavuus on parempi kuin matalien korkojen jaksolla ennen vuoden 2022 puoliväliä. Vuonna 2024 korkokate pysyi ennallaan, ja palkkiotulot puolestaan kasvoivat. Varainhankintakustannusten nousupaineet vähenivät korkojen laskun myötä. Talletuskorkojen nousu katkesi, kun ohjauskorkoja laskettiin kesäkuussa 2024. Kaiken kaikkiaan korkokulut pysyivät edelleen suurina, kun erääntyvien lainojen korkotaso nousi uudelleenrahoituksen yhteydessä.

Merkittävien laitosten oman pääoman tuotto kokonaisuutena tilikauden 2024 alusta oli 10,2 % ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 10,0 %. Luvuissa kuvastuu vahvasti korkokehitys, jonka vaikutusta vähensi lievä oman pääoman kasvu. Vähemmän merkittävillä laitoksilla oman pääoman tuotto oli 8,2 %, kun se vuonna 2023 oli 8,0 % vuositasolla tarkasteltuna.

Saamisten laatu pysyi vuonna 2024 pääosin ennallaan. Merkittävillä laitoksilla yleisesti järjestämättömien saamisten osuus oli 1,9 %^[2], ja niiden volyymi kasvoi 13,9 miljardilla eurolla vuoden 2024 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana. Järjestämättömien saamisten kokonaisvolyymi merkittävillä laitoksilla kasvoi 360,5 miljardiin euroon vuonna 2024.

Joissakin luottosalkuissa havaittiin kuitenkin osa-aluekohtaisia riskejä. Ne koskivat pääasiassa korkomuutoksiin herkemmin reagoivia sektoreita, kuten pk-yrityksiä ja liikekiinteistöjä. Pk-yrityksille myönnetyissä lainoissa ilmeni entistä enemmän maksuviivästyksiä ja maksukyvyttömyystapauksia, mikä nosti pk-yritysten järjestämättömien saamisten osuuden 4,9 prosenttiin. Liikekiinteistömarkkinoilla oli edelleen menossa huomattava hintojen korjausliike.^[3] Kun lisäksi lainanottajien kyky uudelleenrahoittaa erääntyvät liikekiinteistöluottonsa on korkeamman korkotason vuoksi entistä epävarmempaa, järjestämättömät saamiset ovat joissakin maissa lisääntyneet. Pankit ryhtyivät korottamaan yrityslainojen luottotappiovarauksia, ja riskikustannus nousi 0,5 prosenttiin vuonna 2024, kun se edellisvuonna oli 0,4 % vuositasolla tarkasteltuna. Järjestämättömien yrityssaamisten kattamisaste oli vuonna 2024 kirjaushistorian alhaisimmilla tasoilla eli 42,1 %. Siihen vaikutti muun muassa se, että taseista poistui vanhoja järjestämättömiä saamisia, joiden kohdalla luottotappiovaraukset olivat runsaat.

Pankit ovat viime aikoina helpottaneet asuntolainojen luotonantokriteereitä, mikä tuki asuinkiinteistösektorin lainoja. Luottoriski-indikaattorit pysyivät ennallaan, ja järjestämättömien saamisten osuus oli merkittävillä laitoksilla 1,6 % vuonna 2024.

1.2 Valvontaprioriteetit vuosille 2024–2026

1.2.1 Yleistä

Muutaman viime vuoden aikana pankkisektorin näkymiä ovat muovanneet ennen kaikkea epävarma makrotalousympäristö, heikentyneet talousnäkymät, pitkään nopeana pysytellyt inflaatio ja kiristyneet rahoitusolot sekä geopoliittisten jännitteiden kärjistyminen ja riski siitä, että rahoitusmarkkinoilla syntyy uusia häiriöitä. Niinpä valvottavia laitoksia pyydettiin vahvistamaan kykyään selviytyä makrotaloudellisista, rahoituksellisista ja geopoliittisista sokeista (prioriteetti 1). Niiden tulee keskittyä ennen kaikkea luottoriskin ja vastapuoliluottoriskin hallintajärjestelmien kehittämiseen ja riskikertymien tehokkaaseen vähentämiseen kyseisiin sokkeihin herkemmin reagoivissa luottosalkuissa. Valvojat arvioivat, onko pankeilla riittävät taseenhallinnan järjestelmät lyhyen aikavälin likviditeettihäiriöistä selviytymiseksi. Pankkeja pyydettiin nopeuttamaan hallintoa ja ohjausta sekä ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa koskevien puutteiden korjaamista (prioriteetti 2) sekä etenemään digitalisaatiossa ja vahvistamaan operatiivista häiriönsietokykyä (prioriteetti 3).

1.2.2 Prioriteetti 1: vahvistetaan kykyä selviytyä makrotaloudellisista, rahoituksellisista ja geopoliittisista sokeista

1.2.2.1 Luottoriskin ja vastapuoliluottoriskin hallintajärjestelmät

Vuonna 2024 valvojat keskittyivät edelleen pankkien luottoriskin hallinnassa ilmenneisiin rakenteellisiin puutteisiin ja kiinnittivät huomiota myös sellaisiin luottosalkkuihin, jotka reagoivat herkemmin korkotason nousuun ja makrotaloustilanteen epävarmuuteen. Pankkien on siis erityisen tärkeää puuttua aktiivisesti kehittymässä olevaan luottoriskiin haavoittuvissa luottosalkuissa ja kaikissa omaisuuslajeissa. Luotonmyöntämismenettelyt ovat niin ikään keskeinen tekijä pankin luottoriskin hallintasyklissä, sillä niiden laadun varmistaminen voi osaltaan ehkäistä järjestämättömien saamisten kertymistä jatkossa. Vuonna 2024 EKP keskittyi edelleen järjestämättömien saamisten hallintaan ja siihen liittyviin toimiin. Näin pyritään varmistamaan, että jos järjestämättömien saamisten määrä alkaa nousta, pankeilla on valmiina asianmukaiset käytännöt ja menettelyt tilanteen korjaamiseksi.

Vuoden 2024 jatkuvan valvonnan toimet sekä paikalla tehtävät toimet osoittivat, että pankit ovat parantaneet haavoittuviin luottosalkkuihin ja omaisuuslajeihin liittyvien riskien hallintaa. Monia puutteita on kuitenkin vielä korjaamatta.

Sekä jatkuvan valvonnan että pankeissa tehtävien tarkastusten yhteydessä toteutettiin useita erityisarviointeja, jotka koskivat asuinkiinteistösektoria, liikekiinteistösektoria, korkean velkarahoitusasteen luottoja ja pk-yrityslainoja. Tarkastelun kohteena erityisarvioinneissa olivat luoton myöntämisprosessit, riskien luokittelu ja odotettavissa olevien luottotappioiden mallintamiskäytännöt. Yhteiset valvontaryhmät toteuttivat myös perusteellisia analyyseja pankkikohtaisista aiheista ja riskeistä, esimerkiksi lainanhoitojoustojen ja todennäköisesti maksamatta jäävien lainojen luokittelusta.

Huomion kohteena oli jälleen kehittymässä olevien riskien hallinta erityisesti haavoittuvissa luottosalkuissa, joita olivat esimerkiksi liikekiinteistöluotot ja korkean velkarahoitusasteen luotot. Liikekiinteistöluottoihin keskittyvä paikalla tehtävien tarkastusten kampanja toi esiin monia puutteita siinä, miten pankit hinnoittelevat ja määrittävät arvostuksensa.^[4] Korkean velkarahoitusasteen luottojen osalta toteutettiin jatkuvan valvonnan täydennykseksi kattava arviointi, sillä tämän sektorin huomattavan kasvun vuoksi myös sitä koskevat riskit ovat kasvaneet.^[5]

Paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja jatkuvassa valvonnassa tuli edelleen ilmi puutteita, jotka liittyivät lainanhoitojoustojen ja todennäköisesti maksamatta jäävien saamisten tunnistamiseen. Riskien tunnistaminen ja luokittelu on olennaisen tärkeää, kun halutaan varmistaa riskienhallinnan tehokkuus sekä pääoman ja luottotappiovarausten riittävyys. Pankeille tiedotettiin vuonna 2024 useista valvontatoimenpiteistä, joilla on tarkoitus varmistaa, että pankit korjaavat havaitut puutteet kohtuullisessa ajassa.

IFRS 9 ‑standardin mukaisiin luottotappiovarauskäytäntöihin ja etenkin laitosten tekemiin tilapäisiin lisävarauksiin liittyvän valvontatyön tuloksena EKP julkaisi joukon parhaita käytäntöjä, jotka koskivat kehittymässä olevien riskien tunnistamista luottotappiovarausten yhteydessä.^[6]

Vastapuoliluottoriskiä koskevien puutteiden korjaamisessa on edistytty. Lisäksi vuonna 2024 EKP toteutti yhdessä Yhdysvaltain keskuspankin ja Englannin pankin kanssa analyysin, joka koski joidenkin kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla toimivien pankkien altistumista pankkisektorin ulkopuolisten rahoitusjärjestelmän toimijoiden vastapuoliluottoriskille. Tämän hankkeen sekä pääomasijoitusrahasto- ja lainarahastovastuiden arviointien myötä todettiin, että pankkien tulee kerätä välittömältä vastapuoleltaan asianmukaiset tiedot, jotta vältetään liiallinen altistuminen ylivelkaantumisriskille ja keskittymäriskeille.

Vuonna 2024 EKP seurasi edelleen valuuttakaupan selvitysriskiä otoksella, joka käsitti tällä alueella aktiivisimpia merkittäviä laitoksia. EKP arvioi, noudattivatko merkittävät laitokset asianmukaisia standardeja ja hyviä käytäntöjä^[7], ja tarkasteli etenkin pääomavaatimusten laskentaa. Lisäksi EKP sovelsi valikoitujen merkittävien laitosten tilastoraportointiin Global Foreign Exchange Committeen menetelmää.

Pankeille tiedotettiin tarkemmin sekä jatkuvassa valvonnassa että paikalla toteutetuissa tarkastuksissa tehdyistä valvontahavainnoista. Valvontahavainnot otettiin soveltuvin osin huomioon vuoden 2024 SREP-arvioinnissa sekä valvontatoimenpiteissä, joista keskusteltiin valvottavien laitosten kanssa osana säännöllistä valvontadialogia.

1.2.2.2 Pankkien tasehallinta

Runsaan likviditeetin jakson jälkeen ja geopoliittisten jännitteiden kärjistyttyä tehokas likviditeetti- ja rahoitusriskien hallinta on tullut entistä tärkeämmäksi. Lisäksi sosiaalinen media ja digitalisaatio sekä vaihtoehtoisten sijoitusmahdollisuuksien houkuttelevuus saattavat nopeasti vaikuttaa siihen, miten tallettajat reagoivat hintasignaaleihin ja markkinahuhuihin. Odottamattomat tapahtumat, kuten poliittiset levottomuudet tai talouden häiriöt, voivat aiheuttaa markkinoilla äkillisen uudelleenhinnoittelun, mikä mutkistaa pankkien toimintaympäristöä entisestään. Jos pankeilla ei ole käytössä luotettavia riskienhallintastrategioita, uskottavia varautumissuunnitelmia ja varovaista vakuushallintaa, ne ovat häiriötilanteissa haavoittuvampia.

EKP toteutti vuonna 2024 useita jatkuvan valvonnan toimia, joissa keskityttiin pankkien tasehallintaan. Se sai valmiiksi erityisarviointeja, joiden aiheina olivat varainhankinta- ja varautumissuunnitelmat, vakuuksien käyttöönottomahdollisuudet ja tasehallinta. Arviointien kohteena oli 25 merkittävää laitosta, jotka valittiin yhteistyössä yhteisten valvontaryhmien kanssa riski-indikaattorien perusteella.

Erityisarvioinnit osoittivat, että merkittävien laitosten vähittäis- ja tukkurahoituksen saanti oli yleisesti pysynyt hyvänä. Varainhankintakustannukset pysyivät ennallaan vuonna 2024, ja niiden odotettiin jopa laskevan vuonna 2025. Lisäksi merkittävillä laitoksilla oli tarvittavat toimintavalmiudet keskuspankin likviditeettisopimusten hyödyntämiseksi. Kaikki merkittävät laitokset eivät kuitenkaan olleet täysin varautuneet toimimaan tiukentuneessa likviditeettiympäristössä.

Lisäksi entistä runsaampi markkinaehtoisten rahoituslähteiden käyttö, rajallinen ja/tai tietyille alueille keskittyvä kiinnittämättömien varojen saatavuus, liian lievät epäsuotuisat skenaariot sekä sisäisen hallinnon ja valvonnan heikkoudet saattavat heikentää laitosten varainhankintasuunnitelmien luotettavuutta ja lisätä toteutusriskiä. Joissain tapauksissa oletukset varojen realisointiin tarvittavasta ajasta olivat liian optimistisia, ja vakuuksien tunnistamisessa ja hallinnassa oli parantamisen varaa.

Tasehallintajärjestelyjen ja -strategioiden arvioinnissa tuli kuitenkin esiin, että pankkien tulisi 1) tihentää sisäistä raportointia keskeisistä tasehallinnan mittareista, 2) määrittää selvemmin korkoriskiä ja likviditeettiriskiä koskevat sisäiset strategiat ja raja-arvot, 3) vahvistaa tasehallintamallien käyttäytymisoletusten kalibrointia ja 4) parantaa suojausjärjestelyjä.

Vuonna 2024 EKP täydensi rahoitustoiminnan korkoriskiä ja luottomarginaaliriskiä sekä likviditeettiriskiä koskevaa arviointiaan paikalla tehtävillä tarkastuksilla. Mukana oli 34 merkittävää laitosta, jotka valittiin sekä valvontaprioriteettien että laitoksen riskiprofiilin perusteella. Paikalla tehtävät tarkastukset täydensivät erityisarvioinneista saatuja tuloksia, ja niissä arvioitiin perusteellisesti esimerkiksi 1) korkoriskin ja likviditeettiriskin mittaamista, seurantaa ja hallintaa, 2) varainhankinta- ja varautumissuunnitelmien sekä likviditeettiä koskevien stressitestien luotettavuutta ja 3) lakisääteisten maksuvalmiusvaatimusten laskennan tarkkuutta.

EKP toteutti myös erityisarvioinnin päivänsisäisen likviditeettiriskin hallinnasta kuudessa rakenteeltaan monimutkaisessa, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävässä pankissa (G-SII) ja julkaisi tulosten perusteella aihetta koskevat parhaat käytännöt.^[8] Seitsemää päivänsisäisen likviditeettiriskin osa-aluetta^[9] koskevilla konkreettisilla käytännöillä täydennetään kansainvälisiä standardeja, yhtenäistetään pankkivalvontaa ja lujitetaan toimialan nykykäytäntöjä.

Erityisarvioinneissa ja paikalla tehtävissä tarkastuksissa havaitut puutteet otettiin huomioon vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa ja muissa asiaankuuluvissa valvontatoimissa.

1.2.3 Prioriteetti 2: nopeutetaan hallintoa ja ohjausta sekä ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa koskevien puutteiden korjaamista

1.2.3.1 Hallintoelinten toiminta- ja ohjausmahdollisuudet

Hyvin johdetut pankit ovat luotettavan ja vakavaraisen pankkijärjestelmän kulmakivi.^[10] Pankkien hyvän hallinnon olennaisia piirteitä ovat selkeästi määritetyt vastuut, tehokas riskienhallinta ja päätöksentekoprosessien läpinäkyvyys. Vaikka pankit ovatkin edistyneet näillä alueilla, EKP on edelleen havainnut joitakin rakenteellisia puutteita, jotka edellyttävät jatkotoimia. Ne liittyvät erityisesti pankkien ylimpien hallintoelinten toiminta- ja ohjausmahdollisuuksiin, sisäisen valvonnan toimintojen vaikuttavuuteen sekä riskitietojen koontiin ja riskien raportointiin.^[11]

Niinpä EKP toteutti jälleen useita valvontatoimenpiteitä, joiden tarkoitus oli edistää näillä alueilla havaittujen puutteiden korjaamista ja keskittyä erityisesti pankkien sisäisen hallinnon ja strategisen ohjauksen vahvistamiseen.

Vuoden 2024 mittaan EKP sai päätökseen sellaisten pankkien erityisarvioinnit, joiden ylimmän hallintoelimen kokoonpanossa ja toiminnassa oli puutteita. EKP on nähnyt viime vuosina arvioitujen pankkien osoittavan alustavia edistymisen merkkejä. Pankit ovat jo alkaneet toteuttaa suositeltuja muutoksia ja osoittaneet sitoutumisensa hallintorakenteiden tehostamiseen. Niiden on silti jatkettava toimia havaittujen puutteiden korjaamiseksi täysimittaisesti sekä vahvan riskikulttuurin ja tilivelvollisuusjärjestelyn vakiinnuttamiseksi hallintorakenteissaan.

Lisäksi EKP oli yhteydessä pankkeihin monimuotoisuus- ja seuraajasuunnittelukysymyksistä, ja merkittävät laitokset ovatkin toteuttaneet näillä alueilla selkeitä parannuksia. Pankki-, rahoitus- tai talousalan kokemuksen osuus ylimmissä hallintoelimissä pysyi vakaana 88 prosentissa^[12], mutta sellaisten valvovan johdon jäsenten osuus, joilla on tietojärjestelmäasiantuntemusta, on viime vuosina kasvanut vain hieman ja on 24 %. Ylimpien hallintoelinten jäsenten riippumattomuuden osalta luvut ovat jo vuosia pysyneet ennallaan. Keskimäärin 62 % ylimpien hallintoelinten jäsenistä on muodollisesti riippumattomia, mutta pankkien väliset erot ovat tässä kohden suuria. Seuraajasuunnittelussa ja monimuotoisuusperiaatteissa on edistytty jonkin verran, mutta sukupuolijakauman osalta edistys on ollut hitaampaa. Naisten osuus ylimpien hallintoelinten jäsenistä pysyi alhaisena ja oli noin 35 % valvovan johdon jäsenistä ja 19 % liikkeenjohtoon osallistuvista jäsenistä.

Vuosina 2022–2024 EKP jatkoi pankkien ylimpien hallintoelinten koostumuksen ja toiminnan puutteita koskevaa kartoitustyötään toteuttamalla aihekohtaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia sekä riskiperusteisia sopivuuden ja luotettavuuden erityisarviointeja ja uudelleenarviointeja (ks. osat 1.3.5 ja 2.2).

Näiden erityisarviointien ja vuotuisten tiedonkeruiden tulokset vaikuttivat ratkaisevasti valvontatoimiin, ja niiden pohjalta laadittiin luonnos pankkien sisäistä hallintoa ja riskikulttuuria koskevaksi oppaaksi^[13].

1.2.3.2 Riskitietojen koonti ja raportointi

Riskitietojen koonti ja raportointi on vakaan riskienhallinnan ja tehokkaan päätöksenteon välttämätön edellytys, sillä riittämätön laatu tällä saralla heikentää pankin kykyä tunnistaa, seurata ja vähentää riskejä. Vahvat koonti- ja raportointivalmiudet auttavat pankkia myös hyödyntämään koko potentiaaliaan, esimerkiksi parantamaan toiminnan tehokkuutta ja kilpailukykyä.

EKP on seurannut pitkäaikaisia puutteita pankkien riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksissa jo yli kymmenen vuoden ajan eli siitä lähtien, kun Baselin pankkivalvontakomitean riskitietojen koontivalmiuksia ja riskien raportointia koskevat periaatteet (BCBS 239) julkaistiin. Vuonna 2019 kaikille merkittäville laitoksille lähetetyssä kirjeessä muistutettiin, että pankkien tulee soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa riskitietojen koontiin ja raportointiin sekä tietojen laadunvalvontaan. Jatkuvien haasteiden vuoksi EKP piti riskitietojen koonnin ja raportoinnin edelleen yhtenä huomattavana haavoittuvuustekijänä valvontaprioriteeteissaan vuosille 2024–2026. Se laati kattavan ja kohdennetun valvontastrategian, johon sisältyi sekä paikalla tehtäviä tarkastuksia että jatkuvan valvonnan toimia ja jonka tavoitteena on varmistaa, että pankeilla on käytössä tehokkaat, luotettaviin tietoihin perustuvat ohjaus- ja riskienhallintamenettelyt ja että niiden tukena on asianmukainen tietohallinto ja vahva tietojen laadunvalvonta.

Paikalla tehtävien tarkastusten kampanjaa tästä aiheesta jatkettiin, ja siihen osallistui noin kolmasosa merkittävistä laitoksista vuosina 2022–2024. Kampanjan aikana todettiin useita puutteita, jotka koskivat esimerkiksi sisäistä hallintoa, tietojärjestelmäinfrastruktuuria ja tietoarkkitehtuuria sekä tietojen täsmällisyyttä ja yhtenäisyyttä. Kampanja saatiin päätökseen vuonna 2024, ja EKP aikoo jatkossakin toteuttaa uusia paikalla tehtäviä erityisarviointeja, joissa selvitetään pankkien riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksia.

Merkittävä virstanpylväs jatkuvan valvonnan toimissa oli lopullisen riskitietojen koontia ja riskien raportointia koskevan oppaan julkaiseminen toukokuussa 2024 opasluonnoksesta järjestetyn julkisen kuulemisen jälkeen. Lopullisessa oppaassa selvennetään riskitietojen koontia ja riskien raportointia koskevia valvontaodotuksia, ja tavoitteena on raportoinnin yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen. Kaikki kommentit vastauksineen löytyvät palautekoosteesta. EKP toteutti useiden pankkien riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksia koskevan erityisarvioinnin, jossa keskityttiin ylimpien hallintoelinten vastuisiin sekä pankin tietohallintoon ja -arkkitehtuuriin. Sen perusteella todettiin jonkin verran edistystä: riskitietojen koontiin ja raportointiin liittyvää vastuunjakoa oli selkiytetty hallintoelimissä, ja asiaa koskevia periaatteita oli määritetty kattavammin. Silti monissa tapauksissa havaittiin edelleen merkittäviä puutteita, joita olivat esimerkiksi korjaavien toimien suppeus, riippumattoman validoinnin puute tai jatkuvat haasteet yhtenäisten luokittelujen aikaansaamisessa. Jatkoseurannassa EKP antoi seitsemälle laitokselle valvontapäätökset, joissa määrättiin laadulliset vaatimukset havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Erityisarvioinnin lisäksi valvontaa tiivistettiin laajemminkin tapauksissa, joissa pankin riskitietojen koonti- ja raportointivalmiudet eivät yltäneet valvontaodotusten vähimmäistasolle.

Valvojat toteuttivat myös stressitestien yhteydessä arviointeja, joissa tarkasteltiin valvottavien laitosten raportoimien tietojen laatua. Viime vuosina pankkien toimittamien tietojen laatu on parantunut huomattavasti. Joillakin pankeilla oli silti vaikeuksia täyttää valvontaraportoinnin laatuvaatimuksia. Jos valvojat katsoivat, että tietojen laatu kertoi laajemmista riskitietojen koontiin ja raportointiin vaikuttavista olennaisista puutteista, se huomioitiin SREP-arvioinnissa ja muissa jatkuvan valvonnan toimissa.

Lisäksi EKP julkaisi vuosittaisen tietojen hallintaa ja laadunvarmistusta koskevan johdon raportin.^[14] Vuonna 2023 julkaistuun pilottiraporttiin verrattuna pankkien ylin johto vaikutti nyt olevan paremmin selvillä tietohallinnon ja tietojen laadunvalvonnan olennaisista puutteista. Siitä huolimatta kriittisiä puutteita havaittiin edelleen. Esimerkiksi tilinpäätösraportoinnissa (FINREP) ja yleisessä raportoinnissa (COREP) EKP havaitsi raportointimenettelyyn liittyviä operatiivisia tai inhimillisiä virheitä, sääntelyvaatimusten virhetulkintoja sekä sovellustoimittajiin ja tietojärjestelmiin liittyviä toistuvia ongelmia.

1.2.3.3 Ilmastonmuutoksesta johtuvat olennaiset fyysiset riskit ja siirtymäriskit

Pankkien kyky hallita asianmukaisesti ilmasto- ja ympäristöriskejä on edelleen tärkeä valvontakohde, sillä fyysiset ja siirtymäriskit lisääntyvät jatkuvasti, eivätkä pankit ole vielä sisällyttäneet niitä täysimääräisesti riskienhallinta- ja hallintojärjestelyihinsä. Lisäksi vuonna 2025 voimaan tulleesta uudesta pankkipaketista aiheutuu uusia vaatimuksia.^[15] EKP:n alustavat analyysit osoittavat, että vuoden 2023 lopussa noin 90 % valvottavista laitoksista piti ilmasto- ja ympäristöriskejään olennaisina.^[16]

Marraskuussa 2023 EKP ilmoitti^[17], että se oli ryhtynyt antamaan sitovia valvontapäätöksiä, joihin voi sisältyä uhkasakkoja, jos pankit eivät täytä ilmasto- ja ympäristöriskejä koskevia vaatimuksia ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Päätöksiä ryhdyttiin antamaan sen jälkeen, kun EKP tiedotti pankeille seuraavansa tiiviisti vuoden 2022 ilmasto- ja ympäristöriskien erityisarvioinnissa asetetun määräajan noudattamista ja käyttävänsä tarvittaessa täytäntöönpanotoimia puutteellisesti katettujen riskien kohdalla.

Kun ensimmäistä määräaikaa ei noudatettu, EKP antoi vuonna 2023 ja alkuvuodesta 2024 yhteensä 28 sitovaa ilmasto- ja ympäristöriskejä koskevaa päätöstä, joista 22:een sisältyi mahdollinen uhkasakko siinä tapauksessa, että pankit eivät noudata päätöksissä esitettyjä vaatimuksia. Ensimmäiseen määräaikaan mennessä pankeilla tuli olla laadittuna luotettava ja kattava arvio riskien olennaisuudesta sekä liiketoimintaympäristön kartoitus.

Useimmat valvottavat laitokset ovat sittemmin täyttäneet päätöksissä esitetyt riskien olennaisuuden arviointia ja liiketoimintaympäristön kartoitusta koskevat vaatimukset. Muutamien laitosten kohdalla harkinta uhkasakon perimisestä^[18] oli vielä meneillään vuoden 2024 lopussa.

Vuoden 2023 loppuun asetettiin toinen määräpäivä, joka koski ilmasto- ja ympäristöriskien sisällyttämistä laitosten hallinto-, strategia- ja riskinhallintajärjestelmiin. EKP antoi vuoden 2024 mittaan lisää sitovia valvontapäätöksiä, joihin myös sisältyi uhkasakon mahdollisuus, mikäli pankit eivät noudattaisi päätöksissä asetettuja vaatimuksia. Nämä sitovat päätökset koskivat yhdeksää valvottavaa laitosta, joilla ei määräpäivän mentyä ollut käytössä ilmasto- ja ympäristöriskien riittävän hallinnan peruselementtejä.

Kolmas määräpäivä oli joulukuussa 2024. Vuonna 2025 EKP seuraa edelleen tiiviisti pankkien edistymistä ja ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin täytäntöönpanotoimiin. Kolmannen määräpäivän jälkeen odotuksena on, että pankeilla on käytössä luotettavat ilmasto- ja ympäristöriskien hallintamenettelyt. Siihen kuuluu esimerkiksi kyseisten riskien täysimääräinen huomiointi sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyssä (ICAAP) ja stressitestauksessa.

Vuonna 2024 EKP toteutti ilmastotietojen keruun osana ilmastoriskien skenaarioanalyysia (”Valmiina 55:een”), jonka Euroopan valvontaviranomaiset (ESA), EKP ja Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) toteuttivat yhteistyössä Euroopan komission pyynnöstä. Skenaarioanalyysissa arvioitiin EU:n rahoitusjärjestelmän kykyä selviytyä ilmastoon liittyvistä sokeista sekä makrotaloudellisista ja rahoituksellisista sokeista ”Valmiina 55:een” -uudistuspaketin mukaisesti. Tiedonkeruussa hankittiin tietoja ”Valmiina 55:een” -hankkeen käyttöön, ja lisäksi se auttoi arvioimaan, miten pankit olivat edistyneet EKP:n vuoden 2022 ilmastoriskistressitestin jälkeen ilmastoriskien hallinnassa ja ilmastoriskejä koskevan stressitestauksen hyvien käytäntöjen soveltamisessa. EKP keskittyi arvioinnissaan pankkien kykyyn kerätä ja laskea ilmastotietoja, joita ovat esimerkiksi lainanottajien päästöintensiteetti ja asuntolainavakuuksien energiatehokkuusluokitukset. Vaikka pankit ovatkin edistyneet asiassa, tiedonkeruun yhteydessä monilla pankeilla havaittiin puutteita ilmastotietojen raportoinnissa. Jotkin pankit osoittivat kuitenkin pystyvänsä korjaamaan nämä puutteet. Arvioinnin tulosten julkaisemisen jälkeen kukin pankki sai yksilöllisen raportin ilmastotietovalmiuksistaan, vertailutuloksen muihin pankkeihin nähden ja vuoden 2022 ilmastoriskistressitestin tulokset tiettyjen mittarien osalta.

1.2.4 Prioriteetti 3: edetään digitalisaatiossa ja vahvistetaan operatiivista häiriönsietokykyä

1.2.4.1 Digitaalisen siirtymän strategiat

Rahoituspalveluiden digitalisaatio on rakenteellinen kehityssuunta, joka vaikuttaa eurooppalaisten pankkien kilpailuympäristöön. Se vaikuttaa pankkien riskiprofiiliin ja niiden pitkän aikavälin strategioihin, ja sillä voi myös olla syvällekäypiä vaikutuksia pankkien operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin. Valvojien on edelleen seurattava digitalisaation haasteita, siihen liittyviä riskejä sekä ylimpien hallintoelinten kykyä ohjaukseen ja riskienhallintaan.

Vuonna 2024 toteutettiin jatkuvaa valvontaa, esimerkiksi pankkien digitalisaatiotoimien erityisarviointeja, kaikkiaan 21 valvottavassa laitoksessa. Näiden toimien tuloksena EKP saa digitalisaatioon liittyvistä riskeistä arvokasta tietoa, jonka avulla se voi hienosäätää arviointivälineitään ja -menetelmiään. Näiden ja muiden viime vuosina toteutettujen toimien tulosten perusteella laadittiin raportti digitalisaation keskeisistä arviointiperusteista ja hyvistä käytännöistä, joka julkaistiin heinäkuussa 2024. Raportissa selvitetään valvottaville laitoksille, miten pankkivalvonta arvioi digitalisaatioon liittyviä riskejä ja miten voidaan kehittää hyviä käytäntöjä.

Toimintojen digitalisoiminen on pankin oma strateginen päätös, jolla voi tulevaisuudessa olla merkittävä vaikutus pankin kannattavuuden lisäksi myös riskeihin. EKP käytti myös säännöllistä lyhyen aikavälin tiedonkeruuta kerätäkseen tietoja pankkien digitaalisen siirtymän etenemisestä, finanssiteknologian käytöstä ja teknologian käyttötapauksista. Nämäkin tiedot otettiin huomioon edellä mainittua raporttia laadittaessa.

Lisäksi EKP osallistui jälleen aktiivisesti sääntelyn kehittämiseen kansainvälisissä ja eurooppalaisissa työryhmissä. Se antoi panoksensa esimerkiksi kryptovaramarkkinoista annetun asetuksen^[19] ja tekoälyä koskevan asetuksen^[20] käsittelyyn.

1.2.4.2 Operatiivisen häiriönsietokyvyn järjestelmät sekä kolmansien osapuolten riskit ja kyberriskit

Operatiivinen häiriönsietokyky eli pankin kyky ylläpitää kriittisiä toimintoja operatiivisten häiriöiden tai järjestelmän kaatumisen yhteydessä on tärkeä valvontaprioriteetti, koska sillä saattaa olla kauaskantoinen vaikutus kriittisiin pankkitoimintoihin rahoitusmarkkinoilla ja taloudessa.

Vuonna 2024 ulkoisiin palveluntarjoajiin kohdistuvat kyberhyökkäykset lisääntyivät jälleen huomattavasti. Tällaisten raportoitujen kyberhäiriöiden määrä nousi noin 50 %, ja niitä oli lähes kolmasosa kaikista merkittävistä kyberhäiriöistä. Pankit tulivat entistä enemmän riippuvaisiksi ulkoisista palveluntarjoajista joskus jopa kriittisten toimintojensa osalta. Lisäksi valtioiden tukemien kyberhyökkäysten uhka oli edelleen suuri. Operatiivinen häiriönsietokyky on siksi ollut EKP:n pankkivalvonnan keskeinen huomion kohde sen valvomissa pankeissa.

EKP toteutti vuonna 2024 useita tietoturva- ja kyberriskejä käsitteleviä jatkuvan valvonnan toimia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia ja julkaisi niiden tärkeimmät tulokset marraskuun 2024 Supervision Newsletter ‑uutiskirjeessä. Kyberhäiriöiden sietokyvyn erityisarviointia laajennettiin ottamalla siihen mukaan toinen otos merkittävistä laitoksista. Myös ulkoistamista koskevaa erityisarviointia laajennettiin toiseen merkittävien laitosten otokseen.

EKP osallistui myös G7-maiden kyberturvallisuuden asiantuntijaryhmän koordinointiharjoitukseen, jonka tarkoituksena on tehostaa kyberhäiriötapahtumien hallintaa ja kriisinhallintakehyksiä.

Lisäksi EKP toteutti kyberhäiriöiden sietokyvyn simulointiharjoituksen, jossa testattiin EKP:n ja useiden kansallisten valvontaviranomaisten sisäistä viestintää, koordinointia ja eskalointimenettelyjä tilanteessa, jossa useisiin valvottaviin laitoksiin kohdistuu kyberhyökkäys. Tähän sisäiseen simulointiharjoitukseen ei osallistunut rahoitussektorin toimijoita.

Digitaalisesta häiriönsietokyvystä annettu asetus^[21] tukee EU:n pyrkimystä varmistaa rahoitussektorin operatiivinen häiriönsietokyky, ja sen tavoitteena on yhtenäistää ja tehostaa ICT-riskien hallintaa. Vuonna 2024 EKP muokkasi valvontakehystään kaikilta osin kyseisen asetuksen vaatimusten mukaiseksi esimerkiksi päivittämällä kyberhäiriöiden raportointijärjestelyjä ja ulkoistusrekisteriä. EKP valmistautui myös uhkaperusteiseen tunkeutumistestaukseen, jota kehitetään uhkatietoon perustuvan eettisen red team ‑testauksen eurooppalaisen kehyksen (TIBER-EU) mukaisesti.

1.2.4.3 Vuoden 2024 kyberhäiriöiden sietokyvyn stressitestaus

Vuoden 2024 stressitestissä keskityttiin kyberhäiriöiden sietokykyyn ja arvioitiin, miten pankit vastasivat hypoteettiseen kyberhäiriötapahtumaan. Testissä oli mukana 109 pankkia, ja sen tulokset otettiin huomioon vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa. Testissä käytettiin skenaariota, jossa häiriö vaikutti pankkien ydinjärjestelmiin. Kaikki pankit testasivat kyberhyökkäyksen vasta- ja palautumistoimia sekä jakoivat testidokumentaationsa. Lisäksi 28 pankille tehtiin laajempi arviointi, johon sisältyi tietotekniikan palautumistesti ja paikalla tehtävä arviointi. EKP tarkasteli pankkien kriisitoimintasuunnitelmia, viestintää sidosryhmien kanssa, palveluanalyyseja ja lievennystoimia. Palautumiskyvyn arvioinnissa tarkasteltiin tietojen palauttamista, yhteistyötä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa ja tulevia parannuksia häiriönsietokykyyn. EKP jatkaa häiriönsietokyvyn vahvistamistyötä pankkien kanssa keskittyen liiketoiminnan jatkuvuuteen, viestintään ja palautumissuunnitelmiin. Pankkien odotetaan noudattavan palautumistavoitteita, tarkastelevan riippuvuuksia ulkoisista palveluntarjoajista ja arvioivan kyberhyökkäysten aiheuttamia tappioita entistä tarkemmin.

1.3 Merkittävien laitosten suora valvonta

1.3.1 Jatkuva valvonta ja vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin uudistus

Luottolaitosten suora valvonta keskittyy riskien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen, jotta varmistetaan pankkien häiriönsietokyky ja tehokas hallinto jatkuvasti monimutkaistuvassa toimintaympäristössä. Vastaavasti myös pankkivalvonnan on sopeuduttava muuttuvaan ympäristöön pystyäkseen hoitamaan rahoitusvakaustehtäväänsä.

Pankkisektorin häiriönsietokyvyn parantaminen edellyttää EKP:n lähestymistavalta yhtenäisyyttä ja nopeaa reagointia.

Valvontaelin päätti uudistaa vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin eli SREP-prosessin, jotta valvonta olisi entistä tehokkaampaa, vaikuttavampaa ja tiukempaa. Se sitoutui myös muokkaamaan ja yhtenäistämään valvonta-arvioissa käyttämiään menetelmiä. Tätä varten EKP antoi SREP-prosessin arvioinnin ulkopuolisen asiantuntijaryhmän^[22] tehtäväksi. SREP-uudistuksessa huomioitiin asiantuntijaryhmän päätelmät, ja uudistuksia ryhdyttiin ottamaan käyttöön asteittain vuodesta 2024 alkaen.

Uudistetussa SREP-prosessissa valvonnan tiiviys pysyy ennallaan, mutta prosessi kokonaisuutena on entistä tehokkaampi: aikataulut ovat entistä sujuvampia, sisäiset prosessit tarkemmin optimoituja ja toiminnot selkeämmin kohdennettuja.

Uudistus saadaan päätökseen suunnitelman mukaan vuoteen 2026 mennessä.

SREP-uudistuksen keskeiset tavoitteet^[23] ovat seuraavat.

• Riskiarviointien keskittäminen: sallitaan valvojille enemmän joustoa priorisoida ja kohdentaa arviointeja tärkeimpiin riskeihin määritetyn monivuotisjakson aikana. Valvojat käyttävät monivuotista arviointistrategiaa, jossa kaikki olennaiset riskit voidaan arvioida perusteellisesti useamman vuoden jaksolla sen sijaan, että kukin yksittäinen riski arvioitaisiin joka vuosi. Tämän joustavan strategian ansiosta yhteiset valvontaryhmät pystyvät kohdentamaan resurssinsa entistä tehokkaammin.
• Valvontatoimien yhtenäistäminen: suunnitellaan paikalla tehtävät tarkastukset, perusteelliset analyysit ja laaja-alaiset erityisarvioinnit entistä yhtenäisemmin, jotta pankkien riskeistä saadaan strukturoitu ja kattava kuva. Parantamalla valvontatoimien suunnitteluprosessia voidaan maksimoida synergiaedut, ja pankit saavat selvemmän kuvan valvontaprioriteeteista.
• Kaikkien käytettävissä olevien valvontakeinojen hyödyntäminen: eskalointimenettely voidaan ottaa käyttöön tehokkaasti ja oikea-aikaisesti^[24], jos pankit eivät korjaa puutteita ripeästi. Tarvittaessa voidaan käyttää sitovia laadullisia vaatimuksia sekä täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyjä.
• Viestinnän tehostaminen: yksinkertaistetaan SREP-arvioinnin tuloksia keskittymällä yksinomaan olennaisiin riskeihin ja valvontaodotuksiin. Jos arvioinnissa ei tule esiin pankin riskiprofiilin olennaista muutosta, SREP-päätöksiä voidaan päivittää harvemmin kuin kerran vuodessa.
• Menetelmien vakauttaminen: yksinkertaistetaan ja selkeytetään valvontamenetelmiä, jolloin valvojien on helpompi keskittyä uusiin haasteisiin ja kehittymässä oleviin riskeihin. Yksi esimerkki tästä on pilarin 2 mukaisten pääomavaatimusten määritysmenetelmän uudistaminen, jonka tarkoituksena on lisätä intuitiivisuutta ja vähentää menettelyn monimutkaisuutta. Lisäksi tarkoituksena on lisätä menetelmän vakautta varmistamalla, että pilarin 2 mukaiset vaatimukset ovat aina kytköksissä SREP-prosessin aikana tehtyihin perusteellisiin riskiarvioihin ja että niissä keskitytään riskeihin, jotka eivät sisälly pilariin 1, jotta samoja riskejä ei lasketa kahteen kertaan.
• Tietojärjestelmien ja data-analytiikan parempi hyödyntäminen: EKP:n digitaalisessa strategiassa ennakoidaan investointeja tietojärjestelmiin ja data-analytiikkaan vuosina 2024–2028. Niissä on tarkoitus ottaa käyttöön generatiivisen tekoälyn kaltaista edistynyttä teknologiaa, joka tukee valvojia rutiinitehtävissä ja parantaa toiminnan tehokkuutta, tietojen käytettävyyttä, riskianalyysia, päätöksenteon yhtenäisyyttä ja yhteistyötä ylipäänsä.

Näiden muutosten tarkoituksena on tehostaa eurooppalaista pankkivalvontaa lisäämällä menettelyjen tarkkaa kohdentamista, tehokkuutta, ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä. SREP-prosessia yksinkertaistetaan ja kehitetään reaaliaikaisen valvonnan suuntaan, jolloin kehittymässä oleviin riskeihin voidaan vastata nopeammin ja vaikuttavammin. Parannukset edistävät merkittäviä haavoittuvuustekijöitä painottavaa valvontakulttuuria sekä ripeitä ja määrätietoisia toimia. Sitä kautta ne tehostavat ja yhtenäistävät valvontamenettelyjä.

1.3.1.1 Riskiperusteinen lähestymistapa

Vuonna 2024 EKP jatkoi edellisvuonna käyttöön ottamansa riskitoleranssijärjestelmän soveltamista ja toi uusia riskiperusteisia ominaisuuksia ja joustoa valvonnan eri osa-alueille. Riskitoleranssijärjestelmän avulla valvojat voivat priorisoida kriittisiä riskejä ja kohdistaa tiukempaa valvontaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Lisäksi voidaan hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia valvontatoimenpiteitä tapauksissa, joissa pankit eivät täytä EKP:n valvontaodotuksia.

Riskitoleranssijärjestelmä helpottaa valvontaprioriteettien jalkauttamista strategiseen suunnitteluun ja jatkuvaan valvontaan. Tätä tarkoitusta varten siihen on yhdistetty sekä koko pankkisektorin riskejä ja haavoittuvuuksia koskeva valvontaelimen ohjeistus että yksittäisen laitoksen tilanteesta lähtevä riskien merkityksen arviointi. Yksittäisten laitosten arvioinnit täydentävät tehokkaasti ylätason ohjeistusta, sillä joillakin pankeilla on laitoskohtaisia haasteita, jotka vaikuttavat eri riskeille asetettuun toleranssitasoon ja sitä kautta myös valvonnan painotuksiin.

Riskitoleranssijärjestelmä on yhteisten valvontaryhmien ja horisontaalisten valvontatoimintojen asiantuntijoiden työväline, jonka avulla ne voivat priorisoida toimiaan ja sitä kautta keskittyä entistä tarkemmin tärkeimpiin riskeihin. Näin yhteiset valvontaryhmät saavat lisää joustovaraa uusia ja kehittymässä olevia riskejä koskevaan työhön.

1.3.1.2 Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen

Yhteisten valvontaryhmien toteuttamissa toimissa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, mikä tarkoittaa, että valvonnan tiiviys mitoitetaan laitoksen koon, systeemisen merkittävyyden, riskiprofiilin ja rakenteen monimutkaisuuden mukaan. Ne yhteiset valvontaryhmät, joiden valvottavana on kooltaan ja riskeiltään suurempia merkittäviä laitoksia, suunnittelevat keskimääräistä useampia valvontatoimia.

Vuonna 2024 toteutettujen toimien määrä jäi hieman vuoden alussa suunniteltua vähäisemmäksi. Se johtui ennen kaikkea siitä, että aiempien vuosien tapaan muutamia hallinnollisia toimia peruttiin vuoden mittaan.

1.3.1.3 Valvonnan suunnittelu ja valvontatoimet

Valvonnan suunnitteluprosessissa noudatetaan johdonmukaista lähestymistapaa, jossa esimerkiksi horisontaaliset toimet, paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset suunnitellaan pankkivalvonnan määrittämien valvontaprioriteettien pohjalta.

Valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi EKP:n eri yksiköt suunnittelevat valvontatoimia tiiviissä yhteistyössä ja ottavat asianmukaisesti huomioon valvontaprioriteetit, laitoskohtaiset riskit sekä riskitoleranssijärjestelmän. Suunnittelun yhteydessä valitaan valvottavista laitoksista otokset, jotka osallistuvat horisontaalisiin toimiin ja paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Aiempien vuosien tapaan paikalla tehtäviä tarkastuksia toteutettiin usein kampanjoina (ks. osa 1.3.5). Suunnitteluprosessin aikana kukin yhteinen valvontaryhmä suunnittelee laitoskohtaiset valvontatoimet. Suunnittelu on tärkeä osa yhteisen valvontaryhmän viestintää valvottavan laitoksen kanssa, joten pankeille toimitetaan yksinkertaistettu suunnitelma, jossa kuvataan niiden osallistumista tai panosta edellyttävät valvontatoimet.

Jatkuvan valvonnan toimia ovat riskeihin liittyvät toimet (esim. vakavaraisuuden kokonaisarviointi), muut organisatorisiin, hallinnollisiin tai juridisiin vaatimuksiin liittyvät toimet (esim. laitosten vuosittainen merkittävyysarviointi) ja muut yhteisten valvontaryhmien suunnittelemat toimet, joilla valvontaohjelmaa muokataan valvottavan laitoksen ominaispiirteiden mukaan (esim. pankin liiketoimintamallin tai hallinnollisen rakenteen analyysit).

1.3.1.4 Valvontatoimenpiteet

Säännöllisten paikalla tehtävien tarkastusten ja jatkuvan valvonnan perusteella valvottaville laitoksille voidaan määrätä valvontatoimenpiteitä^[25]. Niissä esitetään yksityiskohtaisesti toimet, joihin valvottavien laitosten tulee ryhtyä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Yhteisten valvontaryhmien vastuulla on seurata, että toimenpiteet toteutetaan pankeissa tehokkaasti ja kohtuullisessa ajassa. Vuonna 2024 valtaosa toimenpiteistä määrättiin jatkuvan valvonnan perusteella. Kaikista toimenpiteistä 55 % määrättiin paikalla tehtävien tarkastusten ja sisäisten mallien tarkastusten perusteella. Myös sisäisten mallien tarkastukset tehdään useimmiten pankeissa. Edellisten vuosien tapaan suurin osa (40 %) uusista valvontatoimenpiteistä vuonna 2024 koski luottoriskiä (ks. kaavio 1).

Kaavio 1

Valvontatoimenpiteet

a) Vuosittain kirjattujen valvontatoimenpiteiden määrä

b) Toimenpiteet tehtävälajeittain	c) Toimenpiteet riskikategorioittain

1.3.1.5 Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin yleiset tulokset

EKP julkaisi vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP-arvioinnin) tulokset 17.12.2024. Tuloksissa tarkasteltiin esimerkiksi SREP-pistemäärien kehitystä sekä pilarin 2 pääomavaatimuksia ja ‑ohjeistusta ja analysoitiin valikoituja riskialueita. Lisäksi EKP julkaisi merkittävien laitosten pankkikohtaiset pilarin 2 vaatimukset vuodelle 2025 kyseisten laitosten suostumuksella. Mukana ovat myös pankkien liiallisen velkarahoitustoiminnan riskin vuoksi määrätyt vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat pilarin 2 vaatimukset (P2R-LR).

Kokonaisuutena SREP-pistemäärä oli edelleen 2,6. Kaikkiaan 11 prosentilla valvottavista laitoksista pistemäärä heikkeni ja 15 prosentilla parani. Yleisesti pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus nousivat hieman ja olivat 15,6 % riskipainotetuista saamisista (15,5 % vuonna 2023). Pilarin 2 vaatimusten mediaani puolestaan oli 2,2 % eli jokseenkin sama kuin edellisvuonna.

Vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarviointi osoitti, että yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien laitosten kyky selviytyä häiriöistä oli edelleen vakaa vahvan pääoma- ja likviditeettiaseman ansiosta. Tulevaisuudessa pankkien on pystyttävä sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Niiden on seurattava kehitystä tarkasti ja toimittava kurinalaisesti taatakseen liiketoimintojensa kestävyyden. Nykyisen hyvän kannattavuuden turvin pankit voivat entisestään lujittaa häiriönsietokykyään.

1.3.2 EU:n ulkopuolisten pankkien valvonta

Vuonna 2024 EKP hoiti EU:n ulkopuolella päätoimipaikkaansa pitävien pankkien EU:ssa sijaitsevien 14 tytäryhtiön yleisvalvontaa. Niiden kokonaisvarat olivat yhteensä 1 800 miljardia euroa (7 % EKP:n pankkivalvonnan alaisista kokonaisvaroista), kaupankäyntivarat 780 miljardia euroa (21 % EKP:n pankkivalvonnan alaisista kokonaiskaupankäyntivaroista) ja hallinnassa olevat varat yhteensä 15 500 miljardia euroa (37 % EKP:n pankkivalvonnan alaisista hallinnassa olevista varoista) vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.

EU:n ulkopuolisten pankkien tytäryhtiöihin sovelletut valvontatoimet määräytyivät pääosin EKP:n vuosien 2023–2025 valvontaprioriteettien pohjalta. Lisäksi EKP toteutti useita kohdennettuja hankkeita. Niitä olivat esimerkiksi kaupankäyntiyksiköiden arvioinnin pohjalta laadittujen käyttöönottosuunnitelmien seuranta (EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomus 2023 ks. kehikko 2) ja joukko yritysten, investointipankkien ja välittäjien riskienhallintaa koskevia perusteellisia analyyseja, joissa käsiteltiin kasvavia huolenaiheita tärkeimmillä alueilla, kuten kaupankäynnissä ja lainanannossa.

EKP oli yhteydessä EU:n ulkopuolisessa maassa päätoimipaikkaansa pitävien pankkien EU:ssa sijaitseviin tytäryhtiöihin myös vakavaraisuusdirektiivin (CDR VI) artiklan 21 kohdan c vaikutuksista (voimaantulopäivä 11.1.2027). Direktiivi edellyttää, että kolmannen maan ryhmittymät perustavat fyysisen toimipaikan EU:hun talletusten vastaanottoa käsittäviä toimintoja sekä lainanantoa ja takauksia varten. Kyseiset vaatimukset saattavat vaikuttaa olennaisesti kolmannen maan tytäryhtiöiden antolainauksen kirjauskäytäntöihin. Lisähaasteena kolmannen maan tytäryhtiöiden valvonnassa on, että ne ovat kokonaan emoyhtiönsä omistuksessa eivätkä emoyhtiön strategiat ja sisäiset periaatteet aina noudata EU:n säännöksiä tai EKP:n valvontaodotuksia. Valvojien on siis otettava nämä haasteet ja eroavaisuudet huomioon ja samalla varmistettava, että standardivaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti. Tässä suhteessa EKP tehosti säännöllisiä kahdenvälistä yhteydenpitoa EU:n ulkopuolisten pankkien valvonnasta vastaavien Euroopan ulkopuolisten pankkivalvojien kanssa, esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin ja Ison-Britannian vakavaraisuusvalvontaviranomaisen kanssa.

1.3.3 Valvottavien laitosten Venäjän-toiminnot

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EKP on käynyt jatkuvaa dialogia muutamien Venäjällä aktiivisesti toimivien valvottavien laitosten kanssa, toteuttanut tarvittavia toimia ja seurannut tilannetta tiiviisti. Vuoden 2024 mittaan pankit jatkoivat Venäjän-toimintojensa vähentämistä ja alasajoa ja exit-strategioidensa toteuttamista. Kaiken kaikkiaan merkittävät laitokset vähensivät Venäjään liittyviä vastuitaan 5,6 prosentilla vuoden 2023 lopusta vuoden 2024 kolmanteen neljännekseen^[26], joten niiden riskitaso on asteittain vähentynyt sodan alettua.

EKP toteutti tarpeen mukaan toimenpiteitä, joilla tiettyjen merkittävien laitosten Venäjän-toimintoihin liittyviä operatiivisia riskejä, maineriskejä, compliance-riskejä ja taloudellisia riskejä pyritään vähentämään. Joillakin näistä toimenpiteistä rajoitettiin antolainausta ja talletusten vastaanottamista Venäjällä sekä varojen säilyttämistä rahoituslaitoksissa, joiden kotipaikka on Venäjä. Lisäksi EKP odottaa, että Venäjältä tuleva maksuliiketoiminta ja lainojen myöntäminen Venäjällä kotipaikkaansa pitäville asiakkaille vähenee.

Vähemmän merkittävät laitokset pyrkivät vähentämään Venäjään liittyviä vastuitaan useilla eri strategioilla, kuten merkittävätkin laitokset. Monet vähemmän merkittävät laitokset sulkivat Venäjällä sijaitsevia tytäryhtiöitään, vähensivät taseen riskejä ja rajoittivat Venäjän markkinoihin liittyviä rahoitustoimia. Joissakin tapauksissa vähemmän merkittävät laitokset vetäytyivät kokonaan Venäjän markkinoilta ajamalla toiminnat kokonaan alas ja luopumalla pankkitoimiluvista. Joissakin harvoissa tapauksissa kansainväliset pakotteet haittasivat vakavasti venäläisomisteisten vähemmän merkittävien laitosten toimintaa, jolloin niiden oli käytännössä pakko lopettaa toiminta Venäjän markkinoilla.

Jännitteet Venäjän kanssa ovat eskaloitumassa, joten pankkitoimiluvalla toimivat rahoitusmarkkinainfrastruktuurit ovat lähtökohtaisesti alttiita geopoliittisille riskeille. Sellaisia ovat esimerkiksi lailliset ja compliance-riskit, jotka liittyvät Venäjälle asetettuihin kansainvälisiin sanktioihin. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ja geopoliittisten jännitteiden monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä rahoitusmarkkinainfrastruktuurien on edelleen kehitettävä ja toteutettava riskinhallintastrategioitaan, ja pankkivalvojien on seurattava tätä prosessia tiiviisti.

1.3.4 Kaupankäyntivaraston perusteellinen tarkistus

Kaupankäyntivaraston perusteellinen tarkistus on tärkeä osa uudistettua Basel III ‑säännöstöä. Sen yhteydessä pilarin 1 pääomavaatimukset uudistetaan perusteellisesti markkinariskin osalta vuosien 2007–2008 finanssikriisistä saatujen kokemusten perusteella, jotta vastaavien kriisien todennäköisyyttä ja vaikutusta voidaan jatkossa vähentää. Erityisesti kaupankäyntivarastoon kuuluvien tai sen ulkopuolisten varojen luokittelusääntöjä tiukennetaan ottamalla käyttöön vaihtoehtoinen standardimenetelmä, joka on nykyistä standardimenetelmää riskiherkempi mutta myös monimutkaisempi. Lisäksi sisäisten mallien käytölle asetetaan lisävaatimuksia.

Vuonna 2024 EKP toteutti jatkuvassa valvonnassa tätä aihetta koskevan erityisarvioinnin sekä useita paikalla tehtäviä tarkastuksia ja sisäisten mallien tarkastuksia. Vaihtoehtoisen standardimenetelmän erityisarvioinnissa selvitettiin riskiperusteisesti valitun 30 pankin otoksen pohjalta pankkien varautumista uuteen menetelmään. Tuloksena oli, että koska kyseisen menetelmän mukainen raportointi oli alkanut vuonna 2021, pankit olivat jo kohtuullisen pitkällä siihen varautumisessa ja sen käyttöönotossa. Puutteita tosin havaittiin teknisemmissä seikoissa sekä vaihtoehtoisen standardimenetelmän riippumattomassa arvioinnissa ja sisällyttämisessä johdon raportointiin.

Lisäksi joissakin vaihtoehtoisen standardimenetelmän käyttöönottoon keskittyneissä paikalla tehtävissä tarkastuksissa havaittiin pankkikohtaisia puutteita laskennassa, operatiivisissa prosesseissa ja tietohallinnossa sekä toisen ja kolmannen puolustuslinjan osallistumisessa. Kaksi ensimmäistä paikalla tehtävää tarkastusta, jotka käsittelivät vaihtoehtoista standardimenetelmää, tehtiin vuosina 2023 ja 2024, ja vuodelle 2025 on suunnitteilla viisi tarkastusta jatkuvan valvontaohjelman osana.

Vuonna 2024 EKP toteutti valvontapäätösten valmistelun yhteydessä kolme sisäisten mallien tarkistusta pankeille, jotka olivat tehneet hakemuksen sisäisten mallien vaihtoehtoisen menetelmän käytöstä. Keskeiset havainnot on kuvattu osassa 1.3.5.2.

Euroopan komissio hyväksyi 24.7.2024 delegoidun säädöksen, jonka mukaan kaupankäyntivaraston perusteellisen tarkistuksen pohjalta uudistettuja Basel III ‑standardeja ryhdytään soveltamaan pankkien omien varojen laskennassa markkinariskin osalta vasta vuotta myöhemmin kuin aiemmin suunniteltiin (eli 1.1.2026). Jatkuvalla valvonnalla ja yhteisten valvontaryhmien seurantatyöllä varmistetaan, että kaupankäyntivaraston perusteellisen tarkistuksen täytäntöönpano etenee saumattomasti.

1.3.5 Paikalla suoritettava valvonta

YVM-asetuksen^[27] mukaan EKP voi toteuttaa jatkuvan valvonnan lisäksi myös paikalla suoritettavaa valvontaa, jotta valvottavien laitosten liiketoimintaa voidaan analysoida tarkasti ja perusteellisesti. Paikalla suoritettava valvonta käsittää toisaalta pankeissa tehtävät tarkastukset, joissa perehdytään pankin riskeihin, riskienhallintaan ja sisäiseen hallintoon, ja toisaalta sisäisten mallien tarkastukset, joissa arvioidaan perusteellisesti omien varojen vaatimusten laskennassa käytettyjä sisäisiä malleja etenkin menetelmien, taloudellisen asianmukaisuuden, riskien, riskienhallinnan ja sisäisen hallinnon kannalta.

Vuonna 2024 merkittävissä laitoksissa aloitettiin 165 paikalla tehtävää tarkastusta ja 78 sisäisten mallien tarkastusta. Edellisvuoden tapaan useimmat tarkastukset toteutettiin nytkin hybridityönä, jossa tarkastuksiin sisältyi myös etätyöskentelyä. Lisäksi EKP käynnisti korkean velkarahoitusasteen luottojen kattavan arvioinnin pankeista poimitulle otokselle^[28]. Arvioinnin tavoitteena on auttaa parantamaan kyseisten luottojen riskinhallintaa.

Vuonna 2024 pankeissa tehtyjen tarkastusten aiheita olivat esimerkiksi luottoriski, sisäinen hallinto, tietojärjestelmäriski sekä rahoitustoiminnan korkoriski ja luottomarginaaliriski (IRRBB/CSRBB). Joissakin tarkastuksissa selvitettiin myös likviditeettiriskiä, liiketoimintamalleja ja kannattavuutta, rahoitusriskiä, vakavaraisuutta sekä markkinariskiä ja operatiivista riskiä. Ilmasto- ja ympäristöriskejä arvioitiin erityisesti niihin keskittyvillä pankeissa tehtävillä tarkastuksilla ja myös osana esimerkiksi luottoriskiä koskevia tarkastuksia.

Vuonna 2024 toteutetuissa sisäisten mallien tarkastuksissa teemoina olivat esimerkiksi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uusien standardien ja ohjeiden täytäntöönpano, kaupankäyntisalkun perusteellinen tarkistus ja aiempien sisäisiin malleihin liittyvien vaatimusten toteuttaminen.

Kaavio 2

Paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset vuosina 2022, 2023 ja 2024

(tarkastusten määrä)

1.3.5.1 Keskeiset havainnot paikalla tehdyistä tarkastuksista

Luottoriski: vakavia puutteita havaittiin pankkien kyvyssä arvioida terveiden saamisten odotettavissa olevia luottotappioita etenkin makrotalouden näkymien ollessa epävarmat. Odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalleissa ei pystytty riittävästi huomioimaan ennakoivia tietoja. Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden ja tappio-osuuden laskentamalleissa esiintyi puutteita. Vaikka useilla pankeilla oli käytössä erilaisia järjestelyjä luottoriskin merkittävän lisääntymisen huomioimiseksi, monilla pankeilla ne olivat selvästi riittämättömiä, eikä lainojen siirtäminen IFRS 9:n mukaisiksi vaiheen 2 saamisiksi tapahtunut ajoissa.

Koska pankit olivat melko hitaita tunnistamaan rahoitusmarkkinoiden heikkenemistä etenkin kiinteistösektorin haavoittuvilla alueilla, vakuuksien arvostusmenettelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa havaittiin puutteita. Pankeissa tehtävät tarkastukset toivat jälleen riskinhallintamenettelyihin, riskistrategiaan, riskinottohaluun ja luotonmyöntämismenettelyihin liittyviä puutteita. Myös riskien seurannassa sekä lainanhoitojoustosaamisten ja maksukyvyttömyystilassa olevien lainojen asianmukaisessa tunnistamisessa havaittiin heikkouksia. Joissakin tapauksissa nämä puutteet tulivat esiin valvojien kiinnitettyä huomiota pankkien hallintojärjestelyihin, jotka estivät asianmukaisen riskien ohjauksen.

Markkinariski: tärkeimmät puutteet koskivat arvostusriskin ja vastapuoliluottoriskin tunnistamista, mittaamista ja hallintaa. Arvostusriskin osalta puutteet koskivat sellaisten lakisääteisten ja kirjanpidollisten varausten laskentaa, joilla laitokset varautuvat arvostusten epävarmuuteen. Vakavia puutteita havaittiin myös vastapuoliluottoriskin käsittelyssä, etenkin sitä koskevien indikaattorien mallintamisessa ja validoinnissa (mahdollinen tuleva vastapuoliriski, stressitestit), raja-arvojen asettamisessa ja seurannassa sekä vakuushallinnassa.

Likviditeettiriski: vakavimmat havainnot koskivat puutteita riskien mittaamisessa ja seurannassa, esimerkiksi mittaamismenetelmissä, tietojen tarkkuudessa ja aukottomuudessa sekä stressitestiskenaarioiden suunnittelussa. Vakavia puutteita havaittiin myös valvontaraportoinnissa sekä maksuvalmiusasteen ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskennassa. Lisäksi likviditeettiriskin hallintajärjestelyt eivät olleet riittävän tehokkaita, ja rahoitussuunnitelman ja likviditeettiriskistrategian välillä oli epäjohdonmukaisuuksia.

Rahoitustoiminnan korkoriski (IRRBB): valtaosa vakavista puutteista koski mittaamista ja seurantaa, esimerkiksi riittämättömiä mittausmenetelmiä, mallien keskeisten oletusten epäluotettavuutta, vanhentuneita tietoaineistoja, heikkoja tietojärjestelmiä ja heikkoja riskimallikäytäntöjä. Muita vakavia havaintoja olivat rahoitustoiminnan korkoriskin hallintaprofiilin ja -strategian puutteellinen formalisointi sekä pankkien riskienhallintayksiköiden riittämätön osallistuminen tätä riskiä koskevien hallintamenettelyjen määrittelyyn ja valvontaan.

Liiketoimintamallit ja kannattavuus: vakavimmat havainnot koskivat hinnoittelusääntöjä ja -menetelmiä sekä hintojen seurantaa, jotka olivat aiheena useissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa vuonna 2024. Muita vakavia havaintoja olivat heikkoudet tulojen ja kulujen kohdentamisessa, kannattavuustekijöiden analyysissa sekä pankkien liiketoimintasuunnitelmien talousennusteissa käytetyissä oletuksissa ja herkkyysanalyyseissa.

Liiketoimintamalleihin ja kannattavuuteen liittyen pankeissa tehdyissä digitaalista siirtymää^[29] koskevissa tarkastuksissa todettiin heikkouksia strategisessa ohjauksessa sekä muutoshallinnassa ja -seurannassa. Lisäksi ongelmia havaittiin tulojen ja kulujen kohdentamisessa, keskeisiä suorituskykyindikaattoreita koskevissa käytännöissä sekä ennuste- ja budjetointikäytännöissä.

Ilmastoriski on vauhdittavana tekijänä muissa riskilajeissa, kuten liiketoimintamalliin liittyvässä riskissä tai luottoriskissä, ja paikalla tehtävissä tarkastuksissa ilmeni heikkouksia ilmastoriskin tunnistamisessa, sen olennaisuuden arvioinnissa ja seurannassa sekä ilmastoriskin huomioimisessa pankkien liiketoimintastrategioissa. Muita vakavia havaintoja olivat puutteet ilmastoriskin sisällyttämisessä luotonmyöntömenettelyihin ja niitä koskevaan sisäiseen valvontaan.

Sisäinen hallinto ja siihen läheisesti liittyvät aiheet: vakavimmat puutteet koskivat 1) hallintojärjestelyjen kattavuutta, data-arkkitehtuurin ja tietoteknisen infrastruktuurin asianmukaisuutta sekä riskitietojen koontiin ja raportointiin liittyvää tietojen laadunvalvontaa, 2) kaikkien sisäisen valvonnan toimintojen riippumattomuutta, resursseja ja soveltamisalaa sekä 3) toimintojen ulkoistamista, esimerkiksi ulkoistamispäätöksiin liittyvän riskiarvioinnin riittämättömyyttä ja ulkoistettujen palvelujen puutteellista riskinhallintaa ja -seurantaa etenkin tietojärjestelmäpalvelujen osalta. Näiden havaintojen perusteella valvojat päättivät nostaa sisäisen hallinnon puutteiden korjaamisen yhdeksi valvontaprioriteetiksi.

Sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettely (ICAAP): vakavimpia havaintoja olivat 1) luotto- ja markkinariskin sisäisten mittausmenetelmien ja oletusten epäjohdonmukaisuus, 2) mittausmenetelmien validoinnin puutteet ja 3) riskienhallinnassa olennaisten riskien tunnistamismenetelmien riittämättömyys.

Pilarin 1 pääomavaatimusten laskenta: tärkeimpiä havaintoja olivat 1) virheellinen riskien luokittelu ja vakuusarvojen määrittäminen, riskipainojen epäasianmukainen soveltaminen ja siitä aiheutuva riskipainotettujen saamisten aliarviointi etenkin luottoriskin osalta sekä 2) pääomavaatimusten ja omien varojen vaatimusten laskentaprosessien riittämätön sisäinen valvonta.

Operatiivinen riski (muu kuin tietojärjestelmäriski): vakavimmat havainnot koskivat 1) riskien mittaamisesta ja hallintaa, esimerkiksi puutteita operatiivisten riskien tiedonkeruumenettelyissä sekä riittämätöntä riskien ennaltaehkäisyä ja korjaamista operatiivisten riskitapahtumien yhteydessä ja 2) riskien tunnistamisessa, etenkin olennaisten operatiivisten riskien kattamisessa ja määrittämisessä.

Tietojärjestelmäriskin osalta vakavimmat havaitut puutteet koskivat tietojärjestelmien ja kyberturvallisuuden hallintaa, etenkin valmiuksia kyberhyökkäysten estämiseen ja kyberriskien tunnistamiseen. Myös paikalla tehtävissä tarkastuksissa tunnistettiin edelleen heikkouksia hallintojärjestelyissä, tietojärjestelmien jatkuvuudenhallinnassa ja IT-varallisuuden hallinnassa. Lopuista tietojärjestelmiin liittyvistä vakavista havainnoista huomattava osuus koski pankkien tietojärjestelmien operointia. Lisäksi valvonnan tärkeänä huomion kohteena oli edelleen kolmannen osapuolen riskin hallinta,^[30] jossa havaituista puutteista merkittävä määrä liittyi tietojärjestelmien ulkoistamisjärjestelyihin. Edellisten vuosien tapaan EKP toteutti myös vuonna 2024 erityisen tarkastuksen, jonka kohteena oli suuri ICT-palveluntarjoaja.^[31]

Kaiken kaikkiaan valvontahavainnot osoittivat, että tutkituilla pankeilla oli huomattavia puutteita useilla riskinhallinnan alueilla. Pankkisektorin vakauden ja häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi pankkien on syytä vahvistaa riskien mittaamista, hallintojärjestelyjä ja sisäistä valvontaa. Muun muassa näiden puutteiden korjaaminen on olennaista, jotta pankit voivat tulevaisuudessa selviytyä paremmin epävarmuustekijöistä, etenkin kun otetaan huomioon voimakkaina jatkuvat geopoliittiset jännitteet ja niiden vaikutus makrotalousnäkymiin.

1.3.5.2 Keskeiset havainnot sisäisten mallien tarkastuksista

Sisäisten mallien tarkastuksilla pyritään varmistamaan, että sisäiset mallit, joita pankit käyttävät pääomavaatimustensa laskennassa, ovat sääntelyvaatimusten mukaisia. Tarkastus voidaan käynnistää pankin pyynnöstä (mallin ensimmäinen hyväksyntä, olennaiset mallinmuutokset, mallin laajennukset, mallin käyttöönotto, pysyvä osittainen käyttö tai siirtyminen vähemmän kehittyneiden menetelmien käyttöön) tai EKP:n aloitteesta.

Huhtikuussa 2021 päättynyt sisäisten mallien erityisarviointi eli TRIM-hanke oli EKP:n pankkivalvonnan mittavin ponnistus sisäisten mallien valvontakohtelun yhtenäistämiseksi ja niiden saattamiseksi olemassa olevan sääntelyn mukaiseksi. Sen jälkeen EKP on pääasiassa keskittynyt arvioimaan mallinmuutospyyntöjä, joita merkittävät laitokset ovat tehneet joko uusien sääntelyvaatimusten vuoksi (esimerkiksi EPV:n toteuttaman sisäisten luottoluokitusten (IRB) menetelmän viranomaisarvioinnista johtuvat muutokset) tai korjatakseen TRIM-hankkeen aikana todettuja heikkouksia. Yksi TRIM-hankkeen tärkeä tavoite oli vähentää pilarin I mukaisten pääomavaatimusten laskennassa käytettävien sisäisten mallien tulosten perusteetonta (eli muuta kuin riskeihin pohjautuvaa) vaihtelua ja siten lisätä entisestään luottamusta sisäisiin malleihin.

Lisäksi EPV:n ja EU:n uusien tarkempien ja tiukempien standardien vuoksi kaikkien sääntöjen noudattaminen on pankeille entistä haastavampaa etenkin pienten luottosalkkujen kohdalla ja sellaista luottosalkkujen kohdalla, joista on saatavilla vain rajallisesti edustavaa tilastoaineistoa. Tässä yhteydessä EKP odottaa, että pankit ryhtyvät perusteellisesti arvioimaan sisäisten luottoluokitusten menetelmään perustuvien mallien (IRB-mallien) kokonaisuutta ja pyrkivät yksinkertaistamaan sitä. Pankkien tulisi arvioinnissaan ottaa huomioon lopullinen Basel III ‑säännöstö, pankin valmiudet IRB-mallien käyttöönottoon tai ylläpitoon ja siihen liittyvät kustannukset sekä kyseisten mallien soveltuvuus eri luottosalkkuihin (esim. onko saatavana vähimmäismäärä edustavaa tilastoaineistoa).

Yli 90 % vuonna 2024 toteutetuista sisäisten mallien tarkastuksista aloitettiin pankkien pyynnöstä (mallinmuutos, mallin ensimmäinen arviointi tai mallin laajennus). Edellisvuoden tavoin EKP:n aloitteesta käynnistettyjen sisäisten mallien tarkastusten osuus oli nytkin noin 5 %. Lisäksi EKP vastaanotti ja arvioi useita hakemuksia, jotka koskivat palaamista vähemmän monimutkaisiin malleihin ja joiden taustalla yleensä oli pankin laajempi hanke sisäisten mallien kokonaisuuden yksinkertaistamiseksi.

Vuoden 2024 sisäisten mallien tarkastuksissa paljastui useita heikkouksia. Kussakin tarkastuksessa tehtiin keskimäärin 20 havaintoa, joista kolmasosa oli erittäin vakavia.^[32]

Sisäisten luottoluokitusten menetelmään perustuva luottoriski: puhtaasti menettelyihin liittyvistä havainnoista noin kolmasosa oli erittäin vakavia, ja niistä noin puolet koski puutteita tietojärjestelmäinfrastruktuurissa ja maksukyvyttömyyden määritelmässä. Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) ja tappio-osuuden (LGD) mallintamiseen liittyvistä havainnoista noin kolmasosa oli erittäin vakavia. Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden mallintamiseen liittyvistä havainnoista noin puolet koski riskien mittaamista ja varovaisuusmarginaalien laskentaa. Tappio-osuuden (LGD) mallintamiseen liittyvistä havainnoista tärkeimmät koskivat riskien mittaamista ja luokitusjärjestelmän rakennetta.^[33] Niitä osa-alueita, joilta kertyi runsaasti valvontahavaintoja, on selvennetty EKP:n uudistetussa sisäisten mallien oppaassa, joka julkaistiin helmikuussa 2024.

Raportointijakson aikana tehtiin vain vähän markkinariskiä koskevia tarkastuksia, sillä kaupankäyntisalkkua koskevan vakavaraisuussääntelyn perusteellisen uudistuksen pohjalta on odotettavissa uusia vaatimuksia. Uusien vaatimusten pohjalta tehdyissä, mallin ensimmäistä hyväksyntää koskevissa selvityksissä havaitut keskeiset heikkoudet liittyivät joihinkin uuden lähestymistavan osatekijöihin. Niitä olivat esimerkiksi riskitekijän mallinnettavuuden arviointi, stressiskenaarion riskimittarissa käytetyt menetelmät ja mallintamisprosessit. Vastapuoliluottoriskin laskennassa käytettäviä sisäisiä malleja oli niin vähän, että havaintoja ei voitu ryhmitellä.

1.4 EKP:n yleisvalvontatehtävät ja vähemmän merkittävien laitosten välillinen valvonta

1.4.1 Vähemmän merkittävien laitosten toimialarakenne

Vähemmän merkittävien laitosten määrä korkeimmalla konsolidointitasolla laski 1 912:een vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, kun se edellisvuonna oli 1 932. Euroopan kaikista vähemmän merkittävistä laitoksista 77 % sijaitsee Saksassa ja Itävallassa. Vuonna 2024 valtaosa toimialan rakenteellisista muutoksista liittyi 43 laitoksen fuusioon. Useimmat näistä laitoksista olivat saksalaisia. Neljä pankkitoimilupaa peruttiin ja neljä uutta myönnettiin.

Vähemmän merkittävien laitosten sektorilla on monenlaisia ja usein varsin erikoistuneita liiketoimintamalleja, mutta suurimpana ryhmänä ovat vähittäis- ja kulutusluottoja tarjoavat pankit, joiden osuus on noin 60 %. Usein ne ovat paikallisia säästö- ja/tai osuuspankkeja, joista monet ovat laitosten suojajärjestelmien jäseniä ja sijaitsevat enimmäkseen Saksassa ja Itävallassa. Yleisesti voidaan sanoa, että vähemmän merkittävien laitosten toiminta on edelleen voimakkaammin keskittynyt tiettyihin maihin kuin merkittävien laitosten.

Vaikka vähemmän merkittävien laitosten kokonaismäärä on vähenemässä, tämä toimiala muodostaa silti edelleen olennaisen osan Euroopan pankkisektorista ja kattaa noin 15,5 % pankkisektorin kokonaisvaroista rahoitusmarkkinainfrastruktuurit pois lukien. Näiden laitosten varojen osuus kunkin maan pankkisektorin kokonaisvaroista vaihtelee huomattavasti, mikä kertoo maiden välisistä rakenteellisista eroista. Itävallassa, Saksassa, Luxemburgissa ja Maltassa vähemmän merkittävät laitokset kattavat yli kolmasosan kansallisen pankkisektorin kokonaisvaroista, kun taas useimmissa muissa maissa vastaava osuus on suhteellisen pieni. Esimerkiksi Belgiassa vähemmän merkittävien laitosten sektorin osuus pankkisektorin kokonaisvaroista on vain 4,4 %, Ranskassa 1,9 % ja Kreikassa 4,8 %. Lisätietoja on vuoden 2024 vähemmän merkittävien laitosten valvontaraportissa.

Kaavio 3

Vähemmän merkittävien laitosten liiketoimintamallien erittely

(prosentteja)

1.4.2 Vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvonnan toimia

Pankkien kannattavuus kasvoi huomattavasti vuonna 2024, mikä johtui korkojen nopeasta noususta edellisvuonna.

Kannattavuuden kasvuun liittyi kuitenkin epävarmuustekijöitä, jotka koskivat etenkin geopoliittisille riskeille alttiita vastuita ja sitäkin suuremmassa määrin vastuita kiinteistösektorilla ja erityisesti liikekiinteistösektorilla. Vähemmän merkittävillä laitoksilla järjestämättömien saamisten osuus kokonaisvaroista nousi edellisvuoden alhaiselta tasolta 2,5 prosenttiin vuoden 2024 toisella neljänneksellä, mikä viittaa riskien mahdolliseen kumuloitumiseen. Niinpä EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset seurasivat tätä kehitystä tarkasti sekä sektori- että pankkitasolla. Epävarmuustekijöiden kasvu herätti myös huolta mahdollisista vaikutuksista likviditeettiriskiin. Vähemmän merkittävien laitosten mahdollisen likviditeettiriskin selvittämiseksi EKP toteuttikin yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa kyseisille laitoksille varainhankintasuunnitelmien erityisarvioinnin.

Tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien suuren merkityksen vuoksi EKP fasilitoi eurooppalaisten pankkivalvojien välistä strukturoitua yhteydenpitoa, jossa valvojat voivat jakaa tietojärjestelmäriskin hallintamenetelmiä. Näin tuetaan myös digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen toteutumista sääntelyn kannalta. Ilmastoasioiden saralla EKP järjesti kansallisten valvontaviranomaisten välillä tietojenvaihtoja ja tarjosi edelleen tukea jakamalla hyviä käytäntöjä ja järjestelmällä koulutusta.

1.4.3 Vähemmän merkittävien laitosten stressitestauskäytäntöjä koskeva yhteistyö

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset jatkoivat seurantaa, joka koski vuonna 2022 toteutettua kartoitusta vähemmän merkittävien laitosten kansallisista stressitestauskäytännöistä. Seurantaan kuului sarja työpajoja, joissa käsiteltiin hyviä käytäntöjä, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset kokosivat yhteen uusimmat vähemmän merkittävien laitosten stressitestausta koskevat julkaisut, kyseisten stressitestien viimeisimmät määrälliset kokonaistulokset ja joukon stressitesteissä käytettyjä mittareita.

Kansallisten valvontaviranomaisten toteuttamien stressitestien perusteella vähemmän merkittävien laitosten sektorin kyky selviytyä häiriöistä on hyvä. Mitä tulee vähemmän merkittävien laitosten testauskäytäntöihin, niissä on metodologisten yhteneväisyyksien lisäksi myös eroja, jotka johtuvat kansallisten pankkisektorien rakenteellisista erityispiirteistä.

1.5 Makrovakaustehtävät

EKP:n toteuttama makrovakauspolitiikan koordinointi yhteisessä pankkivalvonnassa on ratkaisevan tärkeää, jotta euroalueella voidaan hallita koko rahoitusjärjestelmän laajuisia riskejä johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Muun muassa yleisvalvontatoimien avulla EKP selvittää, millaisin toimenpitein kansalliset valvontaviranomaiset ovat varmistaneet, että yksittäiset jäsenvaltiot ja pankkiunioni kokonaisuutena ovat varautuneet taloudelliseen epävarmuuteen ja rahoitusvakauteen kohdistuviin riskeihin.

Vuonna 2024 EKP piti aktiivisesti yhteyttä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa YVM-asetuksen artiklassa 5 säädettyjen makrovakausvaltuuksiensa mukaisesti. Edellisten vuosien tapaan EKP vastaanotti kansallisilta valvontaviranomaisilta makrovakaustoimiin liittyviä ilmoituksia ja arvioi niitä. Ilmoitukset liittyivät päätöksiin, jotka koskivat vastasyklisten pääomapuskurien määrittämistä, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten ja muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten määrittämistä ja pääomakohtelua sekä muita makrovakaustoimia, esimerkiksi järjestelmäriskipuskurien määrittämistä ja riskipainojen tiukentamista pankkien kiinteistösektorin vastuiden osalta.^[34]

Vuosina 2022 ja 2023 monet kansalliset valvontaviranomaiset kasvattivat suhdannevaihteluihin liittyvien riskien ja rakenteellisten järjestelmäriskien hallintaan tarkoitettujen pääomapuskurien vaatimuksia. Tämän vuodelle 2024 jatkuneen suuntauksen seurauksena kaikki pankkiunioniin kuuluvat maat ilmoittivat aikovansa toteuttaa tai toteuttivat jonkinlaisen vapautettavissa olevan pääomapuskurin, ja yhdeksän maata alkoi soveltaa vastasyklisiin pääomapuskureihin niin sanottua positiivista neutraalitasoa, mikä tarkoittaa, että vastasyklinen pääomapuskuri on nollaa suurempi, kun systeemiset suhdanneriskit eivät vielä ole nousussa. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset tunnistivat 129 muuta rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävää laitosta ja määrittivät niille pääomapuskurit. Näissä tapauksissa pääomapuskurien alaraja määritettiin muihin järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin sovellettavalla menetelmällä.

Tammikuusta 2024 alkaen EKP on soveltanut näihin puskureihin uudistettua alarajan määritysmenetelmää.^[35] Uudistetun alarajan määritysmenetelmässä käytetään entistä useampia luokkia ja ylimmässä luokassa korkeampaa alarajaa, ja tavoitteena on vahvistaa muiden järjestelmän kannalta merkittävien laitosten kykyä kattaa tappiot, vähentää sovellettavien puskureiden epäyhtenäisyyden riskiä ja edistää näiden laitosten yhdenmukaista kohtelua yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvissa maissa. Joulukuussa 2024 antamansa ilmoituksen mukaan EKP tehosti alarajan määritysmenetelmää, jota se käyttää arvioidessaan muiden järjestelmän kannalta merkittävien laitosten pääomapuskureita kansallisten valvontaviranomaisten toimittamien ilmoitusten perusteella. Määritysmenetelmässä otetaan nyt huomioon myös kyseisten laitosten systeeminen merkittävyys koko pankkiunionissa. Tehostettua menetelmää on sovellettu 1.1.2025 alkaen, ja sen tarkoitus on vähentää perusteetonta vaihtelua kyseisten laitosten pääomapuskurien määritysmenetelmässä. Lisäksi sillä pyritään syventämään rahoitusmarkkinoiden yhtenäisyyttä vähentämällä nykyistä paikallisiin ja kansainvälisiin toimintoihin sovellettavien pääomavaatimusten epäsuhtaa.^[36]

EKP:n pankkivalvonta oli myös aktiivisesti mukana Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) työssä useilla osa-alueilla. Niitä olivat esimerkiksi EJRK:n säännöllisesti tekemät arvioinnit EU:n rahoitusjärjestelmien riskeistä ja haavoittuvuustekijöistä, selvitystyö koronnostojen vaikutuksesta rahoitusvakauteen, analyysi rahoitusjärjestelmän laajuisesta likviditeetin puutteesta ja kyberuhkien sietokykyä parantavien makrovakausvälineiden kehittäminen^[37] sekä asuin- ja liikekiinteistösektorien haavoittuvuuksia koskeva työ. Yhteistyöhön kuului myös Euroopan pankkiviranomaisen koordinoiman vuoden 2025 EU:n laajuisen stressitestin epäsuotuisan skenaarion määrittäminen ja EJRK:n koko rahoitusjärjestelmän maksuvalmiutta koskeva simulaatio.

1.6 Riskit ja valvontaprioriteetit vuosille 2025–2027

Strategisissa valvontaprioriteeteissa kuvastuu edelleen nykyinen riskiympäristö ja tarve korjata havaitut puutteet kohtuullisessa ajassa. Vaikka eurooppalaisten pankkien taseet ja riskiprofiilit pysyivätkin vuonna 2024 vakaina, kireinä jatkuvat geopoliittiset jännitteet ja makrotalouden näkymiin liittyvä epävarmuus edellyttää pankeilta jatkuvaa valppautta. Niiden on myös säännöllisesti arvioitava tilanteen vaikutukset liiketoiminnan, operatiivisten toimintojen ja riskiprofiilin kannalta. Samalla valvonnan painopiste on asteittain siirtynyt riskien tunnistamisesta niiden korjaamiseen sellaisilla osa-alueilla, joita aiemmin on valvottu tiiviisti, ja pankkeja pyydetään nyt entistä tehokkaammin korjaamaan valvonnassa havaitut pitkäkestoiset puutteet.

EKP:n pankkivalvonta muokkasi valvontaprioriteettejaan vuosille 2025–2027 kohdennetusti. Pankkeja kuitenkin kehotetaan edelleenkin varautumaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin todennäköisiin häiriöihin huolehtimalla luotettavista riskienhallintakäytännöistä. Pankkien tulisi vahvistaa kykyään selviytyä makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välittömistä uhkista ja vakavista geopoliittisista sokeista (prioriteetti 1), korjata pitkäaikaiset olennaiset puutteet tehokkaasti ja ripeästi erityisesti ilmasto- ja ympäristöriskien sekä riskitietojen koonnin ja raportoinnin osalta (prioriteetti 2) sekä vahvistaa digitalisaatiostrategioitaan ja vastata uuden tekniikan käytön myötä kehittyviin haasteisiin (prioriteetti 3). Prioriteetissa 1 erityisenä painopisteenä on geopoliittisten riskien hallinnan sisällyttäminen valvontatoimiin ja niihin liittyviin pankkien riskinhallintakäytäntöjen arviointiin. Vuosien 2025–2027 prioriteetteihin liittyvän työnsä ohella valvojat pitävät jatkuvasti yhteyttä pankkeihin ja toteuttavat siinä yhteydessä säännöllisiä valvontatoimia sekä aiempien prioriteettien seurantaa. Lisätietoja päivitetyistä valvontaprioriteeteista, niiden perustana olevista riskiarvioista ja niihin liittyvistä valvontatoimista on yhteisen valvontamekanismin valvontaprioriteeteissa 2025–2027.

Kehikko 2
Geopoliittiset riskit

Geopoliittisten jännitteiden kiristyminen viime vuosina on edellyttänyt entistä tiiviimpää valvontaa. Vaikka viimeaikaisten geopoliittisten tapahtumien välitön vaikutus pankkisektoriin onkin toistaiseksi ollut rajallinen ja välittömät uhat ovat pysyneet hallinnassa, on tärkeää seurata tilannetta valppaasti ja arvioida sen mahdollisia tulevia vaikutuksia pankkeihin.

Geopoliittiset riskit tarkoittavat tässä käytetyn määritelmän mukaan sellaisten haitallisten tapahtumien uhkaa, toteutumista ja eskaloitumista, jotka liittyvät sotiin, terrorismiin ja kansainvälisten suhteiden rauhanomaista hoitamista vaarantaviin jännitteisiin valtioiden ja poliittisten toimijoiden välillä.^[38] Ne eivät ole helposti ennakoitavissa, saavat alkunsa rahoitusjärjestelmän ulkopuolella ja niiden vaikutus kaikkiin pankkisektorin perinteisiin riskikategorioihin voi välittyä kolmen kanavan kautta: rahoitusmarkkinoiden, reaalitalouden ja turvallisuustekijöiden (ks. kuvio A). Geopoliittiset riskit saattavat lisätä markkinatoimijoiden pyrkimyksiä riskien välttämiseen, mikä voi aiheuttaa markkina- ja rahoitusriskeihin liittyviä sokkeja. Makrotaloudellinen sokki saattaa kasvattaa luottoriskiä ja kannattavuuteen liittyvää riskiä. Turvallisuustekijöihin kohdistuvat riskit saattavat vaarantaa pankkien toiminnan ja niiden liiketoimintamallien kestävyyden.

Geopoliittinen riski on keskeinen valvontaprioriteetti sekä vuosille 2024–2026 että 2025–2027 (ks. osa 1.6). Koska riski on luonteeltaan monialainen, siihen tulee puuttua monilla erilaisilla valvontahankkeilla.

Ensiksikin geopoliittisten riskien hallinta edellyttää pankeilta vahvoja sisäisen hallinnon rakenteita. EKP aikookin arvioida, millaisia riskienhallintamenettelyjä ja riskinottohalua koskevia periaatteita pankeilla on käytössä geopoliittisten riskien seuraamiseksi ja lieventämiseksi. Sen perusteella näitä riskejä koskevia valvontaodotuksia voidaan tarkentaa.

Toiseksi geopoliittiset riskit on otettava huomioon likviditeetti- ja pääomasuunnittelussa. Sen vuoksi valvojat arvioivat välineet, joita pankit käyttävät sisäisen pääoman riittävyyden (ICAAP) ja sisäisen likviditeetin riittävyyden (ILAAP) arviointimenettelyissään.

Kolmanneksi geopoliittiset riskit voivat myös kärjistää luottoriskiä reaalitalouden välittymiskanavan kautta. IFRS 9 ‑arvioinnissa tutkittiin, miten pankit huomioivat luottotappiovarauksissaan uudet riskit, esimerkiksi geopoliittiset riskit.

Neljänneksi geopoliittiset riskit olivat tärkeä osatekijä EPV:n vuoden 2023 EU:n laajuisessa stressitestissä ja ovat sitä myös vuoden 2025 testissä^[39].

Viidenneksi kasvavat geopoliittiset jännitteet voivat vaikuttaa pankkien häiriönsietokykyyn esimerkiksi kyberhyökkäysten uhan kautta tai pankkien toteuttamien ulkoistusjärjestelyjen kautta. Pankeilla tulee olla käytössä luotettavat operatiiviset järjestelmät kyseisten uhkien lieventämiseksi. Uhkia voidaan arvioida ulkoistamisjärjestelyjä ja kyberhäiriöiden sietokykyä koskevissa erityisarvioinneissa, ja niitä arvioitiinkin osana vuoden 2024 kyberhäiriöiden sietokyvyn stressitestiä. Lisäksi on aloitettu hankkeita, joilla arvioidaan kunkin pankin yksilöllisiä geopoliittisia riskejä.

Kuvio A

Geopoliittisten jännitteiden välittymiskanavat makrotaloudelliseen ympäristöön ja pankkeihin

1.7 Valvonnan vaikuttavuusarviointi

Vuonna 2024 EKP ryhtyi harkitsemaan järjestelmällisen arvioinnin toteuttamista sen selvittämiseksi, missä määrin sen valvontatoimet johtavat toivottuun lopputulokseen. Kokonaisvaltaisen valvonnan vaikuttavuusarvioinnin pohjalta EKP pystyy paremmin määrittämään, missä mitassa sen valvontaprioriteetit ovat toteutuneet ja onko valvontastrategioita syytä muokata. Tämä on olennaista yhteisen pankkivalvonnan tilivelvollisuuden toteutumisen kannalta.

Kun valvonta on toivotulla tavalla vaikuttavaa, valvojat voivat arvioida vakavaraisuuteen kohdistuvia riskejä ja tunnistaa olennaisia puutteita viipymättä. Tällöin valvontakeinoja ja -valtuuksia voidaan soveltaa entistä tehokkaammin sen varmistamiseksi, että pankit korjaavat havaitut puutteet kohtuullisessa ajassa. Vaikuttavuusarvioinnissa tulee käyttää useita määrällisiä indikaattoreita, laadullisia tietoja ja asiantuntija-arvioita.

Lisäksi tulee ottaa huomioon, että valvontatoimien tulokset eivät välttämättä ole suoraan havaittavissa talous- tai tilastotiedoissa ja että niiden vaikutus saattaa ilmetä viipeellä. Tuloksiin saattavat vaikuttaa myös valvojista riippumattomat ulkoiset tekijät. Niinpä asianmukaisten analyysivälineiden ja asiantuntija-arvioiden käyttö on olennaisen tärkeää.

Valvontaviranomaisena EKP pyrkii entisestään lisäämään toimiensa vaikuttavuutta. Sen tavoitteena on päästä eteenpäin tavoitteestaan, joka kattaa sääntelyvaatimusten täyttämisen valvonnan ja laitosten kannustamisen havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Valvonnan vaikuttavuuden määrittäminen ei koske vain toteutettujen valvontatoimenpiteiden keskeisiä vaikutuksia, vaan olennaista on myös huomioida tahattomat vaikutukset ja makrotalousympäristön merkitys valvontatulosten kannalta. Valvonnan vaikuttavuusarviointi ei siis pääty toteutettujen valvontatoimien arviointiin, vaan pikemminkin lähtee liikkeelle kyseisten toimien konkreettisten tulosten mittaamisella. Juuri tämän vuoksi EKP pyrkii arvioinnissaan selvittämään, ovatko valvottavat laitokset puuttuneet havaittuihin riskeihin ja puutteisiin tai korjanneet ne asianmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa, ja myös löytämään keinoja, joilla estetään kyseisten riskien tai puutteiden ilmeneminen jatkossa.

Näin EKP voi helpommin päättää esimerkiksi, onko valvontaprioriteeteissa määritettyihin haavoittuvuustekijöihin asianmukaisesti puututtu vai onko valvontastrategiaa syytä muokata niiden osalta. Tällöin voidaan laatia korkean tason työohjelma tarvittavine valvontakeinoineen, joilla valvontaprioriteeteissa määritettyihin haavoittuvuustekijöihin voidaan puuttua entistä vaikuttavammin. EKP:n valvonnan vaikuttavuusarviointi voi myös tukea sen viestintää Euroopan parlamentin kaltaisten sidosryhmien kanssa ja tuoda aineksia keskusteluun yhteisen pankkivalvonnan tilivelvollisuudesta kokonaisuutena.

2 Lupamenettelyt, sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyt sekä valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

2.1 Toimiluvat

2.1.1 Merkittävyysarvioinnit, kattavat arvioinnit ja suurivaikutuksisten vähemmän merkittävien laitosten määrittäminen

2.1.1.1 Merkittävyysarvioinnit

EKP arvioi YVM-kehysasetuksen^[40] nojalla vuosittain, mitkä pankit tai pankkiryhmittymät täyttävät jonkin merkittävän laitoksen kriteereistä^[41] ja tulevat sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan. Vuosittainen merkittävyysarviointi toteutettiin marraskuussa 2024. EKP teki myös pankkien ryhmärakenteiden muutosten yhteydessä tilannekohtaisia arviointeja, joiden perusteella annettiin 51 merkittävyyspäätöstä.

Merkittäviksi luokiteltuja laitoksia oli 1.1.2025 yhteensä 114^[42] eli saman verran kuin edellisvuoden merkittävyysarvioinnissa.

Vuoden 2024 vuosittaisen merkittävyysarvioinnin perusteella tehtiin seuraavat muutokset.

Lisäksi kaksi luokkaan 1 kuuluvaa sijoituspalveluyritystä sai merkittävän laitoksen toimiluvan, joten aiemmin merkittäviksi määritettyihin ryhmittymiin lisättiin kaksi merkittävää laitosta.

Lisäksi pankkien ryhmärakenteissa tapahtui seuraavat muutokset, jotka vaikuttivat merkittävien laitosten määrään.

Lisäksi pankkien ryhmärakenteissa tapahtui seuraavat muutokset, jotka eivät vaikuttaneet merkittävien laitosten määrään.

Säännöllisesti päivitettävä valvottavien pankkien luettelo julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

2.1.1.2 Kattavat arvioinnit ja saamisten laadun arvioinnit

Vuonna 2024 EKP sai päätökseen kolme saamisten laadun arviointia. Kukin kolmesta arvioidusta pankista täytti jonkin merkittävän laitoksen kriteereistä ja tuli sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan. Virossa toimiva AS LHV Group oli yksi jäsenvaltion kolmesta suurimmasta luottolaitoksesta. Italiassa toimiva FinecoBank S.p.A. ja Saksassa toimiva J.P. Morgan SE puolestaan täyttivät kokokriteerin.

Marraskuussa 2024 EKP aloitti saamisten laadun arvioinnin kolmelle kokokriteerin perusteella merkittäväksi luokitellulle pankille. Ne olivat Itävallassa toimiva Raiffeisen-Holding Niederösterreich-Wien reg.Gen.m.b.H. sekä Saksassa toimivat Wüstenrot Bausparkasse Aktiengesellschaft ja LBS Landesbausparkasse Süd. Arviointien on tarkoitus valmistua vuoden 2025 toisella neljänneksellä.

2.1.1.3 Suurivaikutuksiset vähemmän merkittävät laitokset

Vähemmän merkittäviä laitoksia on runsaasti, ja niiden koossa, rakenteen monimutkaisuudessa ja riskiprofiilissa on suuria eroja. Niinpä näiden laitosten luokittelun perusteena yhteisessä pankkivalvonnassa on niiden vaikutus koko rahoitusjärjestelmään ja niiden riskiprofiili. Vuodesta 2022 alkaen kumpikin näistä perusteista on arvioitu erikseen. Kunkin yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvan maan suurimerkityksiset vähemmän merkittävät laitokset määritetään kerran vuodessa. Kriteerit, joilla vähemmän merkittävä laitos voidaan määrittää suurivaikutuksiseksi, ovat koko, merkitys talousjärjestelmän kannalta, rajat ylittävä toiminta, liiketoimintamalli ja maakohtainen vähimmäiskattavuus (ks. LSI supervision report 2022, kehikko 1).

Sellainen vähemmän merkittävä laitos, joka on vakavaraisuusasetuksen määritelmän mukaan pieni ja rakenteeltaan yksinkertainen, voidaan luokitella suurivaikutuksiseksi ainoastaan silloin, jos se on suurin vähemmän merkittävä laitos maassa, jossa kaikki vähemmän merkittävät laitokset ovat pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia.

2.1.2 Lupamenettelyt: yleistä

Vuonna 2024 kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle yhteensä 742 lupamenettelyä (ks. taulukko 10). Niistä 15 koski toimilupahakemuksia, 9 toimiluvan peruuttamista, 29 toimiluvan raukeamista, 91 huomattavan omistusosuuden hankkimista tai laajentamista, 596 sijoittautumisoikeuden käyttöä ja 2 rahoitusalan holdingyhtiöiden toimilupia. Mukana oli myös kolme luokkaan 1 kuuluvaa sijoituspalveluyritystä, joiden saama merkittävän laitoksen toimilupa perustui kesäkuusta 2021 alkaen sovellettuun laajempaan luottolaitosmääritelmään uudistetun vakavaraisuusdirektiivin (CRD V) mukaisesti^[43].

Vuonna 2024 tehtiin kaikkiaan 133 toimilupamenettelyihin^[44] liittyvää päätöstä. Niiden osuus kaikista EKP:n vuonna 2024 tekemistä yksittäisistä valvontapäätöksistä oli 8,3 %.

Viidessä toimilupamenettelyssä annettiin kielteinen päätös. Lisäksi kolme toimilupahakemusta ja kolme huomattavan omistusosuuden hankintaa tai laajentamista koskevaa hakemusta peruttiin kielteisen arvion vuoksi ennen päätöksen antamista.

2.1.2.1 Yhteiset menettelyt

Vuonna 2024 EKP:lle ilmoitettujen toimiluvan hakemista, merkittävän omistusosuuden hankintaa ja toimilupahakemuksen peruuttamista koskevien yhteisten menettelyjen määrä väheni edellisvuoteen nähden.

EKP:n pankkivalvonta arvioi suuren määrän huomattavia omistusosuuksia koskevia ilmoituksia. Kolmessa tapauksessa se antoi kielteisen päätöksen valvojien esittämien huomautusten vuoksi. Yksi näistä päätöksistä käsiteltiin oikaisulautakunnassa, joka ehdotuksessaan tuki EKP:n alkuperäistä päätöstä (ks. osa 6.3.2). Monien huomattavan omistusosuuden hankintaan liittyvien menettelyiden syynä oli laitoksen sisäinen uudelleenjärjestely, johon sovellettiin yksinkertaistettua arviointia. Aiempien vuosien tapaan ja orastavista konsolidoitumiskehityksen merkeistä huolimatta rajat ylittävää konsolidoitumista esiintyi varsin vähän.

Suurin osa toimilupamenettelyistä vuonna 2024 liittyi uusien vähemmän merkittävien laitosten perustamiseen. Harvalukuisissa merkittäviin laitoksiin liittyvissä lupamenettelyissä oli useimmiten kyse uusien säänneltyjen palveluiden vuoksi tarvittavasta toimiluvan laajennuksesta, jota joissakin jäsenvaltioissa edellytetään. EKP hyväksyi kaksi kryptovaroihin perustuvia toimintoja koskevaa toimiluvan laajennusta Saksassa, sillä Saksan lainsäädäntö edellyttää näissä tapauksissa erillistä toimilupaa. Lisäksi yksi toimilupa myönnettiin sijoituspalveluyrityksille uuden EU-sääntelykehyksen eli 26.6.2021 voimaan tulleen sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusdirektiivin ja -asetuksen mukaisesti.

Kryptovaramarkkinoista annettu asetus (MiCAR) tuli voimaan kesäkuussa 2023, ja sitä ryhdyttiin soveltamaan joulukuussa 2024, joten EU:n luottolaitokset ovat parhaillaan harkitsemassa, ryhtyvätkö ne tarjoamaan asetuksessa tarkoitettuja kryptovaroihin perustuvia toimintoja ja palveluita. Vakavaraisuusasetuksen määritelmän mukaiset luottolaitokset eivät kryptovara-asetuksen nojalla tarvitse kryptovaroihin perustuville toiminnoille ja palveluille lisätoimilupaa, mutta niitä koskee ilmoitusvelvollisuus.

Vuonna 2024 EKP sai kaksi toimilupahakemusta, jotka liittyivät kansalliseen uudistukseen, jossa paikallisten luotto-osuuskuntien oli hakeuduttava luottolaitoksiksi. Joitakin toimilupahakemuksia tuli kolmannen maan laitoksilta, jotka aikoivat laajentaa liiketoimintaansa EU:ssa. Näissä tapauksissa arvioinneissa tarkasteltiin erityisesti kolmannen maan laitosten hyvämaineisuutta sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien vaatimusten noudattamista.

Kansalliset valvontaviranomaiset aloittivat toimiluvan peruuttamisprosessin kahden vähemmän merkittävän laitoksen kohdalla Saksassa ja Luxemburgissa. Toinen johtui luottolaitoksen osakkaiden epäsopivuudesta ja sen päätöksestä lopettaa toimintansa. Toisessa taustalla oli osakkaiden epäsopivuus, hallinnolliset rikkomukset ja vakavat rahanpesua koskevien vaatimusten rikkomukset. Yksi näistä toimiluvan peruuttamishakemuksista käsiteltiin oikaisulautakunnassa, joka ehdotuksessaan tuki EKP:n alkuperäistä päätöstä (ks. osa 6.3.2). Molemmat EKP:n päätökset vietiin Euroopan unionin tuomioistuimeen. Tuomioistuinkäsittely on meneillään.

2.1.2.2 Sijoittautumisoikeuden käyttö ja rahoitusalan (seka)holdingyhtiöt

Vuonna 2024 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset käsittelivät 462 sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvää menettelyä.

Uudistetun vakavaraisuusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon jälkeen vuosina 2021 ja 2022 tehtiin runsaasti lupahakemuksia, ja vuosina 2023 ja 2024 niiden määrä tasaantui. Vuonna 2024 EKP:lle ilmoitettiin kaksi menettelyä, jotka koskivat merkittäviin laitoksiin kuuluvia rahoitusalan (seka)holdingyhtiöitä. Toisessa haettiin toimilupaa ja toisessa poikkeusta.

2.2 Sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyt

Vuonna 2024 kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle yhteensä 1 557 sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyä^[45], jotka koskivat merkittäviä laitoksia (ks. taulukko 11).

Vuonna 2024 yhteensä 63,0 % kaikista sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyistä koski valvontatehtävissä toimivia ylimmän hallintoelimen jäseniä ja 25,8 % sen johtotehtävissä toimivia jäseniä. Loput arvioinnit jakautuivat seuraavasti: keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt (8,9 %), kolmansien maiden sivuliikkeiden johdon jäsenet (1,6 %) ja hallintoelimen jäsenmäärän lisääminen (0,7 %).

Valmistuneiden sopivuuden ja luotettavuuden arviointien keskimääräinen käsittelyaika lyheni 97 päivään, kun se edellisvuonna oli 109 päivää. Se oli siis lyhyempi kuin neljän kuukauden enimmäisaika, joka on määritetty ESMAn ja EPV:n yhteisissä ohjeissa ylimmän hallintoelimen jäsenten ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden arviointia varten (EBA/GL/2021/06, kohta 179).

2.2.1 Muutokset sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyissä

EKP on jälleen tehostanut sopivuuden ja luotettavuuden arviointipäätösten käsittelyä yksinkertaistamalla menettelyjä esimerkiksi Heimdall-koneluentasovelluksen avulla sekä kehittämällä ja päivittämällä oppaita ja lomakkeita. Arvioinnissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hallintoelinten monimuotoisuuteen ja niiden sopivuuteen kokonaisuutena. EKP järjesti 24.4.2024 yhdessä European University Institute ‑tutkimuslaitoksen kanssa Firenzessä seminaarin, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta tehokkaasta hallinnosta ja riskikulttuurista pankkitoimialalla.

Hallintoelinten tehokkuuden edistämiseksi EKP sovelsi kriteeriä hallintoelimen sopivuudesta kokonaisuutena ja kiinnitti huomiota osaamisen ja kokemuksen, sukupuolen, iän ja maantieteellisen alkuperän monimuotoisuuteen pankkien hallintoelimissä. Lisäksi se tiukensi odotuksiaan hallintoelinten sopivuudesta kokonaisuutena ja painotti erityisesti tietojärjestelmä- ja kyberturvallisuusriskejä koskevaa asiantuntemusta hallintoelimen valvontatehtävissä.

Sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin perusteella saatetaan soveltaa liitännäisehtoja silloin, kun hakijan kohdalla herää epäilyksiä kaikkien viiden kriteerin täyttymisestä. Liitännäisehtoja sisältävien päätösten määrä lisääntyi 14,5 prosenttiin vuonna 2024, kun se edellisvuonna oli 9,5 %. Vuonna 2024 kysymyksiä herättivät tavallisimmin tehtävien hoitamiseen tarvittava kokemus, eturistiriidat ja hallintoelimen sopivuus kokonaisuutena. Tällaisissa tapauksissa EKP esitti liitännäisehtoja, joista 55 oli ehtoja, 151 velvoitteita ja 20 suosituksia. Edellisvuonna ehtoja oli 47, velvoitteita 179 ja suosituksia 21.

Jos arvioitavan henkilön sopivuudesta herää vakavia epäilyksiä, EKP voi harkintansa mukaan toteuttaa tarkemman arvioinnin ja sen seurauksena ilmoittaa pankille suunnittelevansa kielteistä päätöstä. Tällöin pankki usein peruuttaa hakemuksensa valvontadialogin jälkeen. Vuonna 2024 tällaisia tapauksia oli 50.

Vuonna 2024 EKP aloitti viisi pankkien hallintoelinten jäsenten uudelleenarviointia pääosin mainekysymysten vuoksi. Edellisten vuosien tapaan se myös kehitti ja edisti tietojärjestelmien käyttöä sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyssä (ks. osa 5.2.3).

2.3 Valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt sekä väärinkäytösepäilyjen ilmoittaminen

2.3.1 Valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

YVM-asetuksessa ja YVM-kehysasetuksessa säädetään, että valtuudet valvontapäätösten täytäntöönpanoon ja seuraamusmenettelyiden määräämiseen jakautuvat EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten välillä sen mukaan, mikä on epäillyn rikkomuksen luonne, kuka on vastuussa ja millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. EKP:n valvontatehtäviensä nojalla määräämät seuraamukset ja kansallisten valvontaviranomaisten EKP:n pyynnöstä määräämät seuraamukset julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

Seuraamuksia määrätään valvottavalle laitokselle, joka syyllistyy rikkomukseen. Niiden tarkoitus on toimia pelotteena paitsi rikkomuksen tehneelle laitokselle myös koko pankkialalle. Täytäntöönpanotoimia ovat esimerkiksi uhkasakot, ja niiden tarkoituksena on saada valvottava laitos täyttämään EKP:n päätösten tai asetusten mukaiset vakavaraisuusvaatimukset.

Vuonna 2024 EKP:n käsiteltävänä oli kahdeksan täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyä. Niistä seitsemän oli seuraamusmenettelyjä, joista annettiin kolme EKP:n päätöstä^[46]. Yksi oli täytäntöönpanomenettely, joka jatkui vuodenvaihteen yli (ks. taulukko 12).

Lisäksi EKP antoi vuoden mittaan ilmastoriskeihin liittyen 13 sitovaa valvontapäätöstä, joiden nojalla voidaan määrätä jokaiselta rikkomuspäivältä kertyvä uhkasakko, jos kyseiset pankit eivät noudata päätöksissä esitettyjä vaatimuksia. Niistä neljä sisälsi ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamismenettelyn kehittämistä koskevia vaatimuksia. EKP ilmoitti näistä neljästä päätöksestä kyseisille pankeille alkuvuodesta 2024, mutta menettelyt olivat alkaneet jo vuoden 2023 puolella. Samasta aiheesta oli vuonna 2023 ilmoitettu pankeille 18 päätöstä, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan niin ikään määrätä uhkasakko. Loput yhdeksän vuonna 2024 ilmoitettua päätöstä sisälsivät vaatimuksia, jotka koskivat ilmasto- ja ympäristöriskien integroimista pankkien hallintoon, strategiaan ja riskienhallintaan.

Vuonna 2024 käsiteltävänä oli kaikkiaan seitsemän seuraamusmenettelyä. Kaikki liittyivät suoraan sovellettavan EU:n lainsäädännön (EKP:n päätökset ja asetukset mukaan lukien) epäiltyihin rikkomuksiin, joista epäiltyinä oli kuusi merkittävää laitosta. Neljässä näistä menettelyistä EKP määräsi kolmella päätöksellä viisi sakkoa, joiden määrä oli yhteensä 15 625 000 euroa. Sakkojen kohteena oli kolme merkittävää laitosta. Ensimmäisessä päätöksessä määrättiin kaksi seuraamusta EKP:n sisäisiä malleja koskevien päätösten rikkomuksista. Toisessa päätöksessä määrättiin kaksi seuraamusta omien varojen vaatimusten virheellisestä raportoinnista valuutta- ja luottoriskin osalta. Kolmannessa päätöksessä määrättiin yksi seuraamus omien varojen vaatimusten virheellisestä raportoinnista ja riskipainotettujen saamisten virheellisestä raportoinnista luottoriskin osalta.

Vuonna 2024 käsitelty täytäntöönpanomenettely koski yhtä merkittävää laitosta, joka ei ollut kehittänyt ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamismenettelyä ilmoitettuun määräaikaan mennessä vuonna 2024 EKP:n päätösten mukaisesti. Tämä hallintoon liittyvä täytäntöönpanomenettely jatkui vuodelle 2025.

EKP:n vuonna 2024 käsittelemien täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyjen aiheet sekä vuosina 2020–2023 loppuun saatettujen menettelyjen aiheet on esitetty kaaviossa 4.

Kaavio 4

Täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt aiheen mukaan vuosina 2020–2024

(menettelyjen määrä)

Vuonna 2024 kansalliset valvontaviranomaiset aloittivat seuraamusmenettelyjä EKP:n pyynnöstä ja arvioivat tapauksia kansallisen lainsäädännön nojalla. Yksi niistä määräsi rahamääräisen sakon, jonka suuruus oli 97 500 euroa. Lisätietoja kansallisten viranomaisten EKP:n pyynnöstä määräämistä rahamääräisistä sakoista on omassa osiossaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

Yksityiskohtaiset tiedot ja kattavat tilastot vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin liittyvistä seuraamusmenettelyistä, joita EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat toteuttaneet vuonna 2024, esitetään ”Annual Report on Sanctioning Activities in the SSM in 2024” ‑julkaisussa. Se julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla vuoden 2025 toisella neljänneksellä.

2.3.2 Muut rahamääräiset seuraamukset

YVM-asetuksen nojalla EKP voi valvontatehtäviensä hoitamista varten käyttää kansallisen lainsäädännön mukaan kansalliselle valvontaviranomaiselle kuuluvia toimivaltuuksia. Tällä perusteella EKP määräsi vuonna 2021 kahdelle suorassa valvonnassaan olevalle laitokselle hallinnollisia seuraamuksia vakavaraisuusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön mukaisesti. EKP:n määräämät kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset seuraamukset eivät olleet luonteeltaan sanktioita, vaan koronmaksuja, joiden suuruus oli noin 21,5 miljoonaa euroa ja peruste suuriin riskikeskittymiin sovellettavien rajoitusten rikkominen. Euroopan unionin tuomioistuimen kumottua vuonna 2024 EKP:n päätöksiä EKP antoi tuomion mukaisesti uuden päätöksen, jossa määrättiin noin 10,2 miljoonan euron koronmaksut yhdessä näistä tapauksista. Toisessa tapauksista uutta päätöstä ei tehty, sillä laitos oli lopettanut toimintansa.

2.3.3 Väärinkäytösepäilyjen ilmoittaminen

YVM-asetuksen artiklan 23 mukaan EKP:n vastuulla on varmistaa, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joilla kuka tahansa voi ilmoittaa epäilyksensä pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta (ns. ”whistleblowing”). EKP:n pankkivalvontasivuilla onkin tätä varten ilmoituspalvelu.

EKP käsittelee verkkolomakkeella tai muiden kanavien (esimerkiksi sähköpostin tai kirjepostin) kautta ilmoitetut väärinkäytösepäilyt ehdottoman luottamuksellisesti ja ottaa niitä käsitellessään huomioon kaikki käytettävissä olevat tiedot.

Vuonna 2024 EKP:lle tehtiin 421 ilmoitusta väärinkäytösepäilyistä, kun niitä edellisvuonna tehtiin 355. Ilmoituksista 124 liittyi epäilyihin pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta, ja niistä 117 kuului EKP:n ja 7 kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltuuksien piiriin. Valtaosa lopuista ilmoituksista liittyi muihin kuin vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin (esimerkiksi kuluttajansuojaan), eivätkä ne siis olleet väärinkäytösepäilyjä.

EKP:n toimivaltuuksien piiriin kuuluvat väärinkäytösepäilyt koskivat useimmiten hallintoon liittyviä seikkoja (86 % ilmoituksista) sekä puutteita omien varojen ja pääomavaatimusten laskennassa (8 % ilmoituksista). Hallintoon liittyvät ilmoitukset koskivat pääasiassa riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa, sopivuus- ja luotettavuusvaatimuksia, organisaatiorakennetta sekä ylimmän hallintoelimen toimintoja. Väärinkäytösilmoitusten tarkempi erittely on esitetty kaaviossa 5.

Kaavio 5

EKP:lle toimitetut ilmoitukset väärinkäytösepäilyistä

(prosentteja)

Väärinkäytösilmoitusten sisällöstä tiedotettiin asiaankuuluville yhteisille valvontaryhmille, jotka päättivät tarkoituksenmukaisista jatkotoimista.

Tärkeimmät jatkotoimet, joihin vuonna 2024 ryhdyttiin pankkivalvontaa koskevien EU-lainsäädännön rikkomusepäilyjen perusteella, olivat seuraavat:

• sisäinen arviointi saatujen asiakirjojen perusteella (44 % tapauksista)
• asiakirja- tai selvityspyyntö valvottavalle laitokselle (43 % tapauksista)
• sisäisen tarkastuksen tai paikalla tehtävän tarkastuksen järjestämispyyntö (10 % tapauksista)
• epäiltyjen henkilöiden haastattelu (3 % tapauksista).

3 Osallistuminen kriisinhallintajärjestelyihin

3.1 Kriisinratkaisutapaukset vuonna 2024

Vuonna 2024 yhtään merkittävää laitosta ei arvioitu kykenemättömäksi tai todennäköisesti kykenemättömäksi jatkamaan toimintaansa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen^[47] artiklan 18 kohdan 1 alakohdan a ja kohdan 4 mukaan. Vuoden mittaan makrotalousympäristö oli pankeille suotuisa etenkin kannattavuuden näkökulmasta. Jatkossa pankit joutuvat kuitenkin sopeutumaan kasvaviin geopoliittisiin riskeihin, rakenteellisiin muutoksiin, ilmasto- ja ympäristöriskeihin ja vähemmän suotuisiin talousnäkymiin.

3.2 Yhteistyö yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa

Vuonna 2024 EKP:n pankkivalvonnan ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston yhteistyö jatkui tiiviinä. Valvontaelimen puheenjohtaja ja kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja keskustelivat säännöllisesti ja tekivät yhdessä useita vierailuja kansallisiin valvontaviranomaisiin ja kriisinratkaisuviranomaisiin. Yhteyttä pidettiin säännöllisesti niin johdon kuin asiantuntijoidenkin tasolla.

Tärkeänä yhteistyömuotona oli edelleen säännöllinen yhteydenpito EKP:n yhteisten valvontaryhmien ja kriisinratkaisuneuvoston sisäisten kriisinratkaisuryhmien välillä. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehtiin EKP:n kriisinhallintakehykseen kuuluvien laitosten kohdalla. Tätä tuki EKP:n ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kahdenvälinen yhteistyöpöytäkirja yhteistyöstä ja tietojen vaihdosta sekä vuonna 2023 solmittu erillinen yhteistyöpöytäkirja luottamuksellisten tietojen vaihdosta.

Yhteistyö yhteisten sääntelykysymysten parissa jatkui niin ikään. Organisaatiot varmistivat, että niiden näkemykset pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta olivat yhteneväiset sekä pankkivalvonnan että kriisinratkaisun kannalta. EKP ja kriisinratkaisuneuvosto jatkoivat pankkien likviditeetin mittaamista ja raportointia koskevaa työtä, ja vuonna 2024 toteutettiin toinen vuosittainen maksuvalmiustesti, jossa pankkien kriisivalmiutta selvitettiin maksuvalmiuden yhteisen seurantalomakkeen pohjalta.

Lisäksi EKP ja kriisinratkaisuneuvosto osallistuivat kriisitilanteen simulointiharjoitukseen, jonka tavoitteena oli arvioida ja tehostaa tämänhetkistä kriisivalmiutta. Ne osallistuivat myös Trilateral Principal Level Exercise ‑harjoitukseen, jossa olivat mukana Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja pankkiunioniin osallistuvien maiden kriisinratkaisu- ja valvontaviranomaiset sekä keskuspankit ja valtiovarainministeriöt. EKP ja kriisinratkaisuneuvosto olivat mukana myös Pohjoismaiden ja Baltian kriisisimulaatioharjoituksessa, jossa testattiin valmiuksia mahdollisen kriisitilanteen varalta.

Sovellettavan lainsäädännön mukaisesti EKP:n pankkivalvonta kuuli yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa merkittävien laitosten toimittamista elvytyssuunnitelmista. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto puolestaan kuuli kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen mukaisesti EKP:n pankkivalvontaa kriisinratkaisusuunnitelmien luonnoksista sekä ehdotuksesta, joka koski merkittävien laitosten yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamien osuuksien oikaisujen laskentaa.

3.3 Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta

Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta edellyttää asiaankuuluvan kansallisen valvontaviranomaisen ja EKP:n välistä vahvaa yhteistyötä. Valvontavastuu vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinnasta kuuluu kansallisille valvontaviranomaisille, mutta koska toimiluvan peruminen kuuluu EKP:n vastuulle, tiiviimpää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tarvitaan silloin, kun jonkin vähemmän merkittävän laitoksen arvioidaan olevan lähellä elinkelvottomaksi toteamista.

Jos vähemmän merkittävän laitoksen taloudellisen tilanteen heikkeneminen on johtamassa kriisiin, kansallinen valvontaviranomainen toimittaa siitä EKP:lle virallisen ilmoituksen jo varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2024 EKP:lle toimitettiin 11 tällaista ilmoitusta.

Ilmoituksen toimittamisen jälkeen perustetaan kriisinhallinnan koordinointiryhmät, paitsi jos asiaankuuluva kansallinen viranomainen tai EKP perustellusta syystä toteaa sen tarpeettomaksi. Tällainen EKP:n asianosaisten toimialojen ja kansallisten valvontaviranomaisten edustajista muodostuva ryhmä voidaan perustaa, jos pääomavaatimuksia jätetään noudattamatta, saamisten laatu tai maksuvalmiusasema heikkenee tai jos sisäisen hallinnon tai valvonnan järjestelmissä ilmenee vakavia puutteita. Vuonna 2024 oli toiminnassa kaikkiaan 12 kriisinhallinnan koordinointiryhmää. Niiden avulla varmistettiin aiempien vuosien tapaan, että kriisejä seurataan tarkasti ja valvontatoimet toteutetaan nopeasti ja koordinoidusti. Vuoden 2024 aikana oli yksi tapaus, jossa vähemmän merkittävän laitoksen pankkitoimilupa peruttiin, ja yksi tapaus, jossa pankkitoimilupa raukesi kyseisen laitoksen luopuessa toimiluvastaan ennakoivasti.

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset tekivät vuonna 2023 yhteistyötä vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallintajärjestelyjen yksinkertaistamiseksi. Tavoitteena oli sujuvoittaa asianosaisten välistä tietojenvaihtoa ja lujittaa tulevien kriisitapausten hallintaperiaatteita. Tarkistetut yhteiset valvontakäytännöt otettiin käyttöön 1.1.2024.

4 Toimielinten välinen yhteistyö

4.1 Eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö

4.1.1 Yhteistyö muiden EU:n valvontaviranomaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden valvontaviranomaisten kanssa

Vuonna 2024 EKP vahvisti entisestään yhteistyötä eri maiden ja toimialojen valvontaviranomaisten kanssa ja solmi muun muassa uusia yhteistyöpöytäkirjoja (ks. taulukko 13).

4.1.1.1 EKP ja valvontakollegiot

EKP on mukana valvontakollegioiden työssä, jos merkittävällä pankkiryhmittymällä on toimintoja pankkiunionin ulkopuolisissa maissa. Näin se voi huolehtia valvontalinjausten ja ‑päätösten koordinoinnista ja varmistaa, että kaikki rajat ylittävän pankkiryhmittymän valvontaan osallistuvat viranomaiset noudattavat yhtenäistä työohjelmaa. EKP perustaa valvontakollegioita tapauksissa, joissa se kotijäsenvaltion valvovan viranomaisen ominaisuudessa vastaa pankkiryhmittymän valvonnasta konsolidointiryhmän tasolla. EKP voi myös olla vastaanottavan jäsenvaltion valvova viranomainen, joka huolehtii pankkiryhmittymän joidenkin laitosten yleisvalvonnasta. Tällöin se osallistuu valvontakollegioihin kotijäsenvaltion valvontaviranomaisen kutsusta. Valvontakollegioiden lisäksi EKP tekee yhteistyötä myös useiden kansainvälisten valvontaviranomaisten kanssa. Se esimerkiksi osallistuu kolmenvälisiin kokouksiin Englannin pankin ja Yhdysvaltain keskuspankin kanssa.

4.1.1.2 Yhteistyön vahvistaminen kansallisten markkinavalvontaviranomaisten ja yhteiseen pankkivalvontaan osallistumattomien EU-jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa

Merkittävät pankkiryhmittymät toteuttavat taloudellisia toimintoja rahoitusvälineiden markkinoilla, joten EKP tekee yhteistyötä EU-jäsenvaltioiden kansallisten markkinavalvontaviranomaisten kanssa EU-lainsäädännön mukaisesti. Vuonna 2024 EKP solmi pankkivalvontaa koskevan yhteistyöpöytäkirjan Espanjan arvopaperimarkkinaviranomaisen (Comisión Nacional del Mercado de Valores) kanssa.

EKP tehosti edelleen tietojen vaihtoa ja yhteistyötä yhteiseen pankkivalvontaan osallistumattomien EU-jäsenvaltioiden valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten kanssa näissä valtioissa toimivien merkittävien pankkiryhmittymien osalta. Vuonna 2024 EKP solmi yhteistyöpöytäkirjan kriisinratkaisuneuvoston kanssa sekä kuuden YVM:ään osallistumattoman jäsenvaltion kansallisen valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisen kanssa.

4.1.1.3 Yhteistyö EU:n muiden rahoitusalan valvontaviranomaisten ja EU:n ulkopuolisten vakavaraisuusvalvojien kanssa

EKP koordinoi sellaisten merkittävien pankkiryhmittymien valvontaa, jotka on määritetty finanssiryhmittymiksi ja joihin kohdistetaan lisävalvontaa. Tällä saralla se toimii tiiviissä yhteistyössä finanssiryhmittymään kuuluvien säänneltyjen yritysten valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) kanssa.

Vuonna 2024 EKP vahvisti tietojen vaihtoa EIOPAn ja finanssiryhmittymien lisävalvontaan osallistuvien kansallisten vakuutusvalvontaviranomaisten kanssa järjestämällä työpajoja, joissa pohdittiin valvontatyön yhteisiä haasteita ja keinoja lisävalvonnan tehostamiseksi entisestään.

EKP julkisti pankkivalvonnan uudet yhteistyöpöytäkirjat, jotka solmittiin Uruguayn keskuspankin rahoitusmarkkinoiden valvontaosaston, Turkin pankkisääntely- ja valvontaviranomaisen sekä Guernseyn rahoituspalveluviranomaisen kanssa. Ison-Britannian vakavaraisuusvalvontaviranomaisen ja Yhdysvaltain keskuspankin kanssa käytävän säännöllisen ja strukturoidun dialogin lisäksi EKP järjesti muiden EU:n ulkopuolisten maiden pankkivalvontaviranomaisten kanssa useita kahdenvälisiä kokouksia, joissa keskusteltiin esimerkiksi finanssiryhmittymien valvonnasta ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvista ilmastoriskeistä.

Vuonna 2024 EKP vahvisti edelleen yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden vakavaraisuusvalvojien kanssa valvontateknologian saralla. Yhteistyön yhtenä muotona olivat EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankin, Englannin pankin ja Ison-Britannian rahoitusmarkkinaviranomaisen asiantuntijoista muodostetut monialaiset työryhmät. Lisäksi EKP osallistui aktiivisesti Kansainvälisen investointipankin BIS Innovation Hub -innovointikeskuksen perustamaan BIS Innovation Network ‑verkostoon. Se on yhteistyöfoorumi, jossa eri aiheisiin keskittyvien asiantuntijaryhmien kautta pyritään edistämään maailmanlaajuista keskuspankkien ja valvontaviranomaisten välistä tietojen jakamista ja yhteistyötä.

4.1.1.4 EKP ja rahanpesun vastainen työ: uusia edistysaskelia

Tällä hetkellä vastuu luottolaitosten ja rahoituslaitosten valvonnasta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan saralla kuuluu yksinomaan kansallisille valvontaviranomaisille. Pankkivalvojien on kuitenkin tehtävä tiivistä yhteistyötä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa mandaattinsa mukaisesti.

Aiempien vuosien tapaan EKP otti huomioon rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit pankkien vakavaraisuusvalvonnassa^[48] ja tuki rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavan EU-viranomaisen perustamista.

Vuonna 2024 EKP jatkoi tietojenvaihtoa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Se osallistui tarkkailijana 66 valvontakollegioon, jotka valvovat merkittäviä laitoksia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan saralla, ja vaihtoi niiden kanssa tietoja.^[49] Lisäksi EKP raportoi aihetta koskevat olennaiset puutteet Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) EuReCa-keskustietokantaan.

EKP osallistui tänäkin vuonna tarkkailijana EPV:n rahanpesun ja terrorismin torjuntaa käsittelevän komitean istuntoihin. Keskeisenä huomion kohteena oli myös kesäkuussa 2024 julkistettu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva uusi lainsäädäntöpaketti. EKP tukee kyseisen lainsäädännön kehitystä ja painotti erityisesti kaikkien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa valvovien rahoitusvalvontaviranomaisten ja muiden asianosaisten viranomaisten välisen tehokkaan yhteistyön ja tietojenvaihdon merkitystä. EKP osallistuu EPV:n valmistelutyöhön, joka perustuu Euroopan komission neuvonantopyyntöön koskien rahanpesun estämisen ja terrorismin rahoituksen torjunnan uuden sääntelykehikon mukaisia teknisiä sääntelystandardeja ja ohjeita.

Pankkivalvojana EKP valmistautuu tiiviiseen ja sujuvaan yhteistyöhön rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavan EU-viranomaisen (AMLA) kanssa ja jakaa YVM:n perustamisesta saamaansa kokemusta komission ja sen asiaa käsittelevän työryhmän kanssa. EKP on myös valmistelemassa AMLAn kanssa solmittavaa yhteistyöpöytäkirjaa uuden lainsäädännön mukaisesti.

4.1.1.5 Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitussektorin arviointiohjelma

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi rahoitussektorin maakohtaisissa arviointiohjelmissa (Financial Sector Assessment Programs, FSAP-ohjelmat) kohdemaan rahoitussektoria kattavasti ja yksityiskohtaisesti.

Vuonna 2024 IMF aloitti järjestyksessä toisen koko euroaluetta koskevan arviointiohjelman, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2025. IMF arvioi, ovatko euroalueen lainsäädäntö ja yhteisen pankkivalvonnan valvontakäytännöt Baselin pankkivalvontakomitean ydinperiaatteiden mukaisia. Huhtikuussa 2024 tarkistetut periaatteet sisältävät muun muassa vaatimuksia, jotka koskevat rahoitusjärjestelmään kohdistuvia ilmastoriskejä ja kehittymässä olevia riskejä, operatiivista häiriönsietokykyä ja liiketoimintamallien kestävyyttä sekä yhteisen pankkivalvonnan roolia kriisinhallinnassa. IMF toteuttaa myös makrotason stressitestin, joka käsittää merkittävät laitokset. Lisäksi se arvioi edellisessä, vuonna 2018 valmistuneessa koko euroalueen arviointiohjelmassa EKP:lle ja EU:n lainsäädäntöelimille antamiensa suositusten toteutumista.

Vuonna 2024 IMF sai valmiiksi Luxemburgin, Alankomaiden ja Espanjan maakohtaisen arvioinnin, jatkoi Slovakian arviointia sekä aloitti Ranskan arvioinnin. Maakohtaisissa ohjelmissa arvioidaan pankkisektorin ulkopuolisia seikkoja, kuten kansallisen vakuutus- ja makrovalvontasääntelyn toimintaa. Niihin sisältyy myös kokonaisvaltainen arviointi pankkien ongelmista, ja painopiste on niissä seikoissa, jotka kuuluvat vähemmän merkittävien laitosten valvonnasta tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Huomiota kiinnitetään myös pankkiunionin loppuunsaattamiseksi tarvittaviin toimiin.

Pankkisektorin mikro- ja makrovakausvalvonnasta vastaavana viranomaisena EKP antaa panoksensa myös IMF:n vuosittaisiin lausuntoihin yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien maiden talouden tilasta ja näkymistä. Lausunto perustuu IMF:n neljänteen sopimusartiklaan (ns. artikla IV ‑konsultaatiot).

4.2 Osallistuminen eurooppalaisen ja kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen

4.2.1 Osallistuminen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) jäsenenä EKP:n pankkivalvonta osallistui aktiivisesti FSB:n täysistuntoon sekä sääntely- ja valvontayhteistyökomitean ja normien toteuttamista käsittelevän komitean kokouksiin. Se osallistui myös kriisinratkaisun johtoryhmän ja alueellisen neuvoa-antavan Euroopan ryhmän kokouksiin. EKP:n pankkivalvonta oli mukana useissa FSB:n hankkeissa, joita olivat esimerkiksi vuoden 2023 pankkisektorin häiriöistä saatujen kokemusten arviointi kriiseihin varautumisen ja kriisinratkaisun järjestelmien vahvistamiseksi, rahoitusjärjestelmään kohdistuviin ilmastoriskeihin ja niitä koskevien tietojen julkistamiseen liittyvä työ sekä siirtymäsuunnitelmien rahoitusvakausvaikutusten arviointi. Se tuki G20-uudistusten arvopaperistamiseen kohdistuvien vaikutusten arviointia, osallistui ympäristöriskejä koskevien valvontaperiaatteiden kartoitukseen ja oli mukana työssä, jossa käsiteltiin maailmanlaajuisten stablecoin-kryptovaluuttojen sääntelyn ongelmia nousevissa talouksissa. Lisäksi se oli mukana häiriöraportoinnin tietojenvaihtojärjestelmän kehitystyössä.

4.2.2 Osallistuminen Baselin pankkivalvontakomitean työhön

Vuonna 2024 EKP antoi jälleen merkittävän panoksensa Baselin pankkivalvontakomitean työskentelyyn. Se osallistui useisiin työryhmiin asiantuntijana ja teki yhteistyötä pankkivalvontakomitean jäsenten kanssa EU:ssa ja muualla maailmassa.

EKP:n edustajat hoitivat jaettua puheenjohtajuutta Baselin pankkivalvontakomitean kahdessa työryhmässä ja osallistuivat niiden työn ohjaamiseen. Valvontaelimen varapuheenjohtaja Frank Elderson toimi toisena puheenjohtajana ilmastoon liittyviä talouden riskejä käsittelevässä työryhmässä (TFCR) yhdessä Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnan jäsenen Kevin Stirohin kanssa. Korbinian Ibel, yleispankkien ja monialaisten pankkien pääosaston johtaja, hoiti yhteisten vakavaraisuusstandardien kehittämisestä ja toteutuksesta vastaavan työryhmän (PSG) jaettua puheenjohtajuutta yhdessä Hongkongin rahamarkkinaviranomaisen varapääjohtajan Arthur Yuenin kanssa.

TFCR-työryhmän tärkeitä saavutuksia vuonna 2024 olivat ilmastoriskien skenaarioanalyysin käyttöä koskevan muistion julkaiseminen sekä ilmastoriskejä koskeviin pilarin 3 julkistamisvaatimuksiin liittyvästä kuulemisasiakirjasta saadun palautteen arviointi. Työryhmä jatkoi työtä muidenkin Baselin pankkivalvontakomitean strategisten painopistealueiden parissa. Niitä olivat esimerkiksi nykyisen Basel-säännöstön puutteiden olennaisuuden arviointi, pankkien siirtymäsuunnittelun kartoittaminen sekä ilmastoriskien hallintaa ja valvontaa koskevien periaatteiden täytäntöönpanon seuranta.

Vuonna 2024 PSG-työryhmällä oli tärkeä rooli seuraavien julkaisujen viimeistelyssä: 1) ohjeet vastapuoliluottoriskin hallinnasta, 2) pankkien kryptovaravastuiden julkistamisvaatimukset ja kohdennetut muutokset kryptovaroja koskevaan standardiin, 3) kohdennetut muutokset rahoitustoiminnan korkoriskiä koskevaan standardiin ja 4) raportti nykyisistä käytännöistä sellaisten valtioiden tukemiseksi, jotka haluavat soveltaa nollaa prosenttia suurempaa vastasyklistä pääomapuskuria. Lisäksi työryhmä oli mukana käynnistämässä kahta julkista kuulemista, jotka koskivat toimia vähimmäisomavaraisuusastetta koskevien vaatimusten kiertämiseen puuttumiseksi kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien kohdalla sekä kolmannen osapuolen riskin hallintaperiaatteita.

Näiden kahden työryhmän lisäksi EKP oli mukana vuoden 2023 pankkisektorin häiriöihin liittyvissä Baselin pankkivalvontakomitean jatkohankkeissa: tehokasta pankkivalvontaa koskevien perusperiaatteiden lopullisen päivitetyn version julkaisemisessa sekä maksuvalmiutta ja valvonnan tehokkuutta koskevassa työssä.

4.2.3 Osallistuminen Euroopan pankkiviranomaisen työhön ja EU-lainsäädännön kehittämiseen

EKP:n pankkivalvonta teki jälleen tiivistä yhteistyötä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kanssa EU:n pankkisektorin valvonnan yhtenäisyyden, luottolaitosten turvallisuuden ja vakauden sekä koko rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi.

EKP ja EPV solmivat 18.3.2024 yhteistyötyöpöytäkirjan yhteisen Joint Bank Reporting ‑komitean perustamisesta raportoinnin yhtenäistämiseksi ja pankkien valvontaraportointikustannusten vähentämiseksi. Ne kävivät myös uusimpien lainsäädäntöuudistusten pohjalta keskustelua vuoden 2025 EU:n laajuisen stressitestin alustavista menetelmistä ja teemoista sekä stressitestauksen mahdollisista kehittämiskeinoista.

Basel III ‑säännöstön uudistuksiin liittyen EKP antoi panoksensa useisiin EPV:n sääntelyhankkeisiin ja EPV:n järjestämään julkiseen kuulemiseen ESG-riskien hallintaa koskevasta ohjeluonnoksesta. Se osallistui myös ESG-tietojen julkistamista ja valvontaraportointia koskevien kuulemisasiakirjojen luonnosteluun.

EKP tuki EPV:n kryptovaramarkkinoista annetun asetuksen ja digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen täytäntöönpanoon liittyvää työtä, esimerkiksi kolmansien osapuolten kanssa tehtyjä ulkoistamisjärjestelyjä koskevien ohjeiden laajentamista.

EKP:n asiantuntijat antoivat myös julkisen palautteen Euroopan komission kohdennetussa kuulemisessa arvopaperistamista koskevan EU-lainsäädännön toiminnasta. EKP:n palaute hyödynsi ja täydensi EPV:n neuvonantoa joulukuussa 2022 sekä kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (ESA) yhteisen komitean raportteja, jotka perustuvat arvopaperistamisasetuksen artiklaan 44.

5 EKP:n pankkivalvontaorganisaatio

5.1 EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö

5.1.1 Rekrytointi

EKP:n pankkivalvonnan yleisenä käytäntönä on ilmoittaa avoimista työpaikoista ensin sisäisesti. Poikkeuksena tästä ovat aloitustason paikat, joista ilmoitetaan julkisesti. Vuonna 2024 EKP:n pankkivalvonta rekrytoi julkisen haun kautta 53 hakijaa pitempiaikaisiin tehtäviin.

Kaavio 6

Nimitykset henkilöstöryhmittäin vuonna 2024

5.1.2 Vaihto-ohjelmat

EKP on aloittanut vuonna 2023 henkilöstön vaihto-ohjelmat Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, kriisinratkaisuneuvoston, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan investointipankin kanssa. Vuonna 2024 vaihto-ohjelmaa kriisinratkaisuneuvoston ja Euroopan investointipankin kanssa päivitettiin, ja 12 paria aloitti vaihtojakson.

5.1.3 Organisaation toimintavalmiuksien kehittäminen

EKP:n pankkivalvonta toteuttaa säännöllisesti organisaation toimintavalmiuksia koskevan arvioinnin pääasiassa yhteisille valvontaryhmille ja pankeissa tehtäviä tarkastuksia hoitaville työryhmille. Arvioinnissa tarkastellaan toimintavalmiuksia suhteessa meneillään oleviin tehtäviin ja mahdollisiin valvontaprioriteetteihin. Arvioinnin pohjalta päivitetään yhteisen pankkivalvonnan toimintavalmiuksien kehittämissuunnitelma. Sen pohjalta voidaan entistä paremmin priorisoida osaamisen kehittämistä ja vastaavia hankkeita tarvittaville alueille.

Vuosina 2023–2024 EKP:n pankkivalvonta keskittyi kehittämään valmiuksiaan valvontatoimissa, jotka liittyvät tietojärjestelmien ulkoistamiseen, tietoturvaan, kyberriskeihin ja digitaalisesta häiriönsietokyvystä annettuun asetukseen perustuvaan uuteen mandaattiin.

Myös koulutusta tehostettiin kaikilla pankkivalvonnan osa-alueilla. Vuonna 2024 käynnistettiin kaksi uutta koulutusohjelmaa: SSM Induction ‑ohjelmassa huolehditaan uusien tulokkaiden perehdyttämisestä, ja SSM Foundation ‑ohjelman tarkoituksena on luoda pankkivalvonnan parissa työskenteleville yhteinen tietopohja, johon kuuluu sekä teknistä tietämystä että perinteisiin ja ajankohtaisiin pankkivalvonnan teemoihin liittyvää osaamista. SSM Foundation ‑ohjelman pilottivaihe saatiin päätökseen kesäkuussa 2024.

Helmikuussa 2024 aloitettiin kattava ilmasto- ja ympäristöasioiden koulutuskokonaisuus, joka on suunnattu eri tehtävissä ja eri toimialoilla työskentelevälle henkilöstölle. Vuoden mittaan koulutuksen suoritti 1 000 pankkivalvojaa.

Lisäksi YVM:n digitaalisia oppimisvälineitä kehittämällä pyrittiin kartuttamaan pankkivalvojien tietämystä tekoälyn roolista pankeissa, tietojärjestelmäriskien valvonnasta ja muista olennaisista digitalisaatioon ja innovaatioihin liittyvistä aiheista. Koulutukseen osallistui vuoden mittaan 2 050 pankkivalvojaa.

Vuonna 2025 jatketaan työtä koulutuksen kehittämiseksi kolmella painopistealueella EKP:n vakiintuneiden yhteistyökumppanien kanssa, ja tärkeänä teemana on pankkivalvonnan uusin kehitys.

5.1.4 Monimuotoisuus ja osallistaminen

EKP:n pankkivalvonta on sitoutunut edistämään työkulttuuria, jossa voimavaroina ovat monimuotoisuus ja osallistaminen ja jonka ansiosta jokainen voi olla työpaikalla oma aito itsensä. Yksi osa tätä laajempaa tavoitetta on sukupuolten tasa-arvo, joka edelleen on keskeinen strateginen painopiste. Naisten osuus EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöstä on 42 %. Osuus vaihtelee organisaation eri tasoilla. Analyytikon tehtävissä naisten osuus on 49 % ja asiantuntijatehtävissä 42 %. Ryhmäpäällikkötasolla naisten osuus on 33 %, johtotasolla 35 % ja ylimmän johdon tasolla 42 %. EKP tehostaa edelleen työtä sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseksi.

Kuvio 1

EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö lukuina

5.2 Digitalisaatio, valvontatietojen raportointi ja tietohallinto

5.2.1 Yhteisen valvontamekanismin teknologiastrategia

Vuonna 2024 valvontaelin hyväksyi yhteisen pankkivalvonnan uuden teknologiastrategian vuosille 2024–2028. Pankkisektori kehittyy jatkuvasti monimutkaisemmaksi ja pankkivalvonnan resurssit ovat rajalliset, joten strategiassa käsitellään kokonaisvaltaisesti yhteisen pankkivalvonnan digitaalisia tarpeita riskiperusteisen valvonnan tehostamiseksi.

Teknologiastrategian perustan muodostavat jo olemassa olevat keskeiset järjestelmät ja 14 käyttöön otettavaa valvontateknologiasovellusta eli suptech-sovellusta. Strategiassa painotetaan sekä teknologiaa että käyttäjiä. Tavoitteena on kehittää valvontakäytäntöjä uusimman teknologian avulla ja samalla varmistaa valvojien pysyminen teknologisen kehityksen kärjessä.

Teknologian osalta strategiassa pyritään yksinkertaistamaan ja yhtenäistämään tietojärjestelmäkokonaisuutta. Näin edistetään tehokasta ja johdonmukaista valvontaa, joka hyödyttää niin valvojia kuin pankkejakin. Tärkeimpiä tavoitteita ovat keskeisten järjestelmien ja suptech-sovellusten integrointi sekä perinteisten järjestelmien käytöstä poistaminen. Olympus-hanke tähtää tietojärjestelmien yhtenäistämiseen koko yhteisen pankkivalvonnan laajuudelta. Tätä tavoitetta varten tarkoitus on luoda pankkivalvonnalle keskitetty, muokattavissa oleva verkkopalvelu, josta pankkivalvojat saavat käyttöönsä olennaiset tiedot. Hankkeen avulla voidaan sujuvoittaa ja tehostaa tehtävien hoitoa sekä helpottaa työryhmien yhteistyötä. Tarkoituksena on myös korvata yhdellä YVM-verkkopalvelulla ne lukuisat kanavat, joiden kautta pankit vaihtavat tietoja EKP:n kanssa. Näin pankkien raportointirasite kevenee huomattavasti, ja raportointiin liittyvä yhteydenpito pankkien ja valvojien välillä helpottuu.

Teknologiastrategiassa korostetaan myös generatiivisen tekoälyn vastuullista käyttöä valvontamenettelyjen tukena. Tekoälypohjaisen Athena-tekstianalyysialustan laajaan kielimalliin perustuva laajennus mahdollistaa suurten asiakirjamassojen käsittelyn, tiedonhaun ja tehokkaan tekstien luonnostelun.

Kaikki sovellukset suunnitellaan valvojien tarpeiden mukaan. Lisäksi painotetaan laadukkaan koulutuksen ja digitaalisen toimintakulttuurin merkitystä organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Näin varmistetaan, että valvojat tuntevat uudet teknologiat perusteellisesti ja pystyvät hyödyntämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhteisen pankkivalvonnan vuosien 2024–2028 teknologiastrategian tarkoitus on tuoda valvojien käyttöön valvontatehtävien tehokkaan hoitamisen edellyttämät työvälineet ja teknologiat. Sillä on myönteinen vaikutus myös pankkeihin: moderni ja helppokäyttöinen tietojärjestelmäkokonaisuus edistää johdonmukaista, tehokasta ja oikea-aikaista valvontaa, vähentää raportointirasitetta, lisää läpinäkyvyyttä ja viime kädessä auttaa varmistamaan eurooppalaisen pankkisektorin luotettavuuden ja vakavaraisuuden.

5.2.2 Muutokset valvontatietojen raportointivaatimuksissa

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset valmistautuvat ottamaan käyttöön EPV:n päivitetyt raportointistandardit. Niihin on tehty sisällöllisiä muutoksia, joissa huomioidaan uudistetun vakavaraisuusasetuksen (CRR III) ja -direktiivin (CRD VI) vaatimukset. Siihen sisältyy myös uusi data-arkkitehtuuri, jonka ensimmäinen viitepäivä on suunnitelman mukaan 31.3.2025.

CRR III ‑asetuksessa uudistetut raportointivaatimukset edellyttävät, että pankit tekevät sisäisiin raportointijärjestelmiinsä useita teknisiä muutoksia tiiviissä aikataulussa. Esimerkiksi kokonaisriskipainon alarajan käyttöönotosta aiheutuu uusia tietotarpeita sellaisille pankeille, jotka käyttävät riskien laskennassa sisäisiä malleja. Uudistetun valvontatietojen raportoinnin määräaikaa jatkettiin 30.6.2025 asti, jotta pankeilla olisi riittävästi aikaa valmistautua muutoksiin ja pitää käyttöönottokustannukset kohtuullisina. Valvojat voivat myös pyytää pankeilta tapauskohtaisia tietoja, joita ne tarvitsevat valvontatehtävissään esimerkiksi kehittymässä olevien riskien seurantaan. Raportointirasitteen seuraamiseksi ja hallitsemiseksi EKP ylläpitää tapauskohtaisesta tiedonkeruusta omaa tietokantaa.^[50] Pankkien tulisi valmistautua vastaamaan näihin muutoksiin täyttääkseen hyvää tietohallintoa ja tietojen koontivalmiuksia koskevat valvontaodotukset.

Vuonna 2024 EKP kehitti menetelmän, jolla voidaan tunnistaa valvontatietojen merkittävät uudelleentoimitukset EPV:n teknisten täytäntöönpanostandardien mukaisesti ja kerätä tarkemmat selvitykset uudelleentoimitusten luonteesta ja juurisyistä. Menetelmä perustuu EKP:n vuonna 2023 toteuttamasta testihankkeesta saatuihin näkemyksiin.

EKP jakoi pankeille vuosittaisen tietohallintoa ja laadunvarmistusta koskevan johdon raporttinsa (ks. osa 1.2.3.2). Raportti sisältää pankkitason määrällisiä indikaattoreita ja kyselylomakkeen, ja sen tavoitteena on lisätä ylimpien hallintoelinten tilivelvollisuutta. Näin valvojat ja pankit voivat tunnistaa riskitietojen koonnissa ja riskien raportoinnissa esiintyviä heikkouksia ja puuttua niihin.

EKP:n pysyvänä tavoitteena on pitää raportointikulut hallinnassa, ja se arvioi liiketoimintamalleja ja vakavaraisuutta koskevia tiedonkeruita löytääkseen osa-alueita, joita voitaisiin yksinkertaistaa ja standardoida. Näin valvottavat laitokset voivat täyttää riskitietojen koontivalmiuksia ja riskien raportointia koskevat vaatimukset entistä tehokkaammin (ks. osa 1.2.3.2).

Vuonna 2024 EKP laajensi neljännesvuosittaisia valvontatilastoja lisäämällä entistä yksityiskohtaisempia erittelyjä järjestämättömien saamisten osuudesta sekä lainoista ja ennakoista, joiden luottoriski on merkittävästi lisääntynyt. Tilikauden tuloslaskelman luvut annualisoitiin lineaarisesti, jotta vertailu eri jaksojen välillä on helpompaa. Lisäksi neljännesvuosittaisten valvontatilastojen julkaisuaikatauluun tehtiin merkittäviä parannuksia, ja tiedot voidaan nyt julkistaa entistä nopeammin (30 päivää EPV:n teknisten täytäntöönpanostandardien mukaisen ilmoituspäivämäärän jälkeen aiemman 40 päivän sijasta).

EKP toteutti myös vuosittaisen kartoituksen, jossa varmistettiin pankkien ilmoittamien pilarin 3 tietojen yhtäpitävyys viranomaisraportoinnin tietojen kanssa, ja tarkasteli tällä kertaa pankkien ilmastoriskitietoja. Kartoituksen ansiosta tietojen yhtäpitävyys ja laatu parani olennaisesti. Haetut tiedot ja tiivistelmä tärkeimmistä tuloksista julkaistiin EKP:n pankkivalvontasivuilla.

5.2.3 Valvontatietojen hallinta

IMAS-järjestelmä kokoaa yhteen keskeiset valvontamenettelyjä tukevat verkkopalvelut. Järjestelmän kautta yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvat viranomaiset ja valvottavat laitokset voivat digitaalisesti pitää yhteyttä ja jakaa tietoja.

Vuonna 2024 IMAS-järjestelmää kehitettiin edelleen rahoitusjärjestelmän ja sen sääntelyä koskevien muutosten sekä valvontamenettelyjen ja -strategioiden muutosten pohjalta. Suurimmat muutokset liittyivät vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin eli SREP-arvioinnin uudistukseen (ks. osa 1.3.1). IMAS-järjestelmässä valvojat voivat nyt aloittaa vuosittaiset riskiarviointinsa aikaisemmin riskikategorian mukaan, ja muiden valvontamenettelyjen tulokset on entistä helpompi integroida vakavaraisuuden kokonaisarviointiin sekä EKP:n valvontatoimenpiteiden eskalointimenettelyyn.

Lisäksi ennen digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen voimaantuloa otettiin käyttöön uusi menettely, jolla automatisoitiin valvottavien laitosten toimittamien merkittäviä häiriöitä koskevien raporttien vastaanotto ja valvonta-arviointi IMAS-järjestelmässä.

IMAS-järjestelmässä tehostettiin muitakin valvontamenettelyjä vuoden 2024 mittaan. Niitä olivat esimerkiksi pankeissa tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset, merkittävyysarvioinnit, täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt, elvytyssuunnitelmien arvioinnit, laitosten jatkuvat valvontaohjelmat ja niiden operatiivinen suunnittelu sekä tietovarasto- ja tietopalvelut, joiden avulla voidaan luoda itsepalveluraportteja ja seurantamittareita kaikista saatavilla olevista valvontatiedoista.

IMAS-verkkopalveluun lisättiin myös uusia menettelyjä valvottavien laitosten ja valvojien digitaalista yhteydenpitoa varten. Näitä menettelyjä olivat esimerkiksi valvonnassa havaittujen puutteiden ja niiden korjaustoimien verkkoseuranta, luottojen laadun arviointia koskevat paikalla tehtävät tarkastukset sekä päivitykset jo olemassa oleviin menettelyihin, kuten sopivuuden ja luotettavuuden arviointeihin, toimilupahakemuksiin ja huomattavien omistusosuuksien hankintaan. Lisäksi sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnissa käytettävään verkkolomakkeeseen tehtiin parannuksia, jotka helpottavat uusien hakemusten tekemistä.

6 Yhteisen pankkivalvonnan hallinto

6.1 Tilivelvollisuuden täyttäminen

Tämä vuosittain julkaistava toimintakertomus on yksi tärkeimmistä kanavista, joiden kautta EKP:n pankkivalvonta toteuttaa YVM-asetuksen mukaista tilivelvollisuuttaan Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle. EKP:n pankkivalvontatehtäviltä edellytettävästä tilivelvollisuudesta ja avoimuudesta on säädetty YVM-asetuksessa. EKP:lle on erittäin tärkeää ylläpitää ja soveltaa täysimääräisesti tilivelvollisuuskehystä, joka on tarkemmin määritetty Euroopan parlamentin ja EKP:n välisessä toimielinten sopimuksessa sekä Euroopan unionin neuvoston ja EKP:n välisessä yhteistyöpöytäkirjassa. Vuosien mittaan EKP on tehnyt Euroopan parlamentin kanssa yhteistyötä laajemmin kuin toimielinten sopimuksessa edellytetään, mikä on vahva viesti siitä, että EKP pitää tilivelvollisuutta erittäin tärkeänä.

Vuonna 2024 valvontaelimen puheenjohtaja vieraili Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokouksessa kolmessa sääntömääräisessä kuulemisessa. Valvontaelimen puheenjohtaja esitteli 21.3.2024 valiokunnalle EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksen vuodelta 2023. Kaksi muuta sääntömääräistä kuulemista pidettiin 2.9.2023 ja 18.11.2023. Käsiteltäviä aiheita olivat pankkien haasteet, etenkin epävarma taloustilanne, digitalisaatio, ilmasto- ja ympäristöriskit ja geopoliittiset riskit. Puheenjohtaja kertoi myös viimeaikaisista toimista valvonnan vahvistamiseksi. Keskeisiä aiheita olivat Basel III ‑säännöstön täytäntöönpano sekä pankkiunionin vahvistamiseksi käynnistetyt lainsäädäntöhankkeet, esimerkiksi pankkien kriisinhallinnan ja talletussuojajärjestelmän sekä eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän uudistaminen.

Vuonna 2024 EKP:n pankkivalvonta julkaisi kolme vastausta parlamentin jäsenten pankkivalvontaa koskeviin kirjallisiin kysymyksiin. Lisäksi se toteutti YVM-asetuksessa määrättyä raportointivelvollisuuttaan kansallisille parlamenteille julkaisemalla yhden vastauksen kansallisen parlamentin jäsenen kirjalliseen kysymykseen. Kaikki vastaukset parlamentin jäsenille julkaistiin EKP:n pankkivalvontasivuilla. Kirjeissä käsiteltiin pankkitalletusten korkoja, viallisia elementtejä sisältäviin taloihin myönnettyjä asuntolainoja, vakavaraisuusvaatimuksia ja EU:n pankkien kilpailukykyä sekä digitaalista häiriönsietokykyä.^[51]

Toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti EKP toimitti Euroopan parlamentille valvontaelimen kokousten pöytäkirjat ja valvontaelimen järjestämien seminaarien tiivistelmät.

EKP:n pankkivalvonta toteutti tilivelvollisuuttaan myös vastaamalla Euroopan parlamentin päätöslauselmassa pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2023 esitettyihin kommentteihin ja ehdotuksiin. Vastauksessaan EKP kommentoi etenkin pankkisektorin kehitystä ja pankkivalvonnan kannalta olennaisia lainsäädäntöhankkeita. Niitä olivat esimerkiksi korkoihin ja saamisten laatuun liittyvät riskit, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, pankkien alttius ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyville riskeille (ESG-riskeille), pankkien kriisinhallinta- ja talletussuojajärjestelmä (CMDI) sekä eurooppalainen talletussuojajärjestelmä (EDIS), rahanpesun torjunta sekä pankkien ylimpien hallintoelinten monimuotoisuus.

Vuonna 2024 yhteydenpitoon EU:n neuvoston kanssa kuului myös kaksi tilaisuutta (13.5. ja 4.11.), joissa valvontaelimen puheenjohtaja vaihtoi näkemyksiä euroryhmän kanssa. Näiden keskustelujen aikoihin EKP julkaisi yhteenvedon aiheisiin liittyvistä pankkivalvonnan toimista^[52]. Euroryhmän kanssa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi yhteisen pankkivalvonnan ensimmäiset kymmenen vuotta, Euroopan pankkijärjestelmän tila nykyisessä taloudellisessa ja geopoliittisessa tilanteessa, valvontaprioriteetit sekä sääntelyä ja toimielimiä koskevat kysymykset.

6.2 Avoimuus ja viestintä

Vuonna 2024 valvontaelimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pitivät 33 puhetta ja EKP:n edustajat valvontaelimessä 11 puhetta. Yhteensä he antoivat 23 haastattelua tiedotusvälineille ja julkaisivat yhdeksän blogi- ja mielipidekirjoitusta. Lisäksi valvontaelimen puheenjohtaja piti lehdistötilaisuuden, jossa käsiteltiin vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin eli SREP-arvioinnin tuloksia. EKP:n pankkivalvonta julkaisi kaksi podcast-jaksoa, 22 lehdistötiedotetta sekä muita julkaisuja, esimerkiksi kirjeitä Euroopan parlamentin jäsenille, oppaita pankeille ja valvontatilastoja. Neljännesvuosittainen Supervision Newsletter ‑uutiskirje, jolla on yli 10 000 tilaajaa, tarjosi tänäkin vuonna ajantasaista tietoa meneillään olevista valvontahankkeista ja niiden tuloksista. Lisäksi EKP nostaa esiin tärkeimpiä pankkivalvonnan teemoja sosiaalisen median kanavissaan, joissa se selventää peruskäsitteitä nuoremmille yleisöille esimerkiksi visailujen ja lyhytvideoiden kautta.

Vuonna 2024 EKP:n pankkivalvonta toteutti ensimmäistä kertaa kyberhäiriöiden sietokyvyn stressitestin ja käynnisti kolme julkista kuulemista. Kuulemiset koskivat opasta sisäisestä hallinnosta ja riskikulttuurista (ks. osa 1.2.3.1.), opasta pilvipalveluiden ulkoistamisesta pilvipalveluntarjoajille (ks. kehikko 1) sekä unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käyttöön liittyvien EKP:n periaatteiden tarkistusta (ks. kehikko 3). Vakavaraisuuden kokonaisarviointia eli SREP-prosessia tarkastelleelta asiantuntijaryhmältä ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta saamansa palautteen perusteella EKP arvioi uudelleen SREP-prosessin varmistaakseen, että valvontamenettelyt ovat edelleen vaikuttavia ja tehokkaita. Uudistetun SREP-prosessin olennaiset kohdat on kuvattu puheenjohtajan blogikirjoituksessa ja vastauksia kysymyksiin -sivulla (ks. osa 1.3.1).

EKP järjesti kaksi Banking Supervision Market Contact Group ‑yhteistyöryhmän kokousta, joissa EKP:n pankkivalvonnalla ja pankkisektoriin erikoistuneilla markkina-ammattilaisilla oli tilaisuus käydä keskustelua. Yhteistyöryhmän keskusteluissa käsiteltiin muun muassa Euroopan pankkisektorin riskinäkymiä, pankkisektorin arvostustasoa kansainvälisesti sekä pankkien tietojärjestelmä- ja kyberhäiriöiden sietokykyä. Vierailuillaan kansallisissa valvontaviranomaisissa valvontaelimen puheenjohtaja tapasi lisäksi 13 maan kansalaisjärjestöjen edustajia.

Vuonna 2024 EKP sai vastattavakseen 923 yleisökysymystä pankkivalvontaan liittyvistä aiheista. Kysymykset käsittelivät ilmastoriskiä, kyberhäiriöiden sietokyvyn stressitestiä, pankkitoimilupia sekä valvontaperiaatteita ja -järjestelmiä etenkin sisäisten mallien osalta. Vierailijakeskuksessa EKP järjesti pankkivalvonnasta esitelmätilaisuuksia, joihin saapui 469 kuulijaa, ja esitteli 12 798 kävijälle EKP:n avaintehtävät ja yhteisen pankkivalvonnan perusteet.

6.3 Päätöksenteko

6.3.1 Valvontaelimen ja ohjauskomitean kokoukset ja päätökset

EKP:n pankkivalvonnan valvontaelin kokoontui 14 kertaa vuonna 2024. Kokouksista kuusi pidettiin Frankfurtissa ja yksi Kyproksella. Muut kokoukset pidettiin etäkokouksina.

Lisäksi lokakuussa 2024 pidettiin strategiatilaisuus Ljubljanassa Slovenian keskuspankin kutsusta.

Valvontaelimen ohjauskomitea^[53] kokoontui neljä kertaa. Kaikki kokoukset pidettiin etäkokouksina.

Ohjauskomitea piti lisäksi 12 kokousta, joiden aiheina olivat digitalisaatio sekä yhteisen pankkivalvonnan menettelyjen yksinkertaistaminen ja integraatiohanke. Kokoukset pidettiin etäkokouksina, ja niihin saivat osallistua kaikki kiinnostuneet valvontaelimen jäsenet.

Vuonna 2024 EKP teki 2 174 laitoskohtaista valvontapäätöstä^[54] (ks. kuvio 2). Niistä 1 312 oli päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen EKP:n yksikönpäälliköiden hyväksymiä. Kaikkiaan 845 päätöksessä valvontaelimen ehdotuksen hyväksyi EKP:n neuvosto niin sanotussa vastustamattajättämismenettelyssä. Näihin lukuihin sisältyi 123 toimintoa (esimerkiksi sivuliikkeen perustaminen), jotka EKP hyväksyi siten, että se ei esittänyt vastalausetta säädetyssä määräajassa.

Suurin osa valvontapäätöksistä koski sopivuuden ja luotettavuuden arviointia (50,7 %), omien varojen vaatimuksia (12,2 %), kansallista toimivaltaa (9,0 %), sisäisiä malleja (6,9 %), vakavaraisuuden kokonaisarviointia (4,4 %) ja huomattavia omistusosuuksia (4,2 %).

Vastustamattajättämismenettelyssä hyväksyttävien pankkikohtaisten päätösehdotusten lisäksi valvontaelin teki päätöksiä monissa yleisissä asioissa. Päätökset koskivat esimerkiksi yhteisen pankkivalvonnan teknologiastrategiaa vuosille 2024–2028, tietojärjestelmäriskin valvontaa, vuonna 2024 toteutettua kyberhäiriöiden sietokyvyn stressitestiä, digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen täytäntöönpanoa valvontakehyksessä, EU-lainsäädännön sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käyttöön liittyvien EKP:n periaatteiden tarkistusta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin tehostamista ja valvontaprioriteetteja vuosille 2025–2027. Jotkin näistä päätöksistä valmisteltiin valvontaelimen perustamissa tilapäisissä työryhmissä. Työryhmiin kuului EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten edustajia, jotka valmistelivat käsiteltävät aiheet.

Joidenkin valvontaelimen päätösten pohjalta julkaistiin oppaita ja raportteja ja tehtiin päivityksiä, joista yhtenä esimerkkinä on päivitetty EKP:n sisäisten mallien opas.

Suurin osa valvontaelimen päätöksistä tehtiin kirjallisella menettelyllä.^[55]

EKP:n suorassa valvonnassa olevista 113 pankkiryhmittymästä 32 halusi saada EKP:n viralliset päätökset kansalliselle kielelle käännettyinä.

Kuvio 2

Valvontaelimen päätökset vuonna 2024

6.3.2 Oikaisulautakunnan toiminta

Oikaisulautakunta on EKP:n elin, jonka tehtävänä on hakijoiden oikaisupyyntöjen pohjalta käsitellä uudelleen EKP:n valvontapäätöksiä. Sekä yksittäiset jäsenet että oikaisulautakunta kokonaisuutena ovat riippumattomia EKP:stä.

Vuonna 2024 oikaisulautakunta sai neljä valvontapäätösten oikaisupyyntöä (ks. taulukko 14). Oikaisulautakunnan sihteeristö sai myös muuta kirjeenvaihtoa, joka ohjattiin asianomaisille EKP:n toimialoille. Oikaisulautakunta piti 21 kokousta. Niistä 15 oli etäkokousta ja kuusi lähikokousta, joista yksi pidettiin Zagrebissa Kroatiassa.

Kaksi oikaisupyyntöä koski huomattavan omistusosuuden hankintaa. Kummassakin tapauksessa oikaisulautakunta kuuli hakijaa ja ehdotti valvontaelimelle päätöksen korvaamista toisella samansisältöisellä päätöksellä. Kolmas, toimiluvan peruuttamista koskeva oikaisupyyntö jätettiin tutkimatta. Neljännessä tapauksessa pyynnön esittäjä perui pyyntönsä.

Oikaisulautakunta julkaisi myös raportin toiminnastaan viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2024 oikaisulautakunnan puheenjohtajana toimi Pentti Hakkarainen. Muut jäsenet olivat André Camilleri (varapuheenjohtaja), F. Javier Aríztegui Yáñez, René Smits ja Christiane Campill. Varajäsenenä oli Damir Odak. Camillerin, Aríztegui Yáñezin ja Smitsin toimikaudet päättyivät syyskuussa 2024. EKP:n neuvosto nimitti heidän seuraajikseen Edouard Fernandez-Bollon, Ilias Plaskovitisin ja Verica Trstenjakin viiden vuoden toimikaudelle. Oikaisulautakunnan nykyinen kokoonpano on nähtävissä EKP:n verkkosivuilla.

6.3.3 EKP:n edustajat valvontaelimessä ja tehtäväalueet

EKP:n neuvosto nimittää valvontaelimeen neljä EKP:n edustajaa YVM-asetuksen ja EKP:n päätöksen 2014/4^[56] mukaisesti. Edustajien tehtäviin kuuluu valvontaelimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä EKP:n pankkivalvonnan edustaminen sisäisissä ja ulkoisissa tilaisuuksissa.

Vuonna 2024 EKP:n edustajat valvontaelimessä olivat Kerstin af Jochnick, Edouard Fernandez-Bollo, Elizabeth McCaul ja Anneli Tuominen. Af Jochnickin, Fernandez-Bollon ja McCaulin toimikaudet päättyivät vuoden aikana. EKP:n neuvosto nimitti heidän seuraajikseen Patrick Montagnerin, Sharon Donneryn ja Pedro Machadon.

6.4 Menettelytapaohjeiden noudattaminen

EKP on laatinut ylimmän johdon jäsenille, johdolle ja henkilöstölle eettiset ohjeet YVM-asetuksen artiklan 19 kohdan 3 nojalla. Eettisiin ohjeisiin kuuluvat Euroopan keskuspankin ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeet, erillinen luku EKP:n henkilöstösäännöissä ja suuntaviivat yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista. Ohjeiden toteuttamista ja jatkokehitystä tukevat EKP:n eettinen komitea, compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto sekä eettisten ja compliance-asioiden yhdyselin.

Yksityisiä rahoitustoimia koskevat tehostetut säännöt ja niihin liittyvät avoimuusvelvoitteet tulivat voimaan vuonna 2023. Niiden seurauksena eettiselle komitealle esitettiin entistä enemmän kysymyksiä etenkin sellaisten rahoitusvarojen tai instrumenttien myynnin edellyttämästä etukäteisluvasta, jotka ovat tulleet ylimmän johdon jäsenen haltuun ennen hänen toimikautensa alkamista. Vuonna 2024 EKP ryhtyi myös julkaisemaan tietoja yksityisistä rahoitustoimista, joita ylimmän johdon jäsenet ovat toteuttaneet edellisenä kalenterivuonna. Tiedot julkaistiin vuosittaisten etunäkökohtia koskevien ilmoitusten liitteenä.

Eettinen komitea toteutti mandaattinsa mukaisesti vuosittaisen arvion kaikkien valvontaelimen jäsenten etunäkökohtia koskevista ilmoituksista. Sen jälkeen ilmoitukset julkaistiin EKP:n verkkosivuilla. Lisäksi se vastasi EKP:n pankkivalvonnassa toimivan ylimmän johdon esittämiin kysymyksiin ja antoi tässä yhteydessä16 lausuntoa, joista suurin osa koski työsuhteen päättymisen jälkeisiä rajoituksia. EKP julkaisee eettisen komitean lausunnot verkkosivuillaan kuusi kuukautta niiden antamisen jälkeen.

Vuonna 2024 compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto kehitti edelleen digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan tarjota henkilöstölle eettisiä kysymyksiä koskevia ohjeita entistä nopeammin ja vaivattomammin. Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimiston henkilöstön käsiteltäväksi tuli 3 070 tiedustelua vuonna 2024, kun niitä edellisvuonna tuli 2 767. Tiedusteluista noin 44 % oli EKP:n pankkivalvontahenkilöstön tekemiä. Lisäksi toimintatapariskien valvontaa tehostettiin siten, että tarkastusryhmien päälliköiden ja muiden jäsenten ilmoitukset eturistiriitojen puuttumisesta integroitiin IMAS-palveluun.

Kaavio 7

EKP:n pankkivalvontahenkilöstön vuonna 2024 esittämät tiedustelut eettisistä kysymyksistä

(tiedustelujen määrä)

Aiheeseen liittyvien koulutusten ja verkko-oppimisohjelman lisäksi compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti tiedotuskampanjoita. Niitä olivat esimerkiksi uudelle henkilöstölle suunnattu Open Ethics Days ‑kampanja sekä lokakuussa järjestetty Ethics Awareness Season ‑kampanja. Lisäksi toimisto osallistui EKP:n laajuiseen kampanjaan, jonka aiheena oli väärinkäytöksistä ilmoittaminen. Vuonna 2024 koko henkilöstölle suunnatussa Global Ethics Day ‑tapahtumassa käsiteltiin sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi yksityisiä rahoitustapahtumia, työsuhteen päättymisen jälkeistä tilannetta, kokouksia ulkoisten osapuolten kanssa sekä lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamista.

Todellisten tai epäiltyjen eturistiriitatilanteiden välttämiseksi compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto arvioi mahdolliset eturistiriidat tapauksissa, joissa henkilöstön jäsen harkitsi siirtymistä yksityisen sektorin tehtäviin, sekä antoi ohjeita sovellettavista säännöistä ja korjaavista toimista. EKP:n pankkivalvonnan palveluksesta vuonna 2024 eronneiden joukossa oli kuusi henkilöä, joihin sovellettiin eettisten sääntöjen mukaista karenssijaksoa. Lisäksi 19 henkilön kohdalla toteutettiin eturistiriitatilanteen välttämiseksi toimia, joita olivat esimerkiksi tehtävien uudelleenjärjestely, henkilön siirto toisiin tehtäviin ja/tai käyttöoikeuksien rajoitukset. Käytännössä siis karenssijakso toteutettiin työsuhteen ollessa vielä voimassa.

Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti vuosittaisen compliance-seurantatarkastuksen henkilöstön ja ylimmän johdon yksityisistä rahoitustoimista. Aiempien vuosien tapaan tarkastuksessa todettiin joitakin harvoja tapauksia, joissa eettisistä säännöistä oli poikettu. Niistä noin 55 % koski EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöä. Missään niistä ei ollut kysymys tahallisesta väärinkäytöksestä tai vakavasta säännöistä poikkeamisesta.

Eettisten ja compliance-asioiden yhdyselin on eurojärjestelmän ja yhteisen pankkivalvonnan yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään toiminnan eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2024 yhdyselin jatkoi työtään YVM:n ja eurojärjestelmän eettisten ohjeiden parissa ja järjesti aihekohtaisia tilaisuuksia, joissa oli vierailevia puhujia. Tilaisuuksiin osallistui edustajia kaikkiaan 50 instituutiosta niin Euroopasta kuin sen ulkopuolelta. Global Ethics Dayn yhteydessä eettinen komitea julkisti posterikampanjan, jonka teemana oli eettisyys yhteisenä ohjenuorana. Kaikilla EU:n virallisilla kielillä toteutettu kampanja nosti esiin yhteisen vahvan sitoumuksen eettisten sääntöjen noudattamiseen.

6.5 Rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttäminen

Vuonna 2024 rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen periaatetta sovellettiin pääasiassa näiden kahden tehtäväalueen väliseen tietojenvaihtoon.

Euroopan keskuspankin rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen toteuttamisesta annetussa EKP:n päätöksessä EKP/2014/39^[57] säädetään, että tietojenvaihto on tarveperusteista, eli tietoja pyytävän tehtäväalueen on osoitettava, että toiselta tehtäväalueelta pyydetyt tiedot ovat tarpeellisia määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mainitun päätöksen nojalla anonymisoimattomien yleisen raportoinnin (COREP) ja tilinpäätösraportoinnin (FINREP) tietojen, muun raakadatan sekä arvioita tai poliittisia suosituksia sisältävien tietojen vaihtoon tarvitaan EKP:n johtokunnan hyväksyntä. EKP:n kahden tehtäväalueen yksiköt vaihtoivat tällaisia tietoja sovellettavien määräysten mukaisesti johtokunnan tehdessä ajoittaisia tarkastuksia.

Jos pyydetyt tiedot olivat anonymisoituja tai muita kuin poliittisesti arkaluontoisia tietoja, tiedot omistava tehtäväalue antoi mainitun päätöksen mukaisesti luvan tutustua luottamuksellisiin tietoihin.

Tietojenvaihto koskee Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutuksia pankkisektoriin ja perustuu EKP:n päätöksen 2014/39 artiklaan 8 luottamuksellisten tietojen vaihtamisesta kriisitilanteissa, ja sitä jatketaan edelleen tiukkaa tarveharkintaa noudattaen.

Valvontatehtävien ja rahapolitiikkaan liittyvien tehtävien päätöksenteon eriyttäminen ei herättänyt kysymyksiä, joten sovittelulautakunnan apua ei tarvittu.

7 Valvonnan kustannukset

7.1 Vuoden 2024 kustannukset

YVM-asetuksen mukaan EKP:llä on oltava riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa pankkivalvontatehtävänsä tehokkaasti. Resurssit rahoitetaan valvontamaksuilla, joita EKP perii valvonnassaan olevilta laitoksilta. EKP pyrkii parhaansa mukaan jatkuvasti priorisoimaan ja optimoimaan resurssiensa käyttöä, jotta pankkivalvonta voi asianmukaisesti suorittaa tehtävänsä muuttuvassa toimintaympäristössä, tehostaa toimintaansa ja toteuttaa koko organisaatiota koskevaa kustannustason vakiinnuttamistavoitetta.

EKP:n talousarviossa valvontatehtäviin liittyvät kustannukset on selkeästi erotettu muista kustannuksista. Pankkivalvontatehtäviin liittyvät kustannukset koostuvat EKP:n pankkivalvontatehtävien suorista toimintakuluista. Pankkivalvontatehtävissä hyödynnetään myös EKP:n muiden toimialojen tarjoamia yhteisiä tukipalveluja.^[58]

EKP:n neuvostolla on määräysvalta talousarviota koskevissa asioissa. Se hyväksyy EKP:n vuotuisen talousarvion johtokunnan esityksen pohjalta kuultuaan pankkivalvontaan liittyvissä asioissa valvontaelimen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Neuvostoa avustaa eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien ja EKP:n edustajista muodostettu budjettikomitea, joka arvioi EKP:n talousarvion suunnittelu- ja seurantaraportit.

Vuonna 2024 EKP:n pankkivalvonnan toteutuneet menot olivat 680,6 miljoonaa euroa, mikä oli 3,0 % enemmän kuin maaliskuussa 2024 ilmoitettu arvio (661,0 miljoonaa euroa). Se kertoo ennakoitua paremmasta budjetin käyttöasteesta, joka oli 97,4 % valvontatoimille budjetoidusta 698,9 miljoonasta eurosta.

Taulukossa 15 esitetyn jaottelun perusteella EKP määrittää vuotuiset kulut, jotka katetaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä valvontamaksuilla valvontamaksuasetuksen artiklan 8 mukaan. Maksun suuruus määräytyy sen mukaan, onko laitos merkittävä vai vähemmän merkittävä.^[59],^[60] Taulukossa 16 on yksityiskohtaisempia tietoja kustannuksista tehtävien mukaan jaoteltuna.

Vuonna 2024 pankkivalvonnan toimintojen kustannukset kasvoivat 4,2 % verrattuna edellisvuoteen, jolloin ne olivat 653,5 miljoonaa euroa. Tämä kokonaiskustannusten vuositason kasvu 27,1 miljoonalla eurolla kertoo paitsi budjetin suuremmasta käyttöasteesta valvontatoiminnoissa myös inflaatiovaikutuksista. Lisäksi lisääntyneet valvontatoimet, jotka johtuivat korkean velkarahoitusasteen luottojen kattavasta arvioinnista (ks. osa 1.3.5) ja tavanomaisista saamisten laadun arvioinneista, lisäsivät jatkuvan valvonnan ja yleisvalvonnan kuluja.^[61] Pankkivalvonnan tietojärjestelmien jatkuvan kehittämisen vuoksi kustannukset kasvoivat vuonna 2024 politiikka-, neuvonta- ja sääntelytoimintojen luokassa sekä valvontatilastoinnin luokassa. Makrovakaustehtävien kulut puolestaan olivat pienemmät, sillä vuonna 2024 ei toteutettu Euroopan pankkiviranomaisen koordinoimaa pankkien stressitestiä.

Sisäisten resurssien lisäksi EKP käyttää valvontatehtävissä tilapäisen resurssipulan helpottamiseksi ulkoisia konsultointipalveluita joko erillisinä asiantuntijapalveluina tai sisäisten resurssien ohjauksessa. Vuonna 2024 EKP käytti yhteensä 42,1 miljoonaa euroa pankkivalvonnan ydintoimintoihin liittyviin konsultointipalveluihin, mikä oli 8,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaismäärästä käytettiin 11,3 miljoonaa euroa tietojärjestelmien kehittämiseen, 18,7 miljoonaa euroa valvontahankkeisiin (ks. osat 2.1.1.2 ja 1.3.5) ja 11,8 miljoonaa euroa pankeissa tehtävien tarkastusten toteuttamiseen (mukaan lukien rajat ylittävät tarkastukset) Lisätietoa näistä toimista on luvussa 1. Tämän lisäksi EKP:n pankkivalvonnan tukitoimintoihin liittyviin konsultointipalveluihin käytettiin 10,5 miljoonaa euroa, josta valtaosa liittyi tietojärjestelmien operointiin ja ylläpitoon.

Vuonna 2024 pankkivalvontaan liittyvät matkustuskulut kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa edellisvuoteen nähden, ja niiden kokonaismäärä oli 13,1 miljoonaa euroa. Taustalla oli kulujen kasvu, joka johtuu lisääntyneestä sisäisten resurssien käytöstä paikalla suoritettavassa valvonnassa sekä matkustamiskustannusten noususta.

Kustannukset jakautuivat EKP:n pankkivalvonnan suorien kustannusten ja yhteisten tukipalveluiden kustannusten välillä pitkälti samoin kuin edellisvuonna (ks. kaavio 8).

Kaavio 8

EKP:n pankkivalvontatehtävien kustannukset kululajin mukaan

(miljoonaa euroa)

Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvat kustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä 410,5 miljoonaa euroa ja koostuvat seuraavista kululajeista: pankkivalvonnan ydintoimintojen henkilöstökulut, valvontahankkeiden kulut (esim. saamisten laadun arviointeihin liittyvät kulut) ja muut toimintakulut (esim. työmatkat ja koulutus). Niihin sisältyy myös pankkivalvonnan tietojärjestelmien (esim. IMAS-järjestelmän ja Stress Test Account Reporting- eli STAR-järjestelmän) sekä niihin liittyvien hankkeiden ja valvontateknologian jatkokehityksen juoksevat kulut (ks. osa 5.2.1).

Yhteisten tukipalveluiden kustannukset olivat kaikkiaan 270,2 miljoonaa euroa. Niillä tarkoitetaan palveluita, joita käyttävät sekä EKP:n keskuspankkitoiminnot että pankkivalvontatoiminnot.^[62] Yhteisten tukipalveluiden kulut jaetaan näiden molempien toimintojen kesken, ja kulujen kohdistamisessa sovelletaan alan vakiintuneita mittareita, joita ovat esimerkiksi kokoaikaisten työpaikkojen määrä, toimitilojen määrä ja käännöspyyntöjen määrä. EKP pyrkii jatkuvasti tehostamaan toimintaansa, joten myös kulujen kohdistamisen mittareita kehitetään kaiken aikaa.

Vuonna 2024 suoraan pankkivalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin tietotekniikan ja siihen liittyvien projektien luokassa sisältyivät IMAS- ja STAR-tietojärjestelmien hankintaan liittyvät poistot. Niiden määrä oli 18,9 miljoonaa euroa.

Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvat kustannukset kasvoivat 7,5 miljoonalla eurolla edellisvuoteen nähden. Kasvu johtuu valvontahankkeisiin sekä pankkivalvonnan tietojärjestelmien kehitykseen ja ylläpitoon liittyvien toimien lisääntymisestä. Yhteensä 14,6 miljoonan euron kasvua näissä luokissa tasapainotti henkilöstökulujen väheneminen edellisvuoteen nähden, sillä vuonna 2024 ei toteutettu EPV:n stressitestiä. Valvontahankkeisiin osallistuvan henkilöstön (ulkoisia konsultteja lukuun ottamatta) kustannukset kirjataan valvontahankkeiden kuluihin eikä henkilöstökuluihin.

Yhteisten tukipalvelujen kustannusten kasvu edellisvuoteen nähden johtuu IT-laite- ja -palveluinvestointien kuluista, jotka kirjataan tietotekniikkapalveluihin. Jäljelle jäävä osa kustannusten kasvusta kaikissa yhteisissä tukipalveluissa kuvastaa pääosin inflaatiokehitystä, mutta johtuu osaksi myös vuoden 2024 lisäkuluista, esimerkiksi EKP:n osallistumisesta European School Frankfurtin toiminnan laajentamiseen (kirjattu henkilöstöhallintoon).

7.2 Arvioidut valvontamaksut vuonna 2025

EKP:n pankkivalvontatehtävien budjetin enimmäismäärä vuodelle 2025 on 703,8 miljoonaa euroa. Budjetin käyttöaste on asteittain parantunut, joten EKP ennakoi arvioitujen kustannusten toteutuvan lähes täysimääräisesti vuonna 2025. Tässä on huomioitu jatkuvat investoinnit valvontateknologiaan ja vuodelle 2025 suunnitellun EU:n laajuisen stressitestin kulut. Lisäksi mukana on lisäbudjetti finanssialan häiriönsietokyvystä annettuun asetukseen perustuvaa uutta mandaattia varten. Vuodelle 2025 ennakoidaan myös muuttokuluja, kun EKP vähentää toimipaikkojaan kolmesta rakennuksesta kahteen.^[63] Näiden kustannusten kasvua kuitenkin tasapainottaa IMAS- ja STAR-tietojärjestelmien hankintaan liittyvien poistojen väheneminen. Tasapainottavana tekijänä jatkossakin on EKP:n pysyvä sitoutuminen kustannustason vakiinnuttamiseen.

Vuoden 2025 valvontamaksu, joka peritään vuonna 2026, selviää vasta valvontamaksukauden päätyttyä. Se muodostuu koko vuoden 2025 aikana toteutuneista pankkivalvontakustannuksista, ja sitä oikaistaan määrillä, jotka edellisillä valvontamaksukausilla on hyvitetty yksittäisille pankeille tai kerätty niiltä, sekä viivästyskoroilla ja maksuilla, jotka eivät olleet perittävissä.

Merkittävien laitosten arvioitu osuus vuonna 2025 perittävien valvontamaksujen kokonaismäärästä on 95,8 % ja vähemmän merkittävien laitosten osuus 4,2 %.

7.3 Valvontamaksukaudella 2024 sovellettava lainsäädäntö

Lainsäädännöllinen perusta vuosittaisille valvontamaksuille, joita EKP kerää valvontatehtävistä aiheutuvien kustannustensa kattamiseksi, on määritetty YVM-asetuksen lisäksi valvontamaksuasetuksessa ja siihen liittyvässä päätöksessä^[64].

7.3.1 Vuoden 2024 valvontamaksukaudelta perittävien valvontamaksujen kokonaismäärä

Valvontamaksukaudelta 2024 peritään valvontamaksuja yhteensä 680,6 miljoonaa euroa. Määrä muodostuu lähes yksinomaan vuoden 2024 toteutuneista kustannuksista, jotka ovat 680,6 miljoonaa euroa. Mukana on 4 538 euron suuruinen oikaisu, joka johtuu yksittäisille pankeille maksetuista nettohyvityksistä edellisiltä valvontamaksukausilta, ja 78 283 euron suuruinen oikaisu, joka johtuu saadusta viivästyskoron maksusta. Oikaisujen yhteismäärä on 73 746 euroa.

Vuotuista valvontamaksua voidaan oikaista myös sellaisten maksujen vuoksi, jotka eivät olleet perittävissä. Vuonna 2024 tällaisia oikaisuja ei tarvittu.

Valvontakustannukset jaetaan EKP:ltä edellytettävän valvonnan tiiviyden mukaan kahteen osaan, joista suurempi katetaan merkittäviltä laitoksilta perittävillä valvontamaksuilla ja pienempi vähemmän merkittäviltä laitoksilta perittävillä maksuilla. Kustannukset jaetaan näille kahdelle ryhmälle menetelmällä, jota tarkistetaan jatkuvasti toteutuneiden valvontatoimien mukaan.

Vuodelta 2024 peritään valvontamaksuja merkittäviltä laitoksilta kaikkiaan 651,4 miljoonaa euroa ja vähemmän merkittäviltä laitoksilta 29,2 miljoonaa euroa. Merkittävien laitosten maksuosuus pankkivalvonnan kokonaiskustannuksista on 95,7 % ja vähemmän merkittävien laitosten 4,3 %.

7.3.2 Pankkikohtaiset valvontamaksut

Pankki- tai ryhmittymäkohtaiset valvontamaksut lasketaan pankin merkittävyyden ja riskiprofiilin mukaan kunkin pankin vuosittaisten valvontamaksutekijöiden perusteella.

Lisätietoja valvontamaksuista on EKP:n pankkivalvontasivuilla.

7.4 Muut valvontatehtävistä saadut tulot

EKP:llä on oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville laitoksille, jos ne eivät noudata EU:n pankkilainsäädännön sovellettavia vakavaraisuussäädöksiä (mukaan lukien EKP:n antamat valvontapäätökset). Vuotuisten valvontamaksujen laskennassa ei oteta huomioon seuraamuksista saatavia tuottoja eikä mahdollisesti muutettujen tai kumottujen seuraamusmaksujen hyvityksiä. Seuraamuksista saatavat tuotot kirjataan tuloksi EKP:n tuloslaskelmaan. Vuonna 2024 valvottaville laitoksille määrätyistä seuraamuksista saatujen tuottojen määrä oli 15,6 miljoonaa euroa.

8 Euroopan keskuspankin antamat säädökset

Euroopan keskuspankin antamia säädöksiä ovat asetukset, päätökset, suuntaviivat ja suositukset sekä ohjeet kansallisille toimivaltaisille valvontaviranomaisille. Tässä osassa esitetään EKP:n vuonna 2024 antamat pankkivalvontaa koskevat säädökset. Ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja EUR-Lex-palvelussa. Mukana ovat YVM-asetuksen artiklan 4 kohdan 3 nojalla annetut säädökset sekä muut pankkivalvontaa koskevat säädökset.

8.1 EKP:n asetukset

Vuonna 2024 EKP ei antanut pankkivalvontaa koskevia asetuksia.

8.2 Muut EKP:n säädökset

EKP/2024/8
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2024/871, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2024, vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2023 (EKP/2024/8) (EUVL L, 2024/871, 21.3.2024)

EKP/2024/10
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2024/902, annettu 12 päivänä maaliskuuta, niiden sisäisten sääntöjen hyväksymisestä, jotka koskevat rekisteröityjen oikeuksien rajoittamista luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien Euroopan keskuspankin tehtävien yhteydessä, annetun päätöksen (EU) 2021/1486 (EKP/2021/42) muuttamisesta (EKP/2024/10) (EUVL L, 2024/902, 22.3.2024)

EKP/2024/18
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2024/2023, annettu 3  päivänä heinäkuuta 2024, Euroopan keskuspankin työjärjestyksen hyväksymisestä tehdyn päätöksen EKP/2004/2 muuttamisesta (EKP/2024/18) (EUVL L, 2024/2023, 25.7.2024)