Vastauksia kysymyksiin: vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin eli SREP-prosessin uudistus
Miksi ryhdyimme arvioimaan SREP-prosessia uudelleen?
Valvontaprosessimme ovat toimineet hyvin, mutta toimintaympäristö on muuttumassa. Rakenteelliset muutokset, ulkoiset häiriöt ja uudet riskit tekevät siitä erittäin epävarman. Tarkistimme SREP-prosessia, jotta se pysyy vastedeskin tarkoituksenmukaisena ja jotta eurooppalaisten pankkien vakauden valvonta olisi entistäkin vaikuttavampaa ja tehokkaampaa. Otimme myös huomioon asiantuntijaryhmän tekemästä arvioinnista ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta saamamme palautteen siitä, miten SREP-prosessia voisi virtaviivaistaa.
Mikä oli SREP-prosessin uudelleenarvioinnin tavoite?
Olemme ryhtyneet uudelleenarvioinnin perusteella toimiin, joilla valvontaprosessia yksinkertaistetaan, joustavoidaan ja nopeutetaan. Niillä myös tuetaan valvontakulttuuria, jossa keskitytään aiempaa tiiviimmin keskeisiin riskeihin, edistetään pankkikohtaisten laadullisten arviointien käyttöä ja toteutetaan tarvittaessa tehokkaita ja ripeitä valvontatoimia. Muutokset auttavat selkeyttämään yhteydenpitoa pankkeihin ja tekemään pankkivalvonnasta tehokkaampaa, läpinäkyvämpää ja helpommin ennakoitavaa.
Miten SREP-prosessi muuttuu?
- Kokonaisvaltainen suunnittelu: valvontatoimet kytkeytyvät entistä tiiviimmin valvontaprioriteetteihin, jotka valvontaelin asettaa vuosittain. Näin valvojien on helpompi suunnitella valvontatoimia vuoden mittaan sekä huomioida ulkoinen ympäristö ja pankkikohtaiset riskit.
- Monivuotinen arviointi: saimme siitä myönteisiä kokemuksia vuosien 2023 ja 2024 valvontasyklien aikana ja otamme sen jatkossa käyttöön täysimittaisesti. Arvioimme siis pankkien riskit edelleen kokonaisvaltaisesti, mutta valvontaryhmät asettavat vuosittain tietyt osa-alueet etusijalle ja arvioivat muut riskit myöhemmin riskitoleranssijärjestelmän pohjalta.
- Joustava riskienarviointijärjestelmä: jotkin riskienarvioinnit, jotka eivät liity tilinpäätöstietojen maaliskuiseen julkaisemiseen, voidaan tehdä joustavasti vuoden mittaan yhteisen valvontaryhmän harkinnan mukaan. Samoin voidaan menetellä myös liiketoimintamallien, sisäisen hallinnon ja muiden laadullisten seikkojen arvioinneissa. Näin määrälliset arvioinnit voidaan toteuttaa tehokkaammin, ja koko prosessi lyhenee.
- Suhteellisuusperiaate: tätä EKP:n pankkivalvonnan perusperiaatetta on tarkoitus soveltaa vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa entistä laajemmin. Aiomme esimerkiksi yksinkertaistaa pienempiä pankkeja koskevaa sisäistä raportointia.
- Valvontamenetelmät: niillä on vahva perusta, ja tulevissa uudelleenarvioinneissa pyrimme keskittymään kehittyvien riskien arviointiin ja menetelmien yksinkertaistamiseen. Selvitämme parhaillaan, miten pilarin 2 pääomavaatimuksen (P2R) määritysmenetelmää voitaisiin muokata yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi.
- Tietotekniikka ja analyysivälineet: hyödynnämme vastedeskin valvontateknologioita ja uusimpia innovaatioita prosessien uudistamiseksi ja optimoimiseksi.
- Selkeät ja ytimekkäät päätökset: lyhennämme valvonta-arviopäätöksiä. Niissä keskitytään pankkivalvojien havaitsemiin keskeisiin ongelmiin, valvontaodotukset esitetään tiivistetymmin ja päätöksiin sisällytetään tarvittaessa myös täytäntöönpanotoimia. Näin SREP-prosessi myös nopeutuu, kun päätöksen valmisteluun, oikeudelliseen arviointiin ja käännöstyöhön menee vähemmän aikaa.
Muuttuuko pääomavaatimusten laskentatapa? Jos muuttuu, milloin?
Haluamme tehostaa pääomavaatimusten määritysprosessia. Pilarin 2 pääomavaatimus (P2R) pohjautuu edelleen vakavaraisuuden kokonaisarviointiin ja kuvastaa valvojien kattavaa näkemystä pankin riskiprofiilista. Uudistettu P2R-vaatimuksen määritysmenetelmä on tarkoitus aluksi testata, eikä sitä oteta käyttöön ennen vuotta 2026. Sidosryhmille ja koko toimialalle tiedotetaan mahdollisista muutoksista hyvissä ajoin.
Mitä uudistuksia on jo toteutettu?
Valvontaprosesseja on jo ryhdytty parantamaan priorisoimalla toimia. Vuonna 2023 otimme esimerkiksi käyttöön uuden riskitoleranssijärjestelmän ja monivuotisen arvioinnin. Parhaita käytäntöjä ja tapaustutkimuksia on hyödynnetty jatkuvasti enemmän yhteisen pankkivalvonnan alusta eli vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2021 alkaen olemme liittäneet pankkien valvonta-arviopäätöksiin kirjeen, jonka tarkoituksena on selkeyttää viestintää pankkivalvonnan havaitsemista ongelmista. Lisäksi olemme yksinkertaistaneet vertailuanalyyseihin liittyviä toimia sekä tehostaneet tietojen käsittelyä ja analyysia automatisoimalla toistuvia vaiheita.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Toteutamme SREP-prosessin uudistukset porrastetusti kahtena seuraavana vuonna vuoden 2025 valvontasyklin aikana (päättyy lokakuussa) ja vuoden 2026 valvontasyklin aikana (päättyy syyskuussa). Esimerkiksi monivuotinen arviointi, joustava riskienarviointijärjestelmä ja lyhyemmät valvonta-arviopäätökset otetaan käyttöön vuoden 2025 valvontasyklin aikana. Uusi P2R-vaatimuksen määritysmenetelmä puolestaan otetaan käyttöön vuoden 2026 valvontasyklin aikana.
Näin varmistetaan, että muutokset sopivat muiden prosessien aikatauluihin ja että kaikki tarvittavat sidosryhmät ovat muutoksissa mukana. Valvomme uudistusten etenemistä, ja valvontaelin seuraa tilanteen kehitystä ja ottaa uudistuksesta saadut kokemukset huomioon.