Vastauksia kysymyksiin: vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) keventäminen

Sivua on päivitetty viimeksi 24.8.2026.

Miksi SREP-prosessia uudistettiin?

EKP:n pankkivalvonnan toimintaympäristö on muuttumassa. Rakenteelliset muutokset, ulkoiset häiriöt ja uudet riskit tekevät siitä hyvin epävarman. EKP:n tehtäviin kuuluu ylläpitää EU:n pankkien vakautta ja luotettavuutta, ja sitä varten pankkien kunnon säännöllinen arviointi eli vakavaraisuuden kokonaisarviointi (SREP) uudistettiin vuonna 2024. Yleisenä tavoitteena oli tehdä kokonaisarvioinnista tehokkaampi, vaikuttavampi ja kevyempi asiantuntija-arvioinnista, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportista ja muilta sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta.

Mikä oli uudistuksen tavoite?

Uudistuksen tavoitteena oli keventää ja joustavoittaa valvontamenettelyjä sekä lyhentää SREP-prosessin kestoa. Uudistuksella myös pyrittiin tukemaan valvontakulttuuria, jossa keskitytään aiempaa tiiviimmin keskeisiin riskeihin, edistetään pankkikohtaisia laatuarviointeja ja kannustetaan pankkeja ryhtymään tarvittaessa tehokkaisiin ja ripeisiin toimiin. Muutosten ansiosta yhteydenpito valvottaviin pankkeihin on nyt selkeämpää ja pankkivalvonta tehokkaampaa, läpinäkyvämpää ja ennakoitavampaa kuin ennen.

Miten SREP-prosessi muuttui?

• Riskinarviointi on nyt tarkemmin kohdennettu: Pankkivalvojat voivat kohdistaa huomionsa ja arviointinsa joustavammin keskeisiin riskeihin. Pankkivalvonnassa käytetään nyt monivuotista arviointimenetelmää, jossa olennaiset riskit käydään yksityiskohtaisesti läpi riskitoleranssijärjestelmän mukaisesti usean vuoden aikana, eikä kaikkia riskejä arvioida vuosittain. Joustavan menetelmän ansiosta yhteiset valvontaryhmät pystyvät kohdentamaan resurssit entistä tehokkaammin valvonnan tasosta tinkimättä.
• Valvontatoimien suunnittelu yhtenäistyi: SREP-prosessissa yhtenäistettiin paikalla tehtävien tarkastusten, syväanalyysien ja laajojen aihekohtaisten arviointien suunnittelua. Näin saadaan kattava ja jäsennelty kuva pankkien riskeistä. Valvontatoimien suunnitteluun tehdyillä parannuksilla voidaan maksimoida synergiaedut, ja pankit saavat selkeämmän käsityksen valvontaprioriteeteista.
• Kaikki valvontavälineet käytössä: Teimme eskalointimenettelyyn parannuksia, joilla pankkivalvojia kannustetaan hyödyntämään kaikkia valvontavälineitä, jos puutteita ei korjata ripeästi. Valvontavälineisiin sisältyy muun muassa oikeudellisesti sitovia laatuvaatimuksia sekä tehostettuja valvontatoimenpiteitä ja seuraamuksia.
• Viestintää pankkien kanssa tehostettiin: SREP-prosessissa annettavat päätökset koskevat nyt suoraan keskeisiä riskejä ja valvontaodotuksia. Oppaisiin on tehty tarkistuksia, jotta päätös voidaan päivittää harvemmin kuin vuosittain, jos arvioinnissa ei ilmene pankin riskiprofiilin olennaisia muutoksia eikä pankille tarvitse asettaa uusia vaatimuksia.
• Vakaammat menetelmät: Valvontamenetelmiä yksinkertaistettiin, eikä niihin tehdä yhtä usein muutoksia kuin ennen. SREP-käsikirjaa siis päivitetään aiempaa harvemmin eli muutokset tehdään ryppäinä ja julkaistaan vain tiettyinä vuosina, jotta päivityksiä ei tarvitse tehdä joka vuosi. Vakaiden menetelmien ansiosta eri vuosien SREP-arviot ovat nyt aiempaa johdonmukaisempia. Näin valvonta on pankeille entistä ennustettavampaa, ja eri vuosien ja eri pankkien arviointituloksia voidaan verrata tarkemmin keskenään.
• Tietojärjestelmien ja analyysivälineiden parempi hyödyntäminen: Yhteisen pankkivalvonnan digitalisaatiostrategiaan sisältyy mittavia investointeja tietoteknisiin järjestelmiin ja data-analytiikkaan, joilla mahdollistetaan generatiivisen tekoälyn ja muiden kehittyneiden tekniikoiden käyttöönotto pankkivalvojien rutiinitehtävien tukena.

Miten SREP-prosessin aikataulua muutettiin?

Kokonaisarvioinnin aikataulu optimoitiin vuonna 2025. Prosessi päättyy nyt arviointivuoden lokakuun loppuun mennessä eli edellisvuosia aiemmin. Muutoksilla varmistetaan lisäksi, että pankit saavat tiedon lopullisista SREP-päätöksistä hyvissä ajoin ja että muutokset ovat linjassa uudistushankkeen tehokkuustavoitteiden kanssa ja lisäävät valvonnan vaikuttavuutta.

Tärkeimmät muutokset:

• Valvontadialogin yhteydessä järjestettävistä kokouksista ensimmäiset alkavat kesäkuun lopussa ja viimeiset päättyvät heinäkuun puoliväliin mennessä. Uusi aikataulu edellyttää, että pankit tekevät ja valmistelevat tarvittavat muutokset tehokkaasti, jotta niistä voidaan käydä tuloksekasta keskustelua.
• Kuulemisaika alkaa elokuun alussa. Koska elokuu on kesälomakautta, pankkien kuulemisaikaa on pidennetty kahdesta viikosta neljään viikkoon, ja se päättyy kuukauden lopussa. Näin pankit saavat enemmän aikaa tutustua SREP-päätösten luonnoksiin ja käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi.
• Lopulliset SREP-päätökset annetaan tiedoksi lokakuun loppuun mennessä (aiemmin viimeistään joulukuussa). Pankkivalvojat ovat sitoutuneet lyhentämään päätösten valmisteluaikaa, mikä tukee ja parantaa seuraavan valvontasyklin suunnittelua.

Miten SREP-päätösten muotoa parannettiin?

SREP-päätökset ovat nyt rakenteeltaan kevyempiä, ja niissä keskitytään tärkeimpiin riskeihin ja valvontatoimenpiteisiin. Näin pankit saavat selkeän viestin pankkivalvojien havaitsemista ongelmista.

SREP-päätösten pohjia on tarkistettu päätösten selkeyttämiseksi ja kohdentamiseksi aiempaa tarkemmin. Suurimmille ongelmille ja pankkia koskeville vaatimuksille on SREP-päätöksessä nyt omat osiot. Laatunäkökohtia koskevat vaatimukset ja suositukset esitetään päätöksen liitteessä. Näin tärkeimmät toimet voi hahmottaa päätöksestä nopeasti, mutta siinä on silti perusteellinen selvitys valvontaodotuksista. Pankkien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että valvojien vuoden aikana ilmoittamiin toimiin on ryhdyttävä hyvissä ajoin.

Päätösten rakenteeseen tehdyt parannukset lisäävät läpinäkyvyyttä ja auttavat pankkeja saamaan selkeämmän käsityksen SREP-prosessin tuloksista. Valvonnan painopisteet eivät muutu eikä valvontaa vähennetä. SREP-päätökseen ei enää liitetä pankin johdolle osoitettua saatekirjettä. Päätöksen sisältöä täydennetään valvontadialogin yhteydessä järjestettävissä kokouksissa, joissa kerrotaan tarkemmin, mitkä näkökohdat pankkien on hyvä saattaa hallintoelintensä tietoon.

Miten valvontahavaintojen seurantaa muutettiin?

EKP:n pankkivalvonta kehitti uuden porrastetun menettelyn valvontahavaintojen ja ‑toimenpiteiden seurantaa varten. Näin pankkivalvojat voivat keskittyä merkittävimpiin havaintoihin, ja vähemmän vakavien valvontahavaintojen seuranta on sujuvampaa. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Vähemmän vakaviin havaintoihin (kaikki F1- ja useimmat F2-havainnot) puututaan oletusarvoisesti suosituksilla eli muistuttamalla toimenpiteiden toteuttamisesta (reminder to address) tai asettamalla velvoitteita eli muistuttamalla sisäisen mallin tarkastukseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä (reminder to comply). Havaittujen puutteiden korjaamiseksi pankkien tarvitsee vain vahvistaa, että ne ovat ryhtyneet riittäviin toimiin velvoitteiden täyttämiseksi. Niiden ei siis tarvitse toimittaa ylimääräisiä asiakirjoja. Mahdollista satunnaistarkastusta varten pankkien on kuitenkin säilytettävä viiden vuoden ajan kaikki todisteet siitä, että puutteet on korjattu asianmukaisesti. Pankeille ilmoitetaan F1- ja F2-havaintojen edellyttämistä toimenpiteistä vakioilmaisuin ja annetaan oletusarvoinen määräaika, ellei yhteinen valvontaryhmä toisin päätä.
• Vakavien havaintojen (F3 ja F4) seurantatoimet jatkuvat tavanomaiseen tapaan.
• Pankit voivat tarkastella kaikkien havaintojen ja toimenpiteiden tilaa milloin tahansa EKP:n ulkoisessa verkkopalvelussa ja vahvistaa itse porrastettuun menettelyyn kuuluvien toimenpiteiden valmistumisen.

Pankkien on korjattava vähemmän vakavat puutteensa noudattamalla asiaankuuluvaa sisäistä hallintomenettelyä. Yhteiset valvontaryhmät eivät aktiivisesti seuraa korjaustoimia, mutta ne voivat tehdä satunnaistarkastuksia. Mikäli korjaustoimien tilassa ilmenee epäjohdonmukaisuuksia, yhteiset valvontaryhmät ottavat ne huomioon jatkuvassa arvioinnissaan ja voivat tarvittaessa esittää niistä uusia valvontahavaintoja. Ongelman luonteesta ja toistuvuudesta riippuen tämä voi johtaa valvonnallisiin jatkotoimiin tai vakavammissa tapauksissa tehostettuihin valvontatoimenpiteisiin.

Milloin EKP alkoi käyttää uutta pilarin 2 pääomavaatimusten määritysmenetelmää?

Pilarin 2 pääomavaatimuksen (P2R) tarkistettu määritysmenetelmä julkaistiin 18.11.2025, ja sitä alettiin käyttää vuoden 2026 SREP-jakson alussa. Uuteen menetelmään perustuvia pilarin 2 vaatimuksia aletaan soveltaa 1.1.2027. Lisätietoja on pilarin 2 pääomavaatimusta käsittelevällä verkkosivulla.

Mitä simulaatioharjoituksesta opittiin? Muuttuvatko pääomavaatimukset?

Muutosten vaikutuksia selvitettiin vuonna 2025 simulaatioharjoituksella. Valvojilta saadun palautteen mukaan uusi määritysmenetelmä on aiempaa yksinkertaisempi ja helpompi soveltaa, ja sillä varmistetaan edelleen, että pilarin 2 pääomavaatimukset ovat yhtäpitäviä SREP-riskiarvion kanssa. Se ei muuta tapaa, jolla yksittäisten pankkien riskejä tarkastellaan ja arvioidaan.

Koska uusi määritysmenetelmä liittyy edelleen tiiviisti SREP-riskiarvioon, joka kuvastaa valvojien käsitystä kunkin pankin riskiprofiilista, sen ei odoteta aiheuttavan jyrkkiä muutoksia pääomavaatimuksiin järjestelmätasolla. EU:n pankkeja koskevissa pilarin 2 pääomavaatimuksissa kuvastuvat entiseen tapaan yksittäisten pankkien riskiprofiilit ja niiden sisäisen valvonnan käyttämät riskien hallintakeinot.

Mitä siirtyminen uuteen määritysmenetelmään tarkoittaa pankeille käytännössä?

Uutta menetelmää sovelletaan osana SREP-prosessia. Sen tulokset ovat tärkein väline, jolla valvontaodotuksia ja -vaatimuksia ilmoitetaan pankeille. Vaikka pilarin 2 pääomavaatimusten määritys muuttuu, pankeille kerrotaan edelleen selkeästi, miten yksittäiset riskiarviot vaikuttavat SREP-arvioinnin tulokseen.

Uuden menetelmän ansiosta pankit saavat paremman käsityksen pilarin 2 vaatimusten määrityksen tuloksista, ja niiden on helpompi ryhtyä vaadittaviin toimiin.

Miten uudessa pilarin 2 pääomavaatimusten määritysmenetelmässä huomioidaan vuoden 2023 SREP-asiantuntijaryhmän raportin suositukset?

Valvontaelin päätti tarkistaa pilarin 2 pääomavaatimusten (P2R) määritysmenetelmän osana laajempaa SREP-uudistusta ja ottaa huomioon vuonna 2023 julkaistut asiantuntijasuositukset menetelmän yksinkertaistamiseksi ja vakauttamiseksi.

Uuden menetelmän tehokkuus ja helpompi soveltaminen varmistettiin valvojien tekemässä simulaatioharjoituksessa. Lähtökohtana P2R-vaatimusten määrityksessä ovat edelleen SREP-pisteet, jotka ovat keskeinen osa valvontamenetelmiä. Uudella menetelmällä varmistetaan jatkossakin, että olennaiset riskit, joita ei ole pilarin 1 vaatimuksissa katettu lainkaan tai riittävästi, voivat vaikuttaa suoraan P2R-vaatimuksiin. Menetelmän olennaisena osana on edelleen valvojien tarkkaan ohjeistettu harkinta, jonka toinen puolustuslinja eli valvonnan strategian ja riskien osasto tarkistaa.

Uudessa P2R-määritysmenetelmässä ei myöskään enää tukeuduta ICAAP-menettelyssä kerättyihin tietoihin. ICAAP-menettelyn arviointi otetaan silti edelleen huomioon liiketoimintamalleja, hallintoa ja ohjausta, riskien valvontaa ja yleistä riskienhallintaa koskevissa SREP-arvioissa, joten se saattaa vaikuttaa pääomavaatimuksiin. Tämä muutos perustuu vuonna 2023 julkaistun asiantuntijaryhmän raportin suositukseen 2.3.

Uudessa määritysmenetelmässä P2R-vaatimuksiin voivat lisäksi entistä suoremmin vaikuttaa esimerkiksi sisäiseen valvontaan tai hallintoon liittyvät pitkäkestoiset heikkoudet, joita ei korjata ripeästi ja joiden osalta muut valvontatoimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi. Tämä muutos perustuu asiantuntijaryhmän suositukseen 3.2.