Vastauksia kysymyksiin: vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) uudistus

Päivitetty 11.7.2025.

Miksi SREP-prosessi arvioitiin uudelleen?

Pankkivalvonnan prosessit ovat toimineet hyvin, mutta toimintaympäristö on muuttumassa. Rakenteelliset muutokset, ulkoiset häiriöt ja uudet riskit tekevät siitä hyvin epävarman. Uudistuksen tarkoituksena oli pitää SREP-prosessi (Supervisory Review and Evaluation Process) vastedeskin tarkoituksenmukaisena ja lisätä pankkivalvonnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Otimme myös huomioon asiantuntija-arvioinnista ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta saadun palautteen siitä, miten SREP-prosessia voisi virtaviivaistaa.

Mikä oli uudelleenarvioinnin tavoite?

Uudelleenarviointiin perustuvilla toimilla SREP-prosessia yksinkertaistetaan, joustavoidaan ja nopeutetaan. Niillä myös tuetaan valvontakulttuuria, jossa keskitytään aiempaa tiiviimmin keskeisiin riskeihin, edistetään pankkikohtaisia laatuarviointeja ja kannustetaan pankkeja ryhtymään tarvittaessa tehokkaisiin ja ripeisiin toimiin. Muutokset auttavat selkeyttämään yhteydenpitoa pankkeihin ja tekemään pankkivalvonnasta tehokkaampaa, läpinäkyvämpää ja helpommin ennakoitavaa.

Miten SREP-prosessi muuttuu?

• Joustava riskienarviointijärjestelmä: pankkivalvojat voivat kohdistaa huomionsa ja arviointinsa joustavammin keskeisiin riskeihin. Monivuotisessa arviointistrategiassa kaikki olennaiset riskit käydään yksityiskohtaisesti läpi riskitoleranssijärjestelmän mukaisesti useana vuonna sen sijaan, että kaikki riskit arvioitaisiin vuosittain. Joustavan järjestelmän ansiosta yhteiset valvontaryhmät pystyvät kohdentamaan resurssit entistä tehokkaammin.
• Kokonaisvaltainen suunnittelu: uudessa SREP-prosessissa yhdistetään paikalla tehtävien tarkastusten, syväanalyysien ja aihekohtaisten erityisarviointien suunnittelu. Näin saadaan kattava ja jäsennelty kuva pankkien riskeistä. Valvontatoimien suunnitteluun tehdyillä parannuksilla synergiaedut maksimoidaan ja pankit saavat selkeämmän kuvan valvontaprioriteeteista.
• Valvontavälineiden täysi hyödyntäminen: mahdollistetaan toimien tehokkaampi ja nopeampi eskalointi, jos puutteita ei korjata ripeästi. Eskalointiin sisältyy muun muassa laatuvaatimuksia sekä tutkintatoimenpiteitä ja seuraamuksia.
• Selkeät ja ytimekkäät päätökset: virtaviivaistetaan viestintää. SREP-prosessissa annettavat päätökset koskevat suoraan keskeisiä riskejä ja valvontaodotuksia. Jos arvioinnissa ei ilmene pankin riskiprofiilin olennaisia muutoksia, päätös voidaan päivittää harvemmin kuin vuosittain.
• Yksinkertaistaminen: yksinkertaistetaan valvontamenetelmiä ja pidetään ne vakaampina.
• Tietotekniikka ja analyysivälineet: EKP:n digitaalistrategiaan sisältyy vuosina 2024–2028 tehtäviä investointeja tietoteknisiin järjestelmiin ja data-analytiikkaan sekä generatiivisen tekoälyn ja muiden kehittyneiden tekniikoiden käyttöä pankkivalvojien rutiinitehtävien tukena.

Miten SREP-prosessin aikataulu muuttuu?

Vuoden 2025 kokonaisarvioinnin aikataulu on optimoitu. Prosessi saadaan päätökseen lokakuun loppuun mennessä – edellisvuosia aiemmin. Lisäksi varmistetaan, että pankit saavat tiedon lopullisista SREP-päätöksistä hyvissä ajoin ja että muutokset ovat linjassa uudistushankkeen tehokkuustavoitteiden kanssa ja lisäävät valvonnan vaikuttavuutta.

Tärkeitä ajankohtia:

• Valvontadialogin yhteydessä järjestettävät kokoukset on määrä aloittaa kesäkuun lopussa ja lopettaa heinäkuun puoliväliin mennessä. Uusi aikataulu edellyttää, että pankit tekevät ja valmistelevat tarvittavat muutokset tehokkaasti, jotta niistä voitaisiin käydä tarkoituksenmukaista keskustelua.
• Kuulemisajan on määrä alkaa elokuun alussa. Kesäkaudella pankkien kuulemisaikaa pidennetään kahdesta viikosta neljään viikkoon kuukauden loppuun saakka. Näin pankit saavat enemmän aikaa tutustua SREP-päätösten luonnoksiin ja käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi.
• Lopulliset SREP-päätökset annetaan tiedoksi lokakuun loppuun mennessä (aiemmin viimeistään joulukuussa). Pankkivalvojat ovat sitoutuneet lyhentämään päätösten valmisteluaikaa, mikä tukee ja parantaa seuraavan valvontasyklin suunnittelua.

SREP-päätöksen päivitysväliä voidaan joissain tapauksissa harventaa, jos arvioinnissa ei tule esiin pankin riskiprofiilin merkittäviä muutoksia eikä nykyisiä toimenpiteitä tarvitse muuttaa. Tätä aiemmin vain muutamiin pankkeihin sovellettua käytäntöä aiotaan nyt laajentaa.

Uudessa käytännössä yhdistyvät tehokas ja ripeä viestintä ja menettelyjen huolellisuus, mikä nopeuttaa ja joustavoittaa valvontaprosessia.

Miten SREP-päätöksen mallia parannetaan?

SREP-päätöksiä virtaviivaistetaan, ja niissä keskitytään tärkeimpiin riskeihin ja valvontatoimenpiteisiin. Näin pankit saavat selkeän viestin pankkivalvojien havaitsemista ongelmista.

Vuoden 2025 SREP-päätösten muoto tarkistetaan päätösten selkeyden ja painopisteiden parantamiseksi. Valvojien havaitsemille suurimmille ongelmille ja pankkia koskeville vaatimuksille on varattu uudessa SREP-päätöksessä omat osiot. Laatunäkökohtia koskevat vaatimukset ja suositukset esitetään vastedes päätöksen liitteessä. Näin tärkeimmät toimet tulevat päätöksessä selkeästi esiin, mutta siinä on silti perusteellinen selvitys valvontaodotuksista. Pankkien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että valvojien vuoden aikana ilmoittamiin toimiin on ryhdyttävä hyvissä ajoin.

Uudenmuotoisella päätöksellä tavoitellaan läpinäkyvyyttä ja joustavuutta. Tavoitteena on myös, että pankit saavat selkeämmän käsityksen SREP-prosessin tuloksista. Valvonnan painopisteet eivät muutu eikä valvontaa vähennetä. Uuteen SREP-päätökseen ei enää liitetä täytäntöönpanokirjettä. Päätöksen sisältöä täydennetään valvontadialogin yhteydessä järjestettävissä kokouksissa, joissa kerrotaan tarkemmin, mitkä näkökohdat pankkien on hyvä saattaa hallintoelintensä tietoon.

Miten pilarin 2 vaatimusten määritysmenetelmiä yksinkertaistetaan?

Prosesseja yksinkertaistetaan ja menetelmien luotettavuutta lisätään määrittämällä pilarin 2 vaatimukset suoremmin kunkin riskin perusteella. Suuremmat riskit johtavat kuitenkin edelleen heikompiin SREP-pisteisiin ja korkeampiin pilarin 2 vaatimuksiin. Pankkien sisäisen pääoman riittävyyden arviointiprosessin (ICAAP) tulokset eivät enää vaikuta suoraan pilarin 2 vaatimukseen, mutta ne otetaan edelleen huomioon SREP-prosessissa arvioitaessa pankkien liiketoimintamalleja, sisäistä hallintoa ja yleistä riskienhallintaa.

Uusilla SREP-menetelmillä tehostetaan pankin sisäiseen valvontaan tai hallintoon liittyvien puutteiden tai muiden pitkäaikaisten heikkouksien arviointia. SREP-prosessin tulokset voivatkin vaikuttaa nyt suoremmin pilarin 2 pääomavaatimuksiin, jos heikkouksia ei poisteta nopeasti ja jos muut valvontatoimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi. Prosessin lopussa pankkivalvojat arvioivat pilarin 2 lopullisen vaatimuksen riittävyyden kattavan riskiarvioinnin pohjalta. Tässä vaiheessa vaatimukseen tehdään myös tarvittavat muutokset.

Milloin pilarin 2 vaatimusten uudet määritysmenetelmät otetaan käyttöön?

Menetelmät testataan perusteellisesti pankkivalvonnan yksiköissä vuonna 2025, ja niitä sovelletaan vuoden 2026 arviointikierroksesta alkaen. Uusiin menetelmiin perustuvat pilarin 2 vaatimukset tulevat voimaan 1.1.2027.

Miten valvontahavaintojen seurantaa muutetaan?

EKP:n pankkivalvonta on kehittänyt uuden porrastetun menettelyn valvontahavaintojen ja ‑toimenpiteiden seurantaa varten. Menettelyn myötä valvojat voivat keskittyä merkittävimpiin havaintoihin ja vähemmän vakavien valvontahavaintojen seuranta on sujuvampaa. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Vähemmän vakaviin havaintoihin (kaikki F1- ja useimmat F2-havainnot) puututaan oletusarvoisesti suosituksilla eli muistuttamalla toimenpiteiden toteuttamisesta (reminder to address) tai asettamalla velvoitteita eli muistuttamalla sisäisen mallin tarkastukseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä (reminder to comply). Havaittujen puutteiden korjaamiseksi pankkien tarvitsee vain vahvistaa, että ne ovat ryhtyneet riittäviin toimiin velvoitteiden täyttämiseksi. Niiden ei siis tarvitse toimittaa ylimääräisiä asiakirjoja. Mahdollista satunnaistarkastusta varten pankkien on kuitenkin säilytettävä viiden vuoden ajan kaikki todisteet siitä, että puutteet on korjattu asianmukaisesti. Pankeille ilmoitetaan F1- ja F2-havaintojen edellyttämistä toimenpiteistä vakioilmaisuin ja annetaan oletusarvoinen määräaika, ellei yhteinen valvontaryhmä toisin päätä.
• Vakavien havaintojen (F3 ja F4) seurantatoimet jatkuvat tavanomaiseen tapaan.
• Pankit voivat tarkastella kaikkien havaintojen ja toimenpiteiden tilaa milloin tahansa EKP:n ulkoisessa verkkopalvelussa.

Pankkien on korjattava vähemmän vakavat puutteensa noudattamalla asiaankuuluvaa sisäistä hallintomenettelyä. Yhteiset valvontaryhmät eivät aktiivisesti seuraa pankkien korjaustoimia, mutta ne voivat tehdä satunnaistarkastuksia. Mikäli korjaustoimien tilassa ilmenee epäjohdonmukaisuuksia, yhteiset valvontaryhmät ottavat ne huomioon jatkuvassa arvioinnissaan ja voivat tarvittaessa esittää niistä uusia valvontahavaintoja. Ongelman luonteesta ja toistuvuudesta riippuen tämä voi johtaa valvonnallisiin jatkotoimiin tai vakavammissa tapauksissa tutkintatoimiin.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

SREP-prosessin muutokset tehdään porrastetusti vuosien 2025 ja 2026 arviointikierrosten aikana. Esimerkiksi monivuotinen arviointistrategia, joustava riskienarviointijärjestelmä ja selkeämmät SREP-päätökset otetaan käyttöön jo vuoden 2025 arviointikierroksella. Pilarin 2 vaatimuksen uusi määritysmenetelmä otetaan puolestaan käyttöön vuoden 2026 arviointikierroksella.

Näin varmistetaan, että muutokset sopivat muiden prosessien aikatauluihin ja että kaikki tarvittavat sidosryhmät ovat muutoksissa mukana. Uudistusten etenemistä seurataan: valvontaelin tarkastelee tilanteen kehitystä ja ottaa uudistuksesta saadut kokemukset prosessissa huomioon.