Vastauksia kysymyksiin: vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) uudistus

Päivitetty 18.11.2025.

Miksi SREP-prosessi arvioitiin uudelleen?

EKP:n pankkivalvonnan toimintaympäristö on muuttumassa. Rakenteelliset muutokset, ulkoiset häiriöt ja uudet riskit tekevät siitä hyvin epävarman. EKP:n tehtäviin kuuluu ylläpitää EU:n pankkien vakautta, ja sitä varten uudistimme pankkien kunnon säännöllisen arvioinnin eli vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP). Muokkasimme sitä tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja virtaviivaisemmaksi asiantuntija-arvioinnista, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportista ja kaikilta sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta.

Mikä oli uudistusten tavoite?

Uudistusten tavoitteena oli yksinkertaistaa ja sujuvoittaa valvontamenettelyjä ja lyhentää SREP-prosessin kestoa. Niillä myös tuetaan valvontakulttuuria, jossa keskitytään aiempaa tiiviimmin keskeisiin riskeihin, edistetään pankkikohtaisia laatuarviointeja ja kannustetaan pankkeja ryhtymään tarvittaessa tehokkaisiin ja ripeisiin toimiin. Muutokset auttavat selkeyttämään yhteydenpitoa pankkeihin ja tekemään pankkivalvonnasta tehokkaampaa, läpinäkyvämpää ja helpommin ennakoitavaa.

Miten SREP-prosessi muuttuu?

• Tiiviimpiä riskiarvioita: pankkivalvojat voivat kohdistaa huomionsa ja arviointinsa joustavammin keskeisiin riskeihin. Monivuotisessa arviointistrategiassa kaikki olennaiset riskit käydään yksityiskohtaisesti läpi riskitoleranssijärjestelmän mukaisesti useana vuonna sen sijaan, että kaikki riskit arvioitaisiin vuosittain. Joustavan järjestelmän ansiosta yhteiset valvontaryhmät pystyvät kohdentamaan resurssit entistä tehokkaammin ilman, että valvonnan tasosta tingitään.
• Valvontatoimien yhtenäisempi suunnittelu: uudessa SREP-prosessissa yhtenäistetään paikalla tehtävien tarkastusten, syväanalyysien ja laajojen aihekohtaisten arviointien suunnittelua. Näin saadaan kattava ja jäsennelty kuva pankkien riskeistä. Valvontatoimien suunnitteluun tehdyillä parannuksilla synergiaedut maksimoidaan ja pankit saavat selkeämmän kuvan valvontaprioriteeteista.
• Valvontakeinojen täysi hyödyntäminen: mahdollistetaan toimien tehokkaampi ja nopeampi eskalointi, jos puutteita ei korjata ripeästi. Eskalointiin sisältyy tarvittaessa muun muassa oikeudellisesti velvoittavia laatuvaatimuksia sekä tutkintatoimenpiteitä ja seuraamuksia.
• Tehokkaampi viestintä pankkien kanssa: SREP-prosessissa annettavat päätökset koskevat suoraan keskeisiä riskejä ja valvontaodotuksia. Jos arvioinnissa ei ilmene pankin riskiprofiilin olennaisia muutoksia, päätös voidaan päivittää harvemmin kuin vuosittain.
• Vakioidumpia menetelmiä: yksinkertaistetaan valvontamenetelmiä ja pidetään ne vakaampina. Vakioidut menetelmät takaavat valvontatoimien johdonmukaisuuden pitkällä aikavälillä. Näin valvonta on pankeille entistä ennustettavampaa, ja vertailuanalyysit paranevat.
• Tietojärjestelmien ja analyysivälineiden parempi hyödyntäminen: EKP:n digitaalistrategiaan sisältyy vuosina 2024–2028 tehtäviä investointeja tietoteknisiin järjestelmiin ja data-analytiikkaan sekä generatiivisen tekoälyn ja muiden kehittyneiden tekniikoiden käyttöä pankkivalvojien rutiinitehtävien tukena.

Miten SREP-prosessin aikataulu muuttuu?

Vuoden 2025 kokonaisarvioinnin aikataulu on optimoitu. Prosessi saadaan päätökseen lokakuun loppuun mennessä – edellisvuosia aiemmin. Lisäksi varmistetaan, että pankit saavat tiedon lopullisista SREP-päätöksistä hyvissä ajoin ja että muutokset ovat linjassa uudistushankkeen tehokkuustavoitteiden kanssa ja lisäävät valvonnan vaikuttavuutta.

Tärkeitä välietappeja ovat seuraavat:

• Valvontadialogin yhteydessä järjestettävät kokoukset on määrä aloittaa kesäkuun lopussa ja lopettaa heinäkuun puoliväliin mennessä. Uusi aikataulu edellyttää, että pankit tekevät ja valmistelevat tarvittavat muutokset tehokkaasti, jotta niistä voitaisiin käydä tarkoituksenmukaista keskustelua.
• Kuulemisajan on määrä alkaa elokuun alussa. Kesäkaudella pankkien kuulemisaikaa pidennetään kahdesta viikosta neljään viikkoon kuukauden loppuun saakka. Näin pankit saavat enemmän aikaa tutustua SREP-päätösten luonnoksiin ja käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi.
• Lopulliset SREP-päätökset annetaan tiedoksi lokakuun loppuun mennessä (aiemmin viimeistään joulukuussa). Pankkivalvojat ovat sitoutuneet lyhentämään päätösten valmisteluaikaa, mikä tukee ja parantaa seuraavan valvontasyklin suunnittelua.

SREP-päätöksen päivitysväliä voidaan joissain tapauksissa harventaa, jos arvioinnissa ei tule esiin pankin riskiprofiilin merkittäviä muutoksia eikä nykyisiä toimenpiteitä tarvitse muuttaa. Tätä aiemmin vain muutamiin pankkeihin sovellettua käytäntöä aiotaan nyt laajentaa.

Uudessa käytännössä yhdistyvät tehokas ja ripeä viestintä ja menettelyjen huolellisuus, mikä nopeuttaa ja joustavoittaa valvontaprosessia.

Miten SREP-päätösten muotoa parannetaan?

SREP-päätöksiä on virtaviivaistettu, ja niissä keskitytään tärkeimpiin riskeihin ja valvontatoimenpiteisiin. Näin pankit saavat selkeän viestin pankkivalvojien havaitsemista ongelmista.

Vuoden 2025 SREP-päätösten muoto tarkistettiin päätösten selkeyden ja painopisteiden parantamiseksi. Valvojien havaitsemille suurimmille ongelmille ja pankkia koskeville vaatimuksille on varattu uudessa SREP-päätöksessä omat osiot. Laatunäkökohtia koskevat vaatimukset ja suositukset esitetään vastedes päätöksen liitteessä. Näin tärkeimmät toimet voi hahmottaa päätöksestä nopeasti, mutta siinä on silti perusteellinen selvitys valvontaodotuksista. Pankkien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että valvojien vuoden aikana ilmoittamiin toimiin on ryhdyttävä hyvissä ajoin.

Uudenmuotoisella päätöksellä tavoitellaan läpinäkyvyyttä ja joustavuutta. Tavoitteena on myös, että pankit saavat selkeämmän käsityksen SREP-prosessin tuloksista. Valvonnan painopisteet eivät muutu eikä valvontaa vähennetä. Uudenmuotoiseen SREP-päätökseen ei enää liitetä täytäntöönpanokirjettä. Päätöksen sisältöä täydennetään valvontadialogin yhteydessä järjestettävissä kokouksissa, joissa kerrotaan tarkemmin, mitkä näkökohdat pankkien on hyvä saattaa hallintoelintensä tietoon.

Miten valvontahavaintojen seurantaa muutetaan?

EKP:n pankkivalvonta on kehittänyt uuden porrastetun menettelyn valvontahavaintojen ja ‑toimenpiteiden seurantaa varten. Menettelyn myötä valvojat voivat keskittyä merkittävimpiin havaintoihin, ja vähemmän vakavien valvontahavaintojen seuranta on sujuvampaa. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Vähemmän vakaviin havaintoihin (kaikki F1- ja useimmat F2-havainnot) puututaan oletusarvoisesti suosituksilla eli muistuttamalla toimenpiteiden toteuttamisesta (reminder to address) tai asettamalla velvoitteita eli muistuttamalla sisäisen mallin tarkastukseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä (reminder to comply). Havaittujen puutteiden korjaamiseksi pankkien tarvitsee vain vahvistaa, että ne ovat ryhtyneet riittäviin toimiin velvoitteiden täyttämiseksi. Niiden ei siis tarvitse toimittaa ylimääräisiä asiakirjoja. Mahdollista satunnaistarkastusta varten pankkien on kuitenkin säilytettävä viiden vuoden ajan kaikki todisteet siitä, että puutteet on korjattu asianmukaisesti. Pankeille ilmoitetaan F1- ja F2-havaintojen edellyttämistä toimenpiteistä vakioilmaisuin ja annetaan oletusarvoinen määräaika, ellei yhteinen valvontaryhmä toisin päätä.
• Vakavien havaintojen (F3 ja F4) seurantatoimet jatkuvat tavanomaiseen tapaan.
• Pankit voivat tarkastella kaikkien havaintojen ja toimenpiteiden tilaa milloin tahansa EKP:n ulkoisessa verkkopalvelussa.

Pankkien on korjattava vähemmän vakavat puutteensa noudattamalla asiaankuuluvaa sisäistä hallintomenettelyä. Yhteiset valvontaryhmät eivät aktiivisesti seuraa pankkien korjaustoimia, mutta ne voivat tehdä satunnaistarkastuksia. Mikäli korjaustoimien tilassa ilmenee epäjohdonmukaisuuksia, yhteiset valvontaryhmät ottavat ne huomioon jatkuvassa arvioinnissaan ja voivat tarvittaessa esittää niistä uusia valvontahavaintoja. Ongelman luonteesta ja toistuvuudesta riippuen tämä voi johtaa valvonnallisiin jatkotoimiin tai vakavammissa tapauksissa täytäntöönpanotoimiin.

Miten pilarin 2 määritysmenetelmän uudistus etenee?

Tiedotimme pilarin 2 pääomavaatimusten (P2R) määritysmenetelmän uudistamisesta julkisesti edellisen kerran maaliskuussa 2025. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Olemme toteuttaneet kaikkien yhteisten valvontaryhmien kanssa simulaatioharjoituksen. Sen tarkoitus oli vahvistaa, että uusi menetelmä täyttää tavoitteet eli on yksinkertaisempi ja tehokkaampi. Lisäksi tavoitteena oli, että menetelmällä on helpompi tunnistaa pilarin 2 riskit, toisin sanoen ne riskit, joita pilari 1 ei kata lainkaan tai ei kata riittävästi. Simulaatioharjoituksen tulokset olivat hyvät, ja uusi määritysmenetelmä otetaan käyttöön vuoden 2026 arviointikierroksella.

Mitä simulaatioharjoituksesta opittiin? Muuttuvatko pääomavaatimukset?

Valvojien antaman palautteen mukaan uusi määritysmenetelmä on aiempaa yksinkertaisempi ja helpompi soveltaa, ja sillä varmistetaan edelleen, että pilarin 2 pääomavaatimukset ovat yhtäpitäviä SREP-riskiarvion kanssa. Se ei muuta tapaa, jolla yksittäisten pankkien riskejä tarkastellaan ja arvioidaan.

Koska uusi määritysmenetelmä liittyy edelleen tiiviisti SREP-riskiarvioon, joka kuvastaa valvojien käsitystä kunkin pankin riskiprofiilista, sen ei odoteta aiheuttavan jyrkkiä muutoksia pääomavaatimuksiin järjestelmätasolla. EU:n pankkeja koskevissa pilarin 2 pääomavaatimuksissa kuvastuvat entiseen tapaan yksittäisten pankkien riskiprofiilit ja niiden sisäisen valvonnan käyttämät riskien hallintakeinot.

Mitä siirtyminen uuteen määritysmenetelmään käytännössä tarkoittaa pankeille?

Uutta menetelmää sovelletaan osana SREP-prosessia. Sen tulokset ovat tärkein väline, jolla valvontaodotuksia ja -vaatimuksia viestitään pankeille. Vaikka pilarin 2 pääomavaatimusten määritys muuttuu, pankeille viestitään edelleen selkeästi, miten yksittäiset riskiarviot vaikuttavat SREP-arvioinnin tulokseen.

Uuden menetelmän ansiosta pilarin 2 pääomavaatimusten määritystulokset ovat helppolukuisemmat, ja pankkien on helpompi soveltaa niitä käytäntöön.

Milloin pilarin 2 vaatimusten uudet määritysmenetelmät otetaan käyttöön?

EKP soveltaa uusia menetelmiä vuoden 2026 arviointikierroksesta alkaen. Lisätietoja pilarin 2 pääomavaatimusten uudesta määritysmenetelmästä on julkaistu aiemmin EKP:n pankkivalvontasivuilla. Uusiin menetelmiin perustuvat pilarin 2 vaatimukset tulevat voimaan 1.1.2027.

Miten uudessa pilarin 2 pääomavaatimusten määritysmenetelmässä huomioidaan vuoden 2023 SREP-asiantuntija-arvioinnin suositukset?

Valvontaelin päätti tarkistaa pilarin 2 pääomavaatimusten (P2R) määritysmenetelmän osana laajempaa SREP-prosessin uudistusta ja ottaa huomioon vuonna 2023 toteutetun asiantuntija-arvioinnin suositukset menetelmän yksinkertaistamiseksi ja vakauttamiseksi.

Uuden menetelmän tehokkuus ja helpompi sovellettavuus varmistettiin valvojien toteuttamassa simulaatioharjoituksessa. SREP-pisteet, jotka ovat EKP:n valvontamenetelmien suurin vahvuus, ovat edelleenkin P2R-vaatimusten määrityksen lähtökohta. Uudella menetelmällä varmistetaan jatkossakin, että olennaiset riskit, joita ei ole pilarin 1 vaatimuksissa katettu lainkaan tai riittävästi, voivat vaikuttaa P2R-vaatimuksiin hyvin suoraan. Menetelmän olennaisena osana on edelleen valvojien tarkkaan ohjeistettu harkinta, jonka toinen puolustuslinja eli valvonnan strategian ja riskien osasto tarkistaa.

Lisäksi uudessa P2R-määritysmenetelmässä ei enää tukeuduta ICAAP-menettelyssä kerättyihin tietoihin. ICAAP-menettelyn arviointi otetaan silti edelleen huomioon liiketoimintamalleja, hallintoa ja ohjausta, riskien valvontaa ja yleistä riskienhallintaa koskevissa SREP-arvioissa, joten se saattaa vaikuttaa pääomavaatimuksiin. Tämä perustuu vuonna 2023 tehdyn asiantuntija-arvioinnin suositukseen 2.3.

Lisäksi uudessa määritysmenetelmässä pilarin 2 pääomavaatimuksiin voivat entistä suoremmin vaikuttaa esimerkiksi sisäiseen valvontaan tai hallintoon liittyvät pitkäkestoiset heikkoudet, joita ei korjata ripeästi ja joiden osalta muut valvontakeinot osoittautuvat riittämättömiksi. Tämä perustuu asiantuntija-arvioinnin suositukseen 3.2.