Vastauksia kysymyksiin vuoden 2018 EU:n laajuisesta stressitestistä

2.11.2018

Vastauksia kysymyksiin stressitestistä

Mikä oli vuoden 2018 EU:n laajuisen stressitestin tarkoitus?

EU:n laajuisessa stressitestissä analysoitiin pankkien vakavaraisuusaseman kehittymistä perusskenaariossa ja epäsuotuisassa skenaariossa vuoden 2017 lopun tietojen perusteella kolmen vuoden ajanjaksolla eli vuoden 2020 loppuun saakka.

Stressitestin ansiosta valvontaviranomaisilla sekä pankeilla ja muilla markkinaosapuolilla on käytettävissään yhteiset menetelmät, joilla ne voivat vertailla ja arvioida EU:n laajuisesti pankkien kykyä selviytyä maakohtaisista talouden häiriöistä.

Stressitestissä oli mukana 48 pankkia, joiden hallussa on 70 % EU:n pankkijärjestelmän kokonaisvaroista. Kokonaisvastuu stressitestistä oli Euroopan pankkiviranomaisella (EPV). Se laati menetelmät, päätti skenaarioista ja mahdollisista mukautuksista ja julkaisi lopuksi testien tulokset.

Kuten jo vuonna 2016, stressitestin tuloksena ei nytkään hyväksytty tai hylätty pankkeja eikä testissä käytetty kynnysarvoja, joiden perusteella määräytyisi, läpäiseekö pankki testin vai ei. Stressitestin tulokset otetaan kuitenkin huomioon valvontadialogissa, ja Euroopan keskuspankki (EKP) huomioi valvojan arviointiprosessissa sekä laadulliset tulokset (ovatko pankin tiedot laadukkaita ja toimitettiinko ne ajoissa) että määrälliset tulokset (miten paljon pankin pääoma supistuu ja miten pankki selviytyy epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa). Stressitestin tuloksiin nojaudutaan myös valvonta-arviopäätöksessä määritettäessä pankille asetettavia pääomavaatimuksia.

Mitkä EKP:n valvonnassa olevista pankeista osallistuivat EPV:n järjestämään EU:n laajuiseen stressitestiin?

Stressitestiin osallistuneista 48 pankista 33 on EKP:n suorassa valvonnassa, ja niiden varojen osuus euroalueen pankkijärjestelmän kokonaisvaroista on 70 %. EPV julkisti stressitestin pankkikohtaiset tulokset sekä vuoden 2017 lopun tietoihin perustuvat yksityiskohtaiset tasetiedot ja kokonaisriskitiedot perjantaina 2.11.2018.

EKP teki samanaikaisesti oman stressitestin niille suorassa valvonnassaan oleville pankeille, jotka eivät kuuluneet EPV:n testissä mukana olleiden 33 pankin joukkoon.

Jo aiemmin tänä vuonna EKP testasi suorassa valvonnassaan olevat neljä kreikkalaispankkia. Menetelmät ja periaatteet olivat samat kuin EPV:n suorittamassa EU:n laajuisessa stressitestissä, mutta aikataulu oli nopeutettu, jotta testi valmistuisi ennen Kreikan kolmannen EVM-tukiohjelman päättymistä.

Mikä oli vuoden 2018 stressitestin kokonaistulos? Mitkä tekijät vaikuttivat siihen eniten, ja mikä on muuttunut vuoden 2016 testiin verrattuna?

Epäsuotuisassa skenaariossa EKP:n suoraan valvomien 33 pankin ydinpääoman (CET1) suhde supistuisi täysien vaatimusten pohjalta yhteensä 3,8 prosenttiyksikköä: se oli vuoden 2017 lopussa 13,7 % mutta vuoden 2020 lopussa enää 9,9 %. Supistumisesta 0,3 prosenttiyksikköä johtuu siirtymisestä soveltamaan kansainvälistä tilinpäätösstandardia IFRS 9, joka tuli voimaan 1.1.2018. Ydinpääomasuhde supistui tällä kertaa 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2016 testissä.

Yksi keskeisistä epäsuotuisan skenaarion tulokseen vaikuttaneista tekijöistä olivat luottotappioista johtuvat arvonalennukset. Toinen keskeinen tekijä oli varainhankinnan riskilisien kasvu, jonka haittavaikutusta pitkien korkojen nousu kuitenkin lievensi. Kolmantena vaikuttavana tekijänä oli maksukatteeseen kohdistunut merkittävä paine ja neljäntenä markkinahinta- ja likviditeettisokkien vaikutus käyvän arvon mukaan arvostettaviin salkkuihin.

Epäsuotuisan skenaarion tuloksissa näkyi yhtäältä IFRS 9 standardin käyttöönotto ja toisaalta se, että makrotalouden kehitys oletettiin aiempaa epäsuotuisammaksi ja käytetyt menetelmät olivat aiempaa riskiherkempiä. Niiden vaikutus oli paljon suurempi kuin myönteinen vaikutus, joka aiheutui saamisten laadun parantamisesta (erityisesti järjestämättömien saamisten vähenemisen ansiosta) ja pitkien korkojen jyrkemmästä noususta skenaariossa.

Vaikka pankkien ydinpääomasuhteet supistuivat nyt enemmän, stressijakson lopun yhteenlaskettu ydinpääomasuhde (9,9 %) oli suurempi kuin vuoden 2016 testissä (8,8 %). Tulos vahvisti, että testattujen pankkien kyky selviytyä makrotalouden häiriöistä on parantunut. Testi toi kuitenkin myös esiin yksittäisten pankkien haavoittuvuustekijöitä. Valvojat ryhtyvät niiden suhteen jatkotoimiin.

Epäsuotuisassa skenaariossa EKP:n suoraan valvomien 33 pankin omavaraisuusaste supistuisi täysien vaatimusten pohjalta 0,98 prosenttiyksikköä: se oli vuoden 2017 lopussa keskimäärin 5,11 % mutta vuoden 2020 lopussa enää keskimäärin 4,13 %.

Odotetaanko pankkijärjestelmän pääomavaatimusten keskimäärin kasvavan stressitestin tuloksena?

Pääomavaatimusten ei odoteta yleisesti kasvavan stressitestin tuloksena. Joidenkin tekijöiden kehitys tosin kasvattaa pääomavaatimuksia mekaanisesti, mutta se oli jo ennalta tiedossa eikä liity stressitestiin. Pääomavaatimusten eräiden osatekijöiden käyttöönotto on nimittäin vielä kesken, ja täysiä vaatimuksia aletaan soveltaa vasta 1.1.2019. Tällaisia ovat esimerkiksi makrovakausviranomaisten asettamat järjestelmäpuskurivaatimukset (rahoitusjärjestelmän kannalta maailmanlaajuisesti tai muuten merkittäville laitoksille asetettavat puskurit ja järjestelmäriskipuskurit). Kuten valvojan arviointiprosessin vuosien 2016 ja 2017 menetelmäkuvauksissa todetaan, pilarin 2 pääomaohjeistus edellyttää pankeilta todennäköisesti jatkossakin lisäpääomaa – yleisten pääomapuskurien asteittaisesta käyttöönotosta huolimatta.

Miten stressitestin tulokset otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa?

Stressitestin laadullinen tulos otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa määritettäessä erityisesti riskienhallintaan perustuvia pilarin 2 pääomavaatimuksia.

Määrällinen tulos – siis pääomasuhteen supistuminen epäsuotuisassa skenaariossa – toimii lähtökohtana määritettäessä pilarin 2 pääomaohjeistusta. EKP käyttää pääomaohjeistuksen laadinnassa monenlaisia tietoja. Stressitestin epäsuotuisasta skenaariosta saatua tulosta verrataan esimerkiksi 5,5 prosentin pääomasuhteeseen, tai jos kyseessä on kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä pankki (G-SIB), tulosta verrataan 5,5 prosentin pääomasuhteeseen, johon on lisätty G-SIB-puskuri.

Vertailun tuloksen lisäksi pääomaohjeistukseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten laitoksen riskiprofiili ja herkkyys stressiskenaarioille, tiedonkeruupäivän (31.12.2017) jälkeiset muutokset laitoksen riskiprofiilissa sekä esimerkiksi omaisuuserien myynnit ja muut laitoksen toimet riskiherkkyyden vähentämiseksi. Stressitestin tulosten vaikutus pilarin 2 pääomaohjeistukseen ei siis määräydy automaattisesti, eikä laitoksen pääomaohjeistusta ole mahdollista laskea mekaanisesti ottamatta huomioon näitä muita tekijöitä.

Mitkä ovat tämänvuotisen stressitestin keskeiset havainnot?

Luottotappioita selittää ensisijaisesti makrotaloudellinen skenaario. Järjestämättömien saamisten määrällä oli pankkien taseiden kohenemisen ansiosta vähäisempi merkitys vuonna 2018 kuin vuonna 2016.

Epäsuotuisassa skenaariossa täyden uudelleenarvostuksen vaikutus markkinariskiin oli suurin kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävillä pankeilla, joskin se myös kasvatti niiden asiakastuottoja. Näillä pankeilla myös häiriöiden vaikutus mallien epävarmuuteen ja likviditeettireserviin oli suurempi kuin muilla pankeilla.

Kriisitilanteessa vakavaraisuusdirektiivin artiklan 141 mukaisesti määritettävän jakokelpoisen enimmäismäärän – eli osingonjaon, ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) luettavien instrumenttien korkomaksujen ja muuttuvien palkkioiden rajoitusten – vaikutus pienentäisi epäsuotuisan skenaarion kokonaisvaikutusta noin 0,40 prosenttiyksikköä.

Stressitestistä saatiin tärkeää lisätietoa pankkien stressitestaus- ja riskienhallintavalmiuksista. Nämä tiedot sekä pankkien raportoinnin laadun ja oikea-aikaisuuden arvioinnista saadut tiedot otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa, pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrittämisessä sekä paikalla tehtävien tarkastusten ja muiden valvontatoimien suunnittelussa.

Stressitestin myötä pystytään myös varmistumaan siitä, ovatko pankit onnistuneet korjaamaan aiempien testien yhteydessä havaitut puutteet valmiudessa toteuttaa stressitestit, yhdistellä tietoja tai suorittaa mallinnus.

Mitä tällä kerralla testattiin, ja mitkä olivat tärkeimmät erot vuoden 2016 stressitestiin verrattuna?

Stressitestissä testattiin pankkien kykyä kestää markkinoiden epäsuotuisaa kehitystä. Siinä analysoitiin, miten kunkin pankin vakavaraisuusasema kehittyisi vuoden 2017 lopusta vuoden 2020 loppuun perusskenaariossa ja epäsuotuisassa skenaariossa, jos pankin tase pysyy muuttumattomana. Perusskenaario oli EKP:n joulukuussa julkaiseman ennusteen mukainen, kun taas epäsuotuisa skenaario pohjautui oletukseen, että neljä EU:n pankkisektorin vakauden kannalta olennaisinta järjestelmäriskiä toteutuisi. Nämä riskit olivat

  1. riskipreemioiden äkillinen ja mittava uudelleenhinnoittelu maailman rahoitusmarkkinoilla
  2. noidankehä, jossa pankkien heikko kannattavuus ja EU:n taloudellisen toimeliaisuuden hiipumisesta johtuva talouden nimelliskasvun hitaus ruokkivat toisiaan
  3. julkisen ja yksityisen sektorin velkakestävyysongelmat tilanteessa, jossa riskipreemioita saatetaan hinnoitella uudelleen ja poliittinen epävarmuus on lisääntynyt
  4. likviditeettiriskit pankkialan ulkopuolisella rahoitussektorilla ja niiden mahdollinen leviäminen myös muualle rahoitusjärjestelmään.

Stressitestissä arvioitiin eri riskitekijöiden vaikutusta pankkien vakavaraisuuteen. Kaikkien pankkien oli testattava häiriöiden vaikutusta samoihin riskeihin: luottoriskiin (ml. arvopaperistaminen), markkinariskiin ja vastapuoliriskiin sekä operatiiviseen riskiin (ml. toimintatapariski). Lisäksi niiden oli arvioitava skenaarioiden vaikutus korkokatteeseen sekä sellaisiin tuloslaskelman ja pääoman eriin, joita testin piirissä olevat riskityypit eivät kattaneet.

IFRS-standardeja noudattavien pankkien oli otettava arvioissaan huomioon IFRS 9 standardin voimaantulo 1.1.2018 sekä IFRS 9 standardin käyttöönoton vaikutusta lieventäviä siirtymäjärjestelyjä koskevan asetuksen (EU) N:o 2017/2395 säännökset. IFRS 9 standardin käyttöönoton vaikutus käy ilmi myös EPV:n julkaisemista raportointilomakkeista.

Miten EKP osallistui stressitestin valmisteluihin?

EKP avusti EPV:tä EU:n laajuisen stressitestin valmisteluissa osallistumalla testausmenetelmän kehittämiseen ja laatimalla perusskenaarion.

Perusskenaario kuvasti normaalitilanteen makrotalouskehitystä, ja siinä nojauduttiin eurojärjestelmän, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimiin arvioihin.

Lisäksi EKP osallistui Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) koordinoimaan epäsuotuisan skenaarion laadintatyöhön.

Mikä on EKP:n rooli EPV:n järjestämän stressitestin toteutuksessa?

EKP vastaa EPV:n koordinoimassa EU:n laajuisessa stressitestissä suoraan valvomiensa pankkien laadunvarmistusmenettelyistä yhdessä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Näin pyritään varmistamaan, että pankit noudattavat EPV:n laatimia yhteisiä menetelmiä oikein.

EKP toteuttaa lisäksi valvojan arviointiprosessiin kuuluvan stressitestin niille suorassa valvonnassaan oleville pankeille, jotka eivät ole EPV:n stressitestin piirissä. Stressitestin menetelmät ovat yhteneväisiä EPV:n testausmenetelmien kanssa, mutta niissä otetaan huomioon, että EKP:n stressitestissä mukana olevat pankit ovat pienempiä ja vähemmän monimutkaisia.

Miten EKP varmistaa suhteellisuusperiaatteen toteutumisen stressitesteissä?

Suhteellisuusperiaate on jo sisäänrakennettu EPV:n menetelmiin ja lomakkeisiin: pienemmät ja rakenteeltaan yksinkertaisemmat pankit voivat soveltaa pelkistetympiä käytäntöjä, ja niiden raportointivaatimuksia on kevennetty.

Valvojan arviointiprosessiin kuuluvassa stressitestissä mukana oleviin pienempiin ja rakenteeltaan yksinkertaisempiin pankkeihin sovelletaan saman periaatteen mukaisesti kevennettyjä menettely- ja raportointivaatimuksia.

Mitkä olivat epäsuotuisan skenaarion keskeiset piirteet vuoden 2018 stressitestissä, ja miten realistinen skenaario oli?

Vuoden 2018 stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa oletettiin makrotaloustilanteen heikkenevän johdonmukaisesti ja vakavasti. Oletuksena oli, että euroalueen bruttokansantuote (BKT) supistuu 2,4 % ja että kiinteistöhinnat laskevat 17 % ja osakehinnat 31 %.

Skenaario kuvasti testin pohjaksi määritettyjä keskeisiä järjestelmäriskejä eli riskipreemioiden äkillistä ja mittavaa uudelleenhinnoittelua maailman rahoitusmarkkinoilla; noidankehää, jossa pankkien heikko kannattavuus ja talouden nimelliskasvun hitaus ruokkivat toisiaan; epäilyksiä julkisen ja yksityisen velan kestävyydestä; sekä likviditeettiriskejä pankkialan ulkopuolisella rahoitussektorilla ja niiden mahdollista leviämistä myös muualle rahoitusjärjestelmään.

Jotta stressitestin tulokset olisivat uskottavia, epäsuotuisan makrotalousskenaarion olisi oltava vakava mutta mahdollinen.

EPV:n stressitestissä käytetyn epäsuotuisan skenaarion mitoitus perustui riskeihin, joita testin aloittamisen aikaan pidettiin rahoitusvakauden kannalta keskeisinä. Skenaarioon sisältyvä tilanne oli mahdollinen, joskin siinä kuvattu haitallisten sokkien yhdistelmä olisi epätavallinen.

Vuoden 2018 stressitestissä makrotalousskenaarion keskeiset osatekijät olivat useimpien maiden kohdalla vakavampia kuin vuoden 2016 testissä. Oletuksena oli maailmanlaajuinen syvä makrotalouskriisi, joka kestäisi kahdesta kolmeen vuotta. Skenaario kuvasi maailmanlaajuista häiriötä, joka koetteli Euroopan talouksia eri tavoin, joten tuloksiin vaikutti maakohtaisten ja pankkikohtaisten riskien yhdistelmä.

Vuoden 2018 testissä skenaario oli laadittava varhemmin kuin vuoden 2016 testissä, sillä stressitesti suoritettiin kreikkalaispankeissa muita pankkeja aiemmin ja pääasiallinen testi kesti IFRS 9 standardin käyttöönoton vuoksi tällä kertaa kauemmin. Skenaario oli kuitenkin riittävän laaja-alainen kattamaan laajan joukon mahdollisia tapahtumia, varsinkin kun skenaariossa ei lähtökohtaisestikaan pyritä ennustamaan tulevaa vaan kartoittamaan, mitä voisi tapahtua. Näin pyritään löytämään pankkien arvioinnin kannalta olennaisia haavoittuvuustekijöitä – olkoonkin, että skenaarion pohjana olevat riskit voivat toteutua eri tavoin.

Miten vuoden 2018 stressitestit ovat verrattavissa muualla tehtäviin stressitesteihin?

EPV:n järjestämän stressitestin tulokset ovat laajalti verrattavissa muualla suoritettujen viimeaikaisten testien tuloksiin, vaikka menetelmissä onkin jonkin verran eroja.

Esimerkiksi EPV:n vuoden 2018 stressitestin kotimaisen talouden epäsuotuisa kehitysskenaario sijoittuu vakavuudeltaan Yhdysvaltain keskuspankin stressitestin (Comprehensive Capital Analysis and Review, CCAR) epäsuotuisan ja erittäin epäsuotuisan skenaarion välille. Se on myös verrattavissa Englannin pankin vuoden 2018 suhdanneskenaarioon ja IMF:n heinäkuussa 2018 julkaiseman, euroalueen rahoitussektorin arviointiohjelmaan (Financial Sector Assessment Programme, FSAP) kuuluvan stressitestin skenaarioon.

Otettiinko stressitestissä huomioon Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koskeneen kansanäänestyksen tuloksen mahdollinen vaikutus? Otettiinko huomioon sellaisen skenaarion vaikutukset, jossa Iso-Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta?

Perusskenaariossa käytettiin keskiarvoa Ison-Britannian ja EU:n kauppasuhteiden erilaisista mahdollisista toteutumista brexitin jälkeen.

Epäsuotuisa skenaario oli huomattavasti ankarampi kuin asiantuntijoiden ennusteet brexitin haittavaikutuksista euroalueen talouteen. Oletuksiin ei sisältynyt mitään yksittäistapahtumaa, kuten brexitiä. Epäsuotuisassa skenaariossa oletettu euroalueen BKT:n supistuminen oli kuitenkin jokaisena stressijakson vuotena suurempi kuin asiantuntijoiden ennustama brexitin haittavaikutus BKT:n kasvuun.

Epäsuotuisaan skenaarioon sisältyi mittava joukko brexitiin liittyviä makrotaloudellisia riskejä. Yksi epäsuotuisan skenaarion keskeisistä taustatekijöistä liittyi poliittiseen epävarmuuteen (myös brexitin johdosta). Epävarmuuden oletettiin muun muassa heikentävän luottamusta kehittyneissä talouksissa stressijakson alussa.

Sopimuksettoman brexit-skenaarion seurauksia ei otettu erikseen huomioon, mutta sen mahdolliset talouskasvuvaikutukset sisältyivät laajalti epäsuotuisaan skenaarioon, jossa oletettiin, että Ison-Britannian kaikki keskeiset talous- ja rahoitusmuuttujat heikkenevät vakavasti. Brexitillä voi kuitenkin olla vakavia vaikutuksia yksittäisiin pankkeihin.