Pankkitoiminnan luvat
Tällä sivulla ilmauksia ”pankki” ja ”luottolaitos” käytetään toistensa synonyymeinä.
EKP myöntää pankkitoiminnan luvat euroalueella.
- Pankkitoimilupien myöntäminen ja peruminen sekä luvan myöntäminen merkittävän omistusosuuden hankkimiseen pankista ovat ns. yhteisiä menettelyjä. Ne koskevat sekä merkittäviä että vähemmän merkittäviä pankkeja ja pankkitoimiluvan saaneita sijoituspalveluyrityksiä yhteisen pankkivalvonnan alueella.
- Rahoitusalan (seka)holdingyhtiöt tarvitsevat EKP:n hyväksynnän voidakseen omistaa EKP:n suorassa valvonnassa olevia pankkeja (EKP voi myös vapauttaa ne hyväksyntävaatimuksesta).
- Sopivuus- ja luotettavuusarvioinnissa selvitetään, soveltuvatko tietyn pankin (tai pankkitoimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen) tai rahoitusalan (seka)holdingyhtiön ylimmän hallintoelimen jäsenet tehtäviinsä. EKP arvioi yleensä vain merkittävien pankkien johdon sopivuutta ja luotettavuutta, paitsi jos kyse on toimiluvan myöntämisestä tai merkittävän omistusosuuden hankinnasta.
Lupa-asioissa noudatetaan Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) yhteistä sääntökirjaa ja asiaankuuluvaa kansallista lainsäädäntöä.
EPV:n yhteinen sääntökirjaKansallisilla valvontaviranomaisilla on merkittävä rooli lupa-asioissa. Ne vastaanottavat lupahakemukset ja tekevät niiden arvioinnissa tiivistä yhteistyötä EKP:n kanssa. Yhteistyön avulla varmistetaan, että linja lupa-asioissa pysyy yhtenäisenä ja kaikissa maissa noudatetaan tiukkoja vaatimuksia. Valvontaodotukset julkaistaan erilaisissa oppaissa.
Toimiluvat
Pankkitoimiluvat
Lupamenettelyn avulla varmistetaan, että pankit ovat toimintakykyisiä, mikä tekee rahoitusjärjestelmästä luotettavan. Toimilupia myönnetään vain vakaille pankeille, jotka täyttävät kaikki lainsäädännön vaatimukset. Samat prosessit ja kriteerit koskevat sekä perinteisiä pankkeja että uusia pankkialan yrityksiä, joiden liiketoimintamalli perustuu teknisiin innovaatioihin. Luvanvaraisuus ei saa haitata kilpailua eikä innovaatioita.
Sijoituspalveluyritysten toimiluvat
Sijoituspalveluyrityksiä koskevan asetuksen ja direktiivin voimaantulon jälkeen vakavaraisuusasetusta on muutettu siten, että luottolaitoksen määritelmä kattaa nyt myös järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset, joilla
- on lupa käydä kauppaa omaan lukuunsa ja/tai merkitä rahoitusvälineitä tai järjestää rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuja merkintätakauksen perusteella (eli harjoittaa direktiivin 2014/65/EU liitteen I osan A kohdissa 3 ja 6 tarkoitettuja toimintoja);
- varojen kokonaisarvo on yrityksen tai ryhmän tasolla vähintään 30 miljardia euroa (pankkivalvonnan harkinnan mukaan merkittäviksi voidaan katsoa myös yritykset, joilla varoja on vähemmän).
Järjestelmän kannalta merkittävien sijoituspalveluyritysten on haettava pankkitoimilupaa viimeistään päivänä, jolloin ne täyttävät merkittävyyskriteerit. Sijoituspalveluyrityksiä koskevaa asetusta alettiin soveltaa 26.6.2021, mihin mennessä myös sijoituspalveludirektiivi oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämän päivämäärän jälkeen sijoituspalveluyrityksille voidaan myöntää luottolaitostoimilupia, jolloin ne kuuluvat yhteisen pankkivalvonnan piiriin. Jos sijoituspalveluyritys luokitellaan merkittäväksi luottolaitokseksi, se tulee EKP:n suoraan valvontaan. Vähemmän merkittäviksi luottolaitoksiksi luokiteltuja sijoituspalveluyrityksiä valvovat kansalliset valvontaviranomaiset. EKP pyrkii yleisvalvontatehtävässään varmistamaan, että yhteisiä valvontakäytäntöjä noudatetaan johdonmukaisesti koko euroalueella. Lisäksi EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset tekevät tiiviistä yhteistyötä, jotta pankkivalvonnan sääntöjä sovellettaisiin yhä yhtenäisemmin eri maissa.
Toimilupahakemusten arvioinnissa EKP tarkastelee seuraavia neljää osa-aluetta:
- pääoman määrä, laatu, alkuperä ja koostumus sekä muu sääntelyvaatimusten noudattaminen
- toimintasuunnitelma, organisaatiorakenne ja liiketoimintasuunnitelma
- ylimmän hallintoelimen sopivuus- ja luotettavuusarvioinnin tulokset
- merkittävän omistusosuuden haltijoiden ja muiden pääosakkaiden arvioinnin tulokset.
EKP arvioi hakemukset yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.
Toimilupapäätöksen tekemiseen kuluu yleensä 6–12 kuukautta. EU-lainsäädännön mukaan päätös on tehtävä kuuden kuukauden sisällä (viimeistään kuitenkin 12 kuukauden kuluttua) valmiin hakemuksen vastaanottamisesta. Joissakin maissa on lisäksi tiukemmat kansalliset aikarajat.
* tilanteen mukaan
** tai kansallinen valvontaviranomainen hylkää
Merkittävän omistusosuuden hankinta
EKP:ltä on saatava lupa paitsi merkittävän omistusosuuden (ns. määräosuuden) hankintaan toiminnassa olevasta pankista myös tällaisen osuuden suurentamiseen. Omistusosuus on merkittävä, jos se kattaa vähintään 10 % pankin pääomasta ja/tai äänioikeuksista tai jos se antaa mahdollisuuden vaikuttaa huomattavasti pankin johtamiseen. Lainsäädännössä asetetaan muitakin rajoja, jotka vaikuttavat lupahakemusten käsittelyyn (esim. 20 %, 30 % tai 50 % pääomasta ja/tai äänioikeuksista tai pankin muuttuminen tytäryritykseksi). Hyväksyntäprosessin tarkoituksena on varmistaa, että merkittäviä omistusosuuksia pankeista voivat hankkia vain sopiviksi katsotut osakkaat. Se auttaa pitämään pankkijärjestelmän toiminnan moitteettomana.
Valvontapalsta: Mikä on merkittävä omistusosuus? Valvontapalsta: Mikä rooli EKP:llä on pankkifuusioissa ja ‑ostoissa?EKP arvioi merkittävän omistusosuuden hankinnassa seuraavia seikkoja:
- hankkijaehdokkaan maine
- hankkijaehdokkaan esittämien pankin johdon jäseniksi nimitettävien henkilöiden sopivuus ja luotettavuus
- hankkijaehdokkaan vakavaraisuus
- kykeneekö hankinnan kohteena oleva pankki täyttämään vakavaraisuusvaatimukset myös hankinnan jälkeen
- sisältyykö hankintaan riski rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta tai kasvavatko riskit hankinnan jälkeen.
EKP arvioi hakemukset yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.
Merkittävän omistusosuuden hankinta on hyväksyttävä tai sitä on vastustettava 60 työpäivän kuluessa valmiin hakemuksen vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan pidentää enintään 90 työpäivään. Jos lupaa merkittävän omistusosuuden hankintaan haetaan samaan aikaan kuin hyväksyntää omistajaksi pyrkivälle rahoitusalan (seka)holdingyhtiölle, merkittävän omistusosuuden hankintaluvan arviointiaikaa voidaan pidentää siihen saakka, kunnes rahoitusalan (seka)holdingyhtiö on hyväksytty.
* tilanteen mukaan
** tai toimiva johto, jos tehtävä on delegoitu sille
Pankkitoimiluvan peruminen
Pankkitoimilupa voidaan perua EKP:n tai kansallisen valvontaviranomaisen aloitteesta, jos pankki lopettaa toimintansa tai ei enää täytä vaatimuksia.
EU:n lainsäädännössä ei aseteta toimiluvan peruuttamiselle takarajaa. Päätösprosessin kesto riippuu tapauksen luonteesta sekä sovellettavasta lainsäädännöstä ja siinä asetetuista menettelyvaatimuksista.
Toimilupa perutaan EKP:n aloitteesta
* soveltuvissa tapauksissa
Toimilupa perutaan kansallisen valvontaviranomaisen aloitteesta
* usein pankin pyynnöstä
** tilanteen mukaan
*** tai toimiva johto, jos tehtävä on delegoitu sille
Sopivuus- ja luotettavuusarviointi
Luottolaitoksilla on oltava niiden tehtävien hoitamiseen sopivat johtajat, ja ylimmän hallintoelimen kokoonpanon on taattava tehokas hallinto ja tasapainoinen päätöksenteko. Siksi EKP arvioi pankkien ylimpien hallintoelinten ja niiden jäsenten sopivuuden ja luotettavuuden.
Varmistamalla pankkien oman toiminnan turvallisuus ja vakaus vahvistetaan koko pankkisektorin vakautta sekä lisätään yleistä luottamusta rahoitussektorin hallintoon.
EKP arvioi sopivuutta ja luotettavuutta seuraavien viiden kriteerin perusteella:
- maine
- kokemus
- eturistiriidattomuus ja riippumattomuus
- riittävä aika tehtävien hoitamiseen
- sopivuus hallintoelimeen kokonaisuuden kannalta.
Toimilupamenettelyyn tai merkittävän omistusosuuden hankintaa koskevaan menettelyyn liittyvien nimitysten yhteydessä ei tehdä erillistä sopivuus- ja luotettavuusarviointia, vaan arviointi tehdään osana näitä menettelyjä.
Arvioinnissa noudatetaan kansallisessa lainsäädännössä asetettuja määräaikoja.
* tai toimiva johto, jos tehtävä on delegoitu sille
Emoyrityksenä toimivan rahoitusalan (seka)holdingyhtiön hyväksyminen
Monet valvottavat pankit ovat emoyrityksensä määräysvallassa. Siksi on tärkeää valvoa myös emoyrityksiä, varsinkin jos kyseessä on rahoitusalan (seka)holdingyhtiö. Emoyritystä pidetään rahoitusalan holdingyhtiönä, jos yli 50 % sen omasta pääomasta, konsolidoidusta taseesta, tuloista, henkilöstöstä tai muusta pankkivalvojan merkityksellisenä pitämästä indikaattorista liittyy tytäryrityksiin, jotka ovat pankkeja tai rahoituslaitoksia.
Emoyritysten valvonnalla varmistetaan tytärpankkien tehokas valvonta, ja samalla saadaan koordinoitu yleiskuva koko (valvottavasta) ryhmästä.
Viidennen vakavaraisuusdirektiivin voimaantulon myötä emoyrityksinä toimivat holdingyhtiöt tarvitsevat nyt pankkivalvonnan hyväksynnän. Hyväksynnän saamisen jälkeen emoyritys vastaa siitä, että konsolidoidut vakavaraisuusvaatimukset täytetään valvottavassa ryhmässä kokonaisuudessaan. Aiemmin konsolidoitujen vakavaraisuusvaatimusten täyttäminen oli kunkin luottolaitoksen eli tytäryrityksen vastuulla. Emoyrityksenä toimiva holdingyhtiö voidaan myös vapauttaa hyväksyntävaatimuksesta, jos lainsäädännössä asetetut kumulatiiviset ehdot täyttyvät ja jos jokin toinen ryhmän yritys vastaa siitä, että ryhmä täyttää konsolidoidut vakavaraisuusvaatimukset.
EKP hyväksyy valvonnassaan olevien merkittävien pankkiryhmien emoyrityksinä toimivat holdingyhtiöt tai vapauttaa ne hyväksyntävaatimuksesta. Joissain tapauksissa EKP ja yhteisen valvontamekanismiin kuulumattoman maan toimivaltainen viranomainen tekevät hyväksynnästä tai vapautuksesta yhteispäätöksen. Vähemmän merkittävien pankkiryhmien emoyritysten hyväksyntä tai vapauttaminen kuuluu kansallisten viranomaisten toimivaltaan.
EKP rahoitusalan (seka)holdingyhtiöiden hyväksyjänä (englanniksi)
Hyväksynnän saamiseksi emoyrityksenä toimivan rahoitusalan (seka)holdingyhtiön on täytettävä seuraavat kriteerit:
- Valvottavalla ryhmällä on asianmukainen sisäinen organisaatio ja sen tehtävät on jaettu siten, että ryhmä kykenee koordinoimaan tehokkaasti kaikkia tytäryrityksiä, ehkäisemään tai ratkaisemaan ryhmän sisäisiä ristiriitoja ja valvomaan koko ryhmää koskevien toimintaperiaatteiden noudattamista.
- Ryhmän rakenne ei estä tytärpankkien eikä emoyrityksen tehokasta valvontaa. Huomioon otetaan etenkin emoyrityksen tehtävä ja asema valvottavassa ryhmässä sekä omistusrakenne.
- Osakkeenomistajien sopivuusvaatimukset sekä johtajien sopivuus- ja luotettavuusvaatimukset täyttyvät.
Jos kriteerit täyttyvät, EKP antaa hyväksynnän ja valvoo, että kriteerit täyttyvät jatkossakin. Jos se havaitsee, etteivät kriteerit (enää) täyty, se voi määrätä emoyritykselle valvontatoimenpiteitä varmistaakseen, että valvonta on (jälleen) tehokasta ja vaatimukset täyttyvät.
Emoyrityksenä toimiva (seka)holdingyhtiö voidaan vapauttaa hyväksyntävaatimuksesta, jos se täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
- sen pääasiallisena toimintana on hankkia omistusosuuksia
- sitä ei ole nimetty kriisinratkaisun kohteena olevaksi yhteisöksi
- jokin valvottavan ryhmän tytäryritys on nimetty varmistamaan, että ryhmä täyttää vakavaraisuusvaatimukset konsolidoinnin perusteella
- se ei tee päätöksiä, jotka vaikuttavat koko valvottavaan ryhmään
- ryhmän tehokkaalle valvonnalle ei ole esteitä.
Edellä mainittujen kriteerien täyttyminen arvioidaan huolella, ja vapautus myönnetään vain, jos ne kaikki täyttyvät.
Jos EKP aikoo evätä hyväksynnän tai vapautuksen, siitä ilmoitetaan hakijalle neljän kuukauden kuluessa valmiin hakemuksen vastaanottamisesta. Päätös hyväksynnän tai vapautuksen myöntämisestä tai epäämisestä on joka tapauksessa tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.
Väliyhtiönä toimiva EU-emoyritys
Kun kaksi Euroopan unionissa sijaitsevaa pankkia kuuluu samaan kolmannen maan ryhmään (eli niiden ryhmän emoyritys on EU:n ulkopuolella), niille perustetaan myös unioniin yhteinen emoyritys.
Tällainen väliyhtiönä toimiva EU-emoyritys voi olla pankki, rahoitusalan holding- tai sekaholdingyhtiö tai joissain tapauksissa sijoituspalveluyritys.
Yhteisen EU-emoyrityksen perustamisvaatimus koskee vain ryhmiä, joiden kokonaisvarat EU:ssa ovat vähintään 40 miljardia euroa. Kokonaisvaroihin lasketaan mukaan myös ryhmän EU:ssa sijaitsevien sivuliikkeiden varat.
Yhteisen EU-emoyrityksen ansiosta ryhmän erillislaitoksia voidaan valvoa konsolidoidusti. Näin valvojat saavat paremman kokonaiskuvan ryhmän EU-toimintoihin liittyvistä riskeistä.