Stressitestien avulla pankkivalvonta arvioi pankkien kykyä selviytyä rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Kun pankkien heikot kohdat ovat tiedossa, valvojat voivat ottaa ne esiin hyvissä ajoin osana pankkien kanssa käytävää valvontadialogia.
EKP tekee monenlaisia stressitestejä.
Lisäksi yksittäisille pankeille tai pankkiryhmille voidaan tehdä tarvittaessa omia stressitestejä.
EKP:n on EU-lainsäädännön nojalla toteutettava valvonnassaan olevissa pankeissa stressitestejä vähintään vuosittain. Vuosittaisten stressitestien tuloksia käytetään muun muassa testausvuoden valvojan arviointiprosessin tukena.
Vakavaraisuusdirektiivi (ks. artikla 100)
Euroopan pankkiviranomainen tekee kahden vuoden välein EU:n laajuisen stressitestin yhteistyössä EKP:n, Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) ja kansallisten pankkivalvontaviranomaisten kanssa. Testeissä ovat mukana suurimmat EKP:n suorassa valvonnassa olevat merkittävät pankit. Stressitestaus perustuu EPV:n menetelmään ja raportointilomakkeisiin, mutta skenaariot ja perusoletukset kehitetään yhteistyössä EPV:n, EJRK:n, EKP:n ja Euroopan komission kesken. EPV julkaisee sekä kokonaistuloksia että yksittäisten pankkien tuloksia.
Niinä vuosina, joina EPV tekee EU:n laajuisen stressitestin, myös EKP tekee oman stressitestinsä niille suorassa valvonnassaan oleville pankeille, jotka eivät ole mukana EPV:n testissä. Nämä stressitestit ovat osa valvojan arviointiprosessia. Vaikka testissä käytetään EPV:n menetelmää, sitä voidaan keventää suhteellisuusperiaatteen mukaan pienempien pankkien kohdalla. EKP julkaisee tekemiensä testien tulokset.
Koronaviruspandemiasta (COVID-19) johtuvassa poikkeustilanteessa EPV päätti siirtää seuraavan EU:n laajuisen stressitestin vuoteen 2021. EKP kannatti päätöstä, ja myös vuoden 2020 valvojan arviointiprosessin stressitesti siirrettiin. Tavoitteena oli helpottaa pankkien toimintaa kriisitilanteessa ja mahdollistaa keskittyminen ydintoimintoihin kuten asiakkaiden tukemiseen.
Niinä vuosina, joina EPV ei tee EU:n laajuista stressitestiä, EKP tekee johonkin tiettyyn sokkiin liittyvän stressitestin suorassa valvonnassaan oleville merkittäville pankeille. Nämä testit tehdään yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa, ja EKP julkaisee testien kokonaistulokset.
Vuonna 2019 EKP:n pankkivalvonta testasi pankkien kykyä selviytyä laitoskohtaisista maksuvalmiushäiriöistä. Skenaariot oli laadittu aitojen likviditeettihäiriöiden pohjalta.
Tulokset olivat laajalti myönteisiä. Pankit ilmoittivat pystyvänsä selviytymään melko pitkiäkin aikoja käytettävissä olevien käteisvarojen ja vakuuksien turvin, joten niillä olisi hyvin aikaa ottaa käyttöön vararahoitussuunnitelmansa.
Muiden valuuttojen kuin euron kohdalla varat kuitenkin loppuisivat nopeammin, ja joillekin pankeille aiheutui testissä ongelmia siksi, että maksuvalmius pyrittiin pitämään kansallisten rajojen sisällä (ring-fencing). Lisäksi pankkivalvonnan huomio kiinnittyi strategioihin, joilla pankit pyrkivät optimoimaan lakisääteisen maksuvalmiusvaatimuksensa. Vakuushallinnassa oli parantamisen varaa, ja yleensä pankit aliarvioivat haitan, joka luottoluokituksen laskusta aiheutuisi maksuvalmiudelle. Stressitestissä paljastui myös tietojen laatuongelmia lakisääteisessä raportoinnissa. Havaintojen pohjalta maksuvalmiutta koskevien valvontatietojen laatua pystytään jatkossa parantamaan.
Tulokset eivät vaikuta suoraan pääomavaatimuksiin, mutta ne on otettu huomioon arvioitaessa pankkien likviditeetin riittävyyttä ja riskienhallintaa.
Stressitestit ovat tärkeä osa kattavaa arviointia, jossa tarkastetaan, että pankeilla on riittävästi pääomaa ja että ne kykenevät selviytymään mahdollisista rahoitussektorin häiriötilanteista. Kattavia arviointeja tehdään,
Nämäkin stressitestit perustuvat EPV:n menetelmään, mutta menetelmää voidaan mukauttaa kunkin pankin tilanteen huomioon ottamiseksi.
EKP tekee stressitestejä myös makrovakauden ja rahoitusvakauden näkökulmasta. Näissä testeissä keskitytään koko rahoitusjärjestelmää koskeviin vaikutuksiin eikä niinkään yksittäisten pankkien tilanteeseen, eivätkä pankit itse osallistu testaukseen. Tuloksia julkaistaan säännöllisesti rahoitusjärjestelmän vakautta koskevissa selonteoissa (Financial Stability Review) ja makrovakauskatsauksissa (Macroprudential Bulletin).
Sivulle lisätään aika ajoin uutta tietoa EKP:n stressitesteistä ja niiden kehityksestä.