Stressitestit
Stressitestien avulla pankkivalvonta arvioi pankkien kykyä selviytyä rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Kun pankkien heikot kohdat ovat tiedossa, valvojat voivat ottaa ne esiin hyvissä ajoin osana pankkien kanssa käytävää valvontadialogia.
Erilaisia stressitestejä
EKP tekee monenlaisia stressitestejä.
- Vuosittaiset stressitestit
- Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) koordinoimat EU:n laajuiset stressitestit, joita täydennetään EKP:n stressitestillä osana Supervisory Review and Evaluation Process
- Temaattiset stressitestit
- comprehensive assessments yhteydessä suoritettavat stressitestit osana laajamittaista pankkien kuntotarkastusta, jossa autetaan pankkeja varmistamaan, että niillä on riittävästi pääomaa tappioiden varalta, ja arvioidaan niiden saamisten laatu
- Makrotason stressitestit, joissa kiinnitetään erityistä huomiota rahoitusvakauteen ja koko rahoitusjärjestelmään vaikuttaviin ilmiöihin
Lisäksi yksittäisille pankeille tai pankkiryhmille voidaan tehdä tarvittaessa omia stressitestejä.
Vuosittaiset stressitestit
EKP:n on EU-lainsäädännön nojalla toteutettava supervised banks stressitestejä vähintään vuosittain. Vuosittaisten stressitestien tuloksia käytetään muun muassa testausvuoden valvojan arviointiprosessin tukena.
Vakavaraisuusdirektiivi (ks. artikla 100)EPV:n ja EKP:n stressitestit
Euroopan pankkiviranomainen tekee kahden vuoden välein EU:n laajuisen stressitestin yhteistyössä EKP:n, Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) ja kansallisten pankkivalvontaviranomaisten kanssa. Testeissä ovat mukana suurimmat EKP:n suorassa valvonnassa olevat merkittävät pankit. Stressitestaus perustuu EPV:n menetelmään ja raportointilomakkeisiin, mutta skenaariot ja perusoletukset kehitetään yhteistyössä EPV:n, EJRK:n, EKP:n ja Euroopan komission kesken. EPV julkaisee sekä kokonaistuloksia että yksittäisten pankkien tuloksia.
Niinä vuosina, joina EPV tekee EU:n laajuisen stressitestin, myös EKP tekee oman stressitestinsä niille suorassa valvonnassaan oleville pankeille, jotka eivät ole mukana EPV:n testissä. Nämä stressitestit ovat osa valvojan arviointiprosessia. Vaikka testissä käytetään EPV:n menetelmää, sitä voidaan keventää suhteellisuusperiaatteen mukaan pienempien pankkien kohdalla. EKP julkaisee tekemiensä testien tulokset.
Vuoden 2020 stressitestit siirrettiin koronaviruspandemian (covid-19) vuoksi vuoteen 2021. Osana EPV:n koordinoimaa EU:n laajuista stresstestiä EKP testasi euroalueella 38 merkittävää pankkia, joiden hallussa oli noin 70 % euroalueen pankkisektorin kokonaisvaroista. EPV julkaisi pankkikohtaiset tulokset heinäkuun 2021 lopussa. Lisäksi EKP teki oman stressitestinsä 51:lle suorassa valvonnassaan olevalle pankille, jotka eivät olleet mukana EPV:n testissä, ja julkisti ensi kertaa tarkempia pankkikohtaisia tietoja.
Temaattiset stressitestit
Niinä vuosina, joina EPV ei tee EU:n laajuista stressitestiä, EKP tekee johonkin tiettyyn sokkiin liittyvän stressitestin suorassa valvonnassaan oleville merkittäville pankeille. Nämä testit tehdään yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa, ja EKP julkaisee testien kokonaistulokset.
Ilmastostressitestistä saadaan hyödyllistä tietoa sekä pankkien että pankkivalvojien käyttöön. Tarkoituksena on selvittää ilmastoriskeihin liittyviä haavoittuvuustekijöitä, hyviä käytäntöjä ja haasteita.
Stressitestissä keskitytään niihin pankkien tulonlähteisiin ja salkkuihin, jotka alistuvat ilmastoriskeille eniten. Testissä käytetään makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden skenaarioita, joissa on otettu huomioon sekä ilmastopolitiikan mahdollinen kehitys että fyysiset ja siirtymäriskit. Fyysisiä riskejä aiheuttavat esimerkiksi kuivuus, kuumuus ja tulvat. Siirtymäriskeihin luetaan ympäristövastuullisempaan talouteen siirtymiseen liittyvät riskit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Stressitestin tulokset on määrä julkistaa heinäkuussa 2022, ja ne otetaan laadullisesti huomioon valvojan arviointiprosessissa (Supervisory Review and Evaluation Process, SREP). Ne eivät kuitenkaan vaikuta pankkien pääomavaatimuksiin.
Vuonna 2019 EKP:n pankkivalvonta testasi pankkien kykyä selviytyä laitoskohtaisista maksuvalmiushäiriöistä. Skenaariot oli laadittu aitojen likviditeettihäiriöiden pohjalta.
Tulokset olivat laajalti myönteisiä. Pankit ilmoittivat pystyvänsä selviytymään melko pitkiäkin aikoja käytettävissä olevien käteisvarojen ja vakuuksien turvin, joten niillä olisi hyvin aikaa ottaa käyttöön vararahoitussuunnitelmansa.
Muiden valuuttojen kuin euron kohdalla varat kuitenkin loppuisivat nopeammin, ja joillekin pankeille aiheutui testissä ongelmia siksi, että maksuvalmius pyrittiin pitämään kansallisten rajojen sisällä (ring-fencing). Lisäksi pankkivalvonnan huomio kiinnittyi strategioihin, joilla pankit pyrkivät optimoimaan lakisääteisen maksuvalmiusvaatimuksensa. Vakuushallinnassa oli parantamisen varaa, ja yleensä pankit aliarvioivat haitan, joka luottoluokituksen laskusta aiheutuisi maksuvalmiudelle. Stressitestissä paljastui myös tietojen laatuongelmia lakisääteisessä raportoinnissa. Havaintojen pohjalta maksuvalmiutta koskevien valvontatietojen laatua pystytään jatkossa parantamaan.
Tulokset eivät vaikuta suoraan pääomavaatimuksiin, mutta ne on otettu huomioon arvioitaessa pankkien likviditeetin riittävyyttä ja riskienhallintaa.
Kattavan arvioinnin yhteydessä suoritettavat stressitestit
Stressitestit ovat tärkeä osa kattavaa arviointia, jossa tarkastetaan, että pankeilla on riittävästi pääomaa ja että ne kykenevät selviytymään mahdollisista rahoitussektorin häiriötilanteista. Kattavia arviointeja tehdään,
- kun jokin pankki on luokiteltu merkittäväksi ja se siirtyy EKP:n suoraan valvontaan
- kun EKP:n ja jonkin euroalueen ulkopuolisen EU-maan välille luodaan tiivis yhteistyö
- tapauskohtaisesti, jos poikkeukselliset syyt edellyttävät kattavan arvioinnin toteuttamista.
Nämäkin stressitestit perustuvat EPV:n menetelmään, mutta menetelmää voidaan mukauttaa kunkin pankin tilanteen huomioon ottamiseksi.
Menetelmäkuvaus: EBA stress test methodologyMakrotason stressitestit
EKP tekee stressitestejä myös makrovakauden ja rahoitusvakauden näkökulmasta. Näissä testeissä keskitytään koko rahoitusjärjestelmää koskeviin vaikutuksiin eikä niinkään yksittäisten pankkien tilanteeseen, eivätkä pankit itse osallistu testaukseen. Tuloksia julkaistaan säännöllisesti rahoitusjärjestelmän vakautta koskevissa selonteoissa (Financial Stability Review) ja makrovakauskatsauksissa (Macroprudential Bulletin).
- Lokakuu 2021
- Macroprudential stress test of the euro area banking system amid the coronavirus (COVID-19) pandemic
- Syyskuu 2021
- Occasional Paper: ECB economy-wide climate stress test
- Marraskuu 2019
- Financial Stability Review - 3.2 Evaluating the resilience of the euro area banking sector
- 29.10.2019
- Macroprudential Bulletin - The disciplining effect of supervisory scrutiny on banks’ risk-taking: evidence from the EU‑wide stress test
- 27.3.2019
- Macroprudential Bulletin - A bird’s-eye view of the resilience of the European banking system: results from the new macroprudential stress test framework
Sivulle lisätään aika ajoin uutta tietoa EKP:n stressitesteistä ja niiden kehityksestä.