Sisäisen mallin tarkastukset

Sisäisen mallin tarkastuksissa arvioidaan, täyttääkö pankin pääomavaatimusten laskennassa käyttämä sisäinen malli lakisääteiset vaatimukset. Tarkastuksia voidaan tehdä EKP:n aloitteesta, mutta yleensä ne tehdään pankin pyynnöstä (kun tarvitaan mallin ensihyväksyntä, olennaisten muutosten ja mallin laajennusten hyväksyntä, käyttöönottohyväksyntä taikka hyväksyntä vähemmän kehittyneiden menetelmien käyttöön siirtymiselle tai pysyvälle osittaiselle käytölle).

Tarkastuksen valmistuttua laaditaan sisäisen mallin käyttöä koskeva päätösluonnos, joka toimitetaan valvontaelimen hyväksyttäväksi. Sen jälkeen EKP:n neuvosto vahvistaa lopullisen päätöksen vastustamattajättämismenettelyllä.

Sisäisen mallin tarkastuksia koskeva ohjeistus

Sisäisen mallin tarkastuksissa noudatettavat yleiset periaatteet ja menettelyt on koottu EKP:n tarkastusoppaaseen.

Tarkastusopas: paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisen mallin tarkastukset

Tarkastusopasta täydentävät EKP:n sisäisten mallien ohjeet, joissa käydään tarkemmin läpi tarkastusten sisältöä (ks. sisäisten mallien ohjeita koskeva osuus jäljempänä).

Tarkastuskriteerit

Tarkastuksissa arvioidaan, täyttääkö pankki sisäisten mallien käyttövaatimukset. Niissä etenkin

• tarkastellaan salkkua, johon sisäistä mallia sovelletaan (erityisesti riskitekijöitä), sekä arvioidaan, onko malli riittävän kattava
• tarkastellaan malliin liittyvien liiketoimintaprosessien (kuten hinnoittelun, päätöksenteon, riskienhallinnan, validoinnin ja pääomalaskennan) asianmukaisuutta ja muokattavuutta
• arvioidaan mallin toimivuutta ja kykyä ennakoida riskejä (esim. toteumatestaus sekä mallin testaus erilaisissa hypoteettisissa ja historiatietoihin perustuvissa markkinatilanteissa)
• arvioidaan tietotekninen infrastruktuuri, syötetiedot ja mallin laadinnassa käytetyt tiedot
• testataan mahdollisuuksien mukaan mallin tulokset.

Tarkastusprosessi

Tarkastuksen valmisteluvaiheessa varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat käytettävissä ja valmiit tarkastukseen (ks. myös kohta Sisäisiä malleja koskevat hakemukset).

Varsinaisen tarkastuksen kulku esitetään alla olevassa kaaviossa sekä yksityiskohtaisemmin paikalla tehtäviä tarkastuksia ja sisäisen mallin tarkastuksia koskevassa oppaassa.

Tarkastusopas: paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisen mallin tarkastukset

ENGLISH

OTHER LANGUAGES (14) +

Select your language

DeutschDE EλληνικάEL EspañolES Eesti keelET SuomiFI FrançaisFR ItalianoIT LietuviųLT LatviešuLV NederlandsNL PortuguêsPT SlovenčinaSK SlovenščinaSL SvenskaSV

Vastuunjako

• Tarkastusryhmän päällikkö: EKP nimittää tarkastusryhmän päälliköksi EKP:n tai kansallisen valvontaviranomaisen työntekijän. Tarkastusryhmän päällikkö on tarkastettavan pankin ensisijainen yhteyshenkilö tarkastuksen alaan liittyvissä kysymyksissä. Hän johtaa tarkastusta, organisoi sen eri vaiheet ja allekirjoittaa tarkastusraportin.
• Tarkastusryhmä: Tarkastusryhmä suorittaa kaikki tarpeelliset tarkastukset pankin tiloissa tarkastusryhmän päällikön alaisuudessa. Tarkastusryhmään voi kuulua tarkastajia EKP:stä ja kansallisista valvontaviranomaisista, yhteisen valvontaryhmän jäseniä sekä muita EKP:n valtuuttamia henkilöitä. Tarkastusryhmän jäsenet nimittää EKP.
• Yhteinen valvontaryhmä: Yhteisen valvontaryhmän tehtävänä on muun muassa
  1. laatia valvontaohjelma
  2. pitää yhteyttä tarkastusryhmään tarkastuksen aikana (tarkastusryhmän jäseninä voi olla myös valvontaryhmän jäseniä)
  3. kommentoida tarkastuksen pohjalta laadittavaa päätösluonnosta
  4. huolehtia korjaavien toimien tai valvontatoimien seurannasta.
• EKP:n sisäisten mallien toimisto: Sisäisten mallien toimisto mikrovalvonnan pääosastossa IV huolehtii tarkastusten jatkuvasta seurannasta ja varmistaa, että kaikissa tarkastuksissa noudatetaan samoja tiukkoja laatuvaatimuksia. Se arvioi tarkastusraporttien laatua ja yhdenmukaisuutta ja laatii suurimman osan päätösluonnoksista valvontaelimen hyväksyttäviksi.

Sisäisten mallien ohjeet

Sisäisten mallien ohjeissa kerrotaan, miten EKP tulkitsee EU:n ja sen jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja miten se aikoo soveltaa sitä arvioidessaan, täyttävätkö pankit lainsäädännön vaatimukset. Ohjeisiin – jotka laadittiin alun perin sisäisten mallien erityisarviointia varten – on kirjattu sisäisen mallin tarkastuksissa noudatettavat keskeiset menetelmät. Niillä siis autetaan yhtenäistämään yhteisen pankkivalvonnan käytäntöjä ja varmistamaan siten, että kaikilla sisäisiä malleja käyttävillä merkittävillä pankeilla on yhtäläiset toimintaedellytykset.

Sisäisten mallien ohjeet ovat neliosaiset: niissä on yleisosa sekä luottoriskiä, markkinariskiä ja vastapuoliriskiä koskevat osat. Kustakin osasta järjestettiin julkinen kuuleminen vuonna 2018.

Ohjeiden ei ole tarkoitus mennä voimassa olevan EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle eikä sivuuttaa tai korvata niitä tai vaikuttaa niiden soveltamiseen.

Sisäisten mallien ohjeet

Sisäisiä malleja koskevat hakemukset

Yhteisessä pankkivalvonnassa pyritään yhdenmukaistamaan sisäisten mallien hakemusmenettelyt. Siksi EKP on laatinut joukon asiakirjoja ja menettelyjä, joita merkittävien pankkien on hyvä käyttää ja noudattaa lähettäessään EKP:lle sisäisiä malleja koskevia hakemuksia.

Hakemusmenettely

Seuraavassa on linkkejä lomakkeisiin ja ohjeisiin, joita tarvitaan esihakemusvaiheessa ja varsinaisessa hakemusmenettelyssä sekä ilmoitettaessa EKP:lle sellaisista malleihin tehdyistä tai kaavailluista muutoksista tai laajennuksista, jotka eivät ole olennaisia.

Jos pankki aikoo hakea mallille ensihyväksyntää taikka hyväksyntää olennaiselle muutokselle tai laajennukselle (jota ei ole tehty jonkin velvoitteen täyttämiseksi), sen tulisi

• vahvistaa kaavailemansa hakemusajankohta yhteiselle valvontaryhmälle sähköpostitse viimeistään neljä kuukautta ennen kyseistä ajankohtaa
• toimittaa esihakemusasiakirjat (ks. alla olevat linkit) viimeistään kahta kuukautta ennen vahvistettua hakemusajankohtaa.

EKP:n ohjeet olennaisuuden arvioinnista: sisäisen mallin menetelmän ja vastuun arvonoikaisuriskin kehittyneen laskentamenetelmän laajennusten ja muutosten olennaisuuden arviointi

Sisäisiin luottoriskin, operatiivisen riskin ja markkinariskin laskentamalleihin tehtäville olennaisille laajennuksille ja muutoksille on vakavaraisuusasetuksen nojalla saatava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Euroopan komissio on antanut tekniset sääntelystandardit luottoriskin mittaamisessa käytettävään sisäisten luottoluokitusten menetelmään (IRB-malli), operatiivisen riskin mittaamisessa käytettävään kehittyneeseen mittausmenetelmään (AMA-malli) sekä markkinariskin mittaamisessa käytettävään sisäisen mallin menetelmään (IMA-malli) tehtävien laajennusten ja muutosten olennaisuuden arvioinnista. Teknisissä sääntelystandardeissa on määritelty kriteerit, joiden perusteella sisäisten mallien laajennukset ja muutokset luokitellaan joko olennaisiksi laajennuksiksi tai muutoksiksi, jotka edellyttävät lupaa toimivaltaisilta viranomaisilta, tai sellaisiksi laajennuksiksi tai muutoksiksi, jotka eivät ole olennaisia ja edellyttävät etu- tai jälkikäteisilmoituksen antamista toimivaltaiselle viranomaiselle.

Vastapuoliriskin suhteen vakavaraisuusasetuksen pohjalta ei sen nykymuodossa voida antaa vastaavia teknisiä sääntelystandardeja sen enempää sisäisen mallin menetelmää (IMM-malli) kuin vastuun arvonoikaisuriskin kehittynyttä laskentamenetelmääkään (A-CVA-malli) varten. Siksi EKP on julkaissut ohjeet näihin menetelmiin tehtävien laajennusten ja muutosten olennaisuuden arviointia varten. Ohjeiden pohjalta merkittävät pankit voivat itsekin arvioida helpommin, ovatko niiden IMM-mallien ja A-CVA-mallien laajennukset ja muutokset lainsäädännön tarkoittamassa mielessä olennaisia. Ohjeilla ei ole tarkoitus korvata tai sivuuttaa voimassa olevaa EU:n tai sen jäsenvaltioiden lainsäädäntöä eikä vaikuttaa niihin millään tavalla. Euroopan pankkiviranomainen (EPV) voi kuitenkin käyttää sääntelyvaltuuksiaan antamalla asiasta ohjeita perustamisasetuksensa artiklan 16 nojalla tai mahdollisesti myös teknisiä sääntelystandardeja tulevan EU-lainsäädännön nojalla.

EKP:n ohjeet olennaisuuden arvioinnista