Menu

Sisäisen mallin tarkastukset

Sisäisen mallin tarkastuksissa arvioidaan, täyttääkö pankin pääomavaatimusten laskennassa käyttämä sisäinen malli lakisääteiset vaatimukset. Tarkastuksia voidaan tehdä EKP:n aloitteesta, mutta yleensä ne tehdään pankin pyynnöstä (kun tarvitaan mallin ensihyväksyntä, olennaisten muutosten ja mallin laajennusten hyväksyntä, käyttöönottohyväksyntä taikka hyväksyntä vähemmän kehittyneiden menetelmien käyttöön siirtymiselle tai pysyvälle osittaiselle käytölle).

Tarkastuksen valmistuttua pankkivalvojat laativat sisäisen mallin käyttöä koskevan päätösluonnoksen, joka toimitetaan valvontaelimen hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen EKP:n neuvosto vahvistaa lopullisen päätöksen vastustamattajättämismenettelyllä.

Sisäisen mallin tarkastuksia koskeva ohjeistus

Sisäisen mallin tarkastuksissa noudatettavat yleiset periaatteet ja menettelyt on koottu EKP:n tarkastusoppaaseen.

Tarkastusopas: paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisen mallin tarkastukset

Tarkastusopasta täydentävät EKP:n sisäisten mallien ohjeet, joissa käydään tarkemmin läpi sisäisen mallin tarkastusten sisältöä.

Tarkastuskriteerit

Tarkastuksissa arvioidaan, täyttääkö pankki sisäisten mallien käyttövaatimukset. Niissä etenkin

  • tarkastellaan salkkua, johon sisäistä mallia sovelletaan (erityisesti riskitekijöitä), sekä arvioidaan, onko malli riittävän kattava
  • tarkastellaan malliin liittyvien liiketoimintaprosessien (kuten hinnoittelun, päätöksenteon, riskienhallinnan, validoinnin ja pääomalaskennan) asianmukaisuutta ja muokattavuutta
  • arvioidaan mallin toimivuutta ja kykyä ennakoida riskejä (esim. toteumatestaus sekä mallin testaus erilaisissa hypoteettisissa ja historiatietoihin perustuvissa markkinatilanteissa)
  • arvioidaan tietotekninen infrastruktuuri, syötetiedot ja mallin laadinnassa käytetyt tiedot
  • testataan mahdollisuuksien mukaan mallin tulokset.
Tarkastusprosessi

Tarkastuksen valmisteluvaiheessa varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat käytettävissä ja valmiit tarkastukseen (ks. myös kohta Sisäisiä malleja koskevat hakemukset).

Varsinaisen tarkastuksen kulku esitetään alla olevassa kaaviossa sekä yksityiskohtaisemmin paikalla tehtäviä tarkastuksia ja sisäisen mallin tarkastuksia koskevassa oppaassa.

Tarkastusopas: paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisen mallin tarkastukset

Tarkastusprosessi
Vastuunjako
  • Tarkastusryhmän päällikkö: EKP nimittää tarkastusryhmän päälliköksi EKP:n tai kansallisen valvontaviranomaisen työntekijän. Tarkastusryhmän päällikkö on tarkastettavan pankin ensisijainen yhteyshenkilö tarkastukseen liittyvissä kysymyksissä. Hän johtaa tarkastusta, organisoi sen eri vaiheet ja allekirjoittaa tarkastusraportin.
  • Tarkastusryhmä: Tarkastusryhmä tekee kaikki tarpeelliset tarkastukset pankin tiloissa tarkastusryhmän päällikön alaisuudessa. Tarkastusryhmään voi kuulua tarkastajia EKP:stä ja kansallisista valvontaviranomaisista, yhteisen valvontaryhmän jäseniä sekä muita EKP:n valtuuttamia henkilöitä. Tarkastusryhmän jäsenet nimittää EKP.
  • Yhteinen valvontaryhmä: Yhteisen valvontaryhmän tehtävänä on muun muassa
    1. laatia valvontaohjelma
    2. pitää yhteyttä tarkastusryhmään tarkastuksen aikana (tarkastusryhmän jäseninä voi olla myös valvontaryhmän jäseniä)
    3. laatia tarkastuksen pohjalta päätösluonnos
    4. huolehtia korjaavien toimien tai valvontatoimien seurannasta.
  • Sisäisten mallien toimisto paikalla tehtävien ja sisäisten mallien tarkastusten pääosastossa vastaa EKP:n sisäisten mallien ohjeista ja sisäisen mallin tarkastusmenetelmistä. Se myös varmistaa mallintarkastusraporttien yhdenmukaisuuden. Sisäisten mallien toimiston työntekijät vetävät mallitarkastusryhmiä ja osallistuvat niiden toimintaan.

Sisäisiä malleja koskevat hakemukset

Yhteisessä pankkivalvonnassa (eli yhteisessä valvontamekanismissa, YVM) pyritään yhdenmukaistamaan sisäisten mallien hakemusmenettelyt. Siksi EKP on laatinut joukon asiakirjoja ja menettelyjä, joita merkittävien pankkien on hyvä käyttää ja noudattaa lähettäessään EKP:lle sisäisiä malleja koskevia hakemuksia.

Hakemusmenettely

Seuraavassa on linkkejä lomakkeisiin ja ohjeisiin, joita tarvitaan esihakemusvaiheessa ja varsinaisessa hakemusmenettelyssä sekä ilmoitettaessa EKP:lle sellaisista malleihin tehdyistä tai kaavailluista muutoksista tai laajennuksista, jotka eivät ole olennaisia.

Jos pankki aikoo hakea mallille ensihyväksyntää taikka hyväksyntää olennaiselle muutokselle tai laajennukselle (jota ei ole tehty jonkin velvoitteen täyttämiseksi), sen tulisi

  • vahvistaa kaavailemansa hakemusajankohta yhteiselle valvontaryhmälle sähköpostitse viimeistään neljä kuukautta ennen kyseistä ajankohtaa
  • toimittaa esihakemusasiakirjat (ks. alla olevat linkit) viimeistään kahta kuukautta ennen vahvistettua hakemusajankohtaa.

EKP:n ohjeet olennaisuuden arvioinnista: sisäisen mallin menetelmän ja vastuun arvonoikaisuriskin kehittyneen laskentamenetelmän laajennusten ja muutosten olennaisuuden arviointi

Luottoriskin, operatiivisen riskin ja markkinariskin sisäisiin laskentamalleihin tehtäville olennaisille laajennuksille ja muutoksille on vakavaraisuusasetuksen nojalla saatava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Euroopan komissio on antanut tekniset sääntelystandardit luottoriskin mittaamisessa käytettävään sisäisten luottoluokitusten menetelmään (IRB-malli), operatiivisen riskin mittaamisessa käytettävään kehittyneeseen mittausmenetelmään (AMA-malli) sekä markkinariskin mittaamisessa käytettävään sisäisen mallin menetelmään (IMA-malli) tehtävien laajennusten ja muutosten olennaisuuden arvioinnista. Teknisissä sääntelystandardeissa on määritelty kriteerit, joiden perusteella sisäisten mallien laajennukset ja muutokset luokitellaan joko olennaisiksi laajennuksiksi ja muutoksiksi, jotka edellyttävät toimivaltaisen viranomaisen lupaa, tai ei-olennaisiksi laajennuksiksi ja muutoksiksi, jotka edellyttävät etu- tai jälkikäteisilmoituksen antamista toimivaltaiselle viranomaiselle.

Vastapuoliriskin suhteen vakavaraisuusasetus ei nykymuodossaan velvoita antamaan vastaavia teknisiä sääntelystandardeja sen enempää sisäisen mallin menetelmää (IMM-malli) kuin vastuun arvonoikaisuriskin kehittynyttä laskentamenetelmääkään (A-CVA-malli) varten. Siksi EKP on julkaissut ohjeet näihin menetelmiin tehtävien laajennusten ja muutosten olennaisuuden arvioinnista. Ohjeet auttavat merkittäviä pankkeja arvioimaan itse, ovatko niiden IMM-mallien ja A-CVA-mallien laajennukset ja muutokset lainsäädännön tarkoittamassa mielessä olennaisia. Ohjeilla ei ole tarkoitus korvata tai sivuuttaa voimassa olevaa EU:n tai sen jäsenvaltioiden lainsäädäntöä eikä vaikuttaa niihin millään tavalla. Euroopan pankkiviranomainen (EPV) voi kuitenkin käyttää sääntelyvaltuuksiaan antamalla asiasta ohjeita perustamisasetuksensa artiklan 16 nojalla tai teknisiä sääntelystandardeja tulevan EU-lainsäädännön nojalla.

EKP:n ohjeet olennaisuuden arvioinnista