Yhteenveto

Yhteiselle valvontamekanismille määritetään kuksikin vuodeksi valvontaprioriteetit, joihin kirjataan pankkivalvonnan kyseisen vuoden painopistealueet. Tässä asiakirjassa esitetään valvontaprioriteetit vuodelle 2019. Ne perustuvat arvioon valvottavien pankkien keskeisistä riskeistä nykyisessä talous-, sääntely- ja valvontaympäristössä.

EKP on määrittänyt pankkisektorin riskit yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Pohjana on käytetty yhteisten valvontaryhmien kokoamia tietoja, EKP:n mikro- ja makrovakausanalyyseja sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden raportteja. Tärkeimmiksi riskitekijöiksi katsottiin geopoliittiset epävarmuustekijät, taseissa jo olevat ja mahdollisesti kertyvät uudet järjestämättömät saamiset, kyberrikollisuus ja tietotekniset ongelmat, mahdollinen riskien uudelleenhinnoittelu rahoitusmarkkinoilla, matala korkotaso, pankkien reaktiot vallitsevaan ja uuteen sääntelyyn, euroalueen talouden ja julkisen talouden tilanne, rikkomukset, kiinteistömarkkinoiden kehitys, liiketoiminnan rakenteelliset ongelmat, pankkisektorin ulkopuolelta tuleva kilpailu ja ilmastoon liittyvät riskit. ^[1]

Valvontaprioriteetit on päivitetty ja niitä on selkeytetty näiden tärkeimpien riskitekijöiden pohjalta, jotta pankit voivat puuttua riskeihin tehokkaasti. Vuodelle 2019 on määritetty seuraavat valvonnan painopistealueet:

1. luottoriski
2. riskienhallinta
3. riskiyhdistelmät.

Valvontaprioriteetit ovat pitkälti samat kuin jo vuonna 2018. Vain liiketoimintamalleihin ja kannattavuuteen liittyvät riskit on nyt jätetty pois, sillä painopistealueen merkittävät valvontatoimet on jo saatettu päätökseen.^[2] Yhteiset valvontaryhmät kuitenkin seuraavat liiketoimintamalleja vastaisuudessakin osana valvojan arviointiprosessia ja muuta jatkuvaa valvontaa.

Kaikilla painopistealueilla käynnistetään valvonta-aloitteita, jotka voivat jatkua vielä vuoden 2019 jälkeenkin. Näitä aloitteita tarkastellaan seuraavassa painopistealueittain.

1 Luottoriski

Järjestämättömien saamisten käsittely

Luottoriski säilyy keskeisenä valvontaprioriteettina myös vuonna 2019. Vaikka euroalueella onkin edistytty järjestämättömien saamisten kannan supistamisessa, on näitä ongelmaluottoja kansainvälisen mittapuun mukaan edelleen runsaasti. Työtä ongelmaluottokannan supistamiseksi jatketaan vuonna 2019. Siinä nojaudutaan aiemman työn tuloksiin ja laaditaan asianosaisille laitoksille yhtenäisten periaatteiden pohjalta pankkikohtaiset valvontaodotukset. Tarkoituksena on varmistaa, että taseissa vanhastaan olevien riskien vähentämisessä edistytään jatkossakin ja että järjestämättömien saamisten kannalle ja uusille määrille saadaan keskipitkällä aikavälillä sama riskisuoja.

Luotonmyöntämiskriteerit ja saamisten laatu

EKP arvioi pankkien luotonmyöntämiskriteerien laadun ja keskittyy arvioinnissa erityisesti uusiin lainoihin. Luotonmyöntämiskäytäntöjen ja -kriteerien tutkinnan tavoitteena on vähentää mahdollisia riskejä. Arviointi voi johtaa pankkikohtaisiin valvontatoimiin. Lisäksi pankeissa tehdään tarkastuksia, joissa tutkitaan saamisten laatua tietyissä omaisuuseräluokissa (esim. liike- tai asuinkiinteistöluotot ja riskipitoinen velkarahoitustoiminta).

2 Riskienhallinta

Tähän painopistealueeseen on koottu eri osa-alueita, joihin kuuluvista toimista esimerkiksi pankkien hallintomenettelyjen arviointi toteutetaan osana jatkuvaa valvontaa. Erityisesti keskitytään seuraaviin osa-alueisiin.

Sisäisten mallien erityisarviointi

Sisäisten mallien erityisarviointi jatkuu vuonna 2019. Sen yleisenä tavoitteena on vähentää aiheetonta hajontaa riskipainotettujen saamisten laskennassa ja saada varmuus siitä, että pilarin 1 pääomavaatimusten laskennassa käytettävät sisäiset mallit ovat asianmukaisia. Erityisarviointiin kuuluvissa mallintarkastuksissa on vuonna 2019 tarkoitus keskittyä pääasiassa malleihin, joita käytetään yritysvastuisiin (keskisuuret ja suuret yritykset), luottolaitosvastuisiin ja erityisrahoitusvastuisiin liittyvän luottoriskin arvioinnissa. EKP tekee tarkastusten tuloksista vertailuanalyyseja ja alkaa valmistella hankkeen loppuraporttia. Myös sisäisten mallien ohjeet aiotaan päivittää.

Sisäiset pääoman riittävyyden arviointimenettelyt (ICAAP) ja likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyt (ILAAP)

Luottolaitosten tärkeimpiä riskienhallinnan välineitä ovat niiden sisäiset pääoman riittävyyden arviointimenettelyt (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP) ja likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyt (Internal Liquidity Adequacy Assessment Process, ILAAP). ICAAP- ja ILAAP-menettelyjen laadun arviointi onkin olennainen osa valvojan arviointiprosessia. EKP viimeistelee ICAAP- ja ILAAP-menettelyohjeensa pankkien kanssa käydyn tiiviin vuoropuhelun pohjalta, ja menettelyissä voidaan nojautua lopullisiin ohjeisiin vuodesta 2019 alkaen. Lisäksi jatketaan työtä pilarin 2 mukaisten riskiperusteisten pääomavaatimusten läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Tietotekniikka- ja kyberriskit

EKP jatkaa pankkien tietoteknisten ja kyberriskien arvioimista ja aikoo suorittaa pankeissa useita tietotekniikkariskeihin liittyviä tarkastuksia. Lisäksi merkittävät laitokset raportoivat merkittävistä kyberturvallisuuspoikkeamista jatkossakin noudattaen kyberturvallisuuteen liittyvää yhteistä raportointimenettelyä.

Maksuvalmiuden stressitestaus

Samaan tapaan kuin vuonna 2017, valvojien toteuttamassa vuosittaisessa stressitestissä keskitytään vuonna 2019 tiettyyn osa-alueeseen: tällä kertaa arvioidaan pankkien likviditeettihäiriöiden kestokykyä. Pankkikohtaiset tulokset otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa.

3 Riskiyhdistelmät

Riskiyhdistelmiin puututaan vuonna 2019 muun muassa jatkamalla valmistautumista Ison-Britannian eroamiseen EU:sta sekä tarkastelemalla kaupankäyntisalkun riskejä ja omaisuuserien arvostuksia.

Brexit-valmistelut

Yksi valvontatyön painopisteistä on edelleen pankkien valmistautuminen Ison-Britannian EU-eroon, jonka on määrä tapahtua maaliskuussa 2019. Valvojat seuraavat pankkien brexit-suunnitelmien toteutusta tarkasti varmistaakseen, että pankit toimivat valvontaodotusten mukaisesti. Työhön vaikuttanevat poliittisten neuvottelujen lopputulos ja päätös mahdollisesta siirtymäajasta. EKP on jatkuvan epävarmuuden vuoksi painottanut, että pankkien tulisi valmistautua kaikkiin mahdollisiin lopputuloksiin ja saattaa valmistelunsa päätökseen. Lisäksi EKP valmistautuu ottamaan suoraan valvontaansa useita uusia laitoksia, jotka todetaan merkittäviksi niiden siirtäessä brexitin myötä toimintansa Isosta-Britanniasta johonkin yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvaan maahan.

Kaupankäyntisalkun riski ja omaisuuserien arvostaminen

EKP jatkaa valvontadialogia merkittävien laitosten kanssa kartoittaakseen, miten ne edistyvät valmistautumisessa kaupankäyntisalkun saamisia koskevien pääomastandardien perusteellisen tarkistuksen (Fundamental Review of the Trading Book, FRTB) tuloksiin. Valvontadialogilla pyritään varmistamaan, että pankit tekevät asianmukaiset valmistelut uusien markkinariskisääntöjen noudattamiseksi. Lisäksi suunnitteilla on useita paikalla tehtäviä tarkastuksia, joissa keskitytään erityisesti kaupankäyntisalkun riskeihin ja markkinariskeihin. Yhteiset valvontaryhmät saattavat tarkastella näitä riskejä perusteellisesti etukäteen joissakin valikoiduissa pankeissa, jotta paikalla tehtävät tarkastukset pystytään kohdistamaan olennaisiin riskialueisiin.

Tähän asiakirjaan ei ole koottu kaikkia riskejä ja valvontaprioriteetteja. Jatkuvassa valvonnassa keskitytään myös esimerkiksi IFRS 9 ‑standardin käyttöönottoon, riskien seurantaan ja elvytyssuunnitelmien arviointiin. Lisäksi voidaan tarvita erilaisia pankkikohtaisia valvontatoimia, sillä luottolaitosten riskiprofiilit poikkeavat toisistaan. Valvontaprioriteettien avulla voidaan kuitenkin koordinoida valvontatoimia ja varmistaa siten, että eri pankkien valvonta on yhdenmukaista ja tehokasta ja mitoitettu valvottavan mukaan. Näin luodaan tasapuolisempia toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan valvonnan vaikutusta.