Oikaisulautakunta

25.3.2015

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja Jean-Paul Redouin vastaa kysymyksiin oikaisulautakunnan roolista yhteisessä pankkivalvonnassa.

The ABoR

Oikaisulautakunta (25.3.2015)

Mikä on oikaisulautakunnan tehtävä yhteisen pankkivalvonnan kokonaisuudessa?

Tämä on hyvä kysymys. On tärkeää selventää yleisölle, mitä meidän toimenkuvaamme kuuluu. Emme ole EKP:n neuvoston neuvonantaja. Emme myöskään toimi tuomareina. Oikaisulautakunnassa on viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Olemme kotoisin eri maista, ja meillä on erilaiset työhistoriat ja koulutustaustat. Meillä on kokemusta keskuspankkitoiminnasta, pankkivalvonnasta ja pankkilainsäädännöstä - joukossamme on myös kaksi oikeustieteen professoria. Kaikkien jäsenten ja varajäsenten viisivuotinen toimikausi alkoi viime elokuussa.

Mitä oikaisulautakunta tarkkaan ottaen tekee?

Oikaisulautakunta käsittelee uudelleen EKP:n tekemiä valvontapäätöksiä. Uudelleenkäsittelyä voi pyytää luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle valvontapäätös on osoitettu tai jota se suoraan ja erikseen koskee. Kun saamme tällaisen pyynnön, otamme EKP:n valvontapäätöksen sisäiseen uudelleenkäsittelyyn. Perusteellisen arvioinnin jälkeen annamme päätöksestä asiantuntijalausuntomme. Pyynnön tekijä voi myös viedä EKP:n päätöksen suoraan Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Onko valvontaelimen ja EKP:n neuvoston toimittava oikaisulautakunnan lausunnon mukaan?

Oikaisulautakunnan lausunto ei ole sitova. Valvontaelin voi päättää, toimiiko se lausuntomme mukaan ja esittääkö se EKP:n neuvostolle alkuperäisen päätöksen muuttamista tai vahvistamista. EKP:n neuvosto voi puolestaan päättää, noudattaako se valvontaelimen esitystä ja mihin toimiin se ryhtyy.

Mitä tapahtuu, jos valvontaelin ja EKP:n neuvosto eivät noudata oikaisulautakunnan lausuntoa?

Pyynnön tekijä voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen, ja siinä vaiheessa kaikki käsittelyyn liittyvä aineisto on tuomioistuimen käytettävissä. Tuomioistuin voi nähdä, onko oikaisulautakunnan ehdotusta noudatettu vai ei, ja pohtia, onko se ollut oikea ratkaisu.

Teillä on siis todellista valtaa?

Kyllä. Oikaisulautakunnan olemassaolo juontaa juurensa EKP:n perustamiseen ja rahaliittoon siirtymiseen. Koska EKP päättää kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden rahapolitiikasta, tilivelvollisuus on sille tärkeä periaate.

Pankkivalvonnan käynnistyminen oli merkittävä askel kohti pankkiunionia, jossa valvontaelin ja EKP:n neuvosto voivat tehdä pankkeja koskevia päätöksiä. Päätökset voivat liittyä pankkien toimintatapoihin ja koskettavat kenties hyvinkin suurta määrää työntekijöitä.

Siksi pankkivalvontajärjestelmään on luotu EU-lainsäädännössä myös sisäinen valvonta. Sen kautta pankit voivat pyytää uudelleenkäsittelyä valvontapäätökselle, jota ne eivät hyväksy.

Järjestelmä toimii niin, että EKP tekee valvontapäätökset itsenäisesti. Riippumattomista asiantuntijoista muodostuva oikaisulautakunta voi kuitenkin pankin pyynnöstä käsitellä päätöksen uudelleen ja antaa siitä lausunnon.

Tapaatteko uudelleenkäsittelyn yhteydessä pankin edustajia?

Kyllä. Haluamme kuulla heitä henkilökohtaisesti – emme anna lausuntoa pelkästään pankin toimittaman kirjallisen aineiston perusteella. Pankin edustajat tulevat tapaamaan meitä Frankfurtiin. Meillä on jo ollut muutama tapaus, jossa toimitusjohtaja on saapunut selventämään pankin näkemyksiä. Se on hyvä tilaisuus perehtyä siihen, millaisin perustein pankki vastustaa EKP:n valvontapäätöstä.

Millaisella aikataululla toimitte? Millainen työtahtinne on ollut?

Työtahti on ollut melko tiivis. Kokousten välillä pidämme teleneuvotteluja, joissa tutustumme asiakirjoihin. Työ on keskustelua ja neuvottelua ja vie siksi aikaa. Meidän on arvioitava ja punnittava erilaisia näkemyksiä. Lopuksi äänestämme niistä, kuten asetuksessa määrätään. Puheenjohtajana pidän tärkeänä, että keskustelu on avointa. Tämä on yhteistyötä sanan varsinaisessa merkityksessä. Toimintamme on lähtenyt käyntiin todella lupaavasti.