Valvontamaksujen kokonaismäärä
EKP perii kaikilta valvottavilta pankeilta vuosittaisen valvontamaksun, jolla se kattaa valvonnasta aiheutuvat kulunsa.
Vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärä vahvistetaan EKP:n päätöksellä ja julkistetaan aina 30.4. mennessä.
- 2017 – EKP:n päätös valvontamaksujen kokonaismäärästä
- 2016 – EKP:n päätös valvontamaksujen kokonaismäärästä
- 2015 – EKP:n päätös valvontamaksujen kokonaismäärästä
Miten maksujen kokonaismäärä muodostuu?
Vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärän tulee kattaa EKP:lle kunakin valvontamaksukautena koituvat valvontakustannukset. Kokonaismäärää laskettaessa otetaan mukaan
- kyseisen vuoden arvioidut kokonaiskustannukset
- edellisen vuoden mahdolliset yli- tai alijäämät (ylijäämät palautetaan seuraavana vuonna ja alijäämät laskutetaan).
Vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärässä otetaan huomioon myös
- EKP:n valvontamaksuasetuksen artiklan 7 perusteella maksettavat tai palautettavat määrät, jotka liittyvät aseman muutoksiin, kuten toimilupien myöntämiseen uusille valvottaville pankeille tai pankkiryhmittymille, toimilupien perumiseen tai aseman muuttumiseen merkittävästä vähemmän merkittäväksi tai päinvastoin
- edellisiin valvontamaksukausiin liittyvät valvontamaksut, jotka eivät ole olleet perittävissä
- valvontamaksuvelvollisten maksamat mahdolliset viivästyskorot.
EKP:n asetus valvontamaksuista
Vuosittaiset valvontakustannukset
Suurin osa EKP:n vuosittaisista pankkivalvontakustannuksista liittyy suoraan EKP:n valvontatehtäviin eli
- merkittävien pankkien ja pankkiryhmittymien suoraan valvontaan
- vähemmän merkittävien pankkien ja pankkiryhmittymien välilliseen valvontaan
- yhteisiä valvontakysymyksiä hoitaviin toimintoihin ja asiantuntijapalveluihin.
Mukana ovat myös valvontatehtäviin välillisesti liittyvät kustannukset, joita syntyy EKP:n tukitoimialoilla, kuten toimitiloista, henkilöstöhallinnosta ja tietoteknisistä palveluista vastaavissa yksiköissä.
Mistä vuosittaiset valvontakustannukset muodostuvat?
Valvottavilta pankeilta ja pankkiryhmittymiltä perittävien vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärä perustuu EKP:n arvioon kyseisen vuoden valvontakustannuksista. Valvontakustannukset jakautuvat kolmeen pääryhmään:
- palkat ja etuudet
- rakennusten vuokra ja ylläpito
- muut toimintakulut.
Palkkoihin ja etuuksiin luetaan valvontahenkilöstön ja yhteisten palveluiden henkilöstön palkat, ylityökorvaukset, erilaiset lisät sekä työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet. Muihin toimintakuluihin luetaan muun muassa konsultointi-, tietotekniikka- ja tilastopalvelujen kulut, matka- ja koulutuskulut sekä käyttöomaisuuden poistot (pois lukien toimitiloihin liittyvät poistot).
Yli- tai alijäämä
Vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärän tulee kattaa kyseisen valvontamaksukauden valvontakustannukset, mutta se ei saa olla niitä suurempi. Koska EKP:n päätös vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärästä perustuu arvioon, perityt maksut saattavat osoittautua suuremmiksi tai pienemmiksi kuin toteutuneet kustannukset. Mahdollinen ylijäämä vähennetään seuraavan vuoden maksujen kokonaismäärästä, ja mahdollinen alijäämä lisätään siihen.
Muut maksujen oikaisut
Valvontamaksu maksetaan kultakin vuodelta, jonka aikana pankki tai pankkiryhmittymä on valvottavana. Jos pankin tai pankkiryhmittymän asema muuttuu (toimiluvan myöntämisen tai perumisen myötä tai merkittävyysmäärityksen muuttumisen myötä) sen jälkeen kun EKP on lähettänyt lopulliset maksutiedot valvontamaksuilmoituksella, oikaisu näkyy seuraavan valvontamaksukauden maksuissa.
EKP ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin valvontamaksujen perimiseksi valvottavilta pankeilta ja pankkiryhmittymiltä. Valvontamaksujen viivästyskorot sekä valvontamaksut, jotka eivät olleet perittävissä, otetaan huomioon seuraavan vuoden valvontamaksuissa.
EKP:n pankkivalvonnan vuotuisessa toimintakertomuksessa on tietoja kyseisen vuoden toteutuneista valvontakustannuksista ja valvontamaksuista.