Mallien jatkuva valvonta
Jatkuvalla valvonnalla pyritään varmistamaan, että sisäiset mallit, joita pankki käyttää vähimmäispääomavaatimustensa laskennassa, täyttävät sääntelyvaatimukset.
Valvontaviranomainen arvioi jatkuvasti, ovatko pankin sisäisissä malleissaan käyttämät menetelmät riittävän kehittyneitä ja ajanmukaisia.
Mallien jatkuvaan valvontaan sisältyvät yleensä seuraavat toimet:
- arvio siitä, miten pankki noudattaa EKP:n päätöksillä asetettuja valvontatoimia ja niiden toteutussuunnitelmia ja mahdollisia muita malleihin liittyviä valvontatoimia
- luottoriskin laskentamallien validointitulosten sekä markkinariskimallien toteutumatestitulosten analyysit ja aikasarja-analyysi
- arvio sisäisiä markkina- ja luottoriskimalleja koskevan EPV:n vuotuisen vertailun tuloksista
- arvio malleihin tehdyistä ei-olennaisista muutoksista ja laajennuksista.
Sisäisten mallien jatkuvasta valvonnasta vastaavat pääasiassa yhteiset valvontaryhmät. Ne yleensä toimittavat pankeille tarvittavat raportointiohjeet ja ‑lomakkeet (esim. markkinariskimallien toteutumatestitulosten ja aikasarjojen raportointia varten), ellei raportoinnista ole säädetty EPV:n teknisissä sääntelystandardeissa (esim. luotto- ja markkinariskimalleja koskevaa vertailua varten). Seuraavassa kerrotaan tarkemmin validointitulosten raportoinnista.
Sisäisten mallien validointitulosten raportointi
Merkittävien pankkien suorittamat sisäiset validoinnit muodostavat keskeisen osan sisäisten mallien luotettavuuden ja tarkkuuden arvioinnista. Validoinnit tarjoavat myös EKP:lle tärkeää tietoa siitä, ovatko sisäiset mallit sääntelyvaatimusten mukaisia.
EKP kerää validointitietoja sisäisistä luottoriskimalleista, joita merkittävät pankit käyttävät omien varojen vaatimustensa laskennassa. Tiedonkeruulla pyritään takaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset, sillä sen myötä kaikki sisäisiä malleja käyttävät pankit toimittavat EKP:lle vuosittain samat yhteiset vähimmäistiedot sisäisten validointiraporttien lisäksi. Tiedonkeruu ei vaikuta pankkien sisäisiin validointimenetelmiin.
Merkittävät pankit, jotka ovat saaneet luvan laskea luottoriskiin perustuvat omien varojen vaatimuksensa ns. sisäisten luottoluokitusten menetelmällä (IRB-malli), toimittavat EKP:lle tietoa maksukyvyttömyyden todennäköisyyden, tappio-osuuden ja luottovasta-arvokertoimen laskentamalleista sekä erityisrahoitusvastuiden ryhmittelymalleista. Raportointiin sisältyy tilastollisia mittareita ja testejä, joita pankit yleensäkin käyttävät ja joita sovelletaan vakioituihin validointiotoksiin.
Asiakirjoja
Seuraavassa on linkit kaikkiin asiakirjoihin ja lomakkeisiin, joita merkittävien pankkien tulisi käyttää toimittaessaan EKP:lle vaadittuja tietoja.