Pilarin 2 pääomaohjeistus (P2G)

Pilarin 2 pääomaohjeistus on pankkikohtainen suositus, joka kertoo, miten paljon pääomaa EKP odottaa pankeilla olevan sitovien pääomavaatimusten lisäksi. Pääomaohjeistuksessa määritetään, mikä määrä pääomaa toimisi pankille riittävänä puskurina häiriötilanteessa.

Pääomaohjeistus määritetään osana valvojan arviointiprosessia (SREP). Toisin kuin pilarin 2 pääomavaatimus, ohjeistus ei ole suoraan velvoittava.

Miten valvojat määrittävät pääomaohjeistuksen pankeille?

Vuonna 2021 EKP:n pankkivalvonta siirtyy määrittämään pankkikohtaisen ohjeistuksen kahdessa vaiheessa. Uusi menetelmä perustuu EU:n lainsäädäntöön (uuteen vakavaraisuusdirektiiviin) ja Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) opastukseen. Menetelmä on suunniteltu yksinkertaiseksi, tasapuoliseksi ja johdonmukaiseksi, ja siinä pystytään ottamaan kunkin pankin erityistilanne huomioon lopullista pääomaohjeistusta määritettäessä.

Pankkien pääomaohjeistuksen pohjana on niiden selviytyminen EU:n laajuisissa stressitesteissä, joissa mitataan talouden häiriöiden mahdollista vaikutusta pankkien pääomasuhteisiin (eli siihen, miten paljon niillä on pääomaa suhteessa riskipainotettuihin saamisiin).

Valvojat käyttävät kaksivaiheista menettelyä.

1. Ensin pankit jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, kuinka paljon niiden pääomasuhde heikkeni stressitestissä. Ryhmille on määritetty ohjeistuksen vaihteluvälit, joissa on jonkin verran päällekkäisyyttä eri ryhmien välillä, jotta erot eivät muodostu liian jyrkiksi.
2. Toisessa vaiheessa valvojat määrittävät lopullisen pääomaohjeistuksen kunkin pankin tilanteen mukaan. Yleensä ohjeistus asettuu ryhmälle määritetylle vaihteluvälille, mutta lopullinen ohjeistus voi myös poiketa siitä. Määrityksessä otetaan huomioon esimerkiksi pankin riskiprofiili ja se, minä vuonna niiden pääomasuhde oli stressitestissä heikoimmillaan. Näin varmistetaan, että prosessi pysyy pankkikohtaisena mutta sillä pystytään määrittämään järkeenkäypä ohjeistus myös pankeille, joiden pääoma supistui stressitestissä merkittävästi.

Ryhmien avulla yhteys stressitestin ja pääomaohjeistuksen välillä selkeytyy. Ohjeistus ei kuitenkaan vastaa yksi yhteen pääomasuhteen heikkenemistä, kuten kaaviosta näkyy. Jos esimerkiksi pankin pääomasuhde heikkeni testissä 8 prosenttiyksikköä, se kuuluu kolmanteen ryhmään eli sen pääomaohjeistukseksi tulee todennäköisesti enintään 2,75 %. Uuden menettelyn myötä myös aiemmissa valvojan arviointiprosesseissa käytetty ohjeistuksen alaraja poistuu.

Uusi menettely ei muuta EKP:n linjaa, jonka mukaan pääomaohjeistuksesta ja yhteenlasketusta puskurivaatimuksesta joustetaan ainakin vuoden 2022 loppuun. EKP aikoo antaa pankeille riittävästi aikaa hankkia lisäpääomaa, jos niille määritettävä pääomaohjeistus suurenee. Joustolla EKP vapautti vuonna 2020 pankkien pääomaa tappioiden kattamiseen. Pankit voivat käyttää pääomaa myös talouden tukemiseen myöntämällä lainoja kotitalouksille ja niin pienille kuin suurillekin yrityksille.

Osa pankeista ei ollut mukana vuoden 2021 stressitestissä. Niille valvojat määrittävät pääomaohjeistuksen arvioimalla ennakoivasti niiden kriisinsietokyvyn ja epäsuotuisten skenaarioiden mahdollisen vaikutuksen vakavaraisuuteen.