Järjestämättömät saamiset

Luottoriski on yksi EKP:n pankkivalvontatyön kolmesta painopistealueesta. EKP kiinnittääkin erityistä huomiota järjestämättömiin saamisiin eli takaisin maksamattomiin lainoihin (ns. ongelmaluottoihin), joita on runsaasti EU-maiden pankkien taseissa.

Järjestämättömät saamiset heikentävät pankkien kannattavuutta ja sitä kautta myös niiden lainanantokykyä. Siksi niillä on merkitystä niin kuluttajille kuin yrityksillekin. Ongelmaluotoilla on merkitystä myös koko yhteiskunnan kannalta, sillä pankkisektorin ongelmat voivat helposti levitä muualle talouteen, jolloin työllisyys ja talouskasvu saattavat kärsiä. EKP tukee pankkeja järjestämättömien saamisten ongelman ratkaisemisessa, sillä pankkivalvojana sen kuuluu varmistaa, että euroalueen pankkijärjestelmä on turvallinen ja vakavarainen.

Merkittävä ongelma

Vuoden 2016 lopussa EU-maiden pankeilla oli taseissaan järjestämättömiä saamisia kaikkiaan noin 1 000 miljardin euron arvosta. Jos tarkastellaan pelkästään euroalueen suurimpia pankkeja, järjestämättömiä saamisia oli yhteensä noin 880 miljardin euron arvosta eli lähes 6,2 % lainakannasta (Yhdysvalloissa keskimäärin noin 1,3 % ja Isossa-Britanniassa noin 0,9 %).

Järjestämättömiksi luokiteltujen saamisten osuus on sittemmin pienentynyt (niitä oli 5,2 % lainakannasta vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä), mutta EU-maiden pankeille ongelma on edelleen merkittävä.

Yksityiskohtaisempaa tietoa järjestämättömistä saamisista sekä eri euroalueen maita koskevia lukuja on saatavilla EKP:n pankkivalvontatilastoissa.

Valvontaprioriteetti

EKP:n pankkivalvojat seuraavat järjestämättömien saamisten kokonaismäärää euroalueen pankeissa. He myös arvioivat osana vuotuista valvojan arviointiprosessia, onko luottoriskien hallinta järjestetty pankeissa asianmukaisesti ja onko niillä järjestämättömien saamisten käsittelyä varten riittävät strategiat, menettelyt ja hallintorakenteet. Lisäksi EKP tarkastaa suorassa valvonnassaan olevien pankkien saamisten laadun aika ajoin koordinoidusti.

EKP:n pankkivalvojat tekevät yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa järjestämättömiä saamisia käsittelevässä korkean tason työryhmässä. Se pyrkii löytämään parhaiden käytäntöjen pohjalta yhtenäisen toimintamallin, jonka avulla järjestämättömiä saamisia pystytään käsittelemään ja vähentämään tehokkaasti. Myös Euroopan pankkiviranomainen osallistuu työryhmään tarkkailijana.

Työryhmän työn osana EKP on julkaissut seuraavat asiakirjat:

Joulukuussa 2017 Euroopan pankkiviranomainen laati joukon mallipohjia, joihin kootaan vakioituja yksityiskohtaisia tietoja järjestämättömiä saamisia koskevista liiketoimista. Mallipohjien avulla tarjotaan järjestämättömien saamisten ostajille ja myyjille luotettavampia tietoja ja edistetään siten järjestämättömien saamisten markkinoita Euroopassa ja luodaan pohjaa liiketoimien lisääntymiselle.

Yhteinen hanke

Järjestämättömien saamisten suuri määrä edellyttää pankkivalvontatoimien lisäksi toimia myös muilla osa-alueilla. Ensiksi tarvitaan oikeudellisia toimia: joissakin EU-maissa käytettävissä olevat oikeustoimet eivät ehkä ole riittäviä järjestämättömien saamisten ongelman ratkaisemiseen tai ne eivät ratkaise ongelmaa riittävän nopeasti. Toiseksi tarvitaan toimia jälkimarkkinoilla: pankit voivat niiden kautta siirtää järjestämättömien saamisten riskin pankkisektorin ulkopuolisille sijoittajille, mutta markkinat ovat usein kehittymättömiä.

EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) laati heinäkuussa 2017 EKP:n esittämien ajatusten pohjalta järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevan EU:n toimintasuunnitelman. Suunnitelmaan sisältyy toimia kaikilla edellä mainituilla kolmella osa-alueella, jotka ovat pankkivalvonta, maksukyvyttömyys- ja velanperintäsääntöjä koskevat uudistukset sekä jälkimarkkinoiden kehittäminen. Komissio julkaisi tammikuussa 2018 ensimmäisen seurantaraportin järjestämättömien lainojen vähentämisestä Euroopassa.

EKP:n selonteossa rahoitusjärjestelmän vakaudesta (Financial Stability Review 2017) on lisätietoa siitä, millaisia riskejä järjestämättömien saamisten suuret määrät aiheuttavat rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja talouskasvulle. Selonteossa myös kerrotaan, miten järjestämättömien saamisten markkinoiden toimintahäiriöt voitaisiin ratkaista kaupankäyntialustojen avulla.

Näkemysten vaihtoa

Järjestämättömien saamisten ongelman ratkaisemiseen tähtäävät EKP:n toimet ovat herättäneet kysymyksiä yleisestä toimintalinjasta, toimien vaikutuksesta ja EKP:n toimintavaltuuksista. EKP:n vastaukset asiaa koskeviin Euroopan parlamentin jäsenten kysymyksiin: