Menu

Järjestämättömät saamiset

Pankkitoimintaan liittyy aina luottoriski, sillä kaikki asiakkaat eivät aina pysty maksamaan pankin myöntämiä lainoja takaisin. Siksi myös EKP:n pankkivalvonnassa kiinnitetään paljon huomiota luottoriskiin ja etenkin järjestämättömiin saamisiin eli ongelmaluottoihin.

Valvontapalsta : Mitä ovat järjestämättömät saamiset?

Jos järjestämättömiä saamisia on paljon, se heikentää pankkien kannattavuutta ja samalla niiden lainanantokykyä. Ongelmaluotoilla on siksi merkitystä koko taloudelle. Pankkisektorin ongelmat voivat levitä nopeastikin muualle talouteen ja heikentää työllisyys- ja kasvunäkymiä. Tukemalla pankkeja järjestämättömien saamisten ongelman ratkaisemisessa EKP auttaa varmistamaan, että euroalueen pankkijärjestelmä on turvallinen ja vakavarainen.

Ongelmaluottojen määrä todennäköisesti kasvaa

Vuoden 2020 puolivälissä EKP:n suorassa valvonnassa olevilla pankeilla oli järjestämättömiä saamisia yli 550 miljardin euron arvosta eli lähes 3 % niiden lainakannasta. Ongelmaluottoja oli enimmillään vuonna 2016 jopa 1 000 miljardin euron arvosta, mutta määrä on pienentynyt jatkuvasti. Koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin myötä on kuitenkin odotettavissa, että monia lainoja joudutaan luokittelemaan järjestämättömiksi. Vakavan mutta uskottavan skenaarion pohjalta arvioidaan, että määrä voi kasvaa jopa 1 400 miljardiin euroon vuoden 2022 loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja kehityksestä saa EKP:n neljännesvuosittaisista pankkivalvontatilastoista.

EKP:n pankkivalvontatilastot

Tärkeä valvontakohde

Järjestämättömät saamiset voivat heikentää pankin vakavaraisuutta selvästi. Pankkivalvojat seuraavat sen vuoksi tarkoin ongelmaluottojen määrää eri pankeissa ja pitävät silmällä, miten hyvin pankit arvioivat lainoihin liittyviä riskejä. He kiinnittävät huomiota myös pankkien strategiaan, hallintorakenteeseen ja prosesseihin. Järjestämättömien saamisten seuranta on osa kaikissa pankeissa suoritettavaa vuotuista valvojan arviointiprosessia (SREP).

Asianmukaiset lainojen myöntämiskriteerit ja luottoriskinhallinta ovat keskeisen tärkeitä, kun halutaan pienentää riskiä, että lainat muuttuvat järjestämättömiksi eli pankille kertyy ongelmaluottoja. Pankki voi pienentää riskiä

  • myöntämällä lainaa ainoastaan asiakkaille, jotka todennäköisesti pystyvät maksamaan lainan takaisin
  • seuraamalla lainatietoja, jotta vaikeuksissa olevia asiakkaita voidaan auttaa ajoissa
  • tarjoamalla tilapäisiin vaikeuksiin joutuneille asiakkaille lainojen uudelleenjärjestelyä
  • kirjaamalla lainoista ajoissa riittävät varaukset, jotta tappioihin pystytään varautumaan ennalta
  • pyrkimällä eroon niille kertyneistä ongelmaluotoista.

Tiukat lainojen myöntämiskriteerit, asianmukainen riskienhallinta ja järjestämättömien saamisten aktiivinen ennakoiva hoito ovat erityisen tärkeitä koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa, sillä kun pandemian vaikutusten lievennystoimet lakkaavat, maksuhäiriöiden määrä lähtee todennäköisesti nopeaan kasvuun.

EKP on pyrkinyt helpottamaan pankkien selviytymistä kriisitilanteessa, jotta ne voivat jatkaa lainojen myöntämistä. Pankeille on muun muassa annettu mahdollisuus luokitella joustavasti lainoja, jos asiakkailla on vain tilapäisiä maksuvaikeuksia. Vaaditaan kuitenkin valppautta, jotta jousto ei johda siihen, että pankit tukevat elinkelvottomia yrityksiä lykkäämällä niiden lainojen kirjaamista järjestämättömiksi.

EKP on laatinut pankeille ohjeet ongelmaluottojen käsittelyyn ja asianmukaisten varausten tekemiseen.

Eurooppalainen yhteistyö

Järjestämättömien saamisten suuri määrä edellyttää pankkivalvontatoimien lisäksi toimia myös muilla osa-alueilla. Käytettävissä olevat oikeudelliset keinot eivät kaikissa EU-maissa mahdollista järjestämättömien saamisten oikea-aikaista käsittelyä.

Lisäksi jälkimarkkinoita on kehitettävä, jotta pankit voivat siirtää järjestämättömien saamisten riskiä pankkisektorin ulkopuolisille sijoittajille. Koronaviruskriisin myötä ongelmaluottojen määrän odotetaan kasvavan, mikä lisää jälkimarkkinoiden tarvetta.

Valvontaelimen puheenjohtajan Andrea Enrian mukaan yksi mahdollisuus olisi luoda yhteiseurooppalainen omaisuudenhoitoyhtiö tai yhtiöverkosto.

EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) laati heinäkuussa 2017 järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevan EU:n toimintasuunnitelman, joka sisältää toimia kaikilla näillä osa-alueilla. Pankkivalvontatoimien lisäksi uudistetaan maksukyvyttömyys- ja velanperintäsääntöjä ja kehitetään jälkimarkkinoita. Euroopan komissio seuraa järjestämättömien saamisten vähentämistä. Se esitti joulukuussa 2020 oman strategiansa, jonka avulla halutaan estää ongelmaluottojen kertyminen koronaviruskriisin yhteydessä.