Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Mitä ovat valvontakollegiot?

14.7.2016 (päivitetty 12.12.2018)

Kuten finanssikriisi selvästi osoitti, globalisaation syventyessä on olennaisen tärkeää varmistaa, että useassa maassa toimivia pankkeja valvotaan mahdollisimman tehokkaasti. Valvontakollegioilla on valvonnan tehostamisessa merkittävä rooli.

Valvontakollegio lyhyesti

Kullakin useassa maassa toimivalla pankilla on valvontakollegio, joka koostuu pankin kotivaltion ja kaikkien isäntävaltioiden valvontaviranomaisista. Itse kollegio on pysyvä, mutta se on luonteeltaan joustava. Baselin pankkivalvontakomitea käyttää valvontakollegio-termiä varsin laajassa merkityksessä, joka kattaa kyseisten valvojien kaiken yhteistyön sekä yhteydenpidon esimerkiksi puhelin- ja videoneuvottelujen, kirjeiden, sähköpostien tai suojattujen verkkojärjestelmien välityksellä.

Kollegioiden tavoitteena on, että useassa maassa toimivien pankkien valvojat tuntevat paremmin pankin riskiprofiilin ja haavoittuvuudet. Kollegiossa valvojat myös voivat paremmin puuttua valvontanäkökulmasta tärkeimpiin ongelmiin. Jatkuva tietojenvaihto ja yhteistyö ovat merkittävässä osassa pankkien valvonnan tehostamisessa.

Tietojenvaihto käytännössä

Yhteistyön ja tietojenvaihdon laajuus valvontakollegiossa vaihtelee valvottavan pankkiryhmän ja valvojien mukaan. Yhteistyössä otetaan huomioon myös suhteellisuusperiaate.

Valvontakollegion jäsenet voivat jakaa tietoja esimerkiksi seuraavista asioista:

  • riskiarviot, tärkeimmät valvontahavainnot sekä merkittävät valvontatoimet
  • analyysit tärkeimpien markkinoiden/maiden toimintaympäristön vaikutuksista pankkiryhmään sekä stressitestien tulokset
  • kriisinratkaisusuunnitelmat
  • vakavaraisuus- ja maksuvalmiusasema sekä pääoma- ja likviditeettisuunnitelmat
  • koko pankkiryhmän ja sen tytäryhtiöiden strategiset suunnitelmat
  • olennaiset ulkoiset tekijät, kuten sääntelykehitys ja makrovakauteen vaikuttavat seikat.

Valvontakollegiot EU:ssa

EU:ssa valvontakollegiot eivät pelkästään edistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, vaan niillä on myös päätöksentekovaltaa. Ne tekevät yhteisiä päätöksiä esimerkiksi laitoksen sisäisestä mallista, kokonaisriskistä tai pääomapohjasta.

EU:n vakavaraisuusdirektiivin mukaan valvontakollegioiden olisi varmistettava, että niiden työohjelmat ovat yhtenäisiä ja että valvontapäätökset ovat yhdenmukaisia. Olennaisessa osassa ovat yhdenmukaiset kriteerit, joiden avulla kartoitetaan esimerkiksi pankkien rajat ylittävän toiminnan laajuutta ja luonnetta. Lisäksi käytössä on kirjallisia koordinointi- ja yhteistyöjärjestelyjä, jotka edistävät tietojenvaihtoa ja sen myötä yhteisten tehtävien ja toimien toteuttamista ja yhteisten päätösten tekemistä.

Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin nojalla valvontakollegioiden on myös arvioitava useassa maassa toimivien pankkien elvytyssuunnitelmat ja tehtävä arvioinnin pohjalta yhteinen päätös.

Valvontakollegioiden toimintaa EU:ssa ohjaavat pääasiassa Euroopan pankkiviranomaisen laatimat ohjeet sekä Euroopan komission antamat täytäntöönpanoasetukset.

EKP on mukana niiden merkittävien pankkien valvontakollegioissa, jotka ovat sen suorassa valvonnassa. Se voi osallistua valvontakollegion toimintaan joko kotivaltion valvontaviranomaisena (konsolidointiryhmän valvojana), jolloin se myös toimii kollegion puheenjohtajana, tai isäntävaltion valvontaviranomaisena.

Ilmoita väärinkäytöksestä