Seuraamukset

Jos valvottava pankki syyllistyy rikkomukseen, sille voidaan langettaa seuraamuksia. Seuraamusten tarkoitus on toimia pelotteena paitsi rikkomuksen tehneelle pankille myös laajemmin koko pankkialalle. Seuraamusmenettely käynnistetään yleensä jo rikkomuksen aikana, mutta vanhentumisajan rajoissa se voidaan käynnistää myös rikkomuksen päättymisen jälkeen.

Seuraamusvaltuuksien jakautuminen

EKP voi langettaa taloudellisia seuraamuksia merkittäville pankeille, jotka rikkovat EKP:n päätöksiä tai asetuksia tai muuta sellaisenaan velvoittavaa EU:n lainsäädäntöä.

Silloin kun laitos rikkoo EU-direktiivien kansallisia täytäntöönpanosäädöksiä, kun rikkojana on luonnollinen henkilö tai kun rikkomisesta seuraa muita kuin taloudellisia seuraamuksia, EKP voi pyytää asiaankuuluvaa kansallista valvontaviranomaista käynnistämään seuraamusmenettelyn. Kansallinen viranomainen toteuttaa menettelyn ja päättää langetettavasta seuraamuksesta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Millaisia seuraamuksia EKP voi määrätä?

EKP voi langettaa taloudellisia seuraamuksia pankeille, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lakisääteisiä vakavaraisuusvaatimuksia.

Seuraamusmaksun enimmäismäärä

EKP:n määräämä seuraamusmaksu voi olla suuruudeltaan enintään 10 % pankin edellisen tilivuoden kokonaisliikevaihdosta tai 200 % rikkomuksella saavutetusta voitosta / vältetystä tappiosta, mikäli se pystytään määrittämään.

Seuraamusten tehokkuus, oikeasuhtaisuus ja ennaltaehkäisevä vaikutus

EKP pitää huolen siitä, että sen määräämät seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhtaisia ja ennaltaehkäiseviä. Seuraamuksen suuruutta määrittäessään EKP arvioi rikkomuksen vakavuuden pankin virheen ja sen vaikutuksen pohjalta olosuhteet huomioon ottaen. Lisäksi otetaan huomioon raskauttavat ja lieventävät asianhaarat (esim. yhteistyöhaluttomuus EKP:n käyttäessä tutkintavaltuuksiaan tai pankin omat korjaavat toimet).

Lisätietoa EKP:n toimintaperiaatteista on hallinnollisia seuraamusmaksuja käsittelevässä oppaassa ECB Guide to the method of setting administrative pecuniary penalties.

Tutkinta ja seuraamusmenettely

EKP:n riippumattoman tutkintayksikön tehtävänä on tutkia tapaukset, joissa EKP:n suorassa valvonnassa olevan pankin epäillään rikkoneen jotakin EKP:n valvontapäätöstä tai asetusta tai muuta sellaisenaan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä.

Tutkinta

Tutkinnan yhteydessä tutkintayksikkö voi käyttää kaikkia EKP:lle YVM-asetuksella annettuja valtuuksia, kuten vaatia asiakirjojen toimittamista, tutkia kirjanpitoaineistoa, vaatia selvityksiä sekä suorittaa haastatteluja ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Tutkintayksikkö voi vaatia tietoja myös EKP:n omilta yksiköiltä ja kansallisilta valvontaviranomaisilta sekä kehottaa kansallisia valvontaviranomaisia käyttämään kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia tutkintavaltuuksiaan.

YVM-asetus

Seuraamusmenettely

Kun tutkinta on saatu päätökseen ja sen pohjalta on perustellut syyt epäillä, että vaatimuksia on rikottu, tutkintayksikkö käynnistää seuraamusmenettelyn antamalla pankille lausunnon, joka sisältää rikkomusta koskevat väitteet. Pankilla on mahdollisuus esittää vastineensa tutkintayksikön esittämiin tosiseikkoihin ja väitteisiin sekä kaavaillun seuraamuksen suuruuteen.

Tutkintayksikön vastuulla on myös laatia valvontaelimelle ehdotukset päätösluonnoksiksi tapauksissa, joissa se tosiseikkojen alustavan analyysin, kerätyn näytön ja pankin kirjallisen vastineen perusteella katsoo, että pankille on määrättävä hallinnollinen seuraamus.

Tällöin lopullinen seuraamuspäätös tehdään uudelleenkäsittelyn jälkeen ja julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

Oikaisulautakunta