Mikä on valvojan arviointiprosessi?

16.6.2016 (päivitetty 13.11.2017)

Valvojan arviointiprosessi on jatkuva prosessi, jossa valvojat arvioivat ja mittaavat säännöllisesti pankkien riskejä. Kutakin pankkia koskevat valvontahavainnot kootaan vuosittain yhteen, ja niiden pohjalta määritetään pankilta vaadittavat lisätoimet.

Valvojan arviointiprosessissa tarkastellaan erityisesti sitä, miten hyvin pankki täyttää pääomavaatimukset ja miten se hallitsee riskejä. Valvoja lähettää pankille prosessin päätteeksi valvonta-arviopäätöksen, joka sisältää tärkeimmät pankilta vaadittavat toimenpiteet havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Pankin on korjattava puutteet tietyn ajan kuluessa.

Tarkasteltavat osatekijät

Yhtenäisen valvonnan varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikkia pankkeja arvioidaan samoilla kriteereillä. Valvojan arviointiprosessissa kaikkien pankkien riskiprofiileja arvioidaan yhteisillä menetelmillä. Tarkasteltavana on neljä eri osatekijää.

Arvioitavat osatekijät

Liiketoimintamalli

Liiketoimintamalli
Onko pankin liiketoimintastrategia kestävällä pohjalla?

Hallinto ja riskienhallinta

Hallinto ja riskienhallinta
Ovatko hallintoelinten jäsenet tehtävään sopivia, ja hallitaanko riskejä asianmukaisesti?

Pääoman riittävyys

Pääoman riittävyys
Onko pankilla riittävästi pääomaa tappioiden kattamiseksi?

Maksuvalmius

Maksuvalmius
Onko pankilla riittävästi likvidejä varoja lyhytaikaisten käteistarpeiden kattamiseksi?

  1. Liiketoimintamalli: Pankin liiketoimintamallin kestävyyden arvioinnissa otetaan huomioon, toimiiko pankki useilla liiketoiminta-aloilla vai onko se keskittynyt vain muutamaan tiettyyn liiketoimintaan. Jos pankin liiketoiminta on keskittynyt esimerkiksi vain laivaustoiminnan rahoitukseen, se kärsisi merkittävästi, jos maailmankaupan kasvu hidastuisi tai luotonanto laivanrakentajille osoittautuisi liian anteliaaksi. Pankin on siis otettava huomioon nämä seikat riskienhallinnassaan.
  2. Hallinto ja riskienhallinta: Pankin hallintoa arvioitaessa tarkastellaan pankin organisaatiorakennetta ja ylintä johtoa sekä tutkitaan, onko riskienhallinta asianmukaista.
  3. Pääoman riittävyyteen vaikuttavat riskit: Arvioinnissa analysoidaan, onko pankilla riittävästi pääomaa tappioiden kattamiseen. Tappioita voi aiheutua esimerkiksi pankin tietojärjestelmään kohdistuvista kyberhyökkäyksistä, öljyn hinnan jyrkästä laskusta tai siitä, että lainanottajat eivät maksa lainojaan ajoissa takaisin.
  4. Maksuvalmiuteen ja rahoituksenhankintaan vaikuttavat riskit: Pankin maksuvalmiuden arvioinnissa tarkastetaan, olisiko pankilla tarpeeksi käteisvaroja äkillisten tarpeiden kattamiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa tallettajat taloustilanteen epävarmuuden vuoksi vetäisivät tavanomaista enemmän talletuksia pois pankista.

Valvonta-arviopäätökset

Valvojan arviointiprosessi on yhteisten valvontaryhmien suorittama jatkuva prosessi, jonka perusteella pankeille laaditaan kerran vuodessa valvonta-arviopäätökset. Kukin pankki saa valvonta-arviopäätöksen kirjeellä, jossa määritetään pankilta seuraavana vuonna vaadittavat toimenpiteet.

Valvonta-arviopäätöksissä otetaan huomioon kunkin pankin profiili. Yleisperiaatteena on, että kaikkien pankkien on täytettävä lainsäädännössä asetetut vähimmäispääomavaatimukset (niin kutsutut pilarin 1 pääomavaatimukset).

Arvionsa perusteella valvoja voi asettaa pankkikohtaisessa valvonta-arviopäätöksessä vielä lisäpääomavaatimuksia ja/tai laadullisia vaatimuksia (niin kutsuttuja pilarin 2 vaatimuksia). Laadulliset vaatimukset voivat liittyä esimerkiksi pankin hallintojärjestelmään tai pankin johtoon.

Pankkikohtaiset valvonta-arviopäätökset tukevat myös muita valvontatoimia ja ovat osa pankkien perusteellista ja jatkuvaa valvontaa. Valvonta-arviopäätökset otetaan huomioon seuraavan valvontasyklin strategisessa ja operatiivisessa suunnittelussa, ja päätöksillä on suora vaikutus pankeissa ja muualla suoritettavan valvonnan tiheyteen ja intensiteettiin.

Merkitys pankeille

Kaikki pankit ovat erilaisia. Osa pankeista keskittyy perinteiseen pankkitoimintaan ja osa hoitaa muiden yritysten rahoitusvaroja. Pankin toiminta ja riskit voivat keskittyä tietylle liiketoiminta-alalle, tai pankki voi toimia useilla aloilla.

Yhdenmukaisilla menetelmillä varmistetaan, että valvonta on pankkien eroista huolimatta aina oikeudenmukaista ja yhdenmukaista, mutta valvonnan laajuus, intensiteetti ja tiheys pystytään mitoittamaan kunkin pankin piirteiden mukaan. EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten asiantuntijoista koostuvat yhteiset valvontaryhmät ottavat valvonnan mitoituksessa huomioon pankin merkityksen koko rahoitusjärjestelmän kannalta, pankin riskiprofiilin sekä pankin aseman, eli onko kyseessä pankkiryhmän emoyhteisö, tytäryhtiö vai yksittäinen laitos.

Yleensä pankkeja vaaditaan ylläpitämään riskien varalta lisäpääomapuskureita tai myymään tiettyjä lainasalkkuja luottoriskin pienentämiseksi. Vakavimmissa tapauksissa valvoja voi vaatia pankkia vaihtamaan johtohenkilöitä tai muuttamaan liiketoimintastrategiaa kannattavuuden parantamiseksi.

Valvojan arviointiprosessin kehitys

Valvojan arviointiprosessi ei itsessään ole uusi asia – aiemmin sen toteutuksesta ovat vastanneet kansalliset valvontaviranomaiset. Uutta on se, että yhteisen valvontamekanismin piirissä kaikkien euroalueen merkittävien pankkien valvonnassa käytetään yhteisiä menetelmiä ja yhteistä aikataulua.

Valvojan arviointiprosessin periaatteet esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 Baselin pankkivalvontakomitean Basel II -säännöstössä. Uudistettu säännöstö tuli EU:ssa voimaan vuonna 2006, ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat noudattaneet sitä valvojan arviointiprosessissa siitä lähtien.

EKP:n suorassa valvonnassa olevat euroalueen suurimmat pankit siis tiesivät jo ennestään, mitä valvojan arviointiprosessi sisältää. Prosessi on nyt kuitenkin entistä avoimempi, ja erityisesti useissa maissa toimivat pankit hyötyvät vaatimusten yhdenmukaistamisesta.

EKP lähetti pankeille ensimmäiset valvonta-arviopäätökset vuoden 2015 alussa. Ne perustuivat vielä kansallisiin valvonta-arvioihin, joita täydennettiin vuonna 2014 suoritetun pankkien vakavaraisuuden kattavan arvioinnin tuloksilla.

Vuoden 2015 lopulla viimeisteltyjen valvonta-arviopäätösten pohjana käytettiin ensimmäisen kerran yhteisiä menetelmiä koko euroalueella. Yhteisten valvontamenetelmien käyttöönotto on edistänyt merkittävällä tavalla tasapuolisten toimintaedellytysten luomista pankeille koko euroalueella.