Mitä tapahtuu, jos jokin euroalueen pankki ei kykene jatkamaan toimintaansa?

14.6.2017

Pankki on kykenemätön (tai todennäköisesti kykenemätön) jatkamaan toimintaansa, jos jokin seuraavista neljästä ehdosta täyttyy (tai tulee todennäköisesti täyttymään):

  • se ei enää täytä valvojan asettamia toimilupaedellytyksiä
  • sillä on enemmän velkoja kuin varoja
  • se ei kykene maksamaan velkojaan eräpäivään mennessä
  • sen on turvauduttava poikkeukselliseen julkiseen rahoitustukeen.

Miksi tarvitaan erityistoimia, jos jokin pankki on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa?

Pankin kaatumista pidetään erittäin vakavana asiana, sillä pankit tarjoavat talouden kannalta välttämättömiä palveluja. Ne myöntävät kotitalouksille ja yrityksille lainoja, ottavat vastaan talletuksia ja hoitavat maksuliikennettä. Näiden palvelujen jatkuminen on turvattava silloinkin, kun jokin pankki ei kykene jatkamaan toimintaansa.

Rahoitusjärjestelmän yhdentymisen vuoksi häiriöt voivat levitä pankkisektorilla nopeasti ja muuttua vakaviksi. Finanssikriisi on osoittanut, että ongelmiin on puututtava päättäväisesti.

Mitä tapahtuu, kun pankki todetaan kykenemättömäksi tai todennäköisesti kykenemättömäksi jatkamaan toimintaansa?

Tällöin yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ottaa pankin ohjaukseensa. Kriisinratkaisuneuvosto on euroalueen merkittävien pankkien sekä vähemmän merkittävien mutta useammassa maassa toimivien pankkien yhteinen kriisinratkaisuviranomainen. Se päättää, onko pankin kriisinratkaisu yleisen edun mukaista ja millaisia kriisinratkaisutoimia käytetään. Jos kyseessä ei ole yleinen etu, pankki likvidoidaan.

Kriisinratkaisussa tavoitteena on

  • säilyttää järjestelmän kannalta merkittävät toiminnot (pankin toiminnot, joiden keskeytyminen voisi käynnistää uuden finanssikriisin)
  • suojata tallettajien talletukset
  • varmistaa kriittisten toimintojen jatkuvuus
  • estää markkinahäiriöt.

EKP:n suorassa valvonnassa on noin 120 merkittävää pankkia euroalueella, joten se tekee tiivistä yhteistyötä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa kriisinratkaisumenettelyjen yhteydessä.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

Ensimmäinen vaihe – elvytyksen ja kriisinratkaisun suunnittelu

Suunnittelu on olennainen osa tehokasta kriisinratkaisua.

Pankkien tulee laatia vuosittain elvytyssuunnitelma, jonka pankkivalvontaviranomaiset arvioivat. EKP arvioi merkittävien pankkien suunnitelmat.

Elvytyssuunnitelmassa käsitellään skenaarioita, jotka saattaisivat toteutua, jos pankki ajautuisi rahoitusvaikeuksiin. Suunnitelmassa määritellään toimet, joiden avulla pankki voisi jatkaa toimintaansa. Rahoitusvaikeuksista kärsivä pankki voisi esimerkiksi hankkia lisäpääomaa, vähentää lainanantoa tai myydä omaisuuseriä.

Lisäksi kriisinratkaisuviranomainen laatii kullekin pankille kriisinratkaisusuunnitelman pankilta ja valvontaviranomaiselta saatujen tietojen perusteella ja kuulee valvontaviranomaista prosessin aikana.

Kriisinratkaisusuunnitelmassa määritetään, miten pankki lopettaa toimintansa, jos sillä ei enää ole toimintaedellytyksiä. Suunnitelman tarkoituksena on määrittää pankin kriittiset toiminnot, selvittää ja poistaa kriisinratkaisun esteet ja valmistella mahdollista kriisinratkaisua.

Toinen vaihe – kriisinratkaisu

Jos pankki katsotaan kykenemättömäksi tai todennäköisesti kykenemättömäksi jatkamaan toimintaansa, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto arvioi, voitaisiinko sen kaatuminen estää kohtuullisessa ajassa jollakin yksityisen sektorin toimella.

Lisäksi arvioidaan, olisiko kriisinratkaisu yleisen edun mukaista, jos vaihtoehtona on, että pankki likvidoitaisiin tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesti.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto siis arvioi, voisiko pankin kaatuminen aiheuttaa esimerkiksi markkinahäiriöitä tai epävakautta rahoitusjärjestelmässä.

Jos yhteinen kriisinratkaisuneuvosto arvioi, että toteuttamiskelpoisia yksityisen sektorin toimia ei ole ja että kriisinratkaisu on yleisen edun kannalta paras vaihtoehto, se voi antaa kriisinratkaisumääräyksen.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto voi käyttää esimerkiksi seuraavia kriisinratkaisuvälineitä:

  • osa pankista voidaan myydä
  • osa pankista voidaan siirtää omaisuudenhoitoyhtiölle asiakkaiden pankkipalveluiden ylläpitämiseksi
  • tiettyjä varoja ja velkoja voidaan siirtää roskapankkiin
  • pankin velkoja voidaan mitätöidä tai vähentää niiden arvon alaskirjauksella.

Mitä tapahtuu talletuksille, jos pankki on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa?

Kukin pankki kuuluu jäsenvaltiokohtaiseen talletussuojajärjestelmään ja maksaa siihen vakausmaksuja. Jos pankki kaatuu eikä kykene palauttamaan tallettajille heidän talletuksiaan, talletussuojajärjestelmä korvaa ne 100 000 euroon asti.

Eurooppa-neuvosto – Talletussuojajärjestelmät