Menu

Vuosittaiset valvontaprioriteetit edistävät koordinoitua, yhdenmukaista, tehokasta ja suhteellisuusperiaatteen mukaista pankkivalvontaa yhteisessä valvontamekanismissa. Julkaisemalla selkeät valvontaprioriteetit lisätään valvontatoimien vaikuttavuutta, ja pankkivalvonta pysyy tasapuolisena.

Vuoden 2021 prioriteettien taustalla on arvio tärkeimmistä riski- ja haavoittuvuustekijöistä pankkisektorilla. Koronaviruspandemialla (covid-19) on ollut ennennäkemätön vaikutus reaalitalouteen, ja se on koetellut Euroopan pankkien selviytymiskykyä. Pandemian lopullisen vaikutuksen syvyydestä ja laajuudesta ei lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ole varmuutta.

EKP:n pankkivalvonta arvioi jatkuvasti riskejä ja muuttaa tarvittaessa valvontaprioriteetteja ja ‑toimia sen mukaan, miten valvottavien laitosten taloudellinen toimintaympäristö kehittyy. EKP:n pankkivalvonnassa keskitytään tästedes neljään painopistealueeseen, joihin kriisi on vaikuttanut olennaisesti. Vuoden 2021 neljä painopistealuetta ovat

  • luottoriskin hallinta
  • vakavaraisuus
  • liiketoimintamallien kestävyys
  • hallinto.

Vuoden 2021 kuluessa toteutetaan myös muihin Euroopan pankkien keskipitkän ja pidemmän aikavälin rakenteellisiin riskeihin liittyviä valvontatoimia. Valvonnassa kiinnitetään esimerkiksi huomiota siihen, miten hyvin pankeissa jo noudatetaan EKP:n Ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaassa esitettyjä odotuksia. Lisäksi tarkastellaan rahanpesusta johtuvia vakavaraisuusriskejä, kyberriskejä ja muita digitalisaatioon liittyviä riskejä sekä pankkien valmiutta Basel III ‑säännöstön toimeenpanon loppuvaiheessa. Koronaviruskriisin etenemisestä riippuen tiettyjä valvontatoimia saatetaan sopeuttaa pankkikohtaisesti kunkin pankin riskiprofiilin mukaan.

1 Luottoriski

Koronaviruspandemia ja kokonaistaloudellisen toimintaympäristön heikkeneminen vaikuttavat suoraan pankkien saamisten laatuun, sillä on todennäköistä, että monissa tapauksissa luottojen luokitusta alennetaan, lainanottajille tulee taloudellisia vaikeuksia ja vakuuksien arvo laskee. Julkisen sektorin tuella eli esimerkiksi raha- ja finanssipoliittisilla sekä sääntelyyn ja valvontaan liittyvillä toimilla on onnistuttu välttämään finanssikriisi: vastaamalla pankkien ja lainanottajien likviditeettitarpeisiin on varmistettu, etteivät maksuvalmiusongelmat ole muuttuneet vakavaraisuusongelmiksi. Tuoreimmasta finanssikriisistä on opittu, että on tärkeää erottaa toisistaan puhtaasti tilapäiset taloudelliset vaikeudet, joita pandemia aiheuttaa, ja pitempiaikaiset talouden ongelmat, kuten luottojen laadun heikkeneminen järjestämättömien saamisten kasaannuttua finanssikriisissä pankkien taseisiin. Pandemian taloudelliset kustannukset voidaan pitää paremmin kurissa, jos pankeissa tehdään riittävät varaukset, luotoista kirjataan tappioita jo ennen maksulykkäyksiä ja vaikutuksia lievennetään finanssipolitiikan tuella, sillä näin vältetään äkillisiä ja suhdanteita vahvistavia vaikutuksia.

On tärkeää vahvistaa entisestään vuonna 2020 käynnistettyjä aloitteita, joilla pyritään varmistamaan, että pankeilla on asianmukaiset riskienhallintakäytännöt luottoriskin vaikutuksen tunnistamiseksi, mittaamiseksi ja minimoimiseksi sekä toiminnalliset valmiudet velallisten lisääntyvien maksuvaikeuksien käsittelyyn.

Lisäksi EKP:n pankkivalvonta kiinnittää huomionsa pankkien luottoriskien hallinnan, seurannan ja raportoinnin sekä luototustoiminnan asianmukaisuuteen. Erityisesti painotetaan pankkien kykyä tunnistaa saamisten laadun heikkeneminen jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niistä kyetään tekemään riittävät varaukset ajoissa, mutta myös pankkien kykyä jatkaa maksulaiminlyöntien ja järjestämättömien saamisten asianmukaisen käsittelyn edellyttämiä toimia. Yhteiset valvontaryhmät käyvät tarkoin läpi pankkien käytännöt sekä tekevät tarvittaessa kohdennetusti perusteellisia tutkimuksia ja tarkastuksia paikan päällä (on-site) tai muutoin (off-site).


2 Vakavaraisuus

Kasvanut luottoriski ja mahdolliset arvonmuutokset markkinoilla saattavat heikentää pankkien vakavaraisuutta. On tärkeää varmistaa, että pankit ovat riittävän vakavaraisia, ja tunnistaa eri pankkien haavoittuvuustekijät jo varhaisessa vaiheessa niin, että voidaan ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimiin.

Pankkien pääomasuunnittelun pohjaksi tarvitaan pääomatarpeita koskevat arviot, joissa pystytään ottamaan huomioon toimintaympäristön nopea muuttuminen etenkin kriisitilanteissa. Yhteiset valvontaryhmät tutkivat tarkasti pankkien pääomasuunnittelun tarkoituksenmukaisuuden ja voivat sitten kyseenalaistaa osingonjakopolitiikan ja osakkeiden takaisinostolinjaukset. Vuoden 2021 kuluessa suoritettava EU:n laajuinen stressitesti, jota koordinoi Euroopan pankkiviranomainen, auttaa arvioimaan pankkien häiriönsietokykyä osana pääomasuunnittelua koskevaa valvontadialogia.


3 Liiketoimintamallien kestävyys

Pankkien kannattavuuteen ja liiketoimintamallien kestävyyteen kohdistuu paineita nykyisessä taloustilanteessa, kun korkotaso on matala, käyttämätöntä kapasiteettia on paljon, kustannustehokkuus on heikko ja asiakkaista kilpailevat pankkien lisäksi myös pankkisektorin ulkopuoliset toimijat. Koronaviruspandemia lisää paineita.

EKP:n pankkivalvonta jatkaa vuonna 2021 pyrkimyksiään auttaa pankkeja havaitsemaan puutteita niiden strategisissa suunnitelmissa ja taustalla olevissa ylimmän johdon toimissa, jotta puutteet voidaan korjata. Pandemia on myös nopeuttanut digitalisaatiota, ja pankkivalvojat arvioivat pankkien edistystä tässäkin suhteessa. Yhteiset valvontaryhmät käynnistävät tarvittaessa pankkien johdon kanssa rakenteellisen valvontadialogin liiketoimintastrategioiden yleisvalvonnasta.[1]


4 Hallinto

Hyvä hallinto ja vankka sisäinen valvonta ovat keskeisen tärkeitä, kun halutaan pienentää pankkien riskejä normaalioloissa, ja kriisioloissa niiden tärkeys korostuu entisestään. Kriisistä selviytymisen kannalta on olennaista, että pankeilla on vahvat hallintoelimet, joten yhtenä pankkivalvonnan painopisteenä on hallinnon arviointi. Lisäksi valvojat kiinnittävät edelleen huomiota kriisitilanteen riskienhallintajärjestelyjen riittävyyteen ja pankkien kykyyn sopeuttaa ja toteuttaa riskienhallintaa asianmukaisesti nykyisessä kriisissä. Riskitietojen odotetaan olevan ylimpien hallintoelinten saatavilla, ja näiden odotetaan pystyvän arvioimaan ja tarvittaessa kyseenalaistamaan tehokkaasti niiden oikeellisuuden, etenkin kun on kyse luottoriskinhallintakäytäntöihin liittyvistä tiedoista, kuten toimintakapasiteetista ja varausmekanismien riittävyydestä nykytilanteessa. EKP:n pankkivalvonta puolestaan haastaa pankit osoittamaan kykynsä yhdistellä riskitietoja ja ilmoittaa ne johdolle mielekkäällä tavalla. Lisäksi valvojat jatkavat pankkien tietotekniikka- ja kyberriskien hallintakäytäntöjen ja hallinnon seurantaa ja käsittelevät esimerkiksi riskejä, joita aiheutuu palvelujen ulkoistamisesta ulkopuolisille palveluntarjoajille. EKP:n pankkivalvonta jatkaa myös rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvien riskien vakavaraisuusvaikutusten arviointia ja etenkin pankkien sisäisten valvontajärjestelyjen tarkastelua.

© Euroopan keskuspankki, 2021

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0
Internet www.bankingsupervision.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Termien selityksiä on EKP:n pankkivalvontasivuilla olevassa (englanninkielisessä) sanastossa.

HTML ISBN 978-92-899-4602-5, ISSN 2599-851X, doi:10.2866/174642 QB-BZ-21-001-FI-Q


[1]Kun EKP:lle esitetään pankkien yhdistymissuunnitelmia, se arvioi tarkoin kyseisten pankkien kannattavuuden ja liiketoimintastrategioiden kestävyyden julkaisemansa linjauksen mukaisesti.