Pankin pääomapohjan vahvistaminen varotoimenpiteenä

27.12.2016 (updated 2 May 2018)

Mitä pankin pääomapohjan vahvistaminen varotoimenpiteenä tarkoittaa?

EU:n jäsenvaltio voi varotoimenpiteenä lisätä vakavaraisen pankin omia varoja, jos muuten olisi vaarana, että jäsenvaltion talous häiriintyisi vakavasti ja rahoitusvakaus vaarantuisi. Kyseessä on poikkeuksellinen toimi, joka EU:n valtiontukisääntöjen mukaan edellyttää Euroopan komission lopullista hyväksyntää. Pääomapohjan vahvistaminen varotoimenpiteenä ei käynnistä kriisinratkaisumenettelyä.

Mikä on EKP:n rooli?

Varotoimenpiteenä voidaan vahvistaa vain vakavaraisten pankkien pääomapohjaa, ja pankin vakavaraisuudesta tulee saada vahvistus valvontaviranomaiselta. Koska EKP vastaa merkittävien pankkien suorasta valvonnasta, sitä pyydetään vahvistamaan pääomitusmenettelyn kohteena olevien merkittävien pankkien vakavaraisuus.

Lisäksi varotoimenpiteenä voidaan kattaa vain stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa todettu pääomavaje. EKP:tä siis pyydetään vahvistamaan, että pankilla on viimeisimmän stressitestin (joko Euroopan pankkiviranomaisen järjestämän tai valvojan arviointiprosessiin sisältyvän stressitestin) epäsuotuisassa skenaariossa todettu pääomavaje, ja ilmoittamaan vajeen määrä. EKP:n on myös vahvistettava, että pankilla ei ole stressitestin perusskenaariossa todettua pääomavajetta.

Miten tehdään päätös pääomapohjan vahvistamisesta varotoimenpiteenä?

Pankki esittää maansa viranomaisille pyynnön pääomapohjansa vahvistamisesta varotoimenpiteenä.

EKP:lle ilmoitetaan pyynnöstä, ja sitä pyydetään vahvistamaan pankin vakavaraisuus sekä viimeisimmän stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa todettu pääomavajeen määrä.

Tämän jälkeen toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät pääomitusmenettelyn. Pääomapohjan vahvistaminen varotoimenpiteenä edellyttää valtiontukisääntöjen mukaan Euroopan komission kilpailun pääosaston lopullista hyväksyntää.