Miksi pankeilla pitää olla pääomaa?
23.5.2019 (päivitetty 21.7.2025)
Pankkien on oltava vakaita ja luotettavia. Se tarkoittaa, että pankeilla on oltava riittävästi pääomaa kattamaan tappiot, joita niiden ottamista riskeistä voi aiheutua. Vain siten asiakkaiden talletukset pysyvät turvassa ja pankit pystyvät varmasti jatkamaan toimintaansa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.
Pankin ottamista riskeistä riippuu, paljonko pääomaa sillä on oltava: mitä isommat riskit, sitä enemmän pääomaa niiden kattamiseksi tarvitaan. Pääomatarpeensa määrittämiseksi pankit arvioivat jatkuvasti riskejään ja niistä mahdollisesti aiheutuvien tappioiden suuruutta, ja pankkivalvojat puolestaan tarkastavat – ja tarvittaessa kyseenalaistavat – pankkien arviot. Pääoman riittävyyden seuranta onkin tärkeä osa pankkien vakavaraisuutta valvovien viranomaisten työtä.
Mitä pankkien pääoma sitten on, ja miten se auttaa turvaamaan pankkien toimintakyvyn? Entä paljonko pääomaa pankeilla on oltava?
Mitä pankin pääoma on?
Pääoma tarkoittaa pelkistetysti varoja, jotka pankki on saanut osakkeenomistajiltaan ja muilta sijoittajilta, sekä jakamatta jätettyjä voittovaroja. Jos siis pankki haluaa vahvistaa pääomapohjaansa, se voi joko laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai päättää, että voittovaroja ei jaeta osinkoina osakkeenomistajille vaan ne lisätään pääomaan.
Tällaisen oman pääoman lisäksi pankki voi hankkia varoja vieraan pääoman – eli velan – muodossa. Toisin kuin oma pääoma, velka on kuitenkin maksettava takaisin. Velkaa ovat muun muassa asiakkaiden talletukset, velkapaperien liikkeeseenlaskulla hankitut varat sekä pankin ottamat lainat.
Pankin liiketoiminta perustuu siihen, että se käyttää näitä oman pääoman ja velan muodossa saamiaan varoja esimerkiksi luotonantoon ja muunlaisiin sijoituksiin. Yhdessä käteisvarojen kanssa nämä luotot ja sijoitukset muodostavat pankin saamiset eli varat.
Miten pääoma turvaa pankin toimintakyvyn?
Pääoma toimii puskurina tappioita vastaan esimerkiksi silloin, kun useat lainanottajat jättävät yhtä aikaa lainansa maksamatta tai pankin sijoitusten arvo laskee. Ilman pääomapuskuria tappiot saattaisivat viedä pankin pahimmassa tapauksessa jopa vararikkoon. Jos pankin pääomapohja on riittävän vahva, se pystyy tappioista huolimatta jatkamaan toimintaansa ja palvelemaan asiakkaitaan entiseen tapaan.
Paljonko pääomaa pankeilla on oltava?
Yhteisen pankkivalvonnan piirissä olevien pankkien pääomavaatimuksissa on kolme osaa:
- vähimmäispääomavaatimukset (ns. pilarin 1 vaatimukset)
- lisäpääomavaatimukset (ns. pilarin 2 vaatimukset)
- puskurivaatimukset.
Vähimmäispääomavaatimus on asetettu EU-lainsäädännössä, ja kaikkien yhteisen pankkivalvonnan piiriin kuuluvien pankkien on täytettävä se. Vaatimuksena on, että pankin pääoman määrä on vähintään 8 % sen riskipainotettujen saamisten määrästä. Riskipainotettujen saamisten määrässä on laskettu yhteen erityyppisten saamisten määrät kerrottuina kunkin saamistyypin riskipainolla (eli riskipitoisuutta kuvaavalla riskikertoimella). Mitä pienempi riski saamiseen liittyy, sitä pienempi on myös saamisen riskipainotettu määrä ja sitä vähemmän pääomaa pankin tarvitsee ylläpitää sen kattamiseksi. Esimerkiksi asuntolaina, jonka vakuutena on talo tai asunto, on vähäriskisempi kuin vakuudeton laina. Siksi myös sen riskipaino on pienempi, eikä pankin siis tarvitse pitää sen kattamiseksi yhtä paljon pääomaa kuin vakuudettoman lainan kattamiseksi.
Lisäksi valvojat asettavat pankkikohtaisia lisäpääomavaatimuksia (ns. pilarin 2 vaatimukset). Yhteisessä pankkivalvonnassa tämä tapahtuu vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa (Supervisory Review and Evaluation Process, SREP), jossa EKP ja valvontaan osallistuvien maiden kansalliset valvontaviranomaiset arvioivat yksityiskohtaisesti kunkin pankin riskejä. Jos pankkivalvojat toteavat arvionsa pohjalta, että vähimmäispääomavaatimukset eivät riittävästi kata pankin riskejä, he vaativat pankkia pitämään enemmän pääomaa.
Vähimmäis- ja lisäpääomavaatimusten lisäksi pankkien on täytettävä erilaisia puskurivaatimuksia: niiden on ylläpidettävä yleistä pääomapuskuria sekä puskureita suhdanneluonteisen ja suhdanteesta riippumattoman järjestelmäriskin varalle.
Nämä kolme pääomavaatimusten osaa – eli vähimmäis- ja lisäpääomavaatimukset sekä puskurivaatimukset – ovat velvoittavia, ja niiden rikkominen johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin sen mukaan, miten vakavasta rikkomuksesta on kyse. Pankkivalvojat voivat esimerkiksi edellyttää pankilta suunnitelmaa toimista, joihin se aikoo ryhtyä täyttääkseen pääomavaatimukset. Jos rikkomus on erityisen vakava, pankki voi jopa menettää toimilupansa.
Varsinaisten vaatimusten täydennykseksi valvojat kehottavat pankkeja myös varaamaan tietyn verran pääomaa häiriötilanteiden varalle (ns. pilarin 2 mukainen pääomaohjeistus).
Pankkien tulisi myös itse määrittää, paljonko pääomaa ne tarvitsevat voidakseen toteuttaa liiketoimintamalliaan kestävästi.