Sisäisten mallien erityisarviointi

15.2.2017 (päivitetty 21.8.2019)

Mikä on sisäisten mallien erityisarviointi ja miksi se tehdään?

Arviointihankkeessa tarkastellaan sisäisiä malleja, joita osa pankeista käyttää laskiessaan, paljonko omia varoja ne tarvitsevat täyttääkseen lakisääteiset pääomavaatimuksensa (ns. pilarin 1 pääomavaatimukset). Erityisarvioinnissa pyritään varmistumaan siitä, että pankkien käyttämät sisäiset mallit ovat vaatimusten mukaisia ja että mallinnustulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.

Yksi erityisarvioinnin tärkeimmistä tavoitteista on vähentää epäjohdonmukaisuuksia ja ei-toivottuja eroja sisäisissä malleissa, joita pankit käyttävät pääomavaatimustensa laskennassa.

Erityisarvioinnin tavoitteena on myös yhdenmukaistaa valvontakäytäntöjä, jotta voidaan paremmin varmistaa, että sisäisiä malleja käytetään asianmukaisesti ja yhtenäisesti. Erityisarvioinnin tavoitteet tukevat siis EKP:n keskeisiä pankkivalvontatavoitteita: edistetään pankkijärjestelmän vakautta ja kestokykyä ennakoivalla valvonnalla ja omaksumalla parhaita käytäntöjä sekä varmistetaan, että valvontakäytäntöjä noudatetaan samalla tavalla kaikkialla euroalueella.

Vaikuttaako erityisarviointi kaikkiin EKP:n suorassa valvonnassa oleviin pankkeihin?

EKP arvioi sisäisten mallien käyttöä niissä suoraan valvomissaan pankeissa, joilla on käytössä hyväksytty sisäinen malli pilarin 1 pääomavaatimusten laskentaa varten. Arviointi ei kuitenkaan kata kaikkien pankkien kaikkia hyväksyttyjä malleja, ja kokonaan ulkopuolelle on jätetty sellaiset pankit, jotka ovat esimerkiksi sulautumismenettelyssä tai jäämässä EKP:n suoran valvonnan ulkopuolelle. Kaikkiaan erityisarvioinnissa on siis mukana noin 65 pankkia.

Erityisarvioinnissa tarkastellaan luotto-, markkina- ja vastapuoliriskien mittaamisessa käytettäviä malleja. Operatiivisen riskin mallit on jätetty arvioinnin ulkopuolelle, sillä Baselin pankkivalvontakomitean kantana on, että operatiivista riskiä ei pitäisi mitata mallien avulla.

Mikä on erityisarvioinnin aikataulu, ja montako mallintarkastusta pankeissa kaikkiaan tehdään?

EKP päätti sisäisten mallien erityisarvioinnin suorittamisesta joulukuussa 2015. Vuonna 2016 valittiin tarkastusmenetelmät ja ‑välineet ja tarkastettavat mallit sekä tehtiin muita valmisteluja. Ensimmäiset tarkastukset aloitettiin vuonna 2017, ja tarkastuksia on jatkettu vuosina 2018 ja 2019 Arviointihankkeen aikana on tarkoitus viedä päätökseen kaikkiaan noin 200 mallintarkastusta.

Arviointihanke on jaettu kahteen päävaiheeseen:

• Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin luottoriskimallit, joita pankit käyttävät vähittäisvastuisiin ja pk-yritysvastuisiin liittyvän luottoriskin laskennassa, sekä markkina- ja vastapuoliriskimallit. Tarkastukset suoritettiin pankeissa vuonna 2017 ja vuoden 2018 alkupuoliskolla.
• Toinen vaihe on edelleen käynnissä. Siinä arvioidaan pääasiassa luottoriskimalleja, joita käytetään vain vähän maksukyvyttömyystapauksia sisältävien salkkujen (keskisuuria ja suuryrityksiä koskevat vastuut, luottolaitosvastuut sekä erityisrahoitusvastuut) luottoriskin laskennassa. Tarkastukset aloitettiin vuoden 2018 jälkipuoliskolla, ja ne jatkuvat vuonna 2019.

Miksi EKP käynnisti sisäisten mallien erityisarvioinnin?

Sisäisten mallien käyttö pääomavaatimusten määrittämisessä on käynyt kiistanalaiseksi finanssikriisin jälkeen. Keskeisiä syitä on kaksi.

• Sen jälkeen kun sisäisten mallien käyttö tuli Basel II ‑säännöstön myötä mahdolliseksi, mallit ovat käyneet yhä monimutkaisemmiksi. Mitä monimutkaisempia mallit ovat, sitä vaikeampaa pankkien itsensä ja pankkivalvojien on arvioida, otetaanko niissä riskit huomioon oikein ja johdonmukaisesti.
• Useat vertailututkimukset ovat osoittaneet, että malleissa saattaa olla epäyhtenäisyyttä ja että pankkien välillä on suuriakin eroja siinä, millaiset pääomavaatimukset malleilla on saatu samankaltaisille salkuille.

Erityisarvioinnin tavoitteena onkin vähentää ei-toivottuja eroja pääomavaatimusten laskennassa ja todeta, ovatko pankkien käyttämät sisäiset mallit asianmukaisia. Näin myös lisätään yhteisen pankkivalvonnan piirissä olevien pankkien sisäisten mallien uskottavuutta.

Kasvavatko pankkien pääomavaatimukset erityisarvioinnin seurauksena?

Erityisarvioinnin tavoitteena on vähentää perusteetonta hajontaa pääomavaatimuksissa, ei niinkään suurentaa omien varojen määriä yleisesti. Joidenkin pankkien pääomavaatimukset voivat kuitenkin muuttua arvioinnin seurauksena.

Miten EKP tiedottaa arvioinnin etenemisestä mukana oleville pankeille?

EKP pitää jatkuvasti yhteyttä mukana oleviin pankkeihin. Se pitää ne ajan tasalla hankkeen yleisestä etenemisestä ja tiedottaa niille tulevista vaiheista erilaisten seminaarien ja tiedotteiden sekä kahdenvälisten ja pankkialan kanssa laajemminkin käytävien keskustelujen välityksellä.