Sisäisten mallien erityisarviointi
15.2.2017
Mikä on sisäisten mallien erityisarviointi ja miksi se tehdään?
Arviointihankkeessa tarkastellaan sisäisiä malleja, joita osa pankeista käyttää laskiessaan, paljonko pääomaa ne tarvitsevat täyttääkseen lakisääteiset pääomavaatimuksensa (ns. pilarin 1 pääomavaatimukset). Erityisarvioinnissa pyritään varmistumaan siitä, että pankkien käyttämät sisäiset mallit ovat vaatimusten mukaisia, luotettavia ja vertailukelpoisia.
Yksi erityisarvioinnin tärkeimmistä tavoitteista on vähentää ei-toivottuja eroja sisäisissä malleissa, joita pankit käyttävät riskipainotettujen saamisten laskennassa. Epäyhtenäisyyttä on voinut syntyä, sillä tämänhetkiset säännöt jättävät pankeille jonkin verran harkinnanvaraa riskien mallintamisessa.
Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa käytäntöjä tietyillä osa-alueilla, jotta voidaan paremmin varmistaa, että sisäisiä malleja käytetään asianmukaisesti.
Erityisarvioinnin tavoitteet tukevat siis EKP:n keskeisiä pankkivalvontatavoitteita: sen avulla voidaan edistää pankkijärjestelmän vakautta ja kestokykyä ennakoivalla ja tiiviillä valvonnalla sekä taata pankeille yhdenvertaiset toimintaedellytykset yhtenäistämällä valvontakäytäntöjä kaikkialla euroalueella.
Erityisarviointi käynnistettiin loppuvuodesta 2015, ja se on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2019.
Miksi erityisarviointi suoritetaan nyt?
Sisäisten mallien käyttö lakisääteisten pääomavaatimusten määrittämisessä on viime vuosina muodostunut kiistanalaiseksi. Keskeisiä syitä on kaksi.
- Sen jälkeen kun sisäisten mallien käyttö tuli Basel II ‑säännöstön myötä mahdolliseksi, mallit ovat käyneet yhä monimutkaisemmiksi. Mitä monimutkaisempia mallit ovat, sitä vaikeampaa pankkien itsensä ja pankkivalvojien on hahmottaa niitä ja arvioida, otetaanko niissä riskit huomioon oikein ja johdonmukaisesti.
- Useissa vertailututkimuksissa on havaittu epäyhtenäisyyttä pankkien välillä sekä suurta hajontaa eri malleilla lasketuissa pääomavaatimuksissa.
Millaisella aikataululla erityisarviointi tehdään, ja kuinka paljon resursseja siihen ohjataan? Osallistuuko siihen myös kansallisten viranomaisten henkilöstöä tai ulkopuolisia tilintarkastajia tai muita asiantuntijoita?
EKP osoittaa erityisarviointiin runsaasti niin omaa henkilöstöään kuin ulkopuolisiakin resursseja. Mukana on lähes sata EKP:n tai kansallisten valvontaviranomaisten työntekijää.
Pankeissa suoritettavat tarkastukset tehdään vuosina 2017 ja 2018 (ja tarvittaessa niitä voidaan jatkaa myös vuoden 2019 puolella). Vuonna 2017 toteutetaan yli 100 tarkastusta, ja kukin tarkastus edellyttää vähintään kymmenen viikon työpanosta ainakin kuudelta työntekijältä. Yksittäisen tarkastusryhmän jäsenistä jopa puolet voi olla ulkopuolisia asiantuntijoita. Näin EKP:n muiden valvontatoimintojen hoitaminen ei vaarannu.
Onko Basel III ‑säännöstön (valmiiksi saattamisen) ja EKP:n erityisarvioinnin välillä yhteys?
Sisäisten mallien erityisarviointi on Basel III ‑uudistukseen liittyvien keskustelujen valossa erittäin ajankohtainen. Sisäisten mallien käyttöä on vastustettu sillä perusteella, että ei tiedetä, käytetäänkö malleja oikein ja alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti.
Erityisarvioinnissa paneudutaan juuri tähän kysymykseen eli selvitetään, käyttävätkö pankit sisäisiä malleja oikein pilarin 1 mukaisten pääomavaatimustensa laskennassa. Perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa, että sisäisiä malleja todella käytetään oikein.
Voidaanko olla varmoja, että sisäisten mallien käyttö on Basel III ‑säännöstön valmistuttua edelleen mahdollista?
Täyttä varmuutta ei ole, mutta EKP:n näkemyksen mukaan sisäisistä malleista on hyötyä määritettäessä laitosten pääomavaatimuksia riskialtistuksen pohjalta, kunhan riskejä mallinnetaan asianmukaisesti ja mallit tuottavat johdonmukaisia tuloksia.
Vaikuttaako erityisarviointi kaikkiin EKP:n suorassa valvonnassa oleviin pankkeihin?
EKP arvioi sisäisten mallien käyttöä niissä suorassa valvonnassaan olevissa pankeissa, joilla on käytössä hyväksytty sisäinen malli pilarin 1 pääomavaatimusten laskentaa varten (ulkopuolelle on jätetty vain kolme pankkia, jotka ovat sulautumismenettelyssä tai muuten erityistilanteessa). Kaikkiaan erityisarvioinnissa on siis mukana 68 pankkia.
Erityisarvioinnissa tarkastellaan luotto-, markkina- ja vastapuoliriskien mittaamisessa käytettäviä malleja. Lisäksi pyritään ottamaan huomioon arviointihankkeen aikana odotettavissa olevat muutokset sisäisiä malleja koskeviin sääntelyvaatimuksiin.
Miten EKP hyödyntää erityisarvioinnin tuloksia? Otetaanko ne huomioon valvojan arviointiprosessissa?
Erityisarvioinnissa noudatetaan vakiomenettelyä, eli jos pankissa havaitaan puutteita sääntelyvaatimusten noudattamisessa, EKP kehottaa tarkastuksen päättyessä pankkia korjaamaan puutteet.
Arvioinnin yhteydessä tarkastetaan myös, miten hyvin pankit seuraavat EKP:n luonnostelemia sisäisten mallien arviointia koskevia ohjeita. Jos puutteita havaitaan, EKP ryhtyy valvontatoimiin, kunhan pankkien vertailusta on saatu riittävän vakaita tietoja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.
Kun ohjeiden lopullinen versio on vahvistettu kuulemismenettelyn jälkeen, EKP laatii sen pohjalta muodolliset päätökset toimista, joita pankeilta edellytetään jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi. Pankeille annetaan riittävästi sopeutumisaikaa varsinkin siinä tapauksessa, että odotukset poikkeavat aiemmista kansallisista valvontavaatimuksista.
Kasvavatko pankkien pääomavaatimukset erityisarvioinnin seurauksena?
Erityisarvioinnin tavoitteena on vähentää pankkien välisiä eroja riskipainotettujen saamisten laskennassa, ei kasvattaa riskipainotettujen saamisten määrää. Joidenkin pankkien pääomavaatimukset voivat kuitenkin muuttua arvioinnin seurauksena.