Rahoitustoiminnan korkoriskiä koskeva EKP:n herkkyysanalyysi – vuoden 2017 stressitesti

28.2.2017

Vastauksia kysymyksiin

1. Miksi EKP tekee valvomilleen pankeille vuonna 2017 rahoitustoiminnan korkoriskiä koskevan herkkyysanalyysin (stressitestin)?

EKP:llä on vakavaraisuusdirektiivin artiklan 100 mukainen velvollisuus suorittaa suorassa valvonnassaan oleville pankeille vuosittain stressitestit. Näin tehdään myös vuonna 2017.

Tämänvuotisten stressitestien avulla EKP pyrkii saamaan riittävän kattavan kuvan siitä, miten haitallisesti korkomuutokset vaikuttaisivat pankkien rahoitustaseen saamisiin ja velkoihin sekä niiden korkokatteeseen. Stressitestissä käytettävät korkosokkiskenaariot perustuvat Baselin pankkivalvontakomitean huhtikuussa 2016 antamiin rahoitustoiminnan korkoriskiä koskeviin standardeihin (Standards – Interest rate risk in the banking book).

2. Mihin herkkyysanalyysissa keskitytään, ja miten tuloksia hyödynnetään?

Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten korkomuutokset vaikuttaisivat pankkeihin.

Vaikutuksen arvioinnissa tarkastellaan rahoitustoiminnan korkoriskiä eli sitä, miten korkosokki vaikuttaisi rahoitustaseen saamisten ja velkojen (eli kaikkien muiden kuin kaupankäyntiin liittyvien saamisten ja velkojen) taloudelliseen arvoon sekä näistä saamisista ja veloista kertyvään korkokatteeseen. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten pankkien hyödyntämät asiakaskäyttäytymismallit vaikuttavat korkoriskin mittaamiseen, sillä asiakkaiden käyttäytyminen voi muuttua korkojen muuttuessa.

Tulokset otetaan pankkikohtaisesti huomioon vuoden 2017 valvojan arviointiprosessissa, jonka pohjalta pankkivalvojat asettavat kullekin pankille pääomavaatimukset. Vuoden 2017 valvonta-arviopäätöksen pääomavaatimukset (pilarin 2 mukaiset pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus) eivät määräydy suoraan analyysin määrällisten tulosten perusteella, mutta niissä otetaan huomioon kunkin pankin suhteellinen alttius stressitestin skenaarioiden korkosokeille.

3. Tiukkenevatko pankeille asetetut pääomavaatimukset tulosten pohjalta?

Jos mikään muu ei muutu, EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien kokonaispääomavaatimusten odotetaan pysyvän ennallaan.

4. Millaisia korkomuutosoletuksia stressitestin skenaarioissa käytetään?

Stressitesteissä käytetään kuutta erilaista korkosokkiskenaariota. Ne perustuvat Baselin pankkivalvontakomitean huhtikuussa 2016 antamiin standardeihin (Standards – Interest rate risk in the banking book). Skenaarioissa tarkastellaan, miten erilaiset korkotason ja korkokäyrän muodon muutokset vaikuttaisivat pankkien omien varojen taloudelliseen arvoon rahoitustaseessa sekä niiden korkokatteeseen. Skenaariot ovat hypoteettisia, eikä niitä tule pitää ennusteina euroalueen tulevasta korkokehityksestä. Niiden avulla pyritään vain tunnistamaan mahdollisia heikkouksia pankkien rahoitustaseissa.

Siksi stressitesteissä on kyse pikemminkin herkkyysanalyysista, sillä toisin kuin makrotaloudellisissa stressitesteissä yleensä, niiden skenaarioissa ei käytetä malliin pohjautuvia arvioita talouskehityksestä.


korkosokin vaikutus tuottokäyrään

5. Mitä pankkien tase-eriä herkkyysanalyysissa tarkastellaan?

Analyysissa tarkastellaan rahoitustasetta. Kultakin pankilta otetaan mukaan vain sellaisten valuuttojen määräiset saamiset ja velat, joiden osuus pankin rahoitustaseen varoista ylittää 20 %. Sitä pienemmillä salkuilla ei todennäköisesti ole suurta merkitystä kokonaistulosten kannalta, ja näin pystytään pitämään raportointivelvoite mahdollisimman pienenä.

6. Millä aikataululla herkkyysanalyysi suoritetaan?

Herkkyysanalyysi käynnistyy 28.2.2017. Siinä pankit tuottavat omien malliensa pohjalta arviot kunkin korkosokkiskenaarion vaikutuksista. Tuloksia käydään läpi kesällä osana valvojan arviointiprosessiin kuuluvaa pankin ja yhteisen valvontaryhmän välistä valvontadialogia. Ne otetaan huomioon valvonta-arviossa sekä siihen pohjautuvissa laadullisissa toimissa ja pilarin 2 mukaisessa pääomaohjeistuksessa.