Valvontatoimet

Hyvän ja vakaan pankkitoiminnan ja EU:n rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta on olennaisen tärkeää, että pankit täyttävät niille asetetut vakavaraisuusvaatimukset. EKP ryhtyy pikaisiin toimiin saadessaan aihetta epäillä, ettei pankki täytä vakavaraisuusvaatimuksia tai laeilla, asetuksilla tai valvontapäätöksillä sille asetettuja velvoitteita, tai jos vaikuttaa siltä, että pankilla on (tai todennäköisesti on) hyvän ja vakaan pankkitoiminnan vastaisia käytäntöjä, jotka voivat vaarantaa sen oman tai koko pankkijärjestelmän toiminnan.

Puutteiden havaitseminen (ns. valvontahavainnot) ja korjauspyynnöt ovat pankkivalvonnan selkäranka. Pankkivalvojat yksilöivät havaitsemansa puutteet ja ilmoittavat niistä pankeille riittävän ajoissa, jotta pankit voivat korjata ne ripeästi ja tehokkaasti. Pankkivalvojilla on myös valmis eskalointimenettely tilanteisiin, joissa korjaustoimet eivät etene odotettuun tahtiin tai havaittujen puutteiden vakavuus edellyttää eskalointia. Olennaista on, että valvontaprosessilla ja korjaavilla toimilla pystytään todella vaikuttamaan ongelmaan. Yhteistyö EKP:n kanssa valvontatoimien yhteydessä on pankkien oman edun mukaista.

EKP:llä on käytettävissään useita keinoja, joilla se voi toteuttaa valvontatoimia sekä määrätä täytäntöönpanotoimia ja tarvittaessa myös tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia. Näin varmistetaan, että pankki täyttää vakavaraisuusvaatimuksensa, ja ehkäistään muiden pankkien sopimattomia menettelytapoja jo ennalta.

Valvontatoimenpiteillä varmistetaan, että pankki ryhtyy tarvittaviin toimiin jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on, että pankki toteuttaa hyvää riskienhallintaa, sillä on riittävät varat riskien kattamiseen ja se poistaa vakavaraisuusvaatimusten noudattamisessa ilmenneet puutteet tai vaatimusten laiminlyönnin vaaran. Jos pankki ei täytä vakavaraisuusvaatimuksia (tai ei todennäköisesti täytä niitä seuraavien 12 kuukauden kuluessa) tai jos pankin johto ei ole asianmukainen tai sen riskienhallinta on puutteellista, EKP voi pankkivalvojana antaa sitomattomia suosituksia, asettaa valvontaodotuksia tai vaatia pankkeja esimerkiksi

• esittämään toimintasuunnitelman vaatimustenvastaisuuksien korjaamiseksi
• toteuttamaan lisäraportointia tai toimittamaan raportteja entistä useammin
• tehostamaan järjestelyjä, menettelyjä ja strategioita
• rajoittamaan muuttuvien palkkioiden määrää
• käyttämään nettovoittoja omien varojen vahvistamiseen
• vähentämään toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin sisältyvää riskiä
• noudattamaan rajoituksia tai kieltoja, jotka koskevat voitonjakoa laitoksen osakkeenomistajille tai rajoituksenalaisiin omiin varoihin (AT1) luettavien instrumenttien haltijoille
• täydentämään omia varoja
• rajoittamaan tai supistamaan liiketoimintaa, toimintoja tai verkostoja tai lopettamaan sellaisen toiminnan, josta aiheutuu liian suuria riskejä niiden vakaudelle
• arvioimaan ylimmän hallintoelimen jäsenten sopivuuden ja luotettavuuden uudelleen. 

Lisätietoja joistakin valvontatoimista on vakavaraisuusdirektiivissä ja sen kansallisissa täytäntöönpanosäädöksissä sekä YVM-asetuksen artiklassa 16.

Toimet ovat eriasteisia, ja pankkivalvojat valitsevat niistä sopivimman harkintansa ja tilanteen erityispiirteiden perusteella. EKP pyrkii toteuttamaan mandaattiaan pääsääntöisesti valvontadialogin kautta. Puutteet pyritään määrittämään ja korjaamaan yhteistyössä pankin kanssa jo ennen kuin ne vaarantavat pankin luotettavuuden ja vakauden. Joissakin tapauksissa EKP kuitenkin joutuu turvautumaan alusta asti voimakkaampiin valvontatoimiin puutteiden vakavuuden vuoksi. Toisinaan pankit eivät kenties ryhdy korjaamaan puutteita riittävin toimin. Mitä pitempään puutteen korjaaminen kestää, sitä voimakkaampiin toimiin EKP ryhtyy.

Valvontatoimenpiteet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä voidaan käyttää rinnakkain tai yksi toisensa jälkeen. Eskalointimenettelyssä ei edetä automaattisesti vaiheesta toiseen. Toisin sanoen yksi tai useampi vaihe voidaan ohittaa, jos havaitujen puutteiden vakavuus tai korjaustoimien (heikko) edistyminen sitä vaatii. Keinovalikoima yleensä supistuu eskalointimenettelyn edetessä. EKP voi esimerkiksi aluksi antaa pankille suosituksen toimintasuunnitelman laatimisesta tiettyjen puutteiden korjaamiseksi. Jos pankki ei noudata suositusta, EKP voi määrätä suunnitelman tiettyjen osien noudattamisen tai jotkin muut määritetyt toimet sitoviksi vaatimuksiksi. Koska eskalointimenettelyn käyttö riippuu valvojien harkinnasta ja tilannekohtaisista tekijöistä, pyyntö toimintasuunnitelman laatimisesta voidaan määrätä sitovaksi vaatimukseksi heti aluksi, mutta suunnitelmalle ei välttämättä esitetä sisältövaatimuksia. Joissakin tapauksissa havaintojen vakavuus tai pankin menettelytapa saattaa olla riittävä peruste täytäntöönpanotoimien tai seuraamusten määräämiseksi heti muiden valvontatoimien ohessa.

Valvojat noudattavat eskalointimenettelyssä myös tiettyjä periaatteita, joilla varmistetaan, että havaitut puutteet määritetään, annetaan tiedoksi ja korjataan tehokkaasti (ks. valvontaelimen varapuheenjohtajan puhe). Havaitessaan ongelmia valvojat

• määrittävät ongelmien juurisyyt, jolloin havainnot voidaan ryhmitellä syiden mukaan sen sijaan, että korjattaisiin vain ongelmien seurauksia.

• soveltavat suhteellisuusperiaatetta huomion keskittämiseksi tärkeimpiin ongelmiin ja sovittavat valvontatoimien tiukkuuden ongelmien vakavuuden ja tilannekohtaisten tekijöiden mukaan.
• liittävät valvontatoimiin selkeän tavoitetilan ja ilmoittavat odotuksistaan pankille, jotta pankki varmasti tietää, mitä sen odotetaan tekevän ja mihin mennessä.
• seuraavat pankille ilmoitettujen odotusten toteutumista ja selvittävät, missä määrin pankki sitoutuu ryhtymään toimiin ja korjaamaan ongelmat annetussa ajassa – tässä vaiheessa pankkiin ollaan yleensä säännöllisesti yhteydessä, ja yhteydenpito on sitä tiiviimpää, mitä vakavammasta ongelmasta on kyse.
• valmistautuvat siirtymään eskalointimenettelyyn ja tiukempiin keinoihin pankin korjaavien toimien nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi, jos ne eivät etene odotetussa tahdissa eikä pankki siis täysin täytä valvontaodotuksia
• suunnittelevat – havaittujen ongelmien monimutkaisuudesta riippuen – mahdolliset eskalointistrategiat heti aluksi, valmistautuvat tarvittaessa lisätoimiin ja varmistavat, että pankeille ilmoitetaan selkeästi valvontatoimenpiteiden noudattamatta jättämisen mahdollisista seurauksista.