Vuoden 2015 valvojan arviointiprosessi

Valvojan arviointiprosessin tavoitteena on varmistaa, että pankkijärjestelmä on kestävä ja kykenee välittämään rahoitusta taloudelle varmasti ja vakaasti. Aikaisempien kriisien perusteella talouskasvun kestävyys vaarantuu, jos pankkien pääomapohja on riittämätön. Vahvasta pääomapohjasta pankeille syntyvät pitkän aikavälin hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin sen saavuttamiseksi lyhyellä aikavälillä koituvat kustannukset. Sama pätee julkiseen talouteen, mikäli heikkoja pankkeja tuetaan julkisin varoin.

Yhteiset menetelmät

Vuonna 2015 euroalueen 120 suurimman pankkiryhmittymän valvojan arviointiprosessi vietiin ensimmäistä kertaa läpi yhteisillä menetelmillä. Siihen asti arvioinneissa oli käytetty hyvinkin erilaisia kansallisia menetelmiä. Arvioinnin pohjalta EKP:n suorassa valvonnassa oleville pankeille asetettiin niiden riskiprofiilin mukaiset pääoma- ja maksuvalmiusvaatimukset, ja tarvittaessa otettiin käyttöön muitakin valvontatoimia.

Valvojan arviointiprosessin menetelmäkuvaus 2015

Arviointimenetelmä oli EU:n lainsäädännön ja Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ohjeiden mukainen, ja siinä nojauduttiin mukana olevien valvontaviranomaisten parhaisiin käytäntöihin ja kansainvälisten organisaatioiden suosituksiin. Menetelmä mahdollisti kokonaisvaltaisen tarkastelun, jossa laitosten tilannetta ja toimintakykyä arvioitiin ennakoivasti ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Arvioinnissa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia tietoja, ja tarvittaessa käytettiin myös harkintaa selkeiden periaatteiden rajoissa. Näin pystyttiin varmistamaan arvioinnin yhdenmukaisuus ja ottamaan huomioon laitosten erityispiirteet. Ensimmäistä kertaa voitiin tehdä myös laajoja pankkien välisiä vertailuja ja vertailuanalyyseja, joten kaikkia laitoksia voitiin arvioida yhdenmukaisesti ja samalla edistettiin pankkitoiminnan sisämarkkinoiden yhdentymistä.

Pääomavaatimukset

Kokonaispääomavaatimukset kasvavat vuodesta 2015 vuoteen 2016 asteittain 0,50 prosenttiyksikköä, kun otetaan huomioon puskurivaatimusten vaiheittaisen käyttöönoton kokonaisvaikutus.

  • Euroalueen talouden tämänhetkisessä suhdannetilanteessa pankkijärjestelmän pääoma on pidettävä vähintään nykytasollaan, ja joissakin tapauksissa sitä on vahvistettava. Monet pankit eivät ole vielä kokonaan toipuneet vuoden 2012 finanssikriisistä, joten ne kärsivät edelleen ongelmista ja ovat alttiina riskeille. Keskimääräiset pilarin 2 mukaiset pääomavaatimukset kasvavatkin 0,30 prosenttiyksikköä vuodesta 2015.
  • Finanssikriisi toi myös esille tarpeen hillitä kansainvälisen tai kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien ongelmien haittavaikutuksia koko rahoitusjärjestelmään ja euroalueen kansantalouksiin. Tarve on myös otettu huomioon EU:n lainsäädännön pohjalta asetetuissa pääomavaatimuksissa ja niiden mitoituksessa. Ongelmien leviämisen todennäköisyyden ja haittojen pienentämiseksi pankkien pilarin 2 mukaisiin pääomavaatimuksiin onkin EPV:n ohjeiden mukaisesti lisätty erityisiä puskureita (ns. G-SII- tai O-SII-puskuri ja mahdollinen järjestelmäriskipuskuri). Puskurien myötä euroalueen pankkien pääomavaatimukset kasvavat 0,20 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2016. Puskurit otetaan vaiheittain käyttöön vuoteen 2019 mennessä.

Euroalueen pankkien pääomatarve arvioitiin huolella ottaen erityisesti huomioon täysimääräiset ydinpääomavaatimukset ja kokonaispääomavaatimukset. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien (G-SII) vähitellen käyttöön otettavien ja täysimääräisten pääomavaatimusten mitoituksessa otettiin huomioon muun muassa näiden pankkien ja kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien (O-SII) merkitys kansainväliselle tai kotimaiselle rahoitusjärjestelmälle, vastaavanlaisille pankeille euroalueen ulkopuolella asetetut vaatimukset sekä tarve varmistaa EKP:n valvonnassa olevien 120 laitoksen yhdenmukainen kohtelu.

Jakokelpoinen enimmäismäärä

Jakokelpoista enimmäismäärää koskevia vaatimuksia sovellettaessa yhteisessä valvontamekanismissa nojaudutaan EPV:n 18.12.2015 julkistamaan lausuntoon.

EPV:n lausunto 2015/24

Käytäntöä saatetaan kuitenkin myöhemmin tarkistaa vaatimusten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi koko sisämarkkinoilla, jos sääntelykehitys tai pankkiviranomaisen ohjeiden soveltaminen sitä edellyttävät.

Varmuutta pääomasuunnitteluun

EKP on suorassa yhteydessä valvottaviin pankkeihin, mikä tuo pankeille selkeyttä ja varmuutta pääomasuunnitteluun. Jos mikään ei olennaisesti muutu, vuoden 2015 valvonta-arviopäätöksiin kirjatut pilarin 2 mukaiset pääomavaatimukset toimivat ohjenuorana jatkoakin varten, varsinkin kun yleistä pääomapuskuria koskevat vaatimukset on jo otettu huomioon niissä täysimääräisinä. Pankit voivat myös jo valmistautua vakavaraisuusasetuksen ja ‑direktiivin vaatimusten – eli ydinpääomasta tehtäviä vähennyksiä ja järjestelmäriskipuskureita koskevien vaatimusten – vaiheittain tapahtuvaan käyttöönottoon. Basel III -säännöstön lopullisesta muodosta ei ole vielä täyttä varmuutta, mutta on jo voitu todeta, että viimeisen vaiheen toimilla ei enää merkittävästi vahvisteta pankkijärjestelmän pääomapohjaa vaan pyritään selkeyttämään pankkien pääomarakennetta sekä parantamaan sen vertailtavuutta ja avoimutta.