Menu

Julkinen kuuleminen EKP:n ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaasta

Vastauksia kysymyksiin

Miksi opas on tarpeen?

Ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaopas sisältää EKP:n pankkivalvonnan odotukset siitä, miten pankit voivat hallita ilmasto- ja ympäristöriskejä turvallisesti ja varovaisesti ja julkistaa riskinsä avoimesti.

Vakavaraisuussäännöstössä edellytetään nykyisin, että pankit tunnistavat ja hallitsevat olennaisia riskejään ja julkistavat ne. EKP odottaa pankkien ottavan ilmasto- ja ympäristöriskit huomioon vakiintuneiden riskiluokkien riskitekijöinä, sillä niillä voi olla huomattavia vaikutuksia reaalitalouteen ja pankkeihin. Oppaalla halutaan vahvistaa pankkien tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöriskeistä sekä auttaa niitä valmistautumaan tuleviin haasteisiin.

Oppaassa kerrotaan, miten pankkivalvonta odottaa pankkien ottavan ilmasto- ja ympäristöriskit huomioon hallinto- ja riskienhallintajärjestelyissä sekä liitetoimintastrategiansa laadinnassa ja toteutuksessa. EKP myös odottaa pankkien julkistavan tietoa ilmasto- ja ympäristöriskeistään entistä selkeämmin.

Onko opas oikeudellisesti velvoittava?

Ei. Opas ei ole oikeudellisesti velvoittava, mutta siitä ilmenee, miten ilmasto- ja ympäristöriskejä hallitaan turvallisesti ja varovaisesti noudattaen vakavaraisuusvalvonnan nykysääntöjä eli vakavaraisuusasetusta ja ‑direktiiviä sekä Euroopan pankkiviranomaisen ohjeita. Yhteiset valvontaryhmät ottavat nämä odotukset osaksi pankkien kanssa käytävää valvontadialogia. Pankkien odotetaan tarkastavan, ovatko niiden nykyiset käytännöt turvallisia ja varovaisia, ja kehittävän niitä oppaaseen kirjattujen odotusten mukaisesti. EKP arvioi odotuksista poikkeavat käytännöt tapauskohtaisesti.

Miksi palautetta pyydetään, ja keneltä kommentteja odotetaan? Miten kuuleminen etenee?

EKP pyytää kommentteja pankeilta ja muilta sidosryhmiltä, ja palaute otetaan huomioon valvontaodotusten viimeistelyssä. Kuulemisprosessin jälkeen EKP julkaisee lopullisen oppaan ja ottaa sen käyttöön merkittävien pankkien kanssa käytävässä valvontadialogissa.

Kuulemisen aikana EKP järjestää keskustelutilaisuuden verkossa 17.6.2020 sekä kuulemistilaisuuden puhelinkonferenssina 2.9.2020. Keskustelutilaisuudessa valvojat, päättäjät ja pankit pääsevät vaihtamaan näkemyksiä. Kaikki EKP:n suorassa valvonnassa olevat pankit saavat kutsun. Näkemykset tulee silti esittää myös virallista tietä (ks. julkisen kuulemisen verkkosivu), jotta ne voidaan ottaa huomioon kuulemisprosessissa. Puhelinkonferenssina järjestettävään kuulemistilaisuuteen voi osallistua kuka tahansa. Se järjestetään, jotta asianosaisilla on tilaisuus esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaukset ennen kommentointia.

Miten ilmasto- ja ympäristöriskit määritellään?

Ilmasto- ja ympäristöriskeihin luetaan yleensä kaksi keskeistä riskitekijää:

  • Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan taloudellisia vaikutuksia, joita aiheutuu 1) ilmastonmuutoksesta, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja ilmasto vähitellen muuttuu, ja 2) ympäristön tilan heikkenemisestä, kuten ilman, vesistöjen ja maaperän saastumisesta, vedenpuutteesta, luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ja metsäkadosta. Fyysiset riskit voivat aiheuttaa suoraa tai välillistä vahinkoa. Suoraa vahinkoa edustaisi esimerkiksi omaisuuden tuhoutuminen tai tuottavuuden heikentyminen, ja esimerkki välillisestä vahingosta olisi toimitusketjujen katkeaminen.
  • Siirtymäriskeillä tarkoitetaan taloudellisia tappioita, joita voi aiheutua suoraan tai välillisesti siirtymisestä kohti vähähiilisempää ja kestävämpää taloutta. Tappioita voi syntyä esimerkiksi verrattain äkillisten ilmasto- tai ympäristöpoliittisten päätösten, tekniikan kehityksen tai markkinoiden luottamuksessa ja valinnoissa tapahtuvien muutosten seurauksena.

Fyysiset ja siirtymäriskit vaikuttavat talouteen ja sen myötä rahoitusjärjestelmään. Vaikutus voi olla suora, jos esimerkiksi yritysten kannattavuus heikkenee ja varallisuus menettää arvoaan, tai epäsuora, jos muutokset vaikuttavat rahoitusjärjestelmään makrotasolla. Suoria ja epäsuoria vaikutuksia voi aiheutua myös pankkiin kohdistuvista oikeudellisista vaateista. Fyysisiin ja siirtymäriskeihin liittyy vastuu- ja maineriski, jos ilmasto- ja ympäristöriskejä ei ole hallittu asianmukaisesti.

Fyysiset ja siirtymäriskit ovat vakavaraisuuden kannalta tärkeitä riskitekijöitä, sillä ne voivat kasvattaa luottoriskiä, operationaalista riskiä, markkinariskiä ja likviditeettiriskiä.

Koskeeko opas ainoastaan EKP:n suorassa valvonnassa olevia (merkittäviä) pankkeja, vai sovelletaanko sitä myös pienempiin, kansallisten valvontaviranomaisten valvomiin (vähemmän merkittäviin) pankkeihin?

Opas on laadittu yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. Tarkoituksena on varmistaa laadukkaiden valvontakäytäntöjen johdonmukainen noudattaminen koko euroalueella.

EKP käyttää odotuksia valvontadialogissaan merkittävien luottolaitosten kanssa. Suosituksena on, että kansalliset valvontaviranomaiset soveltavat odotuksia vähemmän merkittävien luottolaitosten valvonnassa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Mistä alkaen opas on voimassa?

Opas otetaan käyttöön heti, kun lopullinen versio on julkaistu. Merkittävien pankkien odotetaan tarkastavan, onko niiden nykyinen tapa hallita ja julkistaa ilmasto- ja ympäristöriskejä turvallinen ja varovainen oppaaseen kirjattujen odotusten mukaisesti. Niiden odotetaan myös ryhtyvän muuttamaan käytäntöjään viipymättä, jos tilanne sitä edellyttää.

EKP tietää, että käytäntöjen muuttaminen ei tapahdu käden käänteessä. Ilmasto- ja ympäristöriskien hallinta- ja julkistamismenetelmien ja -välineiden odotetaan hioutuvan ajan mittaan.

Tarvitaanko tällaista opasta? Onko pankkien ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnassa ja julkistamisessa parantamisen varaa?

EKP:n arvion mukaan ilmasto- ja ympäristöriskit otetaan jo euroalueen pankeissa huomioon. Ne ovat yhä paremmin tietoisia siitä, millainen merkitys ilmastoriskeillä voi jatkossa olla. Pankkien välillä on kuitenkin eroja, ja joissakin pankeissa näiden riskien hallinta- ja julkistamiskäytännöt ovat vielä hatarat. Ilmasto- ja ympäristöriskejä on tähän saakka tarkasteltu pääasiassa yritysvastuun kannalta, ja suhtautuminen ilmasto- ja ympäristöriskeihin on riippunut pankin koosta, liiketoimintamallista, rakenteesta ja sijainnista. Useimmilla pankeilla ei vielä ole kattavia ja ennakoivia riskienhallintajärjestelyjä tähän tarkoitukseen.

EKP:n näkemyksen mukaan pankkien tulisi ottaa ilmasto- ja ympäristöriskit huomioon nopeasti, ennakoivasti ja kattavasti. Kertomalla selkeästi valvontaodotuksista EKP haluaa edistää pankkien riskienhallinnan ja julkistusten kehitystä.

Onko oppaassa otettu huomioon Network for Greening the Financial System ‑yhteistyöverkoston, Euroopan pankkiviranomaisen ja eri maiden aloitteet kestävän rahoituksen saralla? Miten varmistetaan, että pankkien saama ohjeistus on johdonmukaista?

EKP:n opas on laadittu yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden valvontakäytäntöjen johdonmukainen noudattaminen koko euroalueella. Oppaassa on otettu huomioon useiden valvonta- ja sääntelyviranomaisten julkaisuja, ja se perustuu niihin monin paikoin. Euroopan pankkiviranomainen ja Network for Greening the Financial System -yhteistyöverkosto (NGFS) ovat olleet tärkeitä vaikuttajia kansallisten valvontaviranomaisten ohella.

EKP myös osallistuu NGFS-yhteistyöverkoston kansainväliseen työhön. Verkosto julkaisi huhtikuussa 2019 suosituksia keskuspankkien ja pankkivalvojien aktivoimiseksi ilmasto- ja ympäristöriskin hallintaa koskevissa kysymyksissä, ja valmisteilla on myös käytännön ohjeita suositusten noudattamiseen. Yksi verkoston suosituksista on, että pankkivalvojien tulisi asettaa valvontaodotuksia. EKP noudattaa suositusta julkaisemalla oppaan.

EKP tukee myös Euroopan pankkiviranomaista, jonka tehtävänä on selvittää, miten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät ESG-vaatimukset voidaan sisällyttää vakausvalvonnan kolmeen pilariin. Joulukuussa 2019 Euroopan pankkiviranomainen julkaisi kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman, johon kirjattiin tärkeitä pankeille suunnattuja linjauksia. Siinä korostetaan, että on tärkeää ryhtyä toimeen ajoissa, ennen kuin vakavaraisuussäännökset muuttuvat. EKP:n oppaassa käydään läpi näitä linjauksia valvontanäkökulmasta.

Lisäksi useat kansalliset valvontaviranomaiset ovat julkaisseet tai valmistelevat myös omia ilmasto- ja ympäristöriskioppaita. Vähemmän merkittävien pankkien odotetaan perehtyvän tällaisiin oppaisiin sekä muihin kansallisten valvontaviranomaistensa ilmasto- ja ympäristöriskijulkaisuihin.

Miten ilmasto- ja ympäristöriskit otetaan muuten huomioon EKP:ssä?

EKP:n verkkosivuilla kerrotaan, miten EKP ottaa ilmastonmuutoksen huomioon omilla vastuualueillaan eli taloudellisessa analyysissa, pankkivalvonnassa, rahapolitiikassa, sijoitussalkuissaan sekä rahoitusvakauden saralla.

Ympäristönsuojelu EKP:ssä

EKP osallistuu aktiivisesti ilmasto- ja ympäristöriskeistä käytävään kansainväliseen keskusteluun muiden valvontaviranomaisten ja keskuspankkien kanssa. EKP on jäsenenä paitsi NGFS-yhteistyöverkostossa myös kestävää rahoitusta käsittelevässä Euroopan komission teknisessä asiantuntijaryhmässä (Technical Expert Group on Sustainable Finance, TEG), joka on kehittänyt muun muassa kestävän toiminnan yhteisen luokitusjärjestelmän. Lisäksi EKP osallistuu aktiivisesti Euroopan pankkiviranomaisen ja Baselin pankkivalvontakomitean ilmastotyöhön.

Otetaanko ilmasto- ja ympäristöriskit oppaan myötä paremmin huomioon tulevissa stressitesteissä?

Oppaassa todetaan, että EKP odottaa merkittävien pankkien määrittävän esimerkiksi erilaisten (stressitesti)skenaarioiden avulla, mitkä ilmasto- ja ympäristöriskit ovat niiden liiketoimintastrategian kannalta olennaisia. Skenaarioanalyysista saadaan tietoa päätöksenteon tueksi. EKP odottaa ilmasto- ja ympäristöriskeille olennaisesti altistuvien luottolaitosten arvioivan stressitestauksensa asianmukaisuuden ja ottavan nämä riskit osaksi perusskenaarioitaan ja epäsuotuisia skenaarioitaan.

Lisäksi EKP seuraa tarkasti ilmastoriskien mahdollisia vaikutuksia euroalueen/EU:n rahoitusjärjestelmään. EKP myös valmistelee yhteistyössä EU:n muiden keskuspankkien ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa euroalueen pankkisektorilla kokeiluluonteisesti toteutettavaa ilmastoriskistressitestiä. Valmisteilla on myös EKP:n oma stressitesti makrovakausvalvonnan tarpeisiin. Tavoitteena on selvittää, miten ilmastoriskien vaikutus laajenee reaalitaloudessa ja rahoitusjärjestelmässä. Stressitestissä tarkastellaan yksityiskohtaisia tietoja, ja kohderyhmänä on 90 merkittävää euroalueen pankkia.