1 Johdanto

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut monenlaisia maantieteellis-poliittisia ongelmia, jotka vaikuttavat rahoitusoloihin, vaikeuttavat taloustilanteen ja finanssimarkkinoiden kehityksen ennakoimista ja kasvattavat pankkialan riskejä. Tilanne edellyttää erityistä varovaisuutta sekä pankeilta että pankkivalvojilta. Vielä vuoden 2022 alkupuoliskolla valvottavien pankkien tilanne oli verrattain hyvä. Koronaviruspandemiaan liittyneitä rajoituksia purettiin, korkotaso alkoi vähitellen palautua normaalimmaksi ja talouskehitys piristyi. Pankeilla oli tietojensa mukaan riittävästi pääomaa, ja ne olivat varautuneet hyvin maksutarpeisiinsa. Alan kriisinsietokyky oli siis hyvä ja järjestämättömien saamisten yhteismäärä pieneni koko ajan.

Useimmissa valvottavissa pankeissa sodan vaikutukset ovat olleet lähinnä välillisiä. Vaikea tilanne on kasvattanut rahoitus- ja muita riskejä finanssialalla, kun etenkin Euroopassa talouskehitys on kärsinyt, inflaatiopaineet ovat kasvaneet ja toimitushäiriöitä on ollut jatkuvasti. Jos maantieteellis-poliittiset jännitteet voimistuvat entisestään, on yhä todennäköisempää, että se näkyy riskien hinnoittelussa finanssimarkkinoilla ja kyberhyökkäysten riski kasvaa. Talouden ja finanssimarkkinoiden kehityksestä ei siis ole minkäänlaista varmuutta, ja tilanne on riskialtis.

Venäjän hyökkäyksestä johtuvien lyhyen aikavälin riskien lisäksi pankkien ja pankkivalvojien on tärkeää kiinnittää huomiota jo ennastaan tiedossa olleisiin rakenteellisiin riskeihin. Pankkien digitalisaatio edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusta, ja ilmastonmuutoksesta johtuviin fyysisiin ja siirtymäriskeihin on varauduttava nopeasti.

EKP:n pankkivalvonta ja kansalliset pankkivalvontaviranomaiset ovat valinneet tältä pohjalta kolmen seuraavan vuoden strategiset painopistealueet eli valvontaprioriteetit. Valvottavien pankkien riskit ja haavoittuvuustekijät on analysoitu huolella. Lisäksi on otettu huomioon tähänastisilla painopistealueilla saavutettu edistys sekä vuoden 2022 valvojan arviointiprosessin tulokset. Tilanne on muuttunut selvästi edellisvuodesta, ja pankkialan riskit ovat kasvaneet. Häiriöt ovat yhä todennäköisempiä, ja niillä voi myös olla aiempaa vakavammat seuraukset. Vuodelle 2022 valitut valvontaprioriteetit ja ‑toimet ovat siitä huolimatta edelleen yleisesti ottaen tilanteen mukaisia, sillä niiden avulla pystytään puuttumaan pankkialan rakenteellisiin haavoittuvuustekijöihin.

Sodasta ja inflaation nopeutumisesta aiheutuvien uusien riskien vuoksi painopistealueisiin on kuitenkin syytä tehdä joitakin muutoksia. Suunnittelussa on otettu huomioon myös se, että aiempien vuosien painopistealueilla on jo pystytty vaikuttamaan moniin riskeihin ja haavoittuvuustekijöihin. Vuonna 2022 valvojat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota esimerkiksi vastapuoliriskiin ja riskipitoiseen velkarahoitustoimintaan. Myös korkoihin ja riskilisiin liittyvät riskit ovat olleet jatkuvasti esillä. Valvojat ovat yhteydessä pankkeihin osana jatkuvaa valvontaa varmistaakseen, että ne pankit, joilla riskejä on eniten, osaavat puuttua niihin asianmukaisesti ja havaitut puutteet pystytään korjaamaan.

Nykytilanteessa on varauduttava monenlaisiin riskeihin. On tärkeää, että valvojat seuraavat ja arvioivat pankkien vakavaraisuutta, pääoma- ja voitonjakosuunnittelua sekä varautumista riskeihin osana jatkuvaa valvontaa. Tavoitteena on etenkin kartoittaa, miten hyvin pankit pystyvät täyttämään omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat vähimmäisvaatimukset.

Yhteisen pankkivalvonnan valvontaprioriteeteissa vuosille 2023–2025 painotetaan keskipitkän aikavälin tavoitteita ja otetaan huomioon muuttuvan tilanteen mukanaan tuomat uudet haasteet. Valvottavien pankkien tulisi pyrkiä parantamaan kykyään selviytyä nykyisistä talous- ja rahoitustilanteen muuttumiseen ja maantieteellis-poliittiseen kehitykseen liittyvistä riskeistä (valvontaprioriteetti 1), valmistautua digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja vahvistaa johdon kykyä ohjata toimintaa (valvontaprioriteetti 2) sekä puuttua yhä päättäväisemmin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin (valvontaprioriteetti 3).

Kaavio 1

Valvontaprioriteetit vuosille 2023–2025

Strategisella suunnittelulla luodaan EKP:n pankkivalvonnalle selkeä kolmivuotisstrategia. Pankkialan riskejä ja haavoittuvuustekijöitä Euroopassa on arvioitu kokonaisvaltaisesti. Painopistealueiden valinta auttaa yhteisiä valvontaryhmiä suunnittelemaan toimintaansa tehokkaammin ja yhtenäisemmin ja edistää resurssien kohdentamista sinne, missä niitä tarvitaan. Prioriteettien pohjalta on helpompi arvioida, millaiset riskit voidaan hyväksyä ja mihin riskeihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota valvojan arviointiprosessissa. On kuitenkin syytä muistaa, että eri pankeilla on erilaisia haavoittuvuustekijöitä ja haasteita. Kansalliset valvontaviranomaiset nojautuvat valvontaprioriteetteihin, kun ne asettavat omia prioriteettejaan vähemmän merkittävien luottolaitosten valvontaa varten suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Kun painopistealueista tiedotetaan selkeästi, pankeilla on parempi käsitys valvontaodotuksista. Selkeä viestintä myös tehostaa valvonnan vaikutusta pankkien kykyyn selviytyä häiriöistä, ja sen avulla voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset.

EKP:n pankkivalvonta seuraa ja arvioi jatkuvasti sekä valvottavien luottolaitosten riski- ja haavoittuvuustekijöiden kehitystä että eri prioriteettien kohdalla saavutettua edistystä. Strategisia painopistealueita tarkastellaan säännöllisin väliajoin, jotta EKP:n pankkivalvonta pystyy muokkaamaan prioriteettejaan ja niiden vaatimia toimia joustavasti tilanteen mukaan. Etenkin nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa valvonnalla on tärkeää pystyä reagoimaan esimerkiksi maantieteellis-poliittisen tilanteen kehitykseen.

Tässä asiakirjassa käydään läpi pankkialan riskien perusteella valitut valvontaprioriteetit vuosille 2022–2024 sekä toimet, joiden avulla haavoittuvuustekijöihin aiotaan puuttua. Pankkien jatkuva valvonta on laajempaa kuin mitä tässä asiakirjassa käsitellään, ja se tukee työtä painopistealueilla.

2 Valvontaprioriteetit ja riskiarvio vuosille 2023–2025

2.1 Valvottavien pankkien toimintaympäristö

Euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet merkittävästi, sillä inflaatio on vuoden aikana nopeutunut ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut tuntuvat seuraukset. Epävarmuus jatkuu tulevina kuukausina. Vuoden 2022 alkupuoliskolla talouskehitys piristyi, kun pandemiasta johtuneita rajoituksia purettiin vähitellen. Vuoden loppua kohden talouskasvu on kuitenkin vaimennut. Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsimaat reagoivat asettamalla monenlaisia pakotteita. Venäjän vastatoimet saivat niin energian kuin elintarvikkeiden ja raaka-aineidenkin hinnat nousemaan tuntuvasti ja vaikeuttivat energiantuontia. Inflaatiopaineiden kasvaessa euroalueen inflaatiovauhti on kiihtynyt poikkeuksellisesti. Tilanne vaikuttaa talousnäkymiin. Luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt, ja toimitushäiriöitä on ollut jatkuvasti. Jos sota Ukrainassa pitkittyisi ja maantieteellis-poliittiset jännitteet pahenisivat, energiakustannukset voisivat nousta ja inflaatio nopeutua niin, että Euroopan talous ajautuisi taantumaan, kun energiaa jouduttaisiin säännöstelemään tuontiongelmien vuoksi.

Inflaation kiihtyessä keskuspankit eri puolilla maailmaa ovat alkaneet taas nostaa korkoja. Myös EKP vähentää epätavanomaisia rahapoliittisia toimia tuntuvasti. Pandemian seurauksena sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on aiempaa enemmän velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen, joten korkojen noustessa ja rahoitusolojen tiukentuessa pankkien vastapuolten voi olla yhä vaikeampi hoitaa velkojaan, kun talouskehitys heikkenee. Heikossa taloustilanteessa konkurssien määrä voi lisääntyä, sillä rahoitus-, tuotanto- ja toimintakustannusten voidaan odottaa kasvavan etenkin energiantuotannosta riippuvaisilla ja muuten riskialttiina pidetyillä yrityksillä. Myös monien kotitalouksien luottokelpoisuus voi huonontua, jos niillä on paljon velkaa, pienet tulot tai vaihtuvakorkoisia asuntolainoja, joskin niiden tilannetta pyritään helpottamaan finanssipolitiikalla ja monille on kertynyt säästöjä pandemian aikana. Työmarkkinatilanne on pysynyt yleisesti ottaen hyvänä, mikä lievittää sekin hinta- ja korkotason nousun vaikutusta.

Finanssimarkkinoiden kehitys heikkenee, kun maantieteellis-poliittiset jännitteet kiristyvät, korot nousevat ja Euroopan talouden pelätään ajautuvan taantumaan. Korkotasossa on tapahtunut paljon muutoksia vuonna 2022 eri puolilla maailmaa, kun keskuspankit ovat ryhtyneet muuttamaan politiikkaansa eikä muutosten suuruutta ja ajoitusta ole pystytty ennakoimaan. Vuoden alkupuoliskolla osakehinnat laskivat tuntuvasti, mutta osakemarkkinat ovat sittemmin alkaneet elpyä, joskin korjausliikkeitä tapahtuu edelleen. Epävarmassa tilanteessa hintojen heilahtelu voi lisääntyä. Jos häiriöt markkinoilla johtavat laajempaan uudelleenhinnoitteluun, varojen arvo pankkien taseissa laskee ja markkinoilta saatavat tuotot voivat pienentyä.

2.2 Riskit ja prioriteetit vuosille 2023–2025

EKP:n pankkivalvonta on valinnut seuraaville kolmelle vuodelle painopistealueet, joilla se pyrkii vaikuttamaan pankkien haavoittuvuustekijöihin. Kullekin painopistealueelle on otettu selkeät tavoitteet sekä kaavailtu valvontatoimia, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Vuosille 2023–2025 on valittu kolme valvontaprioriteettia.

2.2.1 Painopistealue 1: Talous- ja rahoitustilanteen muuttuminen ja maantieteellis-poliittinen kehitys

Euroopan pankkialan tulevaisuudennäkymiä varjostaa talous- ja rahoitustilanteen muuttumisesta ja maantieteellis-poliittisesta kehityksestä johtuva epävarmuus. Valvottavien pankkien on varauduttava tulevaan kehitykseen liiketoimintastrategioissaan ja seurattava tarkasti riskien kehittymistä. Finanssialalla ja rahoitusoloissa tapahtuu monenlaisia muutoksia, ja riskienhallintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Epävarmuus on otettava huomioon pankkien pääomasuunnittelussa. Käyttöpääomaa on oltava riittävästi, ja rahoitussuunnitelmia on pystyttävä muuttamaan joustavasti riskitilanteen muuttuessa.

EKP:n pankkivalvonnan ensisijaisena tavoitteena on lähikuukausina varmistaa, että valvottavat pankit pystyvät selviytymään taloudessa ja rahoitusoloissa tapahtuvien muutosten ja maantieteellis-poliittisten häiriöiden aiheuttamista haasteista. Valvonnassa hyödynnetään Euroopan pankkiviranomaisen koordinoiman vuoden 2023 stressitestin tuloksia, ja ne otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa. Lisäksi suunnitteilla on useita valvontatoimia, joilla pyritään puuttumaan yksittäisiin riskeihin, sekä erilaisia edellisvuoden valvontaprioriteetteihin liittyviä seurantatoimia osana jatkuvaa valvontaa.

Haavoittuvuustekijä: Puutteellinen luottoriskin hallinta ja eri toimialojen riskit

Tavoite: Luottoriskien hallinta on saatava nopeasti vastaamaan sääntelyvaatimuksia ja valvontaodotuksia. Pankkien tulisi korjata rakenteelliset puutteet luottoriskin hallinnassa koko luottojen elinkaaren ajalla. Riskit on kartoitettava lainan myöntämisen yhteydessä, mutta niitä on myös seurattava jatkuvasti ja pyrittävä vähentämään.

Pankkien tulisi pystyä havaitsemaan nopeasti riskien kehittyminen aloilla, joihin talouden nykyinen tilanne vaikuttaa, ja pyrkiä pienentämään näihin aloihin liittyviä riskejään. Esimerkiksi sota Ukrainassa kasvattaa riskejä monilla aloilla, ja myös kiinteistöihin liittyy paljon riskejä.

Vuoden 2022 alkupuoliskolla järjestämättömien saamisten määrä pieneni edelleen, mutta rahoitusolojen tiukentuessa lainaehdot kiristyvät Euroopassa ja taantuman uhka kasvattaa sekin riskejä. Yritysten ja kotitalouksien tilanne vaikeutuu etenkin, jos niillä on paljon velkaa. Jotkin alat myös kärsivät nykytilanteesta muita enemmän. Ukrainassa käytävään sotaan liittyvät toimitushäiriöt ja energiakustannusten nousu vaikuttavat maataloudessa, energiantuotannossa ja kuljetusaloilla ja yleensäkin aloilla, joiden tuotanto riippuu energian tai muiden raaka-aineiden saatavuudesta. Kustannukset ovat kasvaneet myös rakennusalalla. Monissa euroalueen maissa kaasutoimitusten väheneminen voi vaikeuttaa tuotantoa esimerkiksi metallialalla, kemianteollisuudessa ja elintarvikealoilla.

Pandemian alkuvaiheessa liikekiinteistöjen markkinoilla tapahtui tuntuva korjausliike hinnoittelussa, mutta tilanne on rauhoittunut jonkin verran. Korkotason ja rakennuskustannusten nousu vaikuttaa kuitenkin etenkin toimistorakennusten hinnoitteluun, ja etätyöskentelyä on jatkettu myös pandemian vaimennuttua. Asuntojen hinnat nousivat euroalueella vuoden 2022 alkupuoliskolla huolimatta siitä, että alalla on selviä merkkejä ylihinnoittelusta ja asunnot ovat jo varsin kalliita suhteessa niistä saataviin vuokratuloihin. Pankeille voi aiheutua ongelmia etenkin maissa, joissa suuri osa asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia, kun elinkustannukset nousevat, reaalipalkat laskevat ja korot nousevat.

Pankkivalvojat ovat pandemia-aikana pyrkineet puuttumaan rakenteellisiin puutteisiin luottoriskien hallinnassa, ja vastaavilla valvontatoimilla pystytään reagoimaan myös nykytilanteen aiheuttamiin haasteisiin. Viime vuosina pankeissa on parannettu luottoriskin hallintaa, mutta vuoden 2022 valvojan arviointiprosessissa valvottavien pankkien riskienvalvonnassa havaittiin edelleen puutteita. Parannuksia tarvitaan etenkin lainojen myöntämisen ja riskien seurannan yhteydessä. Lainanottajat, joilla on vaikeuksia, on osattava luokitella oikein, ja varauskäytäntöjä on kehitettävä. Useimmilla pankeilla on jo toimintasuunnitelma, jolla pyritään korjaamaan puutteita luottoriskin tunnistamisessa ja mittaamisessa, sillä aiheesta on käyty kirjeenvaihtoa^[1] toimitusjohtajien kanssa. Lisäksi on kuitenkin syytä parantaa lainanhoitojoustoihin, varauksiin ja mahdollisesti maksamatta jääviin lainoihin liittyviä käytäntöjä. Valvontatoimia tehostetaan EKP:n pankkivalvonnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Suurin osa toimista tällä saralla perustuu edellisvuoden valvontaprioriteetteihin liittyvään toimintaohjelmaan, mutta jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota aloihin, joiden tilanteeseen talouden kehitys ja sota Ukrainassa vaikuttavat voimakkaimmin (esim. energiansaannista riippuvaiset alat).

Suunnitellut toimet:

• Valvojat selvittävät kohdennettujen arviointien^[2] avulla, miten hyvin pankeissa noudatetaan luotonantoa ja ‑valvontaa koskevia Euroopan pankkiviranomaisen ohjeita. Erityistä huomiota kiinnitetään asuinkiinteistölainoihin.
• IFRS 9 ‑standardin tiimoilta tehdään erillisiä kohdennettuja arviointeja, joissa selvitetään, miten hyvin pankeissa noudatetaan muita luottoriskin tunnistamista ja mittaamista koskevan kirjeenvaihdon yhteydessä esitettyjä valvontaodotuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään mallinnukseen ja etenkin korjaaviin malleihin.
• Lainanhoitojoustoihin ja mahdollisesti maksamatta jääviin lainoihin liittyviä periaatteita käydään läpi perusteellisemmin, ja muita luottoriskin tunnistamista ja mittaamista koskevassa kirjeenvaihdossa esiin nostettuja teemoja seurataan nykytilanteen valossa.
• Pankeissa tehdään tarkastuksia IFRS 9 ‑standardin tiimoilta. Painopisteenä ovat yritys- ja vähittäissaamiset sekä liikekiinteistöt ja vakuudet (kuten jo vuonna 2022).
• Pankeissa tehdään kohdennettuja tarkastuksia, joissa teemana on energia- ja raaka-ainekauppa.
• Sisäisten luottoluokitusten menetelmään perustuvia malleja, arvonalentumismalleja ja luottoriskin hallintaa arvioidaan tekemällä pankeissa kohdennettuja sisäisten mallien tarkastuksia. Painopisteenä ovat saamiset tilanteesta eniten kärsiviltä aloilta.
• Yhteiset valvontaryhmät tekevät sisäisten mallien tarkastuksia, joissa arvioidaan uusien sääntelyvaatimusten edellyttämiä muutoksia sisäisten luottoluokitusten menetelmään perustuvissa malleissa.^[3] Lisäksi kaavaillaan tarkastuksissa sekä aiemmassa sisäisten mallien erityisarvioinnissa tehtyjen havaintojen edellyttämiä seurantatoimia.

Seurantatoimia osana jatkuvaa valvontaa

Riskipitoinen velkarahoitustoiminta on vähentynyt viime vuosineljänneksinä, sillä sekä liikkeeseenlaskijoiden että sijoittajien on täytynyt ottaa huomioon taloustilanteen epävarmuus. Valvottavilla pankeilla on kuitenkin vielä runsaasti velkarahoitustoimintaan liittyviä riskejä. Monien vastapuolten luottoluokitus on heikko tai ne ovat pahoin velkaantuneita, ja suuri osa lainoista on vaihtuvakorkoisia ja myönnetty kevennetyin ehdoin. EKP:n pankkivalvonta on tänä vuonna pyrkinyt entistä selvemmin edistämään EKP:n oppaaseen kirjattujen valvontaodotusten noudattamista pankeissa. Pankeilta saatuja tietoja arvioidaan, ja puutteita ryhdytään korjaamaan niiden pohjalta. EKP:n pankkivalvonta voi asettaa pankeille suuremmat pääomavaatimukset, jos ne eivät pyri noudattamaan valvontaodotuksia.

Vuonna 2022 on jo tehty paljon työtä, jotta pankit selviytyisivät paremmin korkoihin ja riskilisiin liittyvistä riskeistään ja vastapuoliriskeistään. Riskit ovat kuitenkin edelleen suuria, ja on todennäköistä, että finanssimarkkinoilla nähdään lähikuukausina heilahtelua ja riskien uudelleenhinnoittelua vielä useaan otteeseen. Valvottavien pankkien odotetaan siksi seuraavan näitä riskejä tiiviisti ja kiinnittävän niiden hallintaan erityistä huomiota, sillä nykytilanteessa niitä voidaan pitää merkittävinä. Myös valvojat panevat painoa näille riskeille, ja yhteiset valvontaryhmät tekevät odotettavasti vuonna 2023 kohdennettua seurantaa tämänvuotisten kohdennettujen arviointien pohjalta.

Haavoittuvuustekijä: Yksipuoliset rahoituslähteet ja puutteelliset varainhankintasuunnitelmat

Tavoite: Pankkien tulisi pyrkiä hankkimaan rahoitusta useista erilaisista lähteistä, etenkin jos niiden rahoituslähteet eivät ole erityisen vakaita. Niiden tulisi laatia uskottavat varainhankintasuunnitelmat useammaksi vuodeksi ja ryhtyä toteuttamaan suunnitelmia. Muuttuvista rahoitusoloista aiheutuvat haasteet on pystyttävä ottamaan huomioon.

Vuoden 2022 alkupuoliskolla pankit pystyivät keskimäärin täyttämään varsin hyvin maksuvalmiusvaatimuksensa ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksensa, eli ne olivat varautuneet hyvin mahdollisiin yllättäviin maksutarpeisiin ja vaikeuksiin rahoituksensaannissa. Osalle pankeista markkinoiden häiriöt voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia, sillä niillä on varsin yksipuoliset rahoituslähteet. Kun pandemian alkuvaiheessa otettiin käyttöön epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, osa pankeista alkoi turvautua yhä enemmän keskuspankkirahoitukseen (esimerkiksi osallistumalla kolmannen sarjan kohdennettuihin rahoitusoperaatioihin) ja vähensi markkinarahoituksen käyttöä (esimerkiksi velkapaperien ja katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuja). Kun keskuspankilta saatu rahoitus on maksettava takaisin, joko eräpäivänä tai ennalta, pankit joutuvat hankkimaan korvaavaa rahoitusta muista lähteistä. Jos keskuspankkirahoitusta joudutaan korvaamaan lyhytaikaisella ja kalliimmalla rahoituksella, ero voi vaikuttaa pankkien kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen tilanteessa, jossa taloudelliset riskit kasvavat ja rahapolitiikka kiristyy. Yhteiset valvontaryhmät ovat tämänvuotisessa valvojan arviointiprosessissa nostaneet esiin tarpeen tarkkailla kohdennettujen rahoitusoperaatioiden merkitystä pankkien rahoituslähteenä ja pankkien strategioita korvaavien rahoituslähteiden löytämiseksi. Pankkeja pyydetään laatimaan ja ottamaan käyttöön luotettavat ja toimivat suunnitelmat käyttövarojen ja pitempiaikaisen rahoituksen saannin varmistamiseksi sekä muokkaamaan suunnitelmia tarpeen mukaan. Suunnitelmissa tulisi hahmotella, miten keskuspankkirahoitusta korvataan muista lähteistä niin, että rahoituksen ehdot eivät muutu liikaa eikä rahoitusta hankita liian keskitetysti samoista lähteistä.

Suunnitellut toimet:

• Pankkivalvojat selvittävät kohdennetun arvioinnin avulla, miten kolmannen sarjan operaatioissa hankittua rahoitusta aiotaan korvata sellaisissa pankeissa, jotka ovat turvautuneet suurelta osin keskuspankkirahoitukseen ja joiden rahoituskustannuksiin siirtyminen markkinarahoitukseen voi vaikuttaa tuntuvasti. Kohdennetun arvioinnin ohella analysoidaan laajemminkin pankkien rahoitussuunnitelmia ja pyritään kartoittamaan riskialttiita käytäntöjä sekä selvittämään, millä pankeilla riskejä on eniten. Tarvittaessa tehdään myös kohdennettuja tarkastuksia pankeissa. Tulosten pohjalta yhteiset valvontaryhmät edistävät ja seuraavat korjaavien toimintasuunnitelmien kehittämistä ja toteutusta esimerkiksi tekemällä pankeissa kohdennettuja tarkastuksia.

2.2.2 Painopistealue 2: Digitalisaatioon liittyvät haasteet ja johdon mahdollisuudet ohjata toimintaa

Valvottavien pankkien tulisi pyrkiä ratkaisemaan pankkipalvelujen digitalisaatioon liittyvät rakenteelliset haasteet ja puuttua riskeihin ajoissa pitääkseen liiketoimintamallinsa kestävinä. Vaaditaan vahvaa sisäistä hallintoa ja tehokasta strategista ohjausta, jotta pankeissa voidaan kehittää toimivat digitalisaatiostrategiat ja myös toteuttaa ne menestyksekkäästi. On tärkeää varautua uusiin riskeihin, kun toiminta on yhä enemmän kiinni tietoteknisistä järjestelmistä, ulkopuolisista palveluntarjoajista ja tekniikan kehityksestä. Pankkien toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja epävarmuus on lisääntynyt. Liiketoimintamalleja voidaan vahvistaa uusien haasteiden edessä, jos pankkien johto kykenee ohjaamaan toimintaa strategisesti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Riskitietojen raportointia olisi parannettava, ja niitä olisi pystyttävä tarkastelemaan kokonaisuutena.

Haavoittuvuustekijä: Digitalisaatiostrategioiden heikkoudet

Tavoite: Pankeilla tulisi olla toimivat järjestelyt (liiketoimintastrategiasta ja riskienhallinnasta alkaen), jotta digitalisaation suunnittelu ja toteutus vahvistaisi niiden liiketoimintamallia eikä uuden tekniikan käyttöönotosta aiheutuisi liiallisia riskejä.

Valvottavissa pankeissa kehitetään nyt jatkuvasti digitalisaatiostrategioita, joiden avulla palvelut ja käytännöt halutaan saada vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä. Uuden tekniikan avulla voidaan myös tehostaa toimintaa ja parantaa kannattavuutta. Viime aikoina valvottavien pankkien kuva kannattavuudestaan on kohentunut koronnosto-odotusten myötä, mutta niiden on pystyttävä kehittämään liiketoimintamallejaan, jotta ne selviytyvät kilpailutilanteesta pankkialalla. Osalla pankeista on jo varsin pitkälle kehitettyjä digitaalisia toimintoja. Haastajina ovat lisäksi suuret teknologiayritykset sekä erikoistuneet finanssiteknologiayritykset. Tänä vuonna EKP:n pankkivalvonta on kartoittanut ja vertaillut pankkien käytäntöjä, ja toimet painopistealueella jatkuvat. Suunnitteilla on nyt kohdennettuja tarkastuksia pankeissa, ja tarkoituksena on myös tehdä kohdennettuja arviointeja, joissa tutustutaan yksityiskohtaisemmin pankkien digitalisaatiostrategioihin ja uuden teknologian käyttöön. Yhteiset valvontaryhmät ottavat seurantaan pankit, joissa kehitys poikkeaa odotetusta, pyrkivät saamaan paremman kokonaiskuvan tilanteesta ja auttavat pankkeja korjaamaan rakenteellisia puutteita.

Suunnitellut toimet:

• Tarkoituksena on julkaista vuonna 2022 toteutetun kyselytutkimuksen^[4] tuloksia sekä digitalisaatiostrategioita koskevat valvontaodotukset.
• Pankkien digitalisaatiostrategiat ja uuden tekniikan käyttö otetaan kohdennettujen arviointien kohteeksi, ja yhteiset valvontaryhmät ottavat seurantaan pankit, joissa havaitaan merkittäviä puutteita.
• Pankeissa tehdään kohdennettuja tarkastuksia, joissa kiinnitetään huomiota sekä digitalisaation tekniseen puoleen että liiketoimintamallien kehitykseen.

Haavoittuvuustekijä: Tietotekniikan ulkoistamiseen ja tietoturvaan/kyberriskeihin liittyvät heikkoudet

Tavoite: Pankkien tulisi kiinnittää erityistä huomiota toimintojen ulkoistamisen mukanaan tuomiin riskeihin ja luoda vankat järjestelyt ongelmien välttämiseksi. Tietoturvaa ja kyberhäiriöiden sietokykyä tulisi vahvistaa, jotta ongelmat eivät pääse estämään tärkeitä toimintoja ja palveluja. Järjestelyjen on oltava sääntelyvaatimusten ja valvontaodotusten mukaisia.

Rahoitusjärjestelmän toiminta on muuttunut monin tavoin, ja toimijoiden välillä on yhä enemmän yhteyksiä. Kun pankkialan digitalisaatio etenee ja pankkipalvelujen tarjonta on yhä enemmän kiinni tekniikasta ja ulkopuolisista palveluntarjoajista, pankkien eri puolilla maailmaa on parannettava kykyään selviytyä operatiivisista häiriöistä. Pandemian aikana valvottavien pankkien häiriönsietokyky oli hyvä ja operatiivisista riskeistä aiheutui vain vähän tappioita, mutta sota Ukrainassa vaikeuttaa tilannetta vielä entisestään. Monet yhteiset valvontaryhmät ovat vuoden 2022 valvojan arviointiprosessin yhteydessä nostaneet esiin konkreettisia huolenaiheita. Tärkeitä toimintoja ja palveluja on ulkoistettu maihin, joissa esimerkiksi kyberhyökkäysten vaara voi nyt kasvaa Venäjän vastaisten pakotteiden ja maantieteellis-poliittisten riskien vuoksi.

Kun tärkeitä tietoteknisiä palveluja ulkoistetaan eikä ulkoistamisjärjestelyjä ole mietitty loppuun saakka, kyseessä on merkittävä haavoittuvuustekijä. Ongelmat ulkoistettujen palvelujen saatavuudessa ja käytettävyydessä voivat aiheuttaa pankeille yhä suurempia tappioita. EKP pankkivalvonta jatkaa pankkien ulkoistamisjärjestelyjen ja kyberturvallisuutta vahvistavien toimien arviointia, ja puutteisiin reagoidaan toteuttamalla kohdennettuja arviointeja ja tarkastuksia pankeissa.

Suunnitellut toimet:

• Valvojat kartoittavat ja vertailevat tietoja pankkien ulkoistuksista ja pyrkivät hahmottamaan yhteyksiä merkittävien pankkien ja ulkopuolisten palveluntarjoajien kesken. Yhtenä tavoitteena on selvittää, missä määrin palveluja ulkoistetaan samoille palveluntarjoajille.
• Ulkoistamisjärjestelyt, kyberturvallisuus ja tietoteknisten riskien hallinta otetaan kohdennettujen arviointien kohteeksi.
• Ulkoistamisen ja kyberturvallisuuden hallintaa kartoitetaan tekemällä pankeissa kohdennettuja tarkastuksia.

Haavoittuvuustekijä: Puutteet hallintoelinten mahdollisuuksissa ohjata toimintaa

Tavoite: Pankkien tulisi korjata olennaiset puutteet hallintoelintensä kokoonpanossa, tehokkuudessa ja valvontamahdollisuuksissa valvontaodotusten mukaisesti. Korjaussuunnitelmat tulisi laatia huolella ja toteuttaa nopeasti.

Pankeissa tarvitaan hyvää hallintoa ja tehokasta strategista ohjausta, jotta niiden liiketoimintamallit pysyvät kestävinä joka tilanteessa ja ne pystyvät valmistautumaan kehitykseen kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon. Ylimpien hallintoelinten riskienvalvontatehtävän ja tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden jäseninä on tiedoiltaan, taidoiltaan, kokemukseltaan ja taustoiltaan erilaisia ihmisiä, eli arvioitaessa johdon sopivuutta tehtäväänsä sitä on tarkasteltava myös kokonaisuutena.

Alkuvuodesta 2022 otettiin seurantaan pankit, joilla ei vielä ollut monimuotoisuuslinjauksia eikä tavoitteita sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehittämiseksi ylimmissä hallintoelimissä. Linjauksia on parannettu, mutta kaikissa pankeissa ei vielä noudateta sisäisiä/kansallisia tavoitteita, joita sukupuolten edustukselle on asetettu, eikä johdolla ole riittävän monipuolista osaamista esimerkiksi tietotekniikan ja kyberriskien saralla. Uusien nimitysten suunnittelussa on vielä heikkouksia, ja joillakin hallintoelimillä on vaikeuksia valvontatehtävien hoitamisessa ja päätösten kyseenalaistamisessa (myös valiokunnissa). Hallintoelinten jäsenten muodollista riippumattomuutta ei välttämättä ole pystytty vahvistamaan riittävästi.

EKP:n pankkivalvonta pyrkii edelleen parantamaan tilannetta kohdennettujen arviointien, pankeissa tehtävien tarkastusten ja riskiperusteisten kohdennettujen sopivuusarviointien avulla. Tarkoituksena on lisäksi päivittää hallintoa ja riskienhallintaa koskevat valvontaodotukset.

Suunnitellut toimet:

• Hallintoelinten toiminnan tehokkuutta selvitetään kohdennettujen arviointien avulla. Lisäksi valvojat tekevät kohdennettuja tarkastuksia pankeissa.
• Pankkien hallintojärjestelyjä ja riskienhallintaa koskevat valvontaodotukset^[5] päivitetään ja julkaistaan.

Haavoittuvuustekijä: Puutteet riskitietojen yhdistelyssä ja raportoinnissa

Tavoite: Pankkien tulisi laatia toimivat järjestelyt riskitietojen yhdistelyä ja raportointia varten, sillä johto tarvitsee hyvän kokonaiskuvan voidakseen ohjata toimintaa tehokkaasti myös kriisitilanteissa. Riskejä koskevan tiedon kokoamisessa on ollut ongelmia jo pitkään, ja ne tulisi ratkoa valvontaodotusten mukaisesti.

Tehokas strateginen ohjaus ja riskienhallinta edellyttää normaalitilanteessakin, että päätöksenteon pohjaksi saadaan ajan tasalla olevia ja paikkansa pitäviä tietoja ja tilanneraportteja. EKP:n pankkivalvonta kiinnittää nyt erityistä huomiota tietojen laatuun, riskien raportointikäytäntöihin ja valvottavien pankkien kykyyn yhdistellä riskitietoja. Valvojan arviointiprosessissa on useina vuosina havaittu merkittäviä puutteita tällä saralla, sillä pankit eivät ole saaneet käytäntöjään vastaamaan valvontaodotuksia ja Baselin pankkivalvontakomitean periaatteita, jotka koskevat riskitietojen koontivalmiuksia ja riskien raportointia. Ongelmia aiheuttavat etenkin johdon valvontamahdollisuuksien heikkous, hajanainen tietotekniikkainfrastruktuuri, vaikeudet tietojen yhdistelyssä ryhmätasolla sekä pankkien korjaussuunnitelmien suppeus.

EKP:n pankkivalvonta pyrkii yhä päättäväisemmin varmistamaan, että valvottavat pankit tarttuvat toimeen ja ratkovat rakenteellisia ongelmiaan.

Suunnitellut toimet:

• Pankeille toimitetaan tarkennetut riskitietojen yhdistelyä ja raportointia koskevat valvontaodotukset.
• Yhteiset valvontaryhmät ovat yhteydessä pankkeihin, joissa puutteita ei ole pystytty korjaamaan. Pankkien tilanteesta tehdään vertailevaa analyysia ja niissä voidaan tehdä tarkastuksia.
• Vuonna 2022 aloitettuja tarkastuksia pankeissa jatketaan riskitietojen yhdistely- ja raportointivalmiuksien parantamiseksi.

2.2.3 Painopistealue 3: Ilmastonmuutoksen vaikutusten ottaminen huomioon toiminnassa

Pankeilla alkaa olla kiire reagoida ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Toimintaympäristön muuttuminen tuo mukanaan haasteita ja mahdollisuuksia. Ilmastoriskit vaikuttavat jo pankkitoimintaan, ja niillä odotetaan olevan vuodesta vuoteen yhä suurempi vaikutus.^[6]

Haavoittuvuustekijä: Kasvavat fyysiset ja siirtymäriskit

Tavoite: Pankkien tulisi ottaa ilmasto- ja ympäristöriskit selkeästi huomioon liiketoimintastrategiassaan, hallinnossaan ja riskienhallinnassaan. Riskejä tulisi pyrkiä pienentämään mahdollisuuksien mukaan, ja ne tulisi julkistaa sääntelyvaatimusten ja valvontaodotusten mukaisesti.

Ilmastonmuutokseen liittyvät kasvavat riskit eivät ole enää teoreettisia. Ympäristökatastrofien lisääntyessä Euroopassakin^[7] on yhä todennäköisempää, että fyysisistä riskeistä aiheutuu huomattavia tappioita. On tärkeää, ettei siirtymisessä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön viivytellä. Tuorein osoitus muutoksen kiireellisyydestä ovat olleet energiamarkkinoiden häiriöt Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Euroopan unioni laati toukokuussa 2022 REPowerEU-suunnitelman^[8], jonka avulla pyritään vähentämään riippuvuutta Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista ja nopeuttamaan siirtymistä ilmaston kannalta kestävämpiin energiaratkaisuihin myös pitemmällä aikavälillä.

EKP:n vuoden 2022 ilmastoriskistressitestin^[9] ja ilmasto- ja ympäristöriskien erityisarvioinnin^[10] perusteella pankit ottavat jo riskit yhä paremmin huomioon liiketoiminnassaan ja riskienhallinnassaan ja sisällyttävät riskitietoja julkistamiskäytäntöihinsä. Ne saavat kuitenkin edelleen huomattavan osan tuloistaan suuripäästöisiltä aloilta, ja EKP:n valvontaodotusten^[11] mukaiseen ilmastoriskien hallintaan on vielä matkaa. Pankeilla on vaikeuksia arvioida ilmasto- ja ympäristöriskiensä olennaisuutta ja kehittää riskien mittaamista ja niitä koskevan tiedon hallintaa. Tulosindikaattorit, riskinottohalua koskevat indikaattorit, limiitit ja kynnysarvot tulisi valita huolella, ja myös ilmastoriskeihin liittyvää stressitestausta on syytä vielä kehittää. Pankkivalvojat seuraavat havaittujen puutteiden korjaamista ja ryhtyvät tarvittaessa toimiin muutoksen edistämiseksi. Pankeille on hahmoteltu aikataulut, joiden mukaisesti niiden odotetaan edistyvän toimissaan, jotta EKP:n valvontaodotuksia pystytään noudattamaan vuoden 2024 loppuun mennessä.

Pankeissa tehdään tarkastuksia ja perusteellisempaa kohdennettua seurantaa sekä arvioidaan, miten hyvin ne noudattavat teknisiin täytäntöönpanostandardeihin perustuvia raportointivaatimuksia, pilarin 3 julkistamisvaatimuksia ja valvontaodotuksia. Lisäksi pohjustetaan pankkien siirtymävalmiuksien arviointia.

Suunnitellut toimet:

• EKP:n vuoden 2022 ilmastoriskistressitestissä ja ilmasto- ja ympäristöriskien erityisarvioinnissa havaittuja puutteita selvitetään perusteellisemmin osana seurantaa.
• Pankkivalvojat arvioivat, miten hyvin pankeissa noudatetaan ilmastoriskeihin liittyviä teknisiin täytäntöönpanostandardeihin perustuvia raportointivaatimuksia, pilarin 3 julkistamisvaatimuksia ja valvontaodotuksia.
• Ilmasto- ja ympäristöriskeihin ja ‑strategioihin liittyviä maine- ja oikeudenkäyntiriskejä selvitetään perusteellisemmin osassa pankeista.
• Lisäksi pohjustetaan pankkien siirtymävalmiuksien arviointia. Tarkoituksena on tarkastella myös ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG-vaatimusten noudattamista, sillä niihin odotetaan kiinnitettävän erityistä huomiota vakavaraisuusdirektiivin päivityksessä.
• Ilmastoon liittyviä riskitekijöitä käsitellään pankeissa tehtävissä kohdennetuissa tarkastuksissa sekä erillään että esimerkiksi luottoriskin sekä hallintoon ja liiketoimintamalliin liittyvien riskien yhteydessä.