Mitä ovat järjestämättömät saamiset?

12.9.2016 (päivitetty 14.1.2021)

Yhtenä EKP:n pankkivalvonnan prioriteettina on estää järjestämättömien saamisten määrän liiallinen kasvu Euroopan pankkijärjestelmässä. Miksi järjestämättömät saamiset ovat ongelma, ja mitä ne ovat?

Pankeilla on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa. Pankit myöntävät lainoja yrityksille, jotta ne voivat laajentaa toimintaansa ja luoda uusia työpaikkoja. Kotitalouksille lainoja myönnetään esimerkiksi auton tai asunnon ostoon. Lainoista perittävät korot ovat pankkien keskeinen tulonlähde.

Niin kauan kuin lainanottaja on vakavarainen ja pystyy hoitamaan maksuerät ajallaan, laina on hyvässä järjestyksessä. Aina on kuitenkin mahdollista, että jokin yritys tai kotitalous ei pystykään maksamaan lyhennyksiä tai korkoja ajoissa. Silloin pankin on luokiteltava laina järjestämättömäksi. Siitä tulee ongelmaluotto.

Milloin laina luokitellaan järjestämättömäksi saamiseksi?

Laina kirjataan järjestämättömäksi saamiseksi, kun vaikuttaa siltä, että lainanottaja ei pysty maksamaan sitä takaisin, tai kun on kulunut yli 90 päivää siitä, kun tämä on viimeksi suorittanut sovitun maksuerän. Asuntovelallinen on voinut esimerkiksi jäädä työttömäksi, tai yritys on joutunut taloudelliseen ahdinkoon.

Pankkien on pidettävä tarkoin silmällä myöntämiään lainoja, jotta ongelmat havaitaan ajoissa, mielellään jo ennen kuin saaminen joudutaan kirjaamaan järjestämättömäksi.

Mikä tekee ongelmaluotoista ongelman?

Järjestämättömät saamiset ovat arkipäivää pankkitoiminnassa. Työttömyys ja taloudelliset vaikeudet ovat valitettavan tavallisia ilmiöitä. Pankeille ongelmaluotot ovat iso kustannuserä, ja siksi niitä on syytä välttää.

Ne ovat ongelmallisia kahdella tavalla. Lainoista saatavat tuotot supistuvat, jolloin pankin kannattavuus kärsii. Lisäksi pankkien on varauduttava luottotappioihin keräämällä puskurirahastoja, joista ne voivat kattaa mahdolliset tappiot. Näin pankeille jää vähemmän rahaa käytettäväksi luotonantoon, jolloin niiden voitot pienenevät entisestään.

Järjestämättömistä saamisista tulee ongelma koko taloudelle ja yhteiskunnalle, jos pankeilla on yleisesti liian paljon ongelmaluottoja. Tällöin yritykset eivät saa investointeihin tarvitsemaansa rahoitusta eivätkä pysty luomaan työpaikkoja, ja talouskasvu kärsii.

Mitä pankki voi tehdä, ettei sille kertyisi ongelmaluottoja?

Tärkeintä on välttää liian riskialttiiden lainojen myöntämistä. Lainanottajien maksukyky tulisi selvittää huolellisesti, ja lainaa tulisi myöntää perustellusti vain asiakkaille, jotka todennäköisesti myös maksavat sen takaisin.

Lisäksi pankilla on tärkeää olla hyvä seurantajärjestelmä, jotta velallisten taloudelliset vaikeudet voidaan havaita varhaisessa vaiheessa, niin että pankilla on vielä mahdollisuus puuttua tilanteeseen. Joskus maksulaiminlyönnit voidaan välttää yksinkertaisesti antamalla laina-asiakkaalle talousneuvontaa.

Pankin tulisi myös kirjata lainoista ajoissa riittävät varaukset.

Lisääkö koronaviruskriisi ongelmaluottojen määrää?

Koronaviruskriisistä on ollut taloudelle ennennäkemätöntä haittaa, ja monilla yrityksillä on vaikeuksia jatkaa toimintaansa. Kaikki yritykset eivät tule selviytymään kriisistä, ja osa kotitalouksistakaan ei pysty maksamaan takaisin ennen pandemiaa tai sen aikana ottamiaan lainoja. Kun lainoja ei kyetä maksamaan täysimääräisesti takaisin, ongelmaluottojen määrä kasvaa väistämättä.

Jotta määrän kasvu pysyy hallinnassa, EKP on toistuvasti painottanut, että vaikeinakin aikoina lainoja tulisi myöntää vain asiakkaille, jotka todennäköisesti pystyvät maksamaan ne takaisin. EKP on myös kehottanut pankkeja seuraamaan riskejä huolella, jotta ongelmaluottoihin pystytään puuttumaan hyvissä ajoin.

Valvontapalsta : Tuetaanko pandemian vaikutusten huojennustoimilla zombie-yrityksiä?

Miten pankki voi vähentää järjestämättömiä saamisiaan?

Tappioihin varautumisen lisäksi pankkien tulisi pyrkiä aktiivisesti järjestelemään ongelmaluottoja uudelleen.

Lainaehdot voidaan esimerkiksi neuvotella uusiksi, jotta velallinen saa lisäaikaa takaisinmaksuun. Näin velallisella on paremmat mahdollisuudet selviytyä tilapäisistä vaikeuksistaan ja lopulta maksaa laina pois.

Pankki voi myös myydä ongelmaluottojaan sijoittajille, mutta nämä eivät yleensä maksa täyttä hintaa. Pankille voi koitua myynnistä tappiota, mutta jos laina lopulta jäisi maksamatta, tappio olisi vieläkin suurempi.

Jos mikään muu keino ei auta esimerkiksi velallisen konkurssin vuoksi, pankki voi yrittää saada ainakin osan lainasta takaisin oikeusteitse.

Joissakin tapauksissa ongelmaluottoja voidaan siirtää ns. roskapankeille. Roskapankit ovat yleensä valtioiden perustamia omaisuudenhoitoyhtiöitä, joiden tehtävänä on käsitellä järjestämättömiä lainoja ja huolehtia esimerkiksi niiden perinnästä tai myynnistä. Tavalliset pankit saavat siten ongelmaluotot pois taseestaan, jolloin niiden lainanantokapasiteetti elpyy nopeammin.

Miten pankkivalvojat voivat puuttua järjestämättömiin saamisiin?

Ongelmaluotot heikentävät pankkien vakavaraisuutta, joten niiden tarkastelu on tärkeää pankkivalvonnassa. EKP on ottanut sen yhdeksi pankkivalvonnan keskeiseksi teemaksi ja antanut pankeille runsaasti ohjeistusta, miten niiden odotetaan puuttuvan järjestämättömiin saamisiin.