Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
  • LEHDISTÖTIEDOTE

Vuoden 2027 pääomavaatimukset suurin piirtein ennallaan ja valvonnan painopisteenä pankkien taloudellinen ja operatiivinen resilienssi

19.11.2026

  • Vuoden 2026 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) tulokset kertovat kaiken kaikkiaan EKP:n valvonnassa olevien pankkien vahvoista pääoma- ja likviditeettiasemista, hyvästä kannattavuudesta ja vakaista SREP-pistemääristä.
  • Vuonna 2027 sovellettavat ydinpääomavaatimukset ja ‑ohjeistus ovat suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Ne ovat keskimäärin 11,3 % riskipainotetuista saamisista (11,2 % vuonna 2026).
  • Ydinpääomalla katettava osuus pilarin 2 vaatimuksesta pysyy 1,2 prosentissa eli suurin piirtein ennallaan.
  • Uudistettuja pilarin 2 menetelmiä käytettiin nyt ensimmäistä kertaa. Ne vahvistavat pääomavaatimusten ja pankkikohtaisten riskiprofiilien välistä yhteyttä ja ehkäisevät joissakin tapauksissa pilarin 1 ja pilarin 2 vaatimusten päällekkäisyyksiä.
  • Uudet laadulliset toimenpiteet koskevat pääasiassa luottoriskiä, sisäistä hallintoa ja operatiivista riskiä.
  • Vuosien 2027–2029 valvontaprioriteeteissa painotetaan pankkien kykyä selviytyä geopoliittisista riskeistä ja makrotalouden sokeista sekä tietoteknisten riskien aiheuttamista operatiivisista häiriöistä.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi tänään vuoden 2026 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) tulokset sekä vuosien 2027–2029 valvontaprioriteetit. Kokonaisarvioinnin piiriin kuului 108 EKP:n suorassa valvonnassa olevaa pankkia, ja siinä tarkasteltiin pankkien pääomaa, likviditeettiä, liiketoimintamallia, hallintoa ja riskienhallintaa.

Euroalueen pankkisektorin pääoma- ja likviditeettiasemat ovat edelleen vahvat lisääntyvistä geopoliittisista riskeistä ja makrotalouden epävarmuudesta huolimatta. Sen painotettu keskimääräinen kokonaisvakavaraisuussuhde oli 20,1 % vuoden 2026 toisella neljänneksellä, ja ensisijaisen pääoman määritelmän täyden käyttöönoton jälkeinen vähimmäisomavaraisuusaste oli 5,8 %.

Likviditeettipuskurit olivat huomattavasti 100 prosentin vähimmäisvaatimusta suuremmat, ja pankkijärjestelmän maksuvalmiusvaatimus (LCR) oli 155 % vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Pankkisektorille oli hyvin tarjolla vähittäis- ja tukkurahoitusta, ja keskimääräinen pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) oli 125 %.

Pankkien kannattavuus oli edelleen vahvaa. Niiden annualisoitu oman pääoman tuotto koheni edellisvuoden 9,5 prosentista lähes 11 prosenttiin vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Nettopalkkiotuotot tukivat tuloskehitystä, ja lainamäärien kasvu sekä korkomarginaalien paraneminen vahvistivat korkokatetta. Hyvän tuloskehityksen myötä pankkien yhteenlaskettu kulut/tuotot‑suhde aleni hieman eli 55 prosentista 53 prosenttiin.

Saamisten laatu säilyi verrattain vakaana, kun järjestämättömien lainojen osuus koko lainakannasta pysyi vuoden 2026 toisella neljänneksellä pienenä (1,9 %) ja vaiheen 2 lainojen osuus supistui. Kulutusluottoihin, pk-yritysten lainoihin ja joihinkin muihin lainasalkkuihin sisältyi kuitenkin edelleen haavoittuvuustekijöitä. Liikekiinteistölainojen markkinoilla oli vakaantumisen merkkejä, mutta niitä leimaavat edelleen epävarmuus ja odotettua heikomman kehityksen riskit.

Viimeaikaisten geopoliittisten sokkien vaikutukset saattavat näkyä täysimääräisesti pankkien taseissa vasta ajan mittaan. Siksi pankkien on suhtauduttava riskinottoon varovaisesti ja noudatettava hyvää hallintoa sekä ennakoivaa pääoma- ja likviditeettisuunnittelua, jotta ne voivat selviytyä mahdollisista sokeista ja jatkaa rahoituksen tarjoamista kotitalouksille ja yrityksille myös stressitilanteissa.

Määrälliset ja laadulliset valvontatoimenpiteet

Vuonna 2027 sovellettavat yhteenlasketut ydinpääomavaatimukset ja ‑ohjeistus ovat suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Ne ovat keskimäärin 11,3 % riskipainotetuista saamisista (11,2 % vuonna 2026). Myös ydinpääomalla katettava osuus pilarin 2 vaatimuksesta pysyy suurin piirtein ennallaan 1,2 prosentissa (1,1 % vuonna 2026). Oikeudellisesti velvoittamaton pilarin 2 pääomaohjeistus pysyy vuonna 2027 ennallaan 1,1 prosentissa.

Lisäksi vuonna 2027 sovellettavat yhteenlasketut pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus kokonaispääomalle ovat suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Ne ovat 15,7 % riskipainotetuista saamisista (15,6 % vuonna 2026). Pilarin 2 mukaiset pääomavaatimukset pysyvät yhteensä noin 2 prosentissa.

Liiallisen velkaantumisen riskin vuoksi EKP asetti 14 pankille vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat sitovat pilarin 2 vaatimukset. Lisäksi se asetti viidelle pankille vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan oikeudellisesti velvoittamattoman pilarin 2 ohjeistuksen niiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi.

Yhteenlaskettu SREP-pistemäärä pysyi ennallaan. Se oli keskimäärin 2,5 vuonna 2026. Pankeista 86 % sai saman kokonaispistemäärän kuin vuonna 2025, ja pistemäärän nousu tai lasku johtui pääasiassa muista kuin taloudellisista riskeistä.

Vuonna 2026 EKP kohdisti 78 pankkiin uusia laadullisia toimenpiteitä. Niiden määrä supistui noin 50 % edellisvuodesta. Toimenpiteissä ovat etusijalla valvojien havaitsemat olennaiset puutteet ja keskeiset ongelmat. Vakaviin ja jatkuviin puutteisiin tartutaan nopeasti, ja jos pankit eivät korjaa niitä, ryhdytään tehostettuihin valvontatoimenpiteisiin. Uudet laadulliset toimenpiteet koskivat pääasiassa luottoriskiä (33 %), sisäistä hallintoa (24 %) ja operatiivista riskiä (12 %). Niillä pyrittiin korjaamaan puutteita järjestämättömien vastuiden hallinnassa, ylimmän hallintoelimen tehokkuudessa sekä riskitietojen koonnissa ja riskien raportoinnissa.

Operatiivinen riski ja TVT-riski olivat edelleen yksi heikoimmiksi arvioiduista luokista. Merkittävistä laitoksista 92 prosentilla ilmeni puutteita kyberturvallisuudessa, kolmansiin osapuoliin liittyvien riskien hallinnassa ja TVT-riskien valvonnassa. Pankkien on myös vahvistettava riskitietojen koonti- ja raportointivalmiuksiaan, sillä datan laadun ja tietotekniikka-arkkitehtuurin heikkoudet sekä liiallinen tukeutuminen manuaalisiin prosesseihin vaikeuttavat tehokasta riskienhallintaa edelleen.

Valvontaprioriteetit vuosille 2027–2029

Vallitsevan riskiympäristön pohjalta laaditut vuosien 2027–2029 valvontaprioriteetit ovat jatkoa aiemmille prioriteeteille. Tämänkertaisten prioriteettien kaksi keskeistä tavoitetta ovat vahvistaa pankkien kykyä selviytyä geopoliittisista riskeistä ja makrotalouden sokeista sekä lisätä niiden operatiivista häiriönsietokykyä ja TVT-valmiuksia.

Ensimmäinen prioriteetti koskee varovaisia luotonmyöntökäytäntöjä ja lainojen riskiperusteista hinnoittelua. Valvojat arvioivat jatkossakin, noudattavatko pankit vakavaraisuusasetusta (CRR III) tarkasti ja johdonmukaisesti. Ne arvioivat etenkin standardimenetelmän käyttöä luottoriskillä ja operatiivisella riskillä painotettujen saamisten laskennassa.

Lisäksi valvojat tarkastelevat mahdollisia haavoittuvuustekijöitä pankeissa, joilla on merkittävästi pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten vastuita liittyen muun muassa rahastojen rahoitukseen ja muihin yksityisillä markkinoilla toteutettaviin toimin. Valvojat myös arvioivat merkittäviä riskinsiirtoja koskevia arvopaperistamisstrategioita ja niiden sisällyttämistä pankkien riskienhallintaan ja pääomasuunnitteluun.

Ilmasto- ja luontoriskit ovat edelleen olennainen osa ensimmäistä prioriteettia. Vuonna 2027 tehdään temaattinen arviointi, jossa tarkastellaan vakavaraisuussääntelyn mukaista siirtymäsuunnittelua pankeissa. Lisäksi jatketaan työtä fyysisten riskien hallinnan jatkuvien heikkouksien korjaamiseksi.

Toisena prioriteettina ovat TVT-riskien hallinnan olennaisten puutteiden korjaaminen pankeissa. Valvojat tekevät muun muassa kyberturvallisuuden ja kolmansiin osapuoliin liittyvän riskienhallinnan tarkastuksia, tutkivat digitaalista häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (DORA) mukaista uhkaperusteista tunkeutumistestausta ja laativat erityisarviointeja pilvipalveluntarjoajia koskevista riippuvuuksista.

Valvojat arvioivat pankkien reagointia tekoälyä hyödyntäviin kyberuhkiin ja niiden valmiutta siirtyä kvanttiturvalliseen salaukseen. Ne tekevät myös entistä tiiviimpää yhteistyötä toimialan edustajien ja muiden viranomaisten kanssa tekoälyn käyttökohteista johtuvien riskien hallinnassa.

Lisäksi pankkien odotetaan korjaavan riskitietojen koonnissa ja riskien raportoinnissa havaitut olennaiset puutteet sovituissa määräajoissa. Tarvittaessa ryhdytään tehostettuihin valvontatoimenpiteisiin.

Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin uudistaminen ja menetelmät

EKP sai vuonna 2026 päätökseen SREP-uudistuksen, jonka myötä valvonta-arvioinnit ovat aiempaa vaikuttavampia, tehokkaampia ja riskiperusteisempia. Tarkistetun riskitoleranssijärjestelmän ja monivuotisten arviointien ansiosta pankit ja valvojat voivat keskittyä olennaisimpiin riskeihin ja suurimpiin kehittymässä oleviin huolenaiheisiin. Niinpä SREP-päätökset ovat lyhyempiä ja keskittyvät pankkien keskeisiin haavoittuvuustekijöihin, ja niissä määrätään laadullisia toimenpiteitä aiempaa vähemmän. Valvontatoimien ennakoivan suunnittelun täyden integroinnin ansiosta tarkastusohjelmista ja vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin tuloksista tiedotetaan nyt aikaisemmin kuin ennen.

Uudistettuja pilarin 2 menetelmiä käytettiin tämän vuoden SREP-jaksolla ensimmäistä kertaa. Niillä määritettiin tammikuussa 2027 voimaan tulevat pääomavaatimukset. Uudet menetelmät yksinkertaistavat määritystä ja luovat suoremman yhteyden pääomavaatimusten ja riskitekijöiden välille. Uudistus ei ole muuttanut yleisiä pääomavaatimuksia koko järjestelmän tasolla. Se tuo pikemminkin muutoksia yksittäisten pankkien vaatimuksiin, jotta pankkikohtaisten riskiprofiilien arviointi uudistetuilla menetelmillä näkyisi niissä paremmin.

Lisäksi valvojat kiinnittivät Basel III -uudistusten EU-täytäntöönpanon yhteydessä erityistä huomiota pilarin 1 ja pilarin 2 vaatimusten mahdollisiin päällekkäisyyksiin, jotka vaikuttavat riskipainotettujen saamisten laskentaan. Vakavaraisuusasetuksen (CRR III) uusien säännösten vaikutukset ovat jääneet yleisesti vielä vähäisiksi. Ne ovat myös vaihdelleet pankeittain ja johtaneet usein pilarin 1 pääomavaatimusten alentamiseen. Jos pankin pilarin 1 vaatimukset kasvoivat ja niissä havaittiin päällekkäisyyksiä pilarin 2 vaatimusten kanssa, EKP lievensi pilarin 2 vaatimuksia. EKP tarkkailee edelleen näitä vaikutuksia sitä mukaa kun uudet säännökset tulevat voimaan, ja puuttuu riskien mahdolliseen kaksinkertaiseen laskentaan tapauskohtaisesti.

Uudistetut pilarin 2 menetelmät otettiin siis käyttöön tänä vuonna, ja likviditeettimenetelmien soveltaminen alkaa vuonna 2027. Kahden seuraavan vuoden aikana SREP-menetelmiin ei ole odotettavissa muita muutoksia, ja tarkistuksia tehdään jatkossa harvemmin kuin SREP-uudistuksen vuosina. Näin pankeille tarjotaan pääoma-, maksuvalmius- ja strategiasuunnitteluun vakaammat puitteet valvonnasta ja resilienssivaatimuksista tinkimättä.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Tim Breutner, puhelinnumerossa +49 69 1344 4463.

Taustatietoa

  • Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa arvioidaan neljää osa-aluetta: liiketoimintamallien kannattavuutta ja kestävyyttä, sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan riittävyyttä sekä pääomaan, maksuvalmiuteen ja varainhankintaan kohdistuvia riskejä. Kukin osa-alue pisteytetään asteikolla 1–4 (paras pistemäärä on 1 ja huonoin 4). Osa-alueiden pisteet yhdistetään kokonaispistemääräksi. Myös sen asteikko on 1–4.
  • Vuoden 2026 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa käytettiin pääosin vuoden 2025 lopun tietoja. Kokonaisarvioinnin perusteella tehtyjä päätöksiä sovelletaan vuonna 2027. Syyskuussa 2026 valvottavia laitoksia oli kaikkiaan 110. Niistä 107 pankille toteutettiin vakavaraisuuden kokonaisarviointi, ja niille lähetetään joko SREP-päätös tai SREP-toimenpidekirje. Kolmelle pankille ei lähetetä tänä vuonna uutta SREP-päätöstä tai toimenpidekirjettä. Syynä ovat meneillään olevat fuusiot ja yrityskaupat, pankin toiminnan luonne tai pankin erityisolosuhteet. SREP-pistemäärä määritettiin 108 pankille. Pääomavaatimusten ja -ohjeistuksen yhteenlasketut luvut perustuvat 109 yhteisön otokseen. Arviot vuonna 2027 sovellettavista yhteenlasketuista puskureista perustuvat aiemmin ilmoitettuihin puskurikantoihin.
  • Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa pankeilta edellytetään pääomaa kahteen eri tarkoitukseen. Pilarin 2 pääomavaatimuksella (P2R) katetaan riskejä, joita pilarin 1 vaatimus ei kata riittävästi tai lainkaan. Pilarin 2 pääomaohjeistuksesta (P2G) ilmenee, minkä verran pääomaa pankki tarvitsee voidakseen lisäksi jatkuvasti varautua mahdollisista häiriötilanteista aiheutuviin pääomatarpeisiin. Pohjana käytetään etenkin stressitestien epäsuotuisaa skenaariota. P2R on oikeudellisesti velvoittava, joten sen täyttämättä jättämisestä voi aiheutua välittömiä oikeudellisia seurauksia. P2G ei sen sijaan ole oikeudellisesti velvoittava.
  • Ydinpääoma (CET 1) on laadukkainta lakisääteistä pääomaa, koska sillä voidaan kattaa mahdolliset tappiot välittömästi. Tappioita voidaan kattaa myös ensisijaisella lisäpääomalla (AT1) toiminnan jatkuvuuden perusteella, mutta AT1-instrumentit eivät täytä kaikkia ydinpääoman kriteereitä. Toissijaista pääomaa (T2) käytetään sen sijaan pankin kaatuessa. T2-instrumenteilla on katettava tappioita ennen velallisten ja velkojien vaateita. Käytettävissä oleva lakisääteinen kokonaispääoma saadaan laskemalla ensisijainen pääoma (eli CET 1 ja AT1) ja toissijainen pääoma yhteen.
  • Yhteenlasketut pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus pitävät sisällään pilarin 1 ja pilarin 2 pääomavaatimukset, yhteenlasketut puskurivaatimukset sekä pilarin 2 pääomaohjeistuksen. Pääomavaatimuksista kerrotaan tarkemmin EKP:n pankkivalvontasivuilla SREP-osiossa. Kaikki luvut ilmoitetaan prosentteina eli suhteessa riskipainotettuihin saamisiin.
  • Vakavaraisuusdirektiivin (CRD V) uudet säännökset tulivat voimaan 1.1.2021. Niiden nojalla pilarin 2 vaatimuksen mukaisen pääoman tulisi olla koostumukseltaan sama kuin pilarin 1 vaatimuksen – eli vähintään 56,25 % tulisi olla ydinpääomaa (CET 1) ja vähintään 75 % ensisijaista pääomaa (T1) vähimmäisvaatimusten mukaisesti.
  • Yhteenlaskettuihin puskurivaatimuksiin luetaan yleinen pääomapuskuri, vastasyklinen pääomapuskuri ja järjestelmäriskipuskurit, kuten kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat G-SII-puskurit ja muita järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat O-SII-puskurit. Nämä oikeudellisesti velvoittavat puskurivaatimukset ovat EU:n vakavaraisuusdirektiiviin mukaisia tai kansallisten viranomaisten asettamia.
  • Maksuvalmiusvaatimus (LCR) on Basel III -säännöstöön sisältyvä sääntelystandardi. Sen mukaan pankeilla tulee olla niin paljon laadukkaita likvidejä varoja, että niillä voidaan kattaa 30 päivää kestävässä stressiskenaariossa ennustetut likviditeetin ulosvirtaukset.
  • Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) on pankin rahoitusta kuvaava tunnusluku. Siinä verrataan pankin käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen määrää (Available Stable Funding, ASF) vaadittuun pysyvän rahoituksen määrään (Required Stable Funding, RSF). Tarkoituksena on varmistaa, että pysyvillä rahoituslähteillä kyetään kattamaan pankin rahoitustarpeet yhden vuoden ajan.
  • Merkittävälle laitokselle laadittavassa valvontatarkkailuohjelmassa esitetään 12 seuraavan kuukauden pääasialliset valvontatehtävät ja -toimet alustavine aikatauluineen ja tavoitteineen sekä tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset. Kunkin merkittävän laitoksen ohjelman määrittelee laitoksen yhteinen valvontaryhmä.
YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle