Vastauksia kysymyksiin

Osio 1: Yhteinen valvontamekanismi

Mikä on yhteinen valvontamekanismi?

Yhteinen valvontamekanismi (YVM) on EU:n pankkivalvontajärjestelmä, joka on yksi pankkiunionin keskeisistä osatekijöistä. Sen muodostavat EKP ja euroalueen maiden kansalliset valvontaviranomaiset. Yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvat myös ne muiden EU-maiden valvontaviranomaiset, jotka ovat päättäneet osallistua yhteiseen pankkivalvontaan.

Valvontamekanismin tärkeimmät tavoitteet ovat

• varmistaa eurooppalaisen pankkijärjestelmän turvallisuus ja vakaus
• vahvistaa rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vakautta Euroopassa.

Mihin yhteistä pankkivalvontaa tarvitaan?

Finanssikriisit ovat osoittaneet, että rahoitussektorin ongelmat voivat levitä maasta toiseen nopeasti ja voimakkaasti etenkin rahaliiton sisällä. Ne voivat vaikuttaa suoraan kansalaisiin ja heidän rahoihinsa.

Yhteisen pankkivalvonnan tehtävänä on suojella rahoitusjärjestelmää ja pitää yllä luottamusta EU:n pankkisektoriin. Yhteiseurooppalaisen valvontamekanismin avulla varmistetaan, että pankkeja valvotaan yhtenäisesti kaikissa mekanismiin osallistuvissa maissa.

Mitkä maat osallistuvat yhteiseen pankkivalvontaan?

Yhteiseen pankkivalvontaan osallistuu 21 maata, joista 20 käyttää euroa rahanaan ja osallistuu siten automaattisesti yhteiseen pankkivalvontaan. Myös ne EU:n jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, voivat päättää osallistua yhteiseen pankkivalvontaan ja aloittaa niin sanotun tiiviin yhteistyön EKP:n kanssa. Esimerkiksi Bulgaria on tehnyt näin.

EKP voi tehdä yhteiseen pankkivalvontaan osallistumattomien EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden kansallisten valvontaviranomaisten kanssa yhteistyöpöytäkirjoja. Niiden avulla koordinoidaan valtiorajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden valvontaa.

Osio 2: Yhteisen pankkivalvonnan toiminta

Mikä on EKP:n rooli?

EKP on valvonut EU:n suurimpia pankkeja marraskuusta 2014 lähtien. Pankkien valvonnassa EKP

• myöntää ja peruu pankkien toimilupia yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvissa maissa
• arvioi pankkien omistusosuuksien hankintoja ja luovutuksia
• valvoo EU:n pankkisääntelyn noudattamista ja asettaa pankeille tarvittaessa tiukempia vakavaraisuusvaatimuksia rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi
• seuraa pankkien riskejä säännöllisesti pankkien vakavaraisuuden ja vakauden arvioimiseksi
• varmistaa, että pankeilla on käytössä tehokkaan johtamisen ja hyvän päätöksenteon takaavat menettelyt.

Miten yhteinen pankkivalvonta toimii?

EKP:n pankkivalvontatehtävien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa valvontaelin. Se muun muassa laatii valvontapäätöksiä, jotka EKP:n neuvosto eli EKP:n ylin päätöksentekoelin hyväksyy vastustamattajättämismenettelyllä.

Merkittävien pankkien jatkuvasta valvonnasta vastaavat yhteiset valvontaryhmät. Lisäksi eri alojen asiantuntijoista koostuvat tarkastusryhmät tekevät asiakirjatarkastuksia ja tarkastuskäyntejä pankkeihin, kehittävät valvontamenetelmiä ja laativat valvontaoppaita tietyistä aiheista tai riskialueista.

Mitä ovat yhteiset valvontaryhmät?

Yhteisissä valvontaryhmissä tapahtuu merkittävä osa EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyötä. Kullekin merkittävälle pankille muodostetaan oma valvontaryhmä, joka koostuu EKP:n ja kansallisen valvontaviranomaisen asiantuntijoista. Ryhmän toimintaa koordinoi EKP kansallisten valvontaviranomaisten avulla.

Yhteiset valvontaryhmät hoitavat merkittävien pankkien jatkuvaa valvontaa. Niiden tärkeimpinä tehtävinä on analysoida pankkien riskit, laatia valvontaohjelmaehdotus ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä.

Mitä pankkeja EKP valvoo?

Suora valvonta

EKP:n suorassa valvonnassa on yli 100 merkittävää pankkia. Niiden yhteenlaskettu osuus valvontaan osallistuvien maiden pankkien kokonaisvaroista on noin 85 %.

Pankki määritetään merkittäväksi seuraavien kriteerien perusteella:

• koko – pankit, joiden kokonaisvarat ovat yli 30 miljardia euroa tai jotka kuuluvat maansa kolmen suurimman pankin joukkoon
• merkitys sijaintimaan taloudelle tai koko EU:n taloudelle
• valtiorajat ylittävän toiminnan merkittävyys
• onko pankki saanut tai hakenut suoraa rahoitustukea Euroopan rahoitusvakausvälineestä tai Euroopan vakausmekanismista.

Välillinen valvonta

Noin 2 000 vähemmän merkittävää pankkia euroalueella on kansallisen valvontaviranomaisen suorassa valvonnassa. EKP valvoo niitä välillisesti. EKP voi kuitenkin milloin tahansa päättää ottaa tällaisen pankin suoraan valvontaansa laadukkaan ja yhtenäisen valvonnan varmistamiseksi.

Miten voin ilmoittaa epäilyni EU:n pankkivalvontalainsäädännön rikkomisesta?

Ilmoita EKP:lle kaikki rikkomisepäilyt, jotka liittyvät EKP:n pankkivalvontatehtäviä koskevaan EU-lainsäädäntöön. Rikkomisepäilyn kohteena voi olla valvottava pankki, kansallinen valvontaviranomainen tai EKP itse. Kaikki tiedot käsitellään täysin luottamuksellisesti.

Osio 3: Tilivelvollisuus

Miten EKP:n pankkivalvontatehtävien tilivelvollisuus toteutuu?

EKP tekee tiliä toiminnastaan useiden tilivelvollisuusjärjestelyjen kautta. Niitä ovat esimerkiksi

• säännölliset keskustelut Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston kanssa
• säännöllinen raportointi yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien jäsenvaltioiden parlamenteille
• hallinnon tehokkuuden tarkastus, josta vastaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin
• laillisuuden valvonta, josta vastaa Euroopan unionin tuomioistuin.

Miten EKP välttää mahdolliset eturistiriidat pankkivalvontatehtävien ja rahapoliittisten tehtävien välillä?

EU:n lainsäädännön mukaan EKP:n on hoidettava pankkivalvontatehtävät ja rahapoliittiset tehtävät toisistaan erillisinä. Pankkivalvontatehtävistä vastaa valvontaelin ja rahapolitiikkaan liittyvistä tehtävistä EKP:n neuvosto. Valvontaelin laatii valvontapäätösten luonnokset ja toimittaa ne EKP:n neuvoston hyväksyttäviksi.

Eturistiriitojen välttämiseksi rahapoliittisiin tehtäviin suoraan osallistuvat työntekijät on lisäksi sijoitettu organisaatiossa erilleen valvontahenkilöstöstä.

Osio 4: Kuluttajansuoja

Miten menettelen, jos haluan tehdä pankkia koskevan valituksen?

Jos haluat tehdä pankistasi valituksen, ota suoraan yhteyttä pankkiisi tai osoita valitus kotimaasi kuluttajansuojaviranomaisille.

EKP valvoo merkittäviksi luokiteltuja pankkeja euroalueella ja muissa yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvissa maissa. Kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta eivät kuitenkaan sisälly EKP:n tehtäviin vaan kuuluvat kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Rikollista toimintaa koskevat epäilyt kuuluvat poliisin tai muiden kansallisten lainvalvontaviranomaisten toimivaltaan.

Voinko saada EKP:ltä omaa pankkiani koskevia tietoja?

Se ei ole mahdollista. Lainsäädännön mukaan EKP ei saa antaa tietoja yksittäisistä valvottavista pankeista. Pyydä tietoja suoraan pankiltasi.

Miten yhteinen pankkivalvonta suojaa pankkitalletukseni?

Kun pankit ovat vahvoja ja vakaita, talletuksesi ovat turvassa. Yhteisen pankkivalvonnan tarkoitus on auttaa pankkeja hallitsemaan sisäisiä ja ulkoisia riskejä huolellisesti, jotta pankit pystyvät selviämään häiriötilanteista. Siksi EKP voi vaatia pankkeja pitämään aiempaa enemmän pääomaa ongelmien varalta. Se voi myös myöntää tai perua pankin toimiluvan ja määrätä seuraamuksia, jos pankki rikkoo sääntöjä. EU:n jäsenvaltioissa on käytössä myös pankkien rahoittamia talletussuojajärjestelmiä, jotka turvaavat talletukset 100 000 euroon asti.

Jos kaipaat lisätietoa, voit lähettää kysymyksiä tietopyyntölomakkeella tai soittaa numeroon +49 69 1344 1300.