Menu


Tuetaanko pandemian vaikutusten huojennustoimilla zombie-yrityksiä?

14.12.2020

Tuetaanko pandemian vaikutusten huojennustoimilla zombie-yrityksiä?

Koronaviruspandemia on aiheuttanut vakavan sokin Euroopan taloudelle, ennennäkemättömän romahduksen taloudelliseen toimintaan ja suurta epävarmuutta ympäri maailmaa. Sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä on romahtanut, ja monet yritykset ovat joutuneet sulkemaan ovensa sulkutoimien sekä niihin liittyvien rajoitusten vuoksi ja niiden työntekijät ovat menettäneet työnsä.

Lukemattomien yritysten on ollut vaikeaa jatkaa toimintaansa tulolähteiden tyrehtyessä. EKP ja valtiot ovat ryhtyneet toimiin, joilla tuetaan pankkien luotonantoa yrityksille. Näin autetaan vaikeuksissa olevia yrityksiä, turvataan työpaikkojen säilyminen ja tuetaan koko taloutta. Saamiensa luottojen avulla elinkelpoiset yritykset voivat selvitä kriisistä.

EKP:n toimia on kuitenkin myös kritisoitu, sillä niiden on arveltu synnyttävän kannattamattomia eli niin sanottuja zombie-yrityksiä. Tällaiset elinkelvottomat yritykset eivät kykene jatkamaan toimintaansa pidemmällä aikavälillä, ja niitä pidetään keinotekoisesti pystyssä lainojen avulla. Myöntävätkö pankit lainaa yrityksille, jotka eivät kykene maksamaan niitä takaisin? Ja nouseeko järjestämättömien lainojen määrä taivaisiin tämän seurauksena?

Pankkien on pidettävä luotonantokriteerit tiukkoina myös kriisiaikoina

Monien yritysten tulolähteet ovat kuivuneet sulkutoimien vuoksi ja niiden on ollut pakko turvautua pankkilainoihin. Valtiot ovat luoneet julkisen sektorin takausjärjestelyjä helpottaakseen pandemiasta kärsineiden yritysten luotonsaantia pankeilta. Järjestelyjen ansiosta pankit ovat voineet myöntää yrityksille enemmän luottoja, joiden ansiosta monet yritykset ovat voineet jatkaa toimintaansa. Mutta ovatko pankit myöntäneet tukitoimien myötä lainoja myös zombie-yrityksille?

Pankkien on noudatettava luotonantosääntöjä myös valtion takaamia lainoja myöntäessään – niiden on aina arvioitava asiakkaidensa luottokelpoisuus eli taloudellinen tilanne ja kuinka suurella todennäköisyydellä lainaa ei makseta takaisin. Pankin tulisi siis myöntää lainaa vain, jos se arvioi lainanottajan olevan maksukykyinen. Valtiontakaukset eivät muuta sääntöjä, eikä pankkien tulisi valtiontakausten kannustamana myöntää luottoja zombie-yrityksille. EKP on toistuvasti painottanut, että pankkien on pidettävä luotonantokriteerit tiukkoina.

Pankkien on arvioitava jatkuvasti lainanottajien luottokelpoisuutta

Pankkien on myös aina noudatettava sääntöä, jonka mukaan niiden on jatkuvasti arvioitava riskejä, jotka liittyvät niiden jo myöntämiin lainoihin. Näin pankit voivat tunnistaa lainanottajien taloudelliset vaikeudet varhaisessa vaiheessa ja etsiä muutoin elinkelpoisten yritysten kanssa ratkaisuja tilanteeseen oikea-aikaisesti. Lainanottajien luottokelpoisuuden jatkuvan arvioimisen ansiosta pankit voivat myös varautua odotettuihin tappioihin riittävän ajoissa ja varata niiden kattamiseen riittävästi varoja. Tätä kutsutaan luottotappiovarauksen kirjaamiseksi.

Tiettyjen pandemian vaikutusten huojennustoimien vuoksi pankkien on vaikea arvioida, onko lainanottajalla taloudellisia vaikeuksia. Yleensä selvin merkki tästä on maksujen laiminlyönti. Monissa maissa pankit ovat myöntäneet lainanottajille kriisin aikana lyhennysvapaita joko omasta aloitteestaan tai osana julkisia maksuajan pidennysjärjestelyjä. Näin ollen pankit eivät voi arvioida lainanottajaan liittyviä riskejä tavalliseen tapaan määrällisiin tietoihin nojaten vaan niiden on annettava enemmän painoarvoa laadullisille tiedoille. Tätä tarkoitusta varten pankkien on otettava käyttöön tehokkaat riskienarviointi- ja varhaisvaroitusjärjestelmät.

EKP on pyytänyt pankkeja varaamaan riittävästi resursseja, jotta ne voivat kriisinkin aikana seurata lainanottajien sekä lainojen tilannetta ja tunnistaa zombie-yritykset aikaisessa vaiheessa. Niiden tulisi myös hyödyntää analyyseissään laajemmin asiantuntija-arvioita. Lisäksi pankkien on valmistauduttava odotettuihin tappioihin paremmin. Riittävien luottotappiovarausten ansiosta pankit voivat varautua ongelmaluottojen kasvuun maksulykkäysten päättyessä.

Pääomapuskurit on kerätty kriisiaikoja varten

Pankit ovat tässä kriisissä pulmallisessa tilanteessa: Yhtäältä niiden pitäisi pitää luotonanto ennallaan tai lisätä sitä. Toisaalta kasvaneet riskit heikentävät pankkien kykyä jatkaa luotonantoa, sillä niiden on kyettävä selviytymään suuremmista tappioista.

Vaikean yhtälön ratkaisemiseksi EKP on sallinut pankkien käyttää pääomapuskureitaan eli varoja, jotka ne ovat keränneet kriisiaikoja varten. Pankit voivat käyttää puskureita uusien lainojen myöntämiseen tai kattamaan jo myönnetyistä lainoista aiheutuneita tappioita. Pääomapuskureiden ja muiden huojennustoimien ansiosta pankit ovat voineet jatkaa luotonantoa kasvaneista riskeistä huolimatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pankeille olisi annettu lupa höllentää luotonantokriteereitä tai laiminlyödä riskienhallintaa.

Simulaatiot osoittavat, että taloustilanne olisi huonompi, jos pankit eivät olisi saaneet käyttää pääomapuskureitaan, joita kasvatetaan hyvän taloustilanteen aikana juuri vaikeampia aikoja varten.

Taloudelle elintärkeää tukea – ei tekohengitystä zombie-yrityksille

EKP:n koronaviruspandemian vaikutusten lieventämiseksi tekemät toimet, valtiontakaukset ja maksulykkäykset ovat pehmentäneet iskua, jonka koronaviruskriisi on aiheuttanut taloudelle. Toimet ovat tarjonneet perustavanlaatuista apua elinkelpoisille yrityksille, joiden varat ovat loppuneet koronaviruskriisin vuoksi. Riskienhallintasääntöjä ja EKP:n pankeille asettamia valvontaodotuksia noudattamalla on ehkäisty tuen kohdistuminen zombie-yrityksille.

Tämä periaate on nivottu tiiviisti huojennus- ja valvontatoimiin. Mutta koska kyseiset toimet ovat uusia ja lainoja myönnetään paljon, on olemassa riski siitä, että myös elinkelvottomille yrityksille myönnetään lainoja. Riskin hallitsemiseksi tarvitaan pankkien, niiden tilintarkastajien, pankkivalvojien ja päättäjien yhteistyötä.