Menu

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Vastauksia kysymyksiin vuoden 2021 stressitestistä

Frankfurt am Main, 30.7.2021

Mistä vuoden 2021 EU:n laajuisessa stressitestissä on kysymys? Miksi se on tarpeen?

EU:n laajuisessa stressitestissä arvioidaan, miten pankin vakavaraisuustilanne kehittyy kolmen vuoden aikana. Perustana ovat vuoden 2020 lopun tiedot, joista edetään vuoden 2023 loppuun. Arviossa käytetään kahta eri skenaariota: perusskenaariota ja epäsuotuisaa skenaariota. Stressitestin ansiosta valvontaviranomaisilla sekä pankeilla ja muilla markkinaosapuolilla on käytettävissään yhteiset menetelmät, joilla ne voivat vertailla ja arvioida johdonmukaisesti EU:n pankkien kykyä selviytyä maakohtaisista talouden häiriöistä. Yhteisessä pankkivalvonnassa arvioidaan stressitestin tulosten pohjalta pankkikohtaisesti merkittävien pankkien pilarin 2 pääomatarpeita osana valvojan arviointiprosessia.

Stressitestin laadullinen tulos otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa määritettäessä erityisesti riskienhallintaan perustuvia pilarin 2 pääomavaatimuksia. Määrällinen vaikutus otetaan huomioon pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrityksessä.

Tarkoituksena on vahvistaa markkinakuria julkistamalla johdonmukaiset ja yksityiskohtaiset pankkikohtaiset tiedot, joista ilmenee, miten samat häiriöt vaikuttavat eri pankkien taseisiin. Valvojien toteuttamat stressitestit eivät korvaa pankkien omaa sisäistä stressitestausta, jossa kukin pankki laatii itselleen skenaariot oman tilanteensa pohjalta.

Miksi EKP julkaisee tänä vuonna yhteisen pankkivalvonnan piirissä olevien pankkien tuloksia?

Tavoitteena on, että tietoa on tarjolla yhä avoimemmin. On kuitenkin tärkeää noudattaa suhteellisuusperiaatetta, sillä pankkivalvonnan stressitestiin osallistuvat pankit ovat pienempiä kuin ne, jotka ovat mukana EU:n laajuisessa stressitestissä, eikä niillä ole välttämättä vastaavia resursseja valmistautua stressitestaukseen. Tulosten julkaisussa keskitytään siksi tärkeimpiin indikaattoreihin ja käytetään joidenkin tietojen kohdalla vaihteluvälejä. Painopiste on siten pankkikohtaisissa 1) keskeisissä tuloksissa, 2) lähtötilanteen tiedoissa ja 3) skenaarioherkkyydessä.

Mitä EKP tekee, jos jollakin pankilla on (suuri) pääomavaje epäsuotuisassa skenaariossa?

Kuten aiempinakin vuosina, stressitestiä ei tarvitse läpäistä, eli pankeilla ei sinänsä ole pääomavajetta. Stressitesteistä saadaan kuitenkin arvokasta tietoa valvojan arviointiprosessin pohjaksi. Jos pankin pääoma supistuu epäsuotuisassa skenaariossa (selvästi), stressitestin tulokset ovat hyvä lähtökohta pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrittämiselle (ks. Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ohjeet valvojan arviointiprosessista (SREP) ja valvonnallisista stressitesteistä).

Mitä vähemmän pankin pääoma supistuu epäsuotuisassa skenaariossa, sitä pienemmäksi sen pääomaohjeistuksen voi odottaa jäävän. Pääoman supistuminen stressitestissä kuitenkin vain ohjaa pääomaohjeistuksen määritystä.

Yhteiset valvontaryhmät käyttävät tietoja pääoman supistumisen taustalla vaikuttavista riskeistä pohjana kohdennetuille valvontatoimille ja pyrkivät varmistamaan, että riskit saadaan asianmukaisesti hallintaan.

Miksei yhteinen pankkivalvonta julkista pankkien täsmällisiä ydinpääomasuhteita, jos ne ovat alle 8 %, ja miten julkistettuja tietoja pitäisi tulkita?

Stressitestit ovat vain yksi osa EKP:n pankkivalvonnan välineistöä. Niiden avulla arvioidaan pankkien kykyä selviytyä hypoteettisen skenaarion häiriöistä menetelmään kuuluvien hyvin täsmällisten oletusten pohjalta. Niiden pohjalta ei siis voi tarkalleen päätellä, miten jokin pankki selviytyisi muunlaisista haasteista. Stressitesteistä saa kyllä kuvan pankin tilanteesta suhteessa sen kilpailijoihin, mutta tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, miten testit on rakennettu. Vuonna 2021 julkaistaan enemmän tietoa yhteisen pankkivalvonnan stressitestistä kuin vuonna 2018, jolloin julkistimme vain keskeisiä yhteenlaskettuja tuloksia.

Tärkeänä tavoitteena oli noudattaa suhteellisuusperiaatetta, sillä pankkivalvonnan stressitestiin osallistuvat pankit ovat yleensä paljon pienempiä kuin ne, jotka ovat mukana EU:n laajuisessa stressitestissä, eikä niillä ole välttämättä vastaavia resursseja valmistautua stressitestaukseen.

Tulosten julkaisussa keskitytään siksi tärkeimpiin indikaattoreihin, sillä hyvin suuren indikaattorimäärän johdonmukaisuuden ja tarkkuuden tarkastaminen olisi edellyttänyt huomattavasti raskaampaa laadunvarmistusprosessia.

Tuloksissa on kuitenkin eroja, ja osan pankeista on syytä ryhtyä toimiin, jotta ne pystyvät jatkossakin noudattamaan vähimmäispääomavaatimuksiaan. Pankkivalvojat ottavat sen huomioon kokonaisarviossaan, ja stressitestin tulokset ovat osa valvojan arviointiprosessia.

Miten koronaviruskriisin vaikutus näkyy pankkien tuloksissa? Onko havaittavissa selviä trendejä?

Epäsuotuisassa skenaariossa oletuksena on, että koronaviruskriisin vaikutus pitkittyy ja korkotaso pysyy varsin matalana varsin kauan. Markkinaosapuolet arvioivat tilanteen uudelleen yritysten tulosten heiketessä, ja odotusten muuttuminen johtaa rahoitusomaisuuden äkilliseen huomattavaan uudelleenarvostukseen. Epäsuotuisassa skenaariossa ydinpääomasuhteet heikkenivät koko järjestelmän tasolla 5,2 prosenttiyksikköä. Tärkeimmät tekijät pääoman supistumisen taustalla ovat luottotappiot, häiriöiden merkittävä vaikutus korkokatteeseen, kaupankäynnistä saatuihin tuottoihin ja nettopalkkio- ja provisiotuottoihin, sekä käypään arvoon arvostettavista positioista syntyvät luottomarginaaliriskit ja oman pääoman ehtoisista vastuista aiheutuvat riskit.

Stressitestin menetelmässä on otettu erikseen huomioon julkiset takausjärjestelyt ja EPV:n ohjeiden mukaiset koronaviruskriisin vuoksi lainan takaisinmaksuihin sovellettavat lykkäykset. Julkisissa takausjärjestelyissä takausten oletetaan korvaavan lainat, vaikkei järjestelyn odotettaisi olevan enää voimassa, mutta EPV:n ohjeiden mukaisten lykkäysten yhteydessä pankkien on ennakoitava luottotappiot olettaen, ettei lykkäyksestä koidu niille etua.

Lisäksi epäsuotuisassa skenaariossa niillä talouden sektoreilla, jotka kärsivät kriisistä eniten vuonna 2020, ilmeni myös eniten ja vaihtelevimpia arvonalentumistappioita. Kumulatiivisten arvonalentumistappioiden mediaanit olivat huomattavat esimerkiksi tukku- ja vähittäiskaupan alalla, moottoriajoneuvojen ja ‑pyörien korjauksen alalla, vuokraus- ja leasing-toiminnassa sekä majoitusalalla.

Vaikka pankeissa on vuoden 2018 stressitestin jälkeen onnistuttu karsimaan kustannuksia ja otettu käyttöön kohdennettuja järjestämättömien saamisten vähentämisstrategioita, uudessa stressitestissä makrotaloudellinen skenaario oli huomattavasti vaikeampi, mikä johti parannuksista huolimatta ydinpääomasuhteiden merkittävämpään heikkenemiseen koko järjestelmän tasolla. Vuonna 2018 ydinpääomasuhteet pienenivät 4,0 prosenttiyksikköä ja nyt 5,2 prosenttiyksikköä.

Miten stressitestin tulokset otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa?

Tulokset vaikuttavat sekä laadullisesti että määrällisesti.

  • Laadullinen vaikutus: Yhteiset valvontaryhmät arvioivat pankkien sisäistä hallintoa ja riskienhallintaa monesta näkökulmasta valvojan arviointiprosessissa, ja ne vaikuttavat pankeille määritettäviin pilarin 2 pääomavaatimuksiin. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi tietojen ajantasaisuuteen ja tarkkuuteen sekä saatujen tietojen laatuun. Yhteiset valvontaryhmät mittaavat pankkien suoriutumista neliportaisella asteikolla käyttäen suoraan tietojärjestelmistä saatuihin lukuihin perustuvia mittareita. Lisäksi mitataan pankkien kykyä vastata tietopyyntöihin stressitestin aikana. Yhteiset valvontaryhmät myös laativat laadullisen arvion pankkien suoriutumisesta stressitestin laadunvarmistuksissa.
  • Määrällinen vaikutus: Pääomaohjeistusta asetettaessa noudatetaan kaksivaiheista menettelyä. Ensivaiheessa pankit jaetaan ryhmiin sen mukaan, kuinka paljon niiden ydinpääoma supistui enimmillään valvojan stressitestissä. Jaossa on otettu huomioon valvonnassa saadut kokemukset, yhteisen pankkivalvonnan riskitoleranssi ja stressitestin vaikeusaste. Toisessa vaiheessa yhteiset valvontaryhmät tekevät asiantuntija-arvion kunkin pankin erityisluonteesta ja tilanteesta sekä sopeuttavat pääomaohjeistuksen sen mukaiseksi. Kunkin ryhmän ohjeistus pyritään pitämään tietyllä vaihteluvälillä, mutta yhteiset valvontaryhmät voivat myös poiketa siltä tarvittaessa.

Yhteyshenkilöt