EKP toivoo pankkien puuttuvan luottoriskiin ja tehostavan toimintaansa

28.1.2021

• Pääomavaatimukset ja ‑ohjeistus pysyvät nykytilanteessa ennallaan.
• Pankit ovat selvinneet hyvin, mutta luottoriskin ohella haavoittuvuustekijöitä on muitakin.
• Vuoden 2021 valvontaprioriteetteina ovat luottoriskinhallinta, vakavaraisuus, liiketoimintamallien kestävyys ja hallinto.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi tänään vuoden 2020 valvojan arviointiprosessin (SREP) tulokset sekä pankkivalvonnan painopisteet vuodelle 2021.

EKP oli jo varhaisessa vaiheessa päättänyt ottaa koronaviruspandemian (covid-19) vaikutukset käytännönläheisesti huomioon vuoden keskeisissä valvontatoimissa.

Valvojan arviointiprosessissa keskityttiin pankkien kykyyn selviytyä niiden pääomaan ja likviditeettiin vaikuttavista haasteista ja riskeistä pandemian yhteydessä. EKP päätti pitää pilarin 2 pääomavaatimukset ja ‑ohjeistuksen ennallaan ja olla päivittämättä pankkien arviointiprosessissa saamia pisteitä, ellei jonkin yksittäisen pankin poikkeuksellinen tilanne erityisesti edellyttänyt muutoksia. Huolta aiheuttavia puutteita nostettiin esiin pääasiassa laadullisten suositusten avulla, eikä valvontatoimiin yleensä vielä ryhdytty.

Euroalueen pankit olivat alkuvuodesta 2020 merkittävästi vakavaraisempia kuin finanssikriisin yhteydessä, ja ne kykenivät selviytymään talouden heikkenemisestä paljon paremmin.

Pankkivalvonnan poikkeustoimilla ja muilla koordinoiduilla julkisen sektorin toimenpiteillä tuettiin kotitalouksia ja yrityksiä sekä pankkisektoria huomattavasti pandemian yhteydessä, jotta liiallisilta laskusuhdannetta voimistavilta vaikutuksilta vältyttiin.

Pankeilla oli vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä runsaat pääomapuskurit. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä epävarmuus on merkittävää, ja arviointiprosessissa koottujen tietojen perusteella jatkuva valppaus on tarpeen. Tärkeitä valvontahaasteita liittyy etenkin riskiin, että ongelmaluottojen määrä kasvaa äkillisesti.

Osana vuoden 2020 SREP-käytäntöä pääomavaatimukset ja ‑ohjeistus (lukuun ottamatta järjestelmäriskipuskureita ja vastasyklistä pääomapuskuria) pysyivät ennallaan, eli ne ovat keskimäärin noin 14 %.

Pilarin 2 pääomavaatimus pysyi useimmilla pankeilla ennallaan ja oli vuoden 2020 arviointiprosessissa keskimäärin noin 2,1 %. Joillekin pankeille vaatimus asetettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2020 arviointiprosessissa niiden tultua EKP:n suoraan valvontaan.

Pilarin 2 pääomavaatimuksesta oli nyt täytettävä kuitenkin vain 1,2 % ydinpääomalla (edellisvuonna 2,1 %), sillä EKP otti ennakoivasti käyttöön tarkistetun vakavaraisuusdirektiivin (CRD V) säännöt. Näin ollen ydinpääomalla katettava osuus pääomavaatimuksista ja ‑ohjeistuksesta (lukuun ottamatta järjestelmäriskipuskureita ja vastasyklistä pääomapuskuria) pieneni valvojan arviointiprosessissa 9,6 prosenttiin.

Myös pilarin 2 pääomaohjeistus pysyi ennallaan Euroopan pankkiviranomaisen koordinoiman EU:n laajuisen stressitestin siirryttyä vuoteen 2021. Pääomaohjeistus oli keskimäärin noin 1,4 %.

Vuoden 2020 arviointiprosessin tärkeimmät havainnot koskivat luottoriskiä, vakavaraisuutta, liiketoimintamallien kestävyyttä ja sisäistä hallintoa. Havaintojen perusteella annettiin laadullisia suosituksia. EKP oli lykännyt aiempien laadullisten suositusten noudattamiselle asetettuja määräaikoja, joten monet aiempien vuosien havainnoista eivät olleet vielä johtaneet tarvittaviin toimiin etenkään sisäisessä hallinnossa.

Luottoriskin kohdalla keskityttiin valvomaan pankkien taseriskien asianmukaista luokittelua ja mittaamista sekä valmiuksia velallisten maksuvaikeuksien käsittelyyn jo varhaisessa vaiheessa. Taloustilanteen heikkeneminen pandemian aikana on hidastanut järjestämättömien saamisten vähentämisprosessia, ja uusiakin maksuvaikeuksia vielä todennäköisesti ilmenee. Monet tukitoimet päättyvät vuonna 2021, mikä voi johtaa maksuvaikeuksien äkilliseen lisääntymiseen. Jotta pankit osaisivat varautua tähän asianmukaisesti, valvojat ovat esittäneet tavallista huomattavasti enemmän suosituksia.

Sisäiseen hallintoon liittyviä riskejä hallittiin ja seurattiin koronaviruspandemian yhteydessä asianmukaisesti useimmissa pankeissa. Joissakin pankeissa pandemian aiheuttamiin hallinnollisiin haasteisiin reagoitiin kuitenkin hitaasti. Valvojat totesivat, että joissakin tapauksissa ylin hallintoelin ei ollut riittävästi mukana hallintotehtävissä vaan puutteita ilmeni liiketoimintojen yleisvalvonnassa ja seurannassa ja etenkin raportoinnissa. Sisäisellä valvontatoimella oli paikoin vaikeuksia luottoriskinhallinnassa, ja riskitietojen yhdistelyssä ja raportoinnissa oli pitkällisiä rakenteellisia heikkouksia.

Liiketoimintamallien kohdalla valvojat epäilivät joidenkin pankkien liiketoimintasuunnitelmien luotettavuutta ja pyrkivät kohentamaan kannattavuutta laadullisten suositusten avulla. Kannattavuus huononi vuonna 2020 pääasiassa siksi, että arvonalennukset olivat aiempaa suurempia, korkokate pienempi ja palkkiot ja toimitusmaksut vähäisempiä. Korkomarginaalien kaventuminen kasvatti paineita tehdä muutoksia pankkien kustannuspohjaan, joten vuonna 2020 ryhdyttiin monenlaisiin toimiin kustannusten leikkaamiseksi. Toimipisteitä vähennettiin, innovaatiohankkeita käynnistettiin ja etätyöjärjestelyjä lisättiin. Viimeaikaiset tapahtumat ovat kiihdyttäneet sisäisten prosessien digitalisointia, joskin joka neljännessä pankissa digitalisaatioaloitteet etenevät viiveellä. Pankit ovat myös tarttuneet haasteeseen ja käynnistäneet laajempia strategisia tai suunnitelleet rakenneuudistuksia. Myös yhdistymistä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa harkitaan. Valvojat ovat kannustaneet pankkeja jatkamaan strategisia uudistuksia ja toiminnan tehostamista, ja strategisten toimien toteutusta seurataan tiiviisti.

Vakavaraisuuteen liittyvänä huolenaiheena oli pankkien pääomasuunnittelu. Arvioidessaan pankkien sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyjä valvojat kyseenalaistivat esimerkiksi niiden kyvyn arvioida pääomatarpeitaan luotettavasti kolmen vuoden päähän. Jos pankilla oli vain vähän liikkumavaraa eli sen pääoma jäi hyvin lähelle vähimmäisvaatimusta, sille esitettiin suosituksia pääomasuunnittelun parantamiseksi. Osana EKP:n kriisinlievitystoimia pankit voivat käyttää vapaasti pääomapuskureitaan (ml. pilarin 2 pääomaohjeistus) ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Yhdeksässä pankissa on turvauduttu tähän kriisinlievitykseen, joten niiden ydinpääoma ei vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä olisi täyttänyt koronaviruskriisiä edeltäviä pääomavaatimuksia ja ‑ohjeistusta.

Valvojan arviointiprosessissa tehdyn analyysin perusteella EKP:n pankkivalvonta päätti pandemiatilanteessa keskittää voimavaransa neljälle painopistealueelle, joihin kriisi vaikuttaa erityisesti. Valvontaprioriteetit vuodelle 2021 ovat luottoriski, vakavaraisuus, liiketoimintamallin kestävyys sekä hallinto.

Tänä vuonna valvojat siis tarkastavat, miten pankeissa mitataan ja hallitaan luottoriskiä. Tavoitteena on edistää luottoriskin varhaista tunnistamista ja tehokasta seurantaa sekä välttää suhdannekehitystä voimistavia vaikutuksia.

Vakavaraisuuden valvonnan keskiössä on Euroopan pankkiviranomaisen koordinoima EU:n laajuinen stressitesti, jonka pohjalta arvioidaan pankkien häiriönsietokykyä. Lisäksi jatketaan pankkien pääomasuunnittelun arviointia.

Liiketoimintamallien kestävyyden edistämiseksi tutkitaan edelleen pankkien strategiasuunnitelmia ja niiden taustalla olevia toimia, joilla rakenteelliset puutteet pyritään korjaamaan.

Sisäisen hallinnon kohdalla valvojat kiinnittävät edelleen huomiota kriisitilanteen riskienhallintajärjestelyjen riittävyyteen, riskitietojen yhdistelyyn, tietoteknisiin ja kyberriskeihin sekä rahanpesun estämiseen liittyviin riskeihin.

EKP:n valvontaelimen puheenjohtaja Andrea Enria kertoo tarkemmin vuoden 2020 valvojan arviointiprosessin tuloksista lehdistötilaisuudessa torstaina 28.1.2021 klo 9.00 Keski-Euroopan aikaa. Lehdistötilaisuutta voi seurata suorana EKP:n pankkivalvontasivuilla.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Andrea Zizola puhelinnumerossa +49 69 1344 6551.