Lisää tehokkuutta, vaikuttavuutta ja riskiperusteisuutta yhteiseen pankkivalvontaan
Vakaat pankit ovat vahvan talouden perusta. Yhteisen pankkivalvonnan perustamisen jälkeen euroalueen pankeista on tullut vakaampia. Niillä on enemmän pääomaa ja vähemmän järjestämättömiä saamisia eli ongelmaluottoja. Nykyinen valvonta- ja sääntelykehys on tukenut pankkisektorin kestokykyä, jotta se on pystynyt tarjoamaan palveluita kotitalouksille ja yrityksille myös häiriötilanteissa.
Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeiset saavutukset ovat tässä vahvana perustana. Pankkien toimintaympäristö muuttuu kuitenkin vauhdilla. Jotta valvonta olisi jatkuvasti mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa, sen täytyy pystyä vastaamaan teknologian nopeaan kehitykseen ja riskitilanteen muutoksiin sekä sopeutua uusiin haasteisiin. Kehittymässä olevat uudet riskit edellyttävät pankeilta ja valvojilta analyyttista otetta. Siksi olemme toteuttamassa kattavaa uudistusta, jonka avulla pankkivalvonnasta karsitaan tarpeetonta monimutkaisuutta ja valvontaresursseja suunnataan uudelleen. Keskiössä pysyy kuitenkin pankkien kestokyky.
Yhteisen pankkivalvonnan uudistusohjelma
Kehitämme yhteistä pankkivalvontaa entistäkin tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja riskiperusteisemmaksi neljän hankkeen avulla.
SREP – pankkien säännöllisen kuntoarvioinnin uudistus
Syyskuussa 2022 yhteinen pankkivalvonta käynnisti riippumattoman asiantuntija-arvioinnin, jonka kohteena oli pankkien kunnon säännöllinen arviointi eli vakavaraisuuden kokonaisarviointi (SREP). Asiantuntija-arvioinnista saatujen suositusten pohjalta SREP-arviointia muokataan tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi, ja siinä keskitytään entistäkin enemmän riskiperusteiseen valvontaan. Lisätietoja muutoksista on pankkivalvontasivujen osiossa Vastauksia kysymyksiin: vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) uudistus.
SREP-uudistus perustuu aiemmin tehtyihin päätöksiin, ja se toteutetaan kolmen vuoden aikana (2024–2026). Täysi hyöty uudistuksesta saadaan siis ajan mittaan, ja uudistuksen etenemistä seurataan ja dokumentoidaan useilla indikaattoreilla, joita ovat esimerkiksi SREP-syklin kesto, SREP-päätösten pituus ja selkeys sekä tiedot työn alla olevista havainnoista.
Lisätietoja vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin uudistuksesta:
Muut valvontatoimet uudelle tasolle
Valvonnan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja riskiperusteisuuden lisääminen on tavoite, jota sovelletaan muillakin osa-alueilla kuin SREP-arvioinnissa. Valvojien kokemusten ja ulkoisten toimijoiden palautteen pohjalta on muodostettu kuusi työryhmää, joissa valvontaprosessien ja -menettelyjen virtaviivaistamista jatketaan.
Riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti kunkin työryhmän yleistavoitteena on keskittyä olennaisiin riskeihin, varmistaa pankkien kestokyky ja vähentää samalla rutiinipyyntöihin ja ‑tehtäviin käytettyä aikaa. Näin voimavarat voidaan keskittää kehittymässä oleviin riskeihin sekä ongelmallisimpiin ja monimutkaisimpiin aiheisiin.
- Päätöksenteon parantaminen ja digitalisaation hyödyntäminen
-
Valvontapäätökset tehdään ripeämmin digitaalisten välineiden ja nopeutetun päätöksentekomenettelyn avulla. Esimerkiksi sopivuuden ja luotettavuuden arvioinneissa, joihin selkeästi suurin osa EKP:n päätöksistä liittyy, prosessin keskimääräinen kesto lyheni 97 päivään vuonna 2024 (mikä alittaa reilusti Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen asettaman 120 päivän tavoitteen). Meneillään on myös hanke, jossa kokeillaan yhteistyössä Euroopan pankkiyhdistysten liiton kanssa kehitettyä nopeutettua menettelyä arvopaperistamistransaktioihin liittyvän merkittävän riskinsiirron arvioinnissa. Menettely lyhentää riittävän yksinkertaisten ja standardoitujen arvopaperistamistransaktioiden arviointiin tarvittavaa aikaa kolmesta kuukaudesta kymmeneen työpäivään ilman, että pankkien kestokyvystä tingitään. Monimutkaisten ja innovatiivisten transaktioiden kohdalla EKP toteuttaa edelleen tarkemman arvioinnin ja tutkii, onko merkittävä riskinsiirto toteutunut.
- Sisäiset mallit
-
Riskipainotettujen saamisten laskennassa käytettävien sisäisten mallien avulla määritetään, paljonko pääomaa pankilla on oltava. Niillä on siis vaikutusta pankin riskinkestokykyyn. Siksi sisäisten mallien parantaminen on alusta lähtien ollut yksi yhteisen valvontamekanismin painopisteistä. Valvojien on hyväksyttävä sisäisten mallien käyttö etukäteen ja sen jälkeen jatkuvasti seurattava, miten niitä käytetään esimerkiksi (olennaisten) muutosten yhteydessä. Parhaillaan tutkitaan, millä tavoin sisäisiin malleihin liittyviä valvontaprosesseja voisi virtaviivaistaa. Euroopan pankkiviranomainen (EPV) on tarkistamassa mallimuutosten luokittelua koskevia teknisiä sääntelystandardejaan. Tässä yhteydessä tarjoutuu tilaisuus vähentää sellaisten olennaisten mallimuutosten määrää, jotka edellyttävät valvojien hyväksyntää.
- Stressitestaus
-
Pankkivalvonnan stressitesteillä arvioidaan, miten hyvin pankit selviytyvät rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Testien tulokset auttavat havaitsemaan haavoittuvuustekijöitä ja puuttumaan niihin hyvissä ajoin pankkien kanssa käytävän valvontadialogin yhteydessä. Haluamme parantaa stressitestausta – tarpeen mukaan tiiviissä yhteistyössä EPV:n kanssa – poistamalla turhan monimutkaisia ja resursseja vieviä menettelyjä. Näin kehittymässä oleviin riskeihin voidaan reagoida entistä nopeammin. Samalla vähennetään stressitestaukseen liittyviä raportointivaatimuksia ja sääntelyn noudattamisesta pankeille aiheutuvia kustannuksia.
- Pääomaa koskevat päätökset
-
Riittävä pääoma on pankin luotettavuuden ja vakauden avaintekijä. Pankit ottavat riskejä, ja riskien toteutuessa niille saattaa aiheutua tappioita. Pankkien on pystyttävä kattamaan tappiot, jotta ne voivat keskeytyksettä tarjota asiakkailleen palveluita huonoinakin aikoina. Tämän tärkeän tehtävän takia tietyt pankin pääomaan liittyvät päätökset edellyttävät pankkivalvonnan hyväksyntää. Muutamme osakkeiden takaisinoston hyväksymismenettelyä ja muita pankin pääomapäätöksiin liittyviä sisäisiä menettelyitä riskiperusteisemmiksi ja nopeammiksi esimerkiksi käyttämällä digitaalisia apuvälineitä. Pankkien kannalta se merkitsee entistä selkeämpää ohjeistusta, vakioidumpia raportointilomakkeita ja nopeampia vastausaikoja.
- Raportointi
-
Voidakseen seurata riskejä ja sääntelyn noudattamista valvojat tarvitsevat tietoja, jotka yleensä kerätään vakiomuotoisilla raportointilomakkeilla. Pankkien raportointikehystä on ajan mittaan kehitetty sekä kansallisen että EU-tason tehtäväalueiden tarpeiden mukaan. Raportointikehys on monimutkainen, ja meneillään on vakavaraisuusraportoinnin ja tietojen julkistamisen kokonaiskuvan kartoitus sekä merkittävien että vähemmän merkittävien laitosten osalta. Kartoituksessa huomioidaan sekä kansallisella että EU-tasolla hoidettavat tehtävät. Näin voidaan löytää päällekkäisyyksiä, vanhentuneita vaatimuksia ja osa-alueita, joilla raportointia voidaan yksinkertaistaa.
- Paikalla tehtävät tarkastukset
-
Tarkastukset ovat pankkivalvonnalle olennaisen tärkeä väline. Niissä analysoidaan perusteellisesti pankkien riskejä, sisäisen valvonnan järjestelmiä, liiketoimintamalleja tai hallinto- ja ohjausjärjestelyjä. Niiden avulla tietyn pankin tilanteesta saadaan tarkkaa tietoa ja voidaan myös arvioida pankin tulevaa kehitystä. Paikalla tehtävien tarkastusten suunnittelu-, toteutus- ja seurantavaiheita tehostetaan. Otamme riskiperusteisuuden entistä enemmän huomioon tarkastusten laajuuden ja intensiteetin määrityksessä.
Valvonnan vaikuttavuuden arviointi
Valvonnan vaikuttavuuden arviointi on keskeinen osa uudistusohjelmaa. Vaikuttavuuden selvittämiseksi tarvitaan muutakin kuin taloudellisia indikaattoreita. Esimerkiksi pankin talouden tunnuslukujen kohenemiseen voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten yleinen taloustilanne. Näiden tekijöiden erittelyssä käytettäviä välineitä ollaan nyt parantamassa.
Säännöllinen arviointi
Valvonnan vaikuttavuutta arvioidaan nykyään säännöllisesti osana vuosittaista suunnitteluprosessiamme. Arvioinnissa painotetaan mitattavia tuloksia ja varmistetaan, että toimintamme on jatkuvasti tulospainotteista ja vaikuttaa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi olemme kehittäneet uuden porrastetun menettelyn valvontahavaintojen ja korjaustoimenpiteiden seurantaan. Sen avulla voimme käsitellä kriittisimmät ongelmat entistä tehokkaammin.
Riskiperusteisen valvontakulttuurin edistäminen
EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä yhteisen pankkivalvonnan toteuttamiseksi. Merkittäviä laitoksia valvovissa yhteisissä valvontaryhmissä on henkilöstöä sekä EKP:stä että kansallisista viranomaisista. Vähemmän merkittävien laitosten valvonnasta taas vastaavat kansalliset viranomaiset, ja EKP vastaa valvonnasta välillisesti.
Uudistusohjelman toteuttamiseksi riskiperusteista valvontakulttuuria edistetään koko pankkivalvonnassa. Valvontaryhmät saavat lisää harkintavaltaa päättää, mihin valvontatoimet on parasta suunnata.
Yhteisen pankkivalvonnan käytäntöjen lähentämiseksi on käynnistetty erityishanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa valvontakulttuurin muutosta. Painopisteenä on entistä yhtenäisemmän, tehokkaamman ja vaikuttavamman sekä riskiperusteisemman valvontakulttuurin kehittäminen. Yhtenäinen valvontakulttuuri vahvistaa valvontaa ja johtaa pankkien kannalta sujuvampiin prosesseihin.