Vastauksia kysymyksiin vuoden 2023 stressitestistä

Frankfurt am Main, 31.1.2023

Mistä vuoden 2023 EU:n laajuisessa stressitestissä on kysymys? Miksi se on tarpeen?

EU:n laajuisessa stressitestissä arvioidaan, miten pankin vakavaraisuus kehittyy kolmen seuraavan vuoden aikana. Perustana ovat vuoden 2022 lopun tiedot, joista edetään vuoden 2025 loppuun. Arviossa käytetään kahta eri skenaariota: perusskenaariota ja epäsuotuisaa skenaariota. Stressitestin ansiosta pankkivalvojilla sekä pankeilla ja muilla markkinaosapuolilla on käytettävissään yhteiset menetelmät, joilla ne voivat vertailla ja arvioida EU:n pankkien kykyä selviytyä maakohtaisista talouden häiriöistä.

EKP arvioi stressitestin tulosten pohjalta yksittäisten pankkien pilarin 2 pääomatarpeita valvojan arviointiprosessinsa (Supervisory Review and Evaluation Process, SREP) yhteydessä. Stressitestin laadullinen tulos otetaan huomioon valvojan arviointiprosessin riskienhallintaosassa, joten se vaikuttaa pilarin 2 pääomavaatimusten määrittämiseen. Määrällinen tulos vaikuttaa etenkin pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrittämiseen, ja nyt ensimmäistä kertaa myös vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaan ohjeistukseen.

Tarkoituksena on vahvistaa markkinakuria julkistamalla johdonmukaiset ja yksityiskohtaiset pankkikohtaiset tiedot, joista ilmenee, miten samat häiriöt vaikuttavat eri pankkien taseisiin. Pankkivalvojien tekemät stressitestit eivät korvaa pankkien omia sisäisiä stressitestejä, joissa kukin pankki laatii itselleen skenaariot oman tilanteensa pohjalta.

Miten euroalueen pankit valitaan EU:n laajuiseen stressitestiin ja sen rinnalla tehtävään EKP:n stressitestiin?

Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) koordinoimassa EU:n laajuisessa stressitestissä valintakriteerinä on, että testiin osallistuvilla pankeilla on yhteensä hallussaan noin 75 % euroalueen pankkisektorin varoista ja että kunkin pankin varat ovat vähintään 30 miljardia euroa. Tavanomaisesta poikkeavaa liiketoimintamallia käyttävä pankki voidaan jättää testin ulkopuolelle, jos EU:n laajuisten stressitestimenetelmien ei katsota soveltuvan sen häiriönsietokyvyn ja vakavaraisuuden arviointiin. Vuonna 2023 EPV:n stressitestiin valitaan yhteensä 57 EKP:n suorassa valvonnassa olevaa euroalueen pankkia.

EKP tekee samaan aikaan oman stressitestin suorassa valvonnassaan oleville pienemmille pankeille, joita ei voida valita EPV:n stressitestiin. Vuonna 2023 EKP:n stressitestiin osallistuu 42 pankkia.

EKP:n suorassa valvonnassa olevaa pankkia ei välttämättä valita kumpaankaan stressitestiin. Jos esimerkiksi yhteisen valvontamekanismin piiriin kuulumaton pankki osallistuu EU:n laajuiseen stressitestiin, sen tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä ei oteta testiin mukaan. Stressitestiin ei myöskään valita pankkeja, jotka ovat uudelleenjärjestelyssä tai osallisina fuusiossa tai yrityskaupassa.

Milloin ja kuinka kattavasti stressitestin tulokset julkaistaan?

Stressitestin tulokset julkaistaan heinäkuun 2023 loppuun mennessä.

Euroopan pankkiviranomainen (EPV) julkaisee yksityiskohtaiset tulokset EU:n laajuiseen stressitestiin osallistuvista pankeista.

Yhteisen pankkivalvonnan stressitestiin osallistuvista pankeista julkaistaan kokonaistulokset ja joitakin pankkikohtaisia tietoja. Tulosten julkaisemisessa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, sillä testiin osallistuvat pankit ovat EU:n laajuiseen stressitestiin osallistuvia pankkeja pienempiä.

Mitä EKP tekee, jos jollakin pankilla on (suuri) pääomavaje epäsuotuisassa skenaariossa?

Kuten aiempinakin vuosina, stressitestiä ei tarvitse läpäistä, eli pankeilla ei sinänsä ole pääomavajetta. Stressitesteistä saadaan kuitenkin arvokasta tietoa valvojan arviointiprosessin pohjaksi. Jos varsinkin pankin pääoma supistuu epäsuotuisassa skenaariossa, pilarin 2 pääomaohjeistus määritetään stressitestin tulosten pohjalta (ks. Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet valvojan arviointiprosessista ja valvonnallisista stressitesteistä).

Mitä enemmän pankin pääoma supistuu epäsuotuisassa skenaariossa, sitä suuremman pääomaohjeistuksen se voi odottaa saavansa.

Yhteiset valvontaryhmät käyttävät tietoja pääoman voimakkaan supistumisen taustalla vaikuttavista riskeistä pohjana kohdennetuille valvontatoimille ja pyrkivät varmistamaan, että riskit saadaan asianmukaisesti hallintaan.

Miten stressitestin tulokset otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa?

Tulokset vaikuttavat sekä laadullisesti että määrällisesti.

1. Laadullinen vaikutus:

• Pankkivalvojat saavat stressitestistä paljon tietoa pankin riskeistä, haavoittuvuustekijöistä ja riskienhallintavalmiuksista. Yhteiset valvontaryhmät tarkastelevat valvojan arviointiprosessissa pankkien sisäistä hallintoa ja riskienhallintaa monesta näkökulmasta, jotka vaikuttavat pilarin 2 pääomavaatimusten laskentaan. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi tietojen ajantasaisuuteen ja tarkkuuteen sekä saatujen tietojen laatuun. Yhteiset valvontaryhmät mittaavat pankkien suoriutumista neliportaisella asteikolla käyttäen suoraan tietojärjestelmistä saatuihin lukuihin perustuvia mittareita. Lisäksi arvioidaan pankkien kykyä vastata tietopyyntöihin stressitestin aikana. Yhteiset valvontaryhmät myös laativat laadullisen arvion pankkien suoriutumisesta stressitestin laadunvarmistuksissa.

2. Määrällinen vaikutus:

• Pilarin 2 pääomaohjeistus määritetään kaksivaiheisessa menettelyssä. Ensimmäisessä vaiheessa pankit jaetaan ryhmiin sen mukaan, kuinka paljon niiden ydinpääoma supistui enimmillään yhteisen pankkivalvonnan stressitestissä. Jaottelussa otetaan huomioon valvonnassa saadut kokemukset, yhteisen pankkivalvonnan riskitoleranssi ja stressitestin vaikeusaste. Toisessa vaiheessa yhteiset valvontaryhmät tekevät asiantuntija-arvion kunkin pankin erityisluonteesta ja tilanteesta ja muokkaavat pääomaohjeistuksen sen mukaiseksi. Kunkin ryhmän ohjeistus pyritään pitämään tietyllä vaihteluvälillä, mutta yhteiset valvontaryhmät voivat myös poiketa siitä tarvittaessa.
• Vuonna 2023 EKP käyttää valvojan arviointiprosessissa ensimmäistä kertaa uusia menetelmiä, joilla määritetään ylivelkaantumisriskiä koskeva pilarin 2 pääomaohjeistus. Pääomaohjeistuksella pyritään varmistamaan, että stressiskenaarioista aiheutuvat mahdolliset tappiot voidaan kattaa pankin omilla varoilla. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva pääomaohjeistus määritetään stressitestin epäsuotuisaan skenaarioon sisältyvien arvioiden pohjalta. Tällöin noudatetaan samaa kaksivaiheista prosessia kuin pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrityksessä.