Vastauksia kysymyksiin vuoden 2023 stressitestistä

Frankfurt, 28.7.2023

Mitä vuonna 2023 testattiin?

Stressitestissä analysoitiin vuoden 2022 lopun tietojen pohjalta, miten EU:n pankkien pääomasuhteet voisivat kehittyä vuoden 2025 loppuun mennessä, jos taloustilanne heikkenisi testiä varten laadittujen skenaarioiden mukaisesti. Pankit, valvontaviranomaiset ja markkinatoimijat pystyvät arvioimaan tietojen pohjalta eri maiden pankkien selviytymistä laadituissa skenaariossa.

EKP käyttää testituloksia valvojan arviointiprosessissa muun muassa arvioidessaan pankkien pääomatarpeita. Testin toteutus pankeissa vaikuttaa niiden pilarin 2 pääomavaatimuksiin, sillä se kertoo pankkien riskienhallinnasta. Varsinaisia testituloksia käytetään määritettäessä pilarin 2 pääomaohjeistusta ja pääomatarpeita ylivelkaantumisen varalta.

Markkinoilla on hyvä olla saatavilla selkeitä ja vertailukelpoisia tietoja siitä, miten esimerkiksi talouskehityksen heikkeneminen vaikuttaisi eri pankkien taseisiin. Pankit tekevät lisäksi omiin tarpeisiinsa stressitestejä, joiden avulla ne pyrkivät hahmottamaan mahdollisia ongelmia jo tiedossa olevien riskiensä pohjalta.

Millä perusteella päätetään, mitkä pankit otetaan mukaan testaukseen?

Euroopan pankkiviranomainen ottaa stressitesteihinsä mukaan suurimmat pankit, ja tavoitteena on, ettei testauksen ulkopuolelle jäävien pankkien hallussa ole kuin neljännes euroalueen pankkisektorin varoista. Mukaan otettavilla pankeilla pitää olla taseessaan saatavia vähintään 30 miljardin euron arvosta, ja valinnassa otetaan huomioon myös pankkien liiketoimintamalli, sillä kaikkien pankkien selviytymisestä ei saisi oikeaa kuvaa pankkiviranomaisen testausmenetelmällä. Vuonna 2023 Euroopan pankkiviranomaisen testissä oli mukana 57 EKP:n valvomaa pankkia.

EKP järjesti vastaavan testin myös muille valvonnassaan oleville merkittäville pankeille, ja kaikkiaan testeissä oli mukana 98 merkittävää euroalueen pankkia.

Osa EKP:n valvomista merkittävistä pankeista ei osallistunut testaukseen, sillä niiden emoyritys oli jo mukana pankkiviranomaisen stressitestissä muualla EU:ssa. Testauksen ulkopuolelle jätettiin myös pankit, joissa oli käynnissä uudelleenjärjestely tai suuri yrityskauppa.

Julkaistaanko testitulokset?

Euroopan pankkiviranomainen julkaisee pankkikohtaisia tietoja suurimpien pankkien selviytymisestä.

EKP julkaisee yhteistulosten lisäksi jonkin verran pankkikohtaisia tietoja, mutta julkaisussa otetaan suhteellisuusperiaate huomioon.

Mitä tapahtuu, jos pankin pääomasuhde huononee tuntuvasti epäsuotuisassa skenaariossa?

Stressitesteissä ei sinänsä voi epäonnistua, eli pääomasuhteen voi antaa pienentyä realistisesti. Tuloksista on apua valvojan arviointiprosessissa, kun pankkivalvojat arvioivat pääomatarpeita (ks. pankkiviranomaisen ohjeet valvojan arviointiprosessin [SREP] yhteisistä menettelyistä ja menetelmistä sekä valvonnallisista stressitesteistä). Pankit jaetaan tulosten perusteella riskiryhmiin, ennen kuin niille määritetään pääomaohjeistus.

Periaatteena on, että jos pääomasuhde voi heiketä testien perusteella tuntuvasti, pääomaa on myös oltava varalla.

Yhteiset valvontaryhmät pyrkivät varmistamaan, että pankkien riskienhallinnassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin liiketoiminta-alueisiin, joilla havaitaan ongelmia stressitesteissä. Valvonnassa puututaan tarvittaessa erikseen riskeihin, joiden vuoksi ydinpääomasuhteet heikkenevät useissa pankeissa.

Miten stressitestit otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa?

Valvojan arviointiprosessissa kiinnitetään huomiota sekä testien toteutukseen että testituloksiin.

1. Testitulokset otetaan huomioon pääomatarpeita arvioitaessa

• Pankeille annetaan pääomaohjeistusta sen mukaan, mihin riskiryhmään ne kuuluvat eli miten paljon niiden ydinpääomasuhde voi heiketä stressitestien perusteella. Lisäksi otetaan huomioon jatkuvan valvonnan yhteydessä saadut tiedot, analysoidaan testitilastoja ja harkitaan, miten vakavasti riskeihin on syytä varautua. Kukin yhteinen valvontaryhmä arvioi lisäksi erikseen valvomansa pankin tilanteen ja valitsee sopivan ohjeistuksen sen pohjalta. Tarvittaessa on siis mahdollista poiketa riskiryhmille määritetyistä ohjeellisista luvuista.
• Vuodesta 2023 EKP pyrkii ottamaan pääomaohjeistuksessa erikseen huomioon ylivelkaantumisriskin. Pääomaohjeistuksen avulla halutaan varmistaa, että pankeilla on riittävästi pääomaa ja ne pystyvät selviytymään esimerkiksi stressitestien skenaarioissa aiheutuvista tappioista. Ylivelkaantumisriskiin liittyvää ohjeistusta määritettäessä pankit jaetaan riskiryhmiin sen mukaan, miten paljon niiden omavaraisuusaste heikkenee stressitestien epäsuotuisissa skenaarioissa. Ylivelkaantumisriskiin ei kuitenkaan tarvitse varautua kaikissa pankeissa, vaan lisäpääomaa tarvitaan lähinnä niissä pankeissa, joiden omavaraisuusaste ei testin lopputilanteessa enää vastaisi vaatimuksia.

2. Stressitestien toteutus kertoo pankkien riskienhallinnasta

• Pankkivalvojat kokoavat stressitestien yhteydessä tietoa paitsi pankkien riskeistä ja ongelmista myös niiden riskienhallinnasta. Pankkien hallinnon ja riskienhallinnan tarkastelu kuuluu osana valvojan arviointiprosessiin, jonka pohjalta pilarin 2 pääomavaatimukset määritetään. Testauksen yhteydessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, miten nopeasti ja tarkasti pankit pystyvät toimittamaan tietoja ja kuinka hyvin tiedot pitävät paikkansa. Tietojen on tärkeää olla mahdollisimman hyviä, jotta niiden pohjalta voidaan jakaa pankit luotettavasti ryhmiin tilastollisten menetelmien avulla. Pankkien hallintoa pystytään arvioimaan esimerkiksi sillä perusteella, miten hyvin ne pystyvät vastaamaan tietopyyntöihin testausaikana. Laadunvarmistuksen yhteydessä analysoidaan vielä erikseen, miten hyvin pankeissa pystytään kokoamaan lisätietoja.

Lisätietoa

• Pankkeja pyydettiin tekemään laskelmansa vuoden 2023 stressitestissä edellisvuoden lopussa voimassa olleiden kirjanpitosääntöjen mukaan. Vakuutustoimintaan liittyvä IFRS-17-tilinpitostandardi tuli voimaan vasta vuoden 2023 alussa, joten se on otettu huomioon vain joissakin pankkiviranomaisen julkistamissa luvuissa, joiden avulla on haluttu helpottaa tulosten tarkastelua suhteessa pankkien vuonna 2023 julkaisemiin tietoihin. Ylimääräisten lukujen tarkkuutta ei ole tarkastettu samalla tavalla kuin varsinaisia stressitestituloksia.