EKP pitää pääomavaatimukset yleisesti ennallaan vuonna 2026 maailmantalouden haasteiden jatkuessa

18.11.2025

• Vuoden 2025 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin tulokset kertovat EKP:n valvonnassa olevien pankkien vahvoista pääoma- ja likviditeettiasemista ja hyvästä kannattavuudesta.
• Vuoden 2026 ydinpääomavaatimus ja -ohjeistus on 11,2 % ja pilarin 2 mukaiset vaatimukset 1,2 %, eli ne ovat suurin piirtein edellisvuoden tasolla.
• Oikeudellisesti velvoittamaton pilarin 2 pääomaohjeistus vuodelle 2026 laski 1,3 prosentista 1,1 prosenttiin.
• Laadulliset toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti pankkien luottoriskiin, hallintoon ja ohjaukseen sekä vakavaraisuuteen, ja pankkien toteuttamien korjaustoimien seurantaa tehostetaan.
• Vuosien 2026–2028 valvontaprioriteeteissa keskitytään pankkien kykyyn selviytyä geopoliittisista riskeistä ja makrotalouden epävarmuustekijöistä sekä pankkien operatiiviseen häiriönsietokykyyn ja tietoteknisiin valmiuksiin.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi tänään vuoden 2025 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) tulokset sekä vuosien 2026–2028 valvontaprioriteetit. Arvioinnin kohteena oli 105 pankkia, jotka ovat yhteisen pankkivalvonnan piirissä ja EKP:n suorassa valvonnassa. Arvioinnissa tarkastellaan pankkien pääomaa ja likviditeettiä, kannattavuutta, hallintoa ja ohjausta sekä riskienhallintaa.

Valvottavien pankkien pääoma- ja likviditeettiasemat pysyivät yleisesti vahvoina ja kannattavuus hyvänä vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Painotettu ydinpääoma (CET1) eli laadukkain pääoma oli keskimäärin 16,1 % pankkien riskipainotetuista varoista. Velkaantuneisuusaste oli 5,9 %. Vakavaraisuussuhde oli yhteensä 20,2 %.

Vastaavasti likviditeettipuskurit olivat huomattavasti 100 prosentin vähimmäisvaatimusta suuremmat, ja pankkijärjestelmän maksuvalmiussuhde (LCR) oli 158 % vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Vähittäis- ja tukkurahoituksen saatavuus oli pankeilla hyvä, ja keskimääräinen pysyvän varainhankinnan määrä (NSFR) pysyi pääosin ennallaan 127 prosentissa.

Pankkien kannattavuus oli edelleen hyvä ja sai tukea korko- ja maksukatteiden kehityksestä. Pankkien annualisoitu oman pääoman tuotto, joka oli 9,5 % vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, parani 10,1 prosenttiin vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Pankkien varat pysyivät laadukkaina, ja järjestämättömien lainojen (NPL) osuus oli 1,9 % vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Järjestämättömien lainojen osuudet liikekiinteistölainoista ja pk-yritysten lainoista ovat keskimääräistä suuremmat (4,6 % ja 4,9 %), ja järjestämättömien lainojen kanta on nyt hieman kasvussa joissakin maissa, joissa järjestämättömien lainojen osuudet ovat olleet pitkällä aikavälillä pieniä.

Vaiheen 2 lainat ja ennakot eli lainat, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, lisääntyivät hieman. Ne olivat 9,6 % vuoden 2025 toisella neljänneksellä (edellisvuoden vastaavalla jaksolla 9,5 %).

Euroalueen pankkisektorin tämänhetkinen hyvä kestokyky johtuu useista eri tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi tehokas sääntely, hyvä pankkivalvonta ja pankkien parantunut riskienhallinta mutta myös finanssi- ja rahapoliittiset poikkeustoimet, joilla on vastattu makrotalouden taannoisiin sokkeihin.

Määrälliset ja laadulliset valvontatoimenpiteet

Valvontatoimenpiteissä noudatettiin tällä arviointijaksolla EKP:n pankkivalvontaelimen vuosille 2025–2027 laatimia valvontaprioriteetteja. Niissä korostettiin pankkien kykyä selviytyä makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välittömistä uhista ja vakavista geopoliittisista sokeista sekä pankkien tarvetta korjata ripeästi valvojien havaitsemat olennaiset puutteet, jotka liittyvät esimerkiksi hallintoon ja ohjaukseen, riskienhallintaan ja digitalisaation haasteisiin.

EKP:n aloitti uusia laadullisia valvontatoimenpiteitä noin 30 % edellisvuotta vähemmän. Se kertoo siitä, että EKP on lisännyt riskiperusteista valvontaa ja pankit ovat tehostaneet korjaustoimiaan. Laadullisissa toimenpiteissä keskityttiin luottoriskiin (40 %), hallintoon ja ohjaukseen (17 %), vakavaraisuuteen (11 %) ja operatiiviseen riskiin (10 %). Toimenpiteet koskivat muun muassa luottoriskin seurantaa ja tiettyjen salkkujen hallintaa, hallintoelinten kokoonpanoa, ICAAP-menettelyn stressitestijärjestelyjen tehostamista ja TVT-liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyviä korjaustoimia.

Keskimääräinen SREP-pistemäärä oli 2,5 eli hieman parempi kuin edellisvuonna (2,6). Parannusta ei kuitenkaan tapahtunut yhtenäisesti kaikissa pankeissa vaan pistemäärät keskittyvät vahvemmin jakauman keskivaiheille. Aiemmin pistemäärän 3- saaneet pankit menestyivät nyt paremmin, kun taas pistemäärän 2 tai sitä paremman pistemäärän saaneiden pankkien SREP-tulos heikkeni hieman. Kaikkiaan neljäsosa pankeista sijoittui heikoimpiin luokkiin (pistemäärät 3–4).

Vuonna 2026 sovellettavat määrälliset ydinpääomavaatimukset ja ‑ohjeistus pysyivät pääosin ennallaan 11,2 prosentissa. Luku pitää sisällään pilarin 1 ja pilarin 2 vaatimukset, yhteenlasketut puskurivaatimukset sekä pääomaa koskeva pilarin 2 ohjeistuksen (P2G).

Myös pilarin 2 ydinpääomavaatimus vuodelle 2026 pysyi suurin piirtein ennallaan. Se oli 1,2 % riskipainotetuista varoista (RWA).

Yhteenlasketut puskurivaatimukset eli yleinen pääomapuskuri, järjestelmäriskipuskurit ja vastasyklinen pääomapuskuri kasvoivat hieman, sillä vastasyklistä pääomapuskuria on korotettu joissakin maissa kansallisten toimenpiteiden vuoksi.

Vuonna 2026 sovellettava pilarin 2 pääomaohjeistus, joka ei sido pankkeja oikeudellisesti ja jossa huomioidaan vuoden 2025 EU:n laajuisen stressitestin tulokset, laski 1,3 prosentista 1,1 prosenttiin (ydinpääomasta). Se perustuu tänä vuonna toteutettuun stressitestiin, jonka perusteella pankkien tappiot ovat kasvaneet mutta myös tappionkattamiskyky on parantunut korkeampien tuottojen ansiosta. Näin ollen pankkien pääoma supistui vähemmän kuin edellisessä stressitestissä vuonna 2023.

EKP seuraa erityisesti pankkien järjestämättömiä lainoja ja riskipitoista velkarahoitustoimintaa. Jos se ei ole tyytyväinen pankin tilanteeseen tai jos korjaustoimien edistyminen on riittämätöntä, pilarin 2 vaatimuksia korotetaan. Vuoden 2025 SREP-päätöksissä korotuksia määrättiin entistä harvemmille pankeille, sillä jotkin pankit olivat korjanneet aiemmin havaittuja puutteita.

Pääomavaatimusten korotuksia määrättiin nyt kaikkiaan kymmenelle pankille, jotka eivät olleet kattaneet järjestämättömiä vastuitaan riittävin varauksin. Viime vuonna tällaisia pankkeja oli 18. Kuuden pankin kohdalla pilarin 2 vaatimusta korotettiin riskipitoisen velkarahoituksen takia. Viime vuonna tällaisia pankkeja oli yhdeksän.

EKP piti 14 pankin ylivelkaantumisriskiä huomattavana ja määräsi niille vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan pilarin 2 vaatimuksen (P2R-LR). Viime vuonna tällaisia pankkeja oli 13. Tällä oikeudellisesti velvoittavalla vaatimuksella korotetaan kaikkia pankkeja koskevaa omavaraisuuden vähimmäisvaatimusta, joka on 3 prosenttia.

Lisäksi EKP sovelsi viiteen pankkiin vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaa pilarin 2 pääomaohjeistusta, joka ei ole oikeudellisesti sitova, ja määräsi neljälle pankille maksuvalmiusasemaa vahvistavia toimenpiteitä.

Valvontaprioriteetit 2026–2028

Eurooppalaisten pankkien toimintaympäristö on edelleen haastava. Sitä leimaavat suuret geopoliittiset riskit sekä kilpailun rakenteelliset muutokset, jotka johtuvat digitalisaatiosta ja muiden rahoituslaitosten kuin pankkien kasvavasta osuudesta rahoituspalveluiden tarjoajina. Tilanne edellyttää pankeilta ennakoivaa riskienarviointia ja riittävää riskinsietokykyä.

Tämä on huomioitu EKP:n pankkivalvonnan vuosille 2026–2028 laatimassa keskipitkän aikavälin strategiassa, joka noudattelee pääosin nykyisiä valvontaprioriteetteja.

Ensimmäisen prioriteetin mukaan pankkien tulisi vahvistaa kykyään selviytyä geopoliittisista riskeistä ja makrotalouden epävarmuustekijöistä. Pankeilla tulisi olla hyvät luotonmyöntökriteerit, ja pääoma-asemat tulisi turvata soveltamalla vakavaraisuusasetusta johdonmukaisesti. Myös ilmasto- ja luontoriskit vaativat huolellista riskienhallintaa.

Toisen prioriteetin mukaan pankkien tulisi vahvistaa operatiivista häiriönsietokykyään sekä lisätä tieto- ja viestintäteknisten valmiuksiensa luotettavuutta. Sitä varten niiden tulisi ylläpitää operatiivisten riskien luotettavia ja kestäviä hallintajärjestelyjä, korjata riskitietojen raportoinnin ja koonnin puutteet ja parantaa näin tietojärjestelmien luotettavuutta.

Pankkivalvonnan uudistusohjelma ja valvontamenetelmät

Vastauksena ulkoisen ympäristön muutoksiin EKP:n pankkivalvonta on aloittanut kattavan uudistusohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä valvonnan tehokkuutta, vaikuttavuutta ja riskiperusteisuutta. Näitä tavoitteita sovelletaan kaikkiin valvontatoimiin, joiden ytimenä on vakavaraisuuden kokonaisarviointi (SREP). Tänä vuonna pankeille lähetettiin lopulliset SREP-päätökset eli SREP-kirjeet jo lokakuun lopussa eli kuukautta aiemmin kuin viime valvontajaksoilla. Päätökset ovat nyt lyhyempiä, ja niissä keskitytään tärkeimpiin määrällisiin ja laadullisiin vaatimuksiin, SREP-arvioinnin päätuloksiin ja valvojien havaitsemiin keskeisiin ongelmiin.

Vuonna 2026 otetaan käyttöön entistä läpinäkyvämpi ja yksinkertaisempi P2R-vaatimusten laskentamenetelmä. Tarkempaa tietoa uuden P2R-laskentamenetelmän keskeisistä osatekijöistä on EKP:n pankkivalvontasivuilla.

Lisäksi EKP julkisti tänään tarkistetun ja laajemman menetelmän pankkien ICAAP-menettelyn arvioimiseksi. Menetelmän avulla arvioidaan muun muassa sisäisiä menettelyjä, joilla pankki varmistaa riittävän pääoman olennaisten riskien kattamiseksi ja ylläpitää riittäviä riskienhallintakäytäntöjä.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa François Peyratout, puhelinnumerossa +49 172 8632 119.

Taustatietoa

• Kokonaisarvioinnissa arvioidaan neljää osa-aluetta: liiketoimintamallien kannattavuutta ja kestävyyttä, sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan riittävyyttä sekä pääomaan, maksuvalmiuteen ja varainhankintaan kohdistuvia riskejä. Kukin osa-alue pisteytetään asteikolla 1–4 (paras pistemäärä on 1 ja huonoin 4). Osa-alueiden pisteet yhdistetään kokonaispistemääräksi. Myös sen asteikko on 1–4.
• Vuoden 2025 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa käytettiin pääosin vuoden 2024 lopun tietoja. Vuoden 2025 kokonaisarvioinnin perusteella tehtyjä päätöksiä sovelletaan vuonna 2026. Syyskuussa 2025 valvottavia laitoksia oli kaikkiaan 113. Niistä 105 pankille toteutettiin vakavaraisuuden kokonaisarviointi, ja niille lähetetään joko SREP-päätös tai SREP-toimenpidekirje. Kahdeksalle pankille ei lähetetä tänä vuonna uutta SREP-päätöstä tai toimenpidekirjettä. Syynä ovat meneillään olevat fuusiot ja yrityskaupat tai pankin toiminnan luonne tai erityiset olosuhteet. Lisätietoja on EKP:n pankkivalvontasivuilla.
• Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa pankeilta edellytetään pääomaa kahteen eri tarkoitukseen. Pilarin 2 pääomavaatimuksella (P2R) katetaan riskejä, joita pilarin 1 vaatimus ei kata riittävästi tai lainkaan. Pilarin 2 pääomaohjeistuksesta (P2G) ilmenee, minkä verran pääomaa pankki tarvitsee voidakseen jatkuvasti varautua mahdollisista häiriötilanteista aiheutuviin pääomatarpeisiin. Pohjana käytetään etenkin stressitestien epäsuotuisaa skenaariota. Pilarin 2 pääomavaatimus on oikeudellisesti velvoittava, ja sen täyttämättä jättämisestä voi aiheutua välittömiä oikeudellisia seurauksia. Pääomaohjeistus puolestaan ei ole oikeudellisesti velvoittava.
• Yhteenlasketut pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus pitävät sisällään pilarin 1 ja pilarin 2 pääomavaatimukset, yhteenlasketut puskurivaatimukset sekä pilarin 2 pääomaohjeistuksen. Pääomavaatimuksista kerrotaan tarkemmin EKP:n pankkivalvontasivuilla vakavaraisuuden kokonaisarviointia käsittelevässä osiossa. Kaikki luvut ilmoitetaan prosenttilukuina eli suhteessa riskipainotettuihin varoihin.
• EU:n vakavaraisuusdirektiiviin perustuvat tai kansallisten viranomaisten asettamat yhteenlasketut puskurivaatimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia. Niihin luetaan yleinen pääomapuskuri, vastasyklinen pääomapuskuri ja järjestelmäriskipuskurit, kuten kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat G-SII-puskurit ja muita järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat O-SII-puskurit.
• Maksuvalmiussuhde (LCR) on Basel III ‑säännöstöön sisältyvä sääntelystandardi. Sen mukaan pankeilla tulee olla niin paljon laadukkaita likvidejä varoja, että niillä voidaan kattaa 30 päivää kestävässä stressiskenaariossa ennustetut likviditeetin ulosvirtaukset.
• Pysyvän varainhankinnan määrä (NSFR) on pankin rahoitusta kuvaava tunnusluku. Siinä verrataan pankin käytettävissä olevan pysyvän varainhankinnan määrää (Available Stable Funding, ASF) pysyvän varainhankinnan vaadittuun määrään (Required Stable Funding, RSF), jolla katetaan varainhankinnan tarve yhden vuoden aikana.