Menu

Vastauksia kysymyksiin: nettoutussopimusten hyväksyntää edeltävä ilmoitusmenettely

Ilmoitusmenettelyn tarkoitus ja laajuus

Ilmoitusmenettelyn tarkoitus

Mihin ilmoitusmenettelyä tarvitaan?

Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on, että EKP saa yhtenäiset tiedot siitä, miten luottolaitokset täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklojen 295–297 vaatimukset. Näin EKP:n on helpompi päättää, hyväksyykö se merkittävien luottolaitosten nettoutussopimukset riskien alentajana.

Tuoko ilmoitusmenettely mukanaan uusia olennaisia vaatimuksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklojen 295–297 vaatimusten lisäksi?

Ei. Ilmoitusmenettelystä ei aiheudu uusia olennaisia vaatimuksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklojen 295–297 vaatimusten täydennykseksi.

Täytyykö luottolaitoksen ilmoittaa EKP:lle, jos se ei enää halua pitää tietyntyyppistä nettoutussopimusta tai vastapuolta riskien alentajana?

Ei. Tällaisista tapauksista ei tarvitse ilmoittaa EKP:lle.

Miten ilmoitusmenettely vaikuttaa nykyisiin kansallisiin ilmoitusmenettelyihin, joita merkittäviin luottolaitoksiin sovelletaan?

Menettely korvaa kansalliset ilmoituskäytännöt, joita merkittäviin luottolaitoksiin sovelletaan nettoutussopimusten hyväksynnässä. Se ei kuitenkaan vaikuta kansallisesta lainsäädännöstä johtuviin ilmoitusvaatimuksiin.

Ilmoitusmenettelyn piiriin tulevat uudentyyppiset sopimukset

Onko luottolaitosten tehtävä jotakin jo hyväksytyn tyyppisille nettoutussopimuksille?

Luottolaitosten ei tarvitse ilmoittaa EKP:lle uudelleen niitä nettoutussopimusten tyyppejä, jotka on hyväksytty riskien alentajaksi jo ennen ilmoitusmenettelyn voimaantuloa.

Onko luottolaitoksen ilmoitettava EKP:lle, jos se tekee uuden nettoutussopimuksen, jonka tyyppiä se jo käsittelee riskien alentajana?

Uutta ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos samantyyppisiä – ja saman vastapuolityypin kanssa samalla lainkäyttöalueella tehtyjä – sopimuksia käsitellään jo riskien alentajana.

Konsolidointi

Sovelletaanko ilmoitusmenettelyä ainoastaan luottolaitoksen itsensä tekemiin sopimuksiin vai myös sen tytäryritysten ja siihen liittyneiden laitosten tekemiin sopimuksiin?

Ilmoitusmenettelyä sovelletaan kaikkiin uudentyyppisiin nettoutussopimuksiin, joita merkittävän luottolaitoksen on määrä käyttää riskien alentajana millä tahansa siihen asetuksen (EU) N:o 575/2013 nojalla sovellettavalla konsolidointitasolla. Korkeimmalla EKP:n valvonnan piiriin kuuluvalla konsolidointitasolla oleva merkittävä luottolaitos voi tehdä ilmoituksen kaikkien konsolidointitasojen puolesta. Jos yhteisö (tai sen konsolidointitaso) ei ole EKP:n valvonnan piirissä, sen ei myöskään tarvitse ilmoittaa EKP:lle tekemiään nettoutussopimuksia.

Ilmoitustarve

Milloin luottolaitoksen on tehtävä ilmoitus?

Ilmoitus on tarpeen, kun luottolaitos aikoo (ilmoitusmenettelyn voimaantulon jälkeen) käsitellä vakavaraisuusasetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklojen 295–298 nojalla riskien alentajana joko uudentyyppisiä nettoutussopimuksia tai sellaisia jo hyväksytyn tyyppisiä nettoutussopimuksia, joita on tehty uudentyyppisten vastapuolten kanssa tai uusilla lainkäyttöalueilla. Kun luottolaitos täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 artikloissa 296–297 asetetut vaatimukset, se voi ilmoituksen tehtyään käsitellä kyseisen tyyppisiä nettoutussopimuksia tai vastapuolia riskien alentajana.

Ilmoituskeinot

Mikä on ilmoituskirjeen tarkoitus?

Ilmoituskirjeessä luottolaitos vahvistaa EKP:lle täyttävänsä asetuksen (EU) N:o 575/2013 artikloissa 296–297 asetetut vaatimukset. Ilmoituskirjettä ei pidä tulkita lausunnoksi, jossa luottolaitos vahvistaa ilmoitettavien nettoutussopimustyyppien olevan täytäntöönpanokelpoisia.

Kuka ilmoituskirjeen allekirjoittaa?

Luottolaitokset voivat noudattaa allekirjoituksessa omia valtuutusperiaatteitaan. Ilmoitusmenettelyssä ei edellytetä, että ilmoituskirjeen allekirjoittaa tietyllä hierarkiatasolla oleva henkilö.

Onko ilmoitus lähetettävä jollakin tietyllä menetelmällä?

Ei. Ilmoituskirjeen ja ilmoituksen voi lähettää yhteiselle valvontaryhmälle esimerkiksi sähköpostitse.

Termien selityksiä

Vastapuolen tyyppi

Miksi luottolaitoksen on ilmoitettava EKP:lle, kun se aikoo käsitellä riskien alentajana jo hyväksytyn tyyppistä sopimusta, joka on tehty uudentyyppisen vastapuolen kanssa?

Ilmoitus tarvitaan, jotta EKP voi varmistaa, että sovellettavaa lakia koskeva oikeudellinen lausunto kattaa myös uuden vastapuolityypin, jonka kanssa tehdylle nettoutussopimukselle haetaan hyväksyntää riskien alentajana.

Onko olemassa nimikkeistöä niistä vastapuolityypeistä, jotka luottolaitosten on ilmoitettava EKP:lle?

Ilmoitettavien vastapuolityyppien yksilöimiseksi ei ole olemassa erityistä nimikkeistöä. Ilmoitusmallin alaviitteessä 7 esitetään vain joitakin esimerkkejä yleisistä vastapuolityypeistä. Jos luottolaitoksella on oma nimikkeistö, se voi käyttää ilmoituksessaan kyseistä nimikkeistöä. Nimikkeistön tulisi sopia riittävästi tarkoitukseen, joka selitettiin edellisen kysymyksen kohdalla.

Sopimuksen tyyppi

Mitä tarkoittaa nettoutussopimuksen tyyppi?

Nettoutussopimuksen tyypillä tarkoitetaan nettoutussopimusmallia, jota luottolaitos käyttää yhden tai useamman vastapuolen kanssa. Mallin on voinut laatia luottolaitos itse tai pankki- tai toimialaliitto (kuten Euroopan pankkiyhdistysten liitto, International Swaps and Derivatives Association, International Capital Market Association tai Futures Industry Association).

Sopimustyypistä ei tarvitse täsmentää, onko sopimus asetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklan 295 alakohdassa a vai b tarkoitettu sopimus. Luottolaitoksen on kuitenkin ilmoitettava, onko sopimus asetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklan 295 alakohdassa c tarkoitettu tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskeva sopimus.

Täytyykö luottolaitoksen ilmoittaa jokainen allekirjoitettu nettoutussopimus erikseen?

Ei. Laitos voi käsitellä uusia nettoutussopimuksia riskien alentajana ilman erillistä ilmoitusta, jos se jo käsittelee samantyyppisiä, saman vastapuolityypin kanssa ja samalla lainkäyttöalueella tehtyjä nettoutussopimuksia riskien alentajana ja jos käsittely on alkanut ennen ilmoitusmenettelyn voimaantuloa tai laitos on jo ilmoittanut nettoutussopimukset uudessa menettelyssä.

Onko jo hyväksytyn tyyppistä nettoutussopimusta pidettävä uudentyyppisenä sopimuksena, jos kyseiseen sopimustyyppiin sovellettavaa lakia muutetaan?

Sovellettavan lain muuttaminen on peruste pitää jo hyväksyttyä sopimustyyppiä uudentyyppisenä nettoutussopimuksena, josta on tehtävä ilmoitus.

Ovatko keskusvastapuolen säännöt yksi nettoutussopimustyyppi, ja jos ovat, miten ne pitäisi ilmoittaa?

Keskusvastapuolen määritysosapuolta koskeva sopimus sekä keskusvastapuolen sääntöihin sisältyvät nettoutusmääräykset katsotaan ilmoitettavaksi nettoutussopimustyypiksi, jos luottolaitos aikoo käsitellä niitä riskien alentajana asetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklan 298 nojalla.

Keskeisten nettoutuslausekkeiden olennaiset muutokset

Miksi luottolaitoksen on ilmoitettava EKP:lle olennaisista muutoksista, joita se tekee jo hyväksytyn tyyppisen nettoutussopimuksen keskeisiin nettoutuslausekkeisiin (ilmoitusmallin alaviite 3)?

EKP tarvitsee tiedon olennaisista muutoksista, joita on tehty jo hyväksytyn tyyppisten nettoutussopimusten keskeisiin nettoutuslausekkeisiin (keskeisiksi katsottavista nettoutuslausekkeista on esimerkkejä ilmoitusmallin alaviitteessä 3). Tietojen avulla EKP voi varmistaa, että kyseistä nettoutussopimustyyppiä koskeva, asetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklan 296 kohdan 2 alakohdassa b edellytetty oikeudellinen lausunto kattaa myös tehdyt muutokset.

Millaiset muutokset jo hyväksytyn tyyppisen nettoutussopimuksen keskeisiin nettoutuslausekkeisiin katsotaan olennaisiksi? Kuka päättää, onko muutos olennainen?

Jo hyväksytyn nettoutussopimustyypin keskeisiin nettoutuslausekkeisiin tehtävät muutokset ovat olennaisia, jos ne luottolaitoksen mielestä (ei siis välttämättä ulkopuolisen oikeudellisen lausunnon perusteella) vaikuttavat nettoutusta koskevissa oikeudellisissa lausunnoissa tehtyihin päätelmiin ja edellyttävät uuden tai päivitetyn lausunnon hankintaa. Luottolaitoksen sisäisten toimintojen (esim. riskienhallinnan, oikeudellisen yksikön ja/tai compliance-yksikön) asiana on prosessiensa perusteella päättää, ovatko muutokset olennaisia.

EKP:lle ei tarvitse ilmoittaa keskeisiin nettoutuslausekkeisiin tehtäviä muutoksia, jotka eivät ole luottolaitoksen kannalta olennaisia tai joita suositetaan tai tarkastellaan oikeudellisissa lausunnoissa. Tällaiset muutokset eivät edellytä uutta tai päivitettyä asetuksen (EU) N:o 575/2013 artiklan 296 kohdan 2 alakohdassa b tarkoitettua oikeudellista lausuntoa.

Miten keskeisiin nettoutuslausekkeisiin tehdyt olennaiset muutokset ilmoitetaan?

Keskeisiin nettoutuslausekkeisiin tehdyt olennaiset muutokset tulisi ilmoittaa aivan kuin muutettu sopimus olisi uusi nettoutussopimuksen tyyppi. Ilmoituksessa tulisi siis mainita kaikki asiaankuuluvat lausunnot – myös lausunto, joka on saatu kyseisen tyyppiseen pääsopimukseen tehdyistä olennaisista muutoksista.