Euroalueen pankkisektori osoittautui kestäväksi stressitestin hyvin heikon taloustilanteen skenaariossa

1.8.2025

• Pankkijärjestelmän ydinpääomasuhde on epäsuotuisan skenaarion arviointijakson lopussa 12,0 % eli 4 prosenttiyksikköä alempi kuin sen alussa.
• Pankkien vahva kannattavuus on vankka puskuri arvioitujen kasvaneiden tappioiden varalle.
• Stressitestiin osallistui 96 (51 suurta ja 45 keskisuurta) euroalueen pankkia, jotka ovat EKP:n suorassa valvonnassa.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi tänään vuoden 2025 stressitestin tulokset, joiden mukaan euroalueen pankkijärjestelmä selviytyisi hyvin vakavasta taloudellisesta laskusuhdanteesta.

Stressitestin kolmivuotisen arviointijakson lopussa testiin osallistuneiden 96 pankin tappiot olivat epäsuotuisassa skenaariossa yhteensä 628 miljardia euroa luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin kasvamisen vuoksi. Tappiot olivat suuremmat kuin vuoden 2023 stressitestissä (548 mrd. euroa). Tappioista huolimatta pankkien pääoma supistui vähemmän kuin aiemmissa stressitesteissä. Syynä oli lähinnä se, että pankkien kannattavuus oli testin alussa parempi korkeampien korkojen ja omaisuuserien vakaan laadun vuoksi. Voittojen kasvun kestävyys on kuitenkin epävarmaa, ja pankkien välillä voi olla eroja.

Pankkien vakavaraisuuden tärkeä mittari on yhteenlaskettu ydinpääomasuhde (CET1), joka laskisi 12,0 prosenttiin kolmivuotisen epäsuotuisan skenaarion lopussa. Se oli 10,4 % vuoden 2023 stressitestissä. Ydinpääomasuhde laskee siis 4,0 prosenttiyksikköä epäsuotuisan skenaarion lähtötasoon verrattuna. Vuoden 2027 lopussa ydinpääomasuhde olisi 5,1 prosenttiyksikköä alempi kuin perusskenaariossa.

Stressitestin tulokset viittaavat siihen, että nykyiset pääomapuskurit tukevat euroalueen pankkisektorin kykyä selviytyä häiriöistä. Stressitesti toteutettiin huomattavan makrotaloudellisen epävarmuuden aikana, mikä korosti tarvetta olla jatkossakin varovainen pääomasuunnittelussa ja tulosten tulkinnassa. Pankkien on edelleen vahvistettava taloudellista ja operatiivista häiriönsietokykyään esimerkiksi investoimalla tietotekniikkaan ja kyberuhkien sietokykyyn.

Stressitestiin osallistui 96 EKP:n suorassa valvonnassa olevaa pankkia. Niistä 51 on euroalueen suurinta pankkia, jotka osallistuivat Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) koordinoimaan EU:n laajuiseen stressitestiintulokset, ja 45 on keskikokoista pankkia, joita ei valittu EPV:n stressitestiin. Yhteensä näiden pankkien hallussa on noin 83 % euroalueen koko pankkisektorin varoista. EPV julkaisi aiemmin tänään yksityiskohtaiset 51 suurimman pankin osalta. EKP on julkaissut valikoituja tietoja 45:stä keskisuuresta pankista.

Stressitestissä tarkasteltiin yhteistä perusskenaariota ja epäsuotuisaa skenaariota. Epäsuotuisassa skenaariossa oletetaan, että geopoliittiset jännitteet ovat voimakkaita ja kauppapolitiikka on sisäänpäin kääntynyttä, mikä johtaa energiahintojen nousuun ja globaalien toimitusketjujen pirstaloitumiseen. Tästä seuraisi, että epävarmuus lisääntyisi, luottamus heikkenisi ja reaalinen talouskasvu supistuisi merkittävästi. Aluksi markkinakorot nousisivat, mikä lisäisi volatiliteettia ja aiheuttaisi merkittäviä korjausliikkeitä varallisuushinnoissa ja kiinteistöjen arvostuksissa.

Nopeasti muuttuvan makrotaloudellisen toimintaympäristön vaikutusten arvioimiseksi raportissa tarkastellaan herkkyysanalyysien avulla, miten skenaarion keskeisten muuttujien muutokset vaikuttavat pankkeihin. Esimerkiksi mahdolliset vaihtelevat korot voivat supistaa korkokatetta, ja korkeammat tuontitullit lisätä luottotappioita haavoittuvilla toimialoilla. Raportin mukaan pankkien stressitestimallit kuitenkin mittaavat toimialakohtaisia haavoittuvuustekijöitä vain jossain määrin.

Pankkeja ei hyväksytä tai hylätä stressitestin perusteella eikä testissä aseteta tavoitearvoja, jotka pankkien tulisi ylittää. Sen sijaan testi auttaa pankkeja parantamaan riskienhallintakäytäntöjään ja EKP:tä arvioimaan pankkien häiriönsietokykyä.

Tärkeimmät pääomaa supistavat tekijät

Epäsuotuisassa skenaariossa koko pankkijärjestelmän pääoman supistuminen johtuu lähinnä luotto- ja markkinariskiin liittyvistä tappioista sekä pankkien tulonmuodostuksen heikkenemisestä.

Pääoman supistumisen syynä ovat luotto- ja markkinariskien vaikutukset, kun taas puskurina toimivat nettovoitot pienenevät. Luottotappiovaraukset kasvavat huomattavasti, mikä supistaa ydinpääomasuhdetta 5,0 prosenttiyksiköllä vuoden 2024 lopussa. Myös riskien määrät nousevat tuntuvasti supistaen ydinpääomasuhdetta 1,1 prosenttiyksiköllä vuoden 2024 lopussa. Taustalla ovat epäsuotuisat makrotaloudelliset sokit, jotka vaikuttavat lainanottajien velanhoitokykyyn ja palautusasteeseen. Markkinariski johtaa 1,3 prosenttiyksikön supistumiseen pääasiassa muun laajan tuloksen käyvän arvon muutoksien ja johdannaiskaupan vastapuoliriskistä kertyvien tappioiden vuoksi. Operatiivinen riski ja muut tulosvaikutukset pienentävät ydinpääomaa entisestään noin 0,7 prosenttiyksiköllä. Nettotulot ovat 4,8 prosenttiyksikköä epäsuotuisassa skenaariossa ja toimivat puskurina arvioituja tappioita vastaan.

Stressitestin tuloksissa on otettu huomioon uusi vakavaraisuusasetus (CRR III), joka sisältää kokonaisriskipainolattian. Raportissa kerrotaan tämän lainsäädäntömuutoksen vaikutuksista stressitestin tuloksiin.

Stressitestin tulokset vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa (SREP)

Stressitestistä saatiin laadullisia ja määrällisiä tuloksia. Laadullisiin tuloksiin kuuluu pankkien toimittamien tietojen ajantasaisuus, tarkkuus ja laatu. EKP:n pankkivalvonta ottaa nämä näkökohdat huomioon tarkastellessaan pankkien sisäistä hallintoa ja riskienhallintaa vuotuisessa vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa. EKP kiinnitti erityistä huomiota pankkien toimittamien arvioiden varovaisuuteen aiemmin julkaistun lehdistötiedotteen mukaisesti. Tämän vuoden stressitestissä pankkien toimittamat tiedot olivat yleisesti riittäviä, mutta monilla on yhä vaikeuksia aggregoida yksityiskohtaisia lainakohtaisia tietoja. Vuonna 2025 EKP tehosti toimitettavien tietojen arviointia tekemällä lyhyitä tarkastuskäyntejä pankkeihin laadunvarmistuksen aikana. Kuten stressitestin käynnistämisen yhteydessä ilmoitettiin, stressitestin valmistumisen jälkeen valikoituihin pankkeihin tehdään perusteellisempia tarkastuskäyntejä, joissa keskitytään niiden stressitestausvalmiuksiin. Tarkastuksia koordinoidaan tiiviisti muiden valvontatoimien kanssa.

Stressitestin määrällisen tuloksen perusteella määritetään pääomaa koskeva pilarin 2 ohjeistus. Pilarin 2 pääomaohjeistus on pankkikohtainen suositus, joka on oikeudellisesti velvoittamaton. Se kertoo, miten paljon pääomaa EKP odottaa pankeilla olevan sitovien pääomavaatimusten lisäksi. Pääomaohjeistuksella pyritään varmistamaan, että epäsuotuisissa stressiskenaarioissa kertyvät mahdolliset tappiot voidaan kattaa pankin omilla varoilla.

EKP voi myös määrittää pankeille vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan pilarin 2 ohjeistuksen ylivelkaantumisriskin varalta. Euroalueen pankkien yhteenlaskettu vähimmäisomavaraisuusaste laski 0,9 prosenttiyksikköä epäsuotuisassa skenaariossa. Se oli arviointijakson lopussa 5,0 % eli suurempi kuin lain edellyttämä 3 prosentin vähimmäisvaatimus. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva pilarin 2 ohjeistus määritetään vain tietyille pankeille esimerkiksi silloin, kun arvioitu vähimmäisomavaraisuusaste alittaa vaatimuksen.

Vastapuoliriskiä koskeva skenaario

EKP täydensi vuoden 2025 stressitestiä vastapuoliriskiä tutkivalla skenaarioanalyysillä. Analyysissa tarkasteltiin, miten tietyt pankit mallintavat vastapuoliriskiä erilaisissa epävakaissa markkinaolosuhteissa. Tavoitteena oli myös saada parempi käsitys haavoittuvuustekijöistä, jotka johtuvat pankkisektorin ja pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten välisistä yhteyksistä.

Analyysin mukaan stressitilanteissa pankkien nettomääräiset eli vakuuksia sisältämättömät vastapuoliriskit ovat erityisen suuria suhteessa rahoitussektorin ulkopuolisiin yrityksiin ja yhdysvaltalaisiin pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituslaitoksiin. Vastapuoliriskin laskennassa käytettävien salkkujen vakuuksien taso vaihtelee huomattavasti pankkien välillä. Lisäksi skenaario, jossa euro heikkenee merkittäviin ulkomaanvaluuttoihin nähden, johtaa yleensä suurempiin vastapuoliriskistä aiheutuviin tappioihin kuin korkojen laskua tarkasteleva skenaario tai EPV:n markkinariskiä tarkasteleva skenaario. ”Wrong way” ‑erityisriski vaikuttaa kuitenkin nyt suhteellisen vähäiseltä. Siinä tiettyyn vastapuoleen liittyvä altistuminen korreloi sen maksukyvyttömyyden todennäköisyyden eikä yleisten markkinariskitekijöiden kanssa.

Stressitestistä poiketen analyysi ei johda pääoman supistumisen laskentaan. Vastapuoliriskien hallintaa koskevat ja muut analyysin tulokset otetaan huomioon osallistuneiden pankkien kanssa käytävässä valvontadialogissa.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Ettore Fanciulli puhelinnumerossa +49 172 2570849.

Taustatietoa

• Vuoden 2025 stressitestissä pankkivalvojat määrittivät kaikille pankeille yhteisen menetelmän, jolla arvioitiin korkokatetta kolmivuotisen arviointijakson aikana.
• Pankkien arviot laskettiin 31.12.2024 voimassa olleiden kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Koska EU:n pankkien on noudatettava tarkistettuja vakavaraisuusasetuksen (CRR III) sääntöjä 1.1.2025 alkaen, kaikkien testiin osallistuneiden pankkien oli kuitenkin oikaistava vuoden 2024 lopun tietojaan vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Kaikkiin mainittuihin ydinpääomasuhteisiin on pääasiassa sovellettu vakavaraisuusasetuksen (CRR III) siirtymäkauden järjestelyä, josta luovutaan asteittain vuoteen 2033 mennessä.
• Stressitestissä ei ole otettu huomioon kaupankäyntivaraston perusteelliseen tarkistukseen liittyviä sääntelymuutoksia, koska niitä oli väliaikaisesti lykätty ennen vuoden 2025 stressitestin menetelmien viimeistelyä.
• EKP:n pankkivalvonta määrittää pilarin 2 mukaisen pääomaohjeistuksen kaksivaiheisessa menettelyssä. Ensimmäisessä vaiheessa pankit jaetaan ryhmiin sen mukaan, kuinka paljon niiden ydinpääoma supistui enimmillään stressitestissä. Toisessa vaiheessa valvojat määrittävät lopullisen pääomaohjeistuksen kunkin pankin tilanteen mukaan. Yleensä ohjeistus asettuu ryhmälle määritetylle vaihteluvälille, mutta lopullinen ohjeistus voi myös poiketa siitä.
• Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva pääomaohjeistus määritetään stressitestin epäsuotuisaan skenaarioon sisältyvien arvioiden pohjalta. Tällöin noudatetaan samanlaista kaksivaiheista menettelyä kuin pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrityksessä.
• Nettotuloilla tarkoitetaan kaupankäynnistä saatujen nettotuottojen, nettomääräisten korkotuottojen sekä palkkioista ja maksuista saatujen nettotuottojen summaa, josta on vähennetty hallinnolliset kulut.
• Kokonaisriskipainolattia on sääntelytoimenpide, jolla rajoitetaan sitä, missä määrin pankit voivat käyttää sisäisiä mallejaan riskipainotettujen saamisten laskentaan. Se asettaa näillä malleilla lasketuille riskipainoille vähimmäistason, jotta pankit eivät aliarvioi niihin kohdistuvia riskejä.