Euroalueen pankit pystyisivät testin perusteella toimimaan heikossakin taloustilanteessa

28.7.2023

• Heikossa taloustilanteessa EKP:n valvonnassa olevien pankkien ydinpääomasuhde voisi heiketä kolmessa vuodessa 4,8 prosenttiyksikköä.
• Ydinpääomasuhde olisi silti keskimäärin 10,4 %, sillä pankkitoiminta on kannattavaa ja pankkien saamiset ovat melko hyvälaatuisia.
• Stressitesteissä oli mukana EKP:n valvomia pankkeja 98 (joista 57 suuria ja 41 melko suuria).

Euroopan keskuspankki (EKP) on tänään julkaissut tuloksia vuoden 2023 stressitestistä, jossa selvitettiin euroalueen pankkien kykyä jatkaa toimintaansa heikossakin taloustilanteessa.

EKP:n valvonnassa olevia pankkeja oli mukana 98. Testin perusteella niiden ydinpääomasuhde voisi heiketä 4,8 prosenttiyksiköllä, jos taloustilanne olisi kolmen vuoden ajan erittäin heikko. Lopputilanteessa keskimääräinen ydinpääomasuhde olisi 10,4 % eli pankit olisivat edelleen verraten vakavaraisia.

EKP järjesti stressitestin 98:lle valvonnassaan olevalle pankille. Suurimmat 57 olivat mukana automaattisesti Euroopan pankkiviranomaisen koordinoimassa stressitestissä. Testauksen ulkopuolelle jääneiden pankkien hallussa on vain noin viidennes euroalueen pankkisektorin varoista. Pankkiviranomainen on tänään julkistanut tietoja suurimpien pankkien ja EKP muiden 41 pankin selviytymisestä.

Stressitestissä pyrittiin selvittämään, miten pankit selviytyisivät tilanteessa, jossa talouskasvu olisi heikkoa usean vuoden ajan, korot nousisivat ja inflaatio olisi nopeaa. Mihinkään tiettyyn tulokseen ei kuvitteellisessa skenaariossa tarvinnut päästä, eli pankit eivät sinänsä voineet epäonnistua. Tuloksia käytetään apuna jatkuvassa valvonnassa, eli pankkivalvojat arvioivat tuloksia ja käyvät niitä läpi yhdessä pankkien kanssa, jotta tositilanteista voitaisiin selviytyä paremmin.

Epäsuotuisassa skenaariossa luotto- ja markkinariskit kasvoivat ja pankit saivat tavallista vähemmän tuloja. Ydinpääomasuhde heikkeni 4,5 prosenttiyksikköä maksamatta jääneiden lainojen vuoksi. Pankeilla oli eniten vaikeuksia saada rahojaan takaisin pienehköistä vakuudettomista lainoista. Pankkeja pyydettiin arvioimaan erikseen, millaisia tappioita eri aloille myönnetyistä lainoista ja velkarahoitustoiminnasta voisi aiheutua. Velkarahoitustoiminnan riskit kasvavat, kun taloudessa menee huonosti, ja pankkien pitäisi olla paremmin perillä sitoumuksistaan, tarkastella eri liiketoiminta-alueilta saatavia tietoja kokonaisuutena ja pyrkiä mallintamaan tulevaa kehitystä.

Ydinpääomasuhde heikkeni 1,4 prosenttiyksikköä markkinariskien vuoksi (monien käypään arvoon kirjattujen omaisuuserien arvo laski) ja 3,6 prosenttiyksikköä tulojen pienentymisen vuoksi. Epäsuotuisassa skenaariossa korkomenojen ja korkotulojen suhde heikkeni, osinkoja saatiin vähemmän eikä toimitusmaksuista ja palkkioistakaan saatu tuloja toivotusti. Korkokatteen kehitys riippuu liiketoimintamallista, sillä eri tyyppisillä pankeilla on erilaisia saamisia ja velkoja. Korkojen nousu ei vaikuta kiinteäkorkoisiin lainoihin samalla tavalla kuin vaihtuvakorkoisiin. EKP pyrkii nyt selvittämään yhdessä pankkien kanssa, miten korkoriskiä voitaisiin hallita paremmin.

Pääomasuhde heikkeni kolmessa vuodessa vähemmän kuin aiemmissa stressitesteissä, sillä pankkien lähtötilanne oli nyt parempi. Pankkitoiminta on kannattavaa, ja pankkien saamiset ovat melko hyvälaatuisia. Osalla pankeista lainakanta on selvästi paremmassa kunnossa kuin vielä vuonna 2021. Riskit eivät siis päässeet kasvamaan kohtuuttomasti epäsuotuisassa skenaariossa, vaikka inflaatio nopeutui ja korot nousivat. Monet pankit selviytyivät rahoituskustannusten noususta korkotulojen kasvun ansiosta. Inflaation nopeutuessa hallinnollisten kulujen arvioitiin kuitenkin suurenevan.

Suurimmilla pankeilla ydinpääomasuhde heikkeni keskimäärin 4,6 prosenttiyksikköä ja muilla 6,6 prosenttiyksikköä. Suuret pankit pystyivät saamaan enemmän tuloja, ja niille aiheutui suhteessa vähemmän tappioita lainoista. Muilla 41 pankilla oli silti parempi ydinpääomasuhde niin testin alussa kuin sen lopussakin. Suurimpien pankkien ydinpääomasuhde oli testin alussa keskimäärin 14,7 % ja lopussa 10,1 %, muilla pankeilla lähtötilanne oli 20,2 % ja lopputulos 13,7 %.

Valvojan arviointiprosessi

Pankkivalvojat saavat stressitesteistä tietoa pankkien hallinnosta ja riskienhallinnasta – pankkien tulisi pystyä toimittamaan nopeasti tarkkoja ja paikkansa pitäviä tietoja toiminnastaan ja riskeistään.

Epäsuotuisan skenaarion vaikutus pääomaan otetaan lisäksi huomioon arvioitaessa pääomatarpeita. Pankeille annetaan pääomaohjeistusta, jotta ne pystyisivät varautumaan sellaisiinkin riskeihin, joita niiden lakisääteisessä pääomavaatimuksessa ei oteta huomioon, ja selviytyisivät pääomansa turvin esimerkiksi stressitestien skenaarioissa aiheutuvista tappioista.

Vuoden 2023 valvojan arviointiprosessissa pyritään puuttumaan aiempaa selkeämmin ylivelkaantumisriskiin. Stressitestin lopputilanteessa omavaraisuusaste oli pankkijärjestelmässä keskimäärin 4,4 % eli se heikkeni epäsuotuisassa skenaariossa 1,1 prosenttiyksikköä. Se oli silti parempi kuin lainsäädännössä edellytetään (vähimmäisvaatimuksena on 3,0 %). Pääomaohjeistusta annetaan ylivelkaantumisriskin varalta vain niille pankeille, joiden omavaraisuusasteen arvioidaan jäävän vaaditusta.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaavat Simon Spornberger (puh. +49 151 1566 1448) ja Esther Tejedor (puh. +49 172 517 1280).

Lisätietoa

• Pankkivalvonnan stressitestistä jäi pois yksi pankki, jonka ennakoitiin osallistuvan siinä vaiheessa, kun testausta aloitettiin, sillä Biser Topco S.à.r.l. siirtyi OTP Bank Nyrtin haltuun alkuvuodesta 2023.
• Stressitestien ulkopuolelle jäi joitakin EKP:n valvonnassa olevia merkittäviä pankkeja, mutta ne olivat pääasiassa yhteisen pankkivalvonnan ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden pankkien sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä, joiden emoyritys oli mukana pankkiviranomaisen testissä. Stressitestiä ei myöskään yleensä tehdä sellaisissa pankeissa, joissa on parhaillaan käynnissä uudelleenjärjestely tai suuri yrityskauppa.
• Jotta ydinpääomasuhteita on helpompi vertailla, vakavaraisuusvaatimusten siirtymävaiheen järjestelyjä ei oteta huomioon.
• Vuoden 2023 stressitestissä pankeille annettiin ohjeet toimitusmaksujen ja palkkioiden arviointia varten. Aiemmin jokainen pankki arvioi ne omien malliensa pohjalta.
• Pankit tekivät laskelmansa 31.12.2022 voimassa olleiden kirjanpitosääntöjen pohjalta, eli stressitestissä ei vielä otettu huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien päivitystä, joka tuli voimaan seuraavana päivänä. Euroopan pankkiviranomainen on julkistanut joitakin lukuja, joissa IFRS 17 ‑standardi on pyritty ottamaan huomioon, jotta tulokset olisi helpompi suhteuttaa pankkien vuonna 2023 julkaisemiin tietoihin, mutta lukuja ei ole tarkastettu samalla tavalla kuin varsinaisia stressitestituloksia.
• Pääomaohjeistusta annettaessa pankit jaetaan riskiryhmiin sen mukaan, miten paljon pääomaa ne menettäisivät stressitestin skenaariossa. Kutakin ryhmää varten on määritetty ohjeelliset vaihteluvälit, mutta pääomaohjeistus voi poiketa niistä erikoistapauksissa.
• Tarvittava lisäpääoma ylivelkaantumisriskiin varautumiseksi arvioidaan samalla menetelmällä, mutta riskiryhmäjako tehdään sen mukaan, miten pankkien omavaraisuusaste heikkenisi stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa.