EKP pitää pankkien pääomavaatimukset ja ‑ohjeistuksen vakaina ja parantaa tiedonjakoa

28.1.2020

• Vuoden 2019 valvojan arviointiprosessissa pääomavaatimukset ja ‑ohjeistus olivat keskimäärin 10,6 % (kuten edellisvuonnakin).
• EKP parantaa tiedonsaantia pankkien tilasta julkaisemalla pankkikohtaisia tietoja.
• Liiketoimintamalleihin liittyvät riskit voivat heikentää pankkien kannattavuutta.
• Pankkien sisäisen hallinnon ongelmat aiheuttavat kasvavaa huolta.

Euroopan keskuspankki (EKP) on tänään julkaissut vuoden 2019 valvojan arviointiprosessin (SREP) tulokset. Pankeille asetetut ydinpääomavaatimukset ja ‑ohjeistus olivat keskimäärin 10,6 %, kuten edellisvuonnakin. Pankin ydinpääoma (CET 1) on sen laadukkainta pääomaa ja koostuu pääasiassa kantaosakkeista. Valvojien kullekin pankille asettama pilarin 2 pääomavaatimus oli keskimäärin 2,1 % ja oikeudellisesti velvoittamaton pilarin 2 pääomaohjeistus 1,5 %, kuten edellisvuonnakin.

Valvojan arviointiprosessissa valvojat selvittävät kunkin pankin riskit ja määrittävät niiden pohjalta pankkikohtaisen pääomavaatimuksen ja ‑ohjeistuksen, joiden noudattamista edellytetään lakisääteisen vähimmäispääomavaatimuksen lisäksi.

EKP pyrkii parantamaan tiedonsaantia pankkien tilasta ja julkaisee siksi nyt ensi kertaa tietoja pilarin 2 pääomavaatimuksista paitsi liiketoimintamalleittain myös pankkikohtaisesti. Vuoden 2019 arviointiprosessissa 108 pankkia on joko antanut luvan julkistaa pilarin 2 pääomavaatimuksensa tai julkaissut ne itse omilla verkkosivuillaan.

EKP:n valvontaelimen puheenjohtaja Andrea Enria on yleisesti ottaen tyytyväinen EKP:n valvomien merkittävien pankkien vakavaraisuuteen. ”Arvioinnissa kiinnitetään nyt erityistä huomiota jäljellä oleviin ongelmiin, joita liittyy pankkien liiketoimintamallien ja sisäisen hallinnon riskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Näiden valvontaa siis vahvistetaan.”

Viranomaisten edellyttämä ydinpääoman kokonaismäärä on nyt 11,7 %, kun mukaan lasketaan EKP:n pankkivalvonnasta riippumattomat järjestelmäriski- ja vastasykliset puskurit. Kokonaisvaatimus on 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna, sillä sekä vastasyklistä puskuria että järjestelmäriskipuskureita korotettiin 0,1 prosenttiyksikköä.

Useimmilla merkittävillä pankeilla on ydinpääomaa kuitenkin jo enemmän kuin mitä pääomavaatimuksissa ja ‑ohjeistuksessa edellytetään. Valvojan arviointiprosessissa vuonna 2019 mukana olleista 109 pankista vain kuudella ydinpääoma jäi alle pilarin 2 pääomaohjeistuksen. Osa pankeista korjasi tilanteensa jo vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä, ja muille on asetettu tarkka korjausaikataulu.

Valvojan arviointiprosessissa arvioidaan neljää osa-aluetta: liiketoimintamallien toimivuutta ja kestävyyttä, sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan riittävyyttä, pääomaan kohdistuvia riskejä (luottoriski, markkinariski, pankkitoiminnan korkoriski ja operatiivinen riski) sekä maksuvalmiuteen ja varainhankintaan kohdistuvia riskejä. Osa-alueet pisteytetään kussakin pankissa asteikolla 1–4 (1 on paras pistemäärä ja 4 huonoin), ja näiden pohjalta määritetään kokonaispistemäärä (1–4) Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden mukaisesti.

Vuonna 2019 noin 43 % pankeista sai kokonaispistemäärän 3 (38 % vuonna 2018). Vain 8 % pankeista sai heikoimman kokonaispistemäärän 4 (10 % vuonna 2018). Suurin osa pankeista eli 49 % sai kokonaispistemäärän 2 (52 % vuonna 2018). Yhdellekään merkittävälle pankille ei annettu parasta kokonaispistemäärää 1.

Pisteet huononivat selvästi kolmella osa-alueella:

• Liiketoimintamalleja arvioitaessa ilmeni, että useimpien merkittävien pankkien tuotot eivät riitä kattamaan pääomakustannuksia. Se heikentää niiden edellytyksiä luoda pääomaa ja laskea liikkeeseen osakkeita. Pankkien heikon kannattavuuden vuoksi valvojat kiinnittävät entistä enemmän huomiota liiketoimintamallien kestävyyteen ja pankkien riskinsietokykyyn.
• Sisäiselle hallinnolle on viime vuosina annettu yhä huonompia pisteitä, ja valvojat pitävät tilannetta huolestuttavana. Kolme neljästä pankista (76 %) sai sisäisestä hallinnosta pistemäärän 3 (vain 67 % vuonna 2018), ja enää 18 % pankeista sai pistemäärän 2 (25 % vuonna 2018). Huomattavan monissa pankeissa johdon toiminta oli tehotonta ja sisäinen valvonta heikkoa.
• Jotkin pankit ilmoittivat kärsineensä merkittäviä tappioita yleensä toimintatapaan liittyneiden riskitapahtumien vuoksi. Yhä useammalla pankilla operatiiviseen riskiin liittyvä pistemäärä olikin 3. Tällaisia pankkeja oli nyt 77 % (63 % vuonna 2018). Tärkeitä operatiivisia riskejä olivat myös tietotekniset ja kyberriskit.

Aiempaa heikompien pistemäärien vuoksi valvojat arvioivat jatkossa entistä tiiviimmin liiketoimintamallien kestävyyttä ja vaativat pankeilta parannuksia niiden johdon tehokkuuteen, sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan.

Vuoden 2019 arviointiprosessissa voitiin todeta, että pankit, joilla oli taseessaan paljon ongelmaluottoja, olivat vähentäneet niitä taseistaan jokseenkin aikataulun mukaisesti. Näitä pankkeja kehotetaan yhä vahvistamaan luottoriskiprofiiliaan.

Viisi vuotta sitten yhteisen pankkivalvonnan alkaessa ongelmaluottojen määrä merkittävien pankkien taseissa oli yhteensä noin 1 000 miljardia euroa ja niiden suhteellinen osuus 8 %. Syyskuun 2019 loppuun mennessä niiden määrä oli pienentynyt 543 miljardiin euroon ja osuus 3,4 prosenttiin.

Maksuvalmiuteen kohdistuvien riskien suhteen pankkien tilanne on hyvä. Pankeista jopa 76 % sai pistemäärän 2 (70 % vuonna 2018), joskin enää 4 pankkia sai pistemäärän 1 (12 pankkia vuonna 2018). Monissa merkittävissä pankeissa ei ylletty vuoden 2018 varainhankintasuunnitelmien tavoitteisiin osittain siksi, että pankit muuttivat odotuksiaan rahataloudellisista oloista.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaavat Uta Harnischfeger puhelinnumerossa +49 69 1344 6321 ja Andrea Zizola puhelinnumerossa +49 69 1344 6551.

Lisätietoja

• Vuoden 2019 valvojan arviointiprosessissa käytettiin pääosin vuoden 2018 lopun tietoja. Valvonta-arviopäätöksiä sovelletaan vuodesta 2020.
• EU:n vakavaraisuusdirektiiviin (CRD IV) perustuvat tai kansallisten viranomaisten asettamat puskurit (yleinen pääomapuskuri, vastasyklinen puskuri ja järjestelmäriskipuskurit, kuten kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat G-SII-puskurit ja muita järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat O-SII-puskurit) ovat oikeudellisesti velvoittavia.
• Valvojan arviointiprosessissa asetetaan kahdenlaisia pääomavaatimuksia. Pilarin 2 pääomavaatimuksella (P2R) katetaan riskejä, joita ei ole katettu riittävästi pilarin 1 vaatimusten avulla. Pilarin 2 pääomaohjeistuksesta (P2G) ilmenee, minkä verran pääomaa pankki tarvitsee voidakseen jatkuvasti varautua mahdollisista häiriötilanteista aiheutuviin pääomatarpeisiin. Pohjana käytetään etenkin stressitestien epäsuotuisaa skenaariota. Pilarin 2 pääomavaatimus on velvoittava, ja sen täyttämättä jättämisestä voi aiheutua välittömiä oikeudellisia seurauksia. Pilarin 2 pääomaohjeistus ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan EKP odottaa pankkien noudattavan sitä.