Uusia järjestämättömiä saamisia koskevat EKP:n valvontaodotukset

• EKP julkaisee lisäodotukset pankeille järjestämättömien saamisten käsittelystä.
• Asiakirjassa määritetään valvontaodotukset, jotka koskevat uusista järjestämättömistä saamisista tehtäviä arvonalennuksia.
• Odotukset toimivat pankkien kanssa käytävän valvontadialogin lähtökohtana.
• Asiakirjan lopullisessa versiossa on otettu huomioon julkiseen kuulemiseen lähetetyt kommentit.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi tänään lisäodotukset järjestämättömien saamisten käsittelystä. Lisäodotuksilla täydennetään 20.3.2017 julkaistuja järjestämättömien saamisten käsittelyohjeita. Asiakirjassa myös eritellään, millaisten odotusten pohjalta EKP arvioi uusista järjestämättömistä saamisista kirjattuja vakavaraisuusperusteisia arvonalennuksia. Lisäodotukset eivät ole sitovia. Ne toimivat merkittävien laitosten ja EKP:n välisen valvontadialogin lähtökohtana.

EKP:n tehtävänä on puuttua pankkien keskeisiin heikkouksiin johdonmukaisella tavalla, jotta pankkien kohtelu on oikeudenmukaista ja yhdenvertaista. Vakavaraisuusdirektiivin mukaan valvojien tulee arvioida ja käsitellä sellaiset pankkikohtaiset riskit, joita vakavaraisuusasetuksen velvoittavat vakavaraisuusvaatimukset eli pilarin 1 säännöt eivät jo kata tai kata riittävästi. Valvojien tulee erityisesti osana vakavaraisuusvalvontaa arvioida ja päättää, ovatko pankin arvonalennuskirjaukset riittäviä ja onko ne tehty vakavaraisuusnäkökulmasta riittävän varhaisessa vaiheessa. EKP julkaisee valvontaodotuksensa, jotta pankit tietävät, mistä lähtökohdista valvontadialogia käydään.

Luottoriski on ollut EKP:n valvontaprioriteetti vuoden 2014 kattavasta arvioinnista lähtien, ja sen valvontaan on keskitytty yhä enemmän viimeisen kahden vuoden aikana. Jos laitoksella on paljon järjestämättömiä saamisia, ne vaikuttavat sen pääomaan ja rahoitukseen, heikentävät sen kannattavuutta, sitovat resursseja pois tuottavammasta käytöstä ja estävät laitosta myöntämästä luottoja kotitalouksille ja yrityksille. Järjestämättömien saamisten käsittely on siten tärkeää sekä pankkien toimintakyvyn että makrotaloudellisen kehityksen kannalta.

Lisäodotukset koskevat saamisia, jotka luokitellaan 1.4.2018 jälkeen järjestämättömiksi Euroopan pankkiviranomaisen määritelmän mukaan. Odotuksissa otetaan huomioon järjestämättömänäoloaika sekä se, onko saaminen vakuudellinen vai vakuudeton.

EKP käy valvontadialogin aikana kunkin pankin kanssa läpi arvonalennuskirjausten poikkeamat asiakirjassa esitetyistä vakavaraisuusperusteisista odotuksista. Valvontadialogin jälkeen EKP päättää tapauskohtaisesti ja pankin tilanteen huomioon ottaen, onko valvontatoimille tarvetta ja mihin mahdollisiin toimiin on ryhdyttävä. Valvontadialogin tuloksia tarkastellaan ensimmäisen kerran vuoden 2021 valvojan arviointiprosessissa. Pankkien tulisi seuraavan kahden vuoden aikana valmistautua ja tarkastella luotonmyöntämisprosessejaan ja -kriteereitään, jotta uusia järjestämättömiä saamisia muodostuisi vähemmän varsinkin nykyisessä kohentuneessa taloustilanteessa.

Lisäodotuksilla täydennetään mahdollista uutta EU-lainsäädäntöä, joka perustuu komission ehdotukseen järjestämättömien saamisten käsittelyn ottamisesta pilarin 1 piiriin. Komission ehdotusta arvonalennuksia koskevista lakisääteisistä vähimmäisodotuksista pidetään sitovana vaatimuksena, joka koskee kaikkia luottolaitoksia.

EKP viimeisteli asiakirjan ”EKP:n lisäodotukset järjestämättömien saamisten käsittelystä: vakavaraisuusperusteiset arvonalennukset” 4.10.2017–8.12.2017 järjestetyn julkisen kuulemisen jälkeen. EKP on myös julkaissut julkiseen kuulemiseen lähetetyt sidosryhmien kommentit sekä niistä laaditun EKP:n palauteyhteenvedon.  

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Andrea Zizola puhelinnumerossa +49 69 1344 6551.