Kysymyksiä ja vastauksia järjestämättömien saamisten käsittelyä koskevista lisäodotuksista
(päivitetty 15.3.2018)
Mikä on lisäodotusten tarkoitus ja miten ne liittyvät varsinaisiin järjestämättömien saamisten käsittelyohjeisiin?
EKP:n tavoitteena on ehkäistä uusien järjestämättömien saamisten kertymistä pankkien taseisiin edistämällä tällaisiin saamisiin liittyvien arvonalennusten kirjaamista riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäodotukset toimivat pankkien kanssa käytävän valvontadialogin lähtökohtana, ja ne täydentävät EKP:n maaliskuussa 2017 julkaisemia laajempia järjestämättömien saamisten käsittelyohjeita, joissa keskityttiin laadullisiin näkökohtiin.
Kuuluuko lisäodotusten julkaiseminen EKP:n pankkivalvontavaltuuksien piiriin?
EKP:n tehtävänä on puuttua pankkien keskeisiin heikkouksiin johdonmukaisella tavalla, jotta pankkien kohtelu on oikeudenmukaista ja yhdenvertaista. Valvojien tulee muun muassa osana vakavaraisuusvalvontaa arvioida ja päättää, ovatko pankin arvonalennuskirjaukset riittäviä ja onko ne tehty vakavaraisuusnäkökulmasta riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäodotukset eivät myöskään ole pilarin 2 alainen toimenpide eikä niillä aseteta pankeille velvoitteita, vaan niissä vain esitetään pankeille riskisaamisten arviointia koskevat EKP:n odotukset. Lisäodotukset toimivat lähtökohtana kunkin pankin kanssa käytävissä keskusteluissa, joissa selvitetään, ovatko pankit toimineet odotusten mukaisesti.
Mikä on lisäodotusten soveltamisala, ja milloin ne tulevat voimaan?
Lisäodotukset koskevat kaikkien merkittävien luottolaitosten järjestämättömiä saamisia, mutta ne eivät ole sitovia. Ne koskevat kaikkia saamisia, jotka 1.4.2018 tai sen jälkeen luokitellaan järjestämättömiksi. Asiakirjassa lähdetään odotuksesta, että vakuudettomista saamisista, jotka luokitellaan järjestämättömiksi 1.4.2018 tai sen jälkeen, on kirjattu täydet arvonalennukset viimeistään kahden vuoden kuluttua järjestämättömäksi luokittelusta. Esimerkiksi vakuudettomasta saamisesta, joka luokitellaan järjestämättömäksi 1.5.2018, tulisi siis kirjata täydet arvonalennukset vuoden 2020 toukokuuhun mennessä.
Uusista vakuudellisista järjestämättömistä saamisista odotetaan kirjattavan tietynsuuruisia arvonalennuksia viimeistään kolmen vuoden kuluttua järjestämättömäksi luokittelusta, minkä jälkeen odotettu arvonalennusprosentti kasvaa portaittain niin, että seitsemän vuoden kuluttua järjestämättömäksi luokittelusta se on sata. Esimerkiksi vakuudellisesta saamisesta, joka luokitellaan järjestämättömäksi 1.5.2018, tulisi kirjata 40 prosentin arvonalennukset toukokuuhun 2021 mennessä ja täydet arvonalennukset vuoden 2025 toukokuuhun mennessä.
EKP käy valvontadialogin aikana kunkin pankin kanssa läpi arvonalennuskirjausten mahdolliset poikkeamat tässä asiakirjassa esitetyistä vakavaraisuusperusteisista odotuksista.
Valvontadialogin tuloksia tarkastellaan ensimmäisen kerran vuoden 2021 valvojan arviointiprosessissa.
Nämä lisäodotukset koskevat saamisia, jotka luokitellaan järjestämättömiksi 1.4.2018 tai sen jälkeen. Valvontaodotusten toteutumista tarkastellaan kuitenkin ensimmäisen kerran vuoden 2021 valvojan arviointiprosessissa. Miten siihen asti toimitaan?
Pankkien tulisi seuraavan kahden vuoden aikana valmistautua ja tarkastella luotonmyöntämisprosessejaan ja -kriteereitään, jotta uusia järjestämättömiä saamisia muodostuisi vähemmän varsinkin nykyisessä kohentuneessa taloustilanteessa. Arvonalennuksia on myös tärkeää kirjata porrastetusti siitä lähtien, kun saaminen luokitellaan järjestämättömäksi.
Miten lisäodotukset liittyvät tilinpäätössääntelyyn ja IFRS 9 -standardiin?
Valvontadialogissa määritetään nimenomaan tilinpäätössääntelyn mukaisten luottotappiovarausten pohjalta, ovatko pankin kirjaamat arvonalennukset riittäviä. Tilinpäätössääntelyn mukaiset luottotappiovaraukset – myös IFRS 9 ‑standardin voimaantulosta vuonna 2018 johtuvat mahdolliset lisävaraukset – otetaan siis kokonaisuudessaan huomioon analysoitaessa pankin vakavaraisuusperusteisia arvonalennuksia koskevien odotusten täyttymistä. Jos pankki hyödyntää IFRS 9 ‑standardin käyttöönotossa siirtymäjärjestelyjä, myös se otetaan huomioon arvioitaessa riskien kattamisen riittävyyttä.
Millainen vaikutus arvonalennuksia koskevilla odotuksilla arvioidaan olevan, ja voiko tuloksena olla järjestämättömien saamisten myyntiryntäys?
Lisäodotukset toimivat pankkien kanssa käytävän valvontadialogin lähtökohtana.
Valvontaodotusten vaikutus riippuu kunkin pankin kanssa käydyn valvontadialogin lopputuloksesta. Lisäksi valvontaodotukset koskevat vain uusia järjestämättömiä saamisia, joten täydentävän riskisuojan tarve riippuu uusien järjestämättömien saamisten määrästä.
Järjestämättömien saamisten jälkimarkkinoiden kannalta on hyvä muistaa, että odotukset koskevat järjestämättömien saamisten nettomäärää (eli määrää arvonalennusten soveltamisen jälkeen). Valvojat eivät siis kannusta pankkeja myymään järjestämättömiä saamisiaan vaan kattamaan ne riittävin arvonalennuksin. Lisäksi maaliskuussa 2017 julkaistuissa järjestämättömien saamisten käsittelyohjeissa myynti on mainittu vain yhtenä keinona vähentää runsaita järjestämättömiä saamisia. Muita mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi järjestämättömien saamisten käsittely, uudelleenjärjestely ja ulosmittaaminen.
Miksi arvonalennuskirjauksia koskevia lisäodotuksia sovelletaan nyt vain uusiin järjestämättömiin saamisiin? Mitä lisätoimenpiteitä on suunnitteilla vanhojen järjestämättömien saamisten suhteen?
Yhteiset valvontaryhmät arvioivat merkittävien laitosten järjestämättömiä saamisia koskevien vähentämisstrategioiden uskottavuutta ja kunnianhimoisuutta. Merkittävien laitosten taseissa olevien järjestämättömien saamisten kanta on vähentynyt puolessatoista vuodessa 950 miljardista eurosta (vuoden 2016 ensimmäinen neljännes) 759 miljardiin euroon (vuoden 2017 kolmas neljännes). Valvojat seuraavat edelleen kunkin pankin edistymistä järjestämättömien saamisten vähentämisessä.
Miten tähän asiakirjaan kirjatut määrälliset odotukset mitoitettiin?
Asiakirjaan kirjattujen valvontaodotusten mitoituksessa otettiin huomioon muun muassa valvonta-asiantuntijoiden näkemykset, arvonalennusten kirjaamista koskevat kansainväliset parhaat käytännöt sekä kriisinratkaisumenettelyihin eri puolilla EU:ta tarvittava aika (ja siinä viime aikoina saavutettu edistys). EKP katsoo, että lisäodotusten pohjalta pystytään arvioimaan tasapainoisesti, kirjataanko arvonalennukset riittävän varhain ja ovatko ne riittäviä.
Koskevatko lisäodotukset myös ulosmitattua omaisuutta?
Lisäodotukset koskevat vain uusia järjestämättömiä saamisia, eli ulosmitattu omaisuus ei kuulu niiden soveltamisalaan. EKP kuitenkin seuraa ulosmitatun omaisuuden kehitystä tarkasti. Jos pankit käyttävät ulosmittaamista ainoana järjestämättömien saamisten vähentämiskeinona mutta eivät pysty hankkiutumaan eroon ulosmitatusta omaisuudesta, ne eivät myöskään kata riskejä riittävästi, jolloin valvontatoimet ovat mahdollisia. Järjestämättömien saamisten käsittelyohjeissa pankkeja kehotetaankin soveltamaan ulosmitatun omaisuuden arvostuksessa riittävää aliarvostusta.
Miten lisäodotukset kytkeytyvät Euroopan komission ehdotukseen vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta järjestämättömistä saamisista aiheutuvien tappioiden vähimmäiskatteen suhteen?
Lisäodotukset täydentävät mahdollista uutta EU-lainsäädäntöä, joka perustuu komission ehdotukseen järjestämättömien saamisten käsittelyn ottamisesta pilarin 1 (vakavaraisuusasetuksen velvoittavien vakavaraisuusvaatimusten) piiriin.
Vakavaraisuusdirektiivin mukaan valvojien on arvioitava ja käsiteltävä sellaiset pankkikohtaiset riskit, joita pilarin 1 säännöt eivät jo kata tai kata riittävästi.
EKP katsoo, että pilarin 1 ulkopuolelle jäävien järjestämättömiin saamisiin liittyvien riskien arvioinnissa on tärkeää nojautua näihin lisäodotuksiin. Jos valvojat toteavat tapauskohtaisen harkinnan jälkeen, että pilarin 1 mukaisen takarajan soveltamisesta huolimatta tietyn pankin järjestämättömiä saamisia ei ole riittävästi katettu, valvojat voivat ottaa käyttöön jonkin pilarin 2 mukaisen valvontatoimenpiteen.
Miksi Euroopan komissio esittää, että vakuudellisista järjestämättömistä saamisista olisi kirjattava täydet arvonalennukset viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua, kun taas EKP:n lisäodotuksissa takarajana on seitsemän vuotta? Ja miksi lisäodotuksissa ei tehdä eroa sen välillä, onko saaminen jo erääntynyt vai onko maksamatta jääminen todennäköistä, kuten komission esityksessä?
Tuleva pilarin 1 mukainen sääntö vähimmäiskatesuhteesta toimii takarajana ja estää riittämättömien arvonalennusten tekemisen EU:n laajuisesti. Se koskee kaikkia laitoksia.
Lisäodotukset sisältävät sitä vastoin valvontaodotuksia, joita käytetään lähtökohtana arvioitaessa kaikkia riskejä, joille kulloinenkin laitos altistuu tai voi altistua ja jotka ylittävät pilarin 1 vähimmäisvaatimusten kattamat riskit. Automaattisesti sovellettavat vähimmäisvaatimukset ja valvontaodotukset mitoitetaan siis jo lähtökohtaisesti eri tavalla.
Lisäodotuksia koskevaan asiakirjaan kirjatut valvontaodotukset ovat yleisluonteisia. Mahdolliset erityistilanteet, joiden vuoksi riskin suuruus voi poiketa odotuksista, otetaan huomioon valvontadialogin yhteydessä. Esimerkiksi täysiä arvonalennuksia koskeva odotus ei ole välttämättä tarkoituksenmukainen tietyissä tapauksissa, joissa maksamatta jääminen on todennäköistä, jos pankki pystyy osoittamaan, että velallinen suorittaa säännöllisiä maksuja, joiden suuruus vastaa huomattavaa osuutta saamisen määrästä.