Pääomavaatimukset jokseenkin ennallaan, pankit selvinneet riskeistään hyvin

8.2.2023

• Valvojan arviointiprosessin perusteella pankkien vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen hyvät ja kannattavuus on parantunut.
• Pilarin 2 ydinpääomavaatimus on keskimäärin 1,1 % kuten edellisvuonnakin.
• Yhteenlasketut ydinpääomavaatimukset ja ‑ohjeistus ovat keskimäärin 10,7 % (edellisvuonna 10,4 %). Kasvuun ovat vaikuttaneet pääasiassa makrovakaustoimet.
• Valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota luottoriskiin ja pankkien sisäiseen hallintoon.

Euroopan keskuspankki (EKP) on julkaissut vuoden 2022 valvojan arviointiprosessin (SREP) tulokset. Arviointiprosessissa pyritään saamaan hyvä yleiskuva merkittävien pankkien haasteista. Pankeille asetetaan pääomavaatimuksia arvioitujen tarpeiden pohjalta, ja lisäksi voidaan edellyttää erilaisia muutoksia järjestelyihin niin, että pankeilla on paremmat edellytykset selviytyä edessä olevista haasteista.

Arviointiprosessin aikana talouskehitys heikkeni ja tilanne rahoitusmarkkinoilla vaikeutui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tulevaisuudennäkymät muuttuivat vuoden kuluessa yhä synkemmiksi, mutta kun korot alkoivat nousta, pankkien kannattavuus koheni ja pääomaa pystyttiin kasvattamaan. Vakavaraisuus ja maksuvalmius pysyivät keskimäärin hyvinä, ja useimmilla pankeilla oli enemmän pääomaa kuin mitä niiden pääomavaatimuksissa ja ‑ohjeistuksessa oli edellytetty. Pankkien pistemäärät pysyivät jokseenkin ennallaan.

EKP:n valvontaelimen puheenjohtaja Andrea Enria muistuttaa, että pankit ovat selviytyneet Venäjän sotatoimien taloudellisista vaikutuksista siksi, että ne ovat vakavaraisia, niiden maksuvalmius on hyvä ja ne ovat pyrkineet jatkuvasti parantamaan omaisuuseriensä laatua. Myös kannattavuuden kohentumisesta on ollut apua. ”Pankeilla on silti edessään vaikeat ajat, jos sota pitkittyy. Myös korkojen nousun vaikutusta on tärkeää seurata. Pankkien on tärkeää korjata puutteet riskienvalvonta- ja hallintojärjestelyissään ja varautua huolella tulevaan kehitykseen.”

EKP pyrki vuonna 2022 tukemaan pankkien selviytymistä keskipitkän aikavälin rakenteellisista muutostarpeista monin tavoin. Pankeissa kehitettiin digitalisaatiostrategioita ja valmistauduttiin talouden luopumiseen fossiilisista polttoaineista. EKP:n vuoden 2022 ilmastoriskistressitestin ja ilmasto- ja ympäristöriskien erityisarvioinnin tulokset otettiin huomioon arviointiprosessissa. Lisäksi koottiin tietoa digitalisaation etenemisestä pankkisektorilla ja liiketoimintamallien kehityksestä.

Pilarin 2 pääomavaatimukset pysyivät keskimäärin jokseenkin samansuuruisina kuin edellisvuonnakin eli painotettu keskiarvo oli 2,0 % suhteessa riskipainotettuihin saamisiin (edellisvuonna 1,9 %).

Pilarin 2 ydinpääomavaatimus oli keskimäärin 1,1 % eli sekin samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin.

Pilarin 2 pääomaohjeistus oli keskimäärin 1,3 % eli jokseenkin ennallaan pääasiassa siksi, että vuonna 2022 ei tehty koko pankkijärjestelmässä stressitestiä, jonka perusteella muutoksia olisi tarvittu.

Ongelmaluottoihin liittyviä lisävaatimuksia asetettiin 24 pankille, joilla ei ollut riittäviä varauksia (ennen 26.4.2019 myönnettyihin) järjestämättömiin lainoihin liittyvän luottoriskin kattamiseen. Pankkeja on kehotettu korjaamaan varaukset EKP:n odotusten mukaisiksi. Kaiken kaikkiaan vajauksen merkitys oli arviointijakson lopussa noin 0,07 % suhteessa riskipainotettuihin saamisiin. Pankit voivat pienentää lisävaatimustaan vuoden kuluessa korjaamalla varaukset EKP:n odotusten mukaisiksi, eli niiden ei tarvitse odottaa seuraavan arviointiprosessin tuloksia.

Joillekin pankeille asetettiin lisävaatimuksia siksi, että niillä oli erittäin runsaasti riskipitoista velkarahoitustoimintaa tai velkarahoitustoiminnan riskejä ei valvottu riittävästi.

Tämänkertaisessa valvojan arviointiprosessissa EKP tarkasteli ensi kertaa myös ylivelkaantumisriskiä. Tavoitteena oli selvittää, olisiko riskiä pienennettävä joissakin pankeissa ja pitäisikö joillekin pankeille asettaa erillinen pääomavaatimus ylivelkaantumisriskin varalta. Neljää pankkia kehotettiin pienentämään ylivelkaantumisriskiä.

Yhteenlasketut pääomavaatimukset ja ‑ohjeistus ovat tällä kertaa keskimäärin 15,0 % suhteessa riskipainotettuihin saamisiin (edellisvuoden arviointiprosessissa 14,7 %).

Yhteenlasketut ydinpääomavaatimukset ja ‑ohjeistus ovat nyt keskimäärin 10,7 % suhteessa riskipainotettuihin saamisiin (10,4 % vuonna 2022). Merkittävien pankkien ydinpääomasuhde oli keskimäärin 14,7 % vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Muutos yhteenlasketuissa pääomavaatimuksissa ja ‑ohjeistuksessa johtuu pääasiassa kansallisten viranomaisten makrovakauspoliittisista toimista. Vastasyklisiä pääomapuskureita ja järjestelmäriskipuskureita on kasvatettu monissa maissa. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä yhteenlasketut puskurivaatimukset ovat siten keskimäärin 3,8 % suhteessa riskipainotettuihin saamisiin (vuotta aiemmin 3,6 %).

Pankkien pisteet pysyivät keskimäärin jokseenkin samoina, ja 92 % sai saman kokonaispistemäärän kuin edellisvuonnakin. Vain neljällä prosentilla pankeista kokonaispistemäärä laski.

Korjaavia toimia edellytetään lähinnä luottoriskin hallinnan ja sisäisen hallinnon saroilla. Sekä luottoriskin hallinta että pankkien hallinnon tehokkuus oli valittu valvonnan painopistealueiksi vuosille 2022–2024.

Hallinnon ongelmat liittyivät monissa pankeissa ylimpien hallintoelinten kokoonpanoon ja niiden kykyyn toimia tehokkaasti ja hoitaa riskienvalvontatehtäväänsä. Arvioitaessa johdon sopivuutta tehtäväänsä sitä on tarkasteltava myös kokonaisuutena. Riskienhallinnassa kaikilla pankeilla ei ole selkeää ohjeistusta sen suhteen, miten suuria riskejä pidetään hyväksyttävinä, eikä ilmasto- ja ympäristöriskien arviointiin ja hallintaan ole kehitetty riittävän toimivia käytäntöjä.

Monissa pankeissa riskienvalvontaan, säännösten noudattamisen valvontaan ja sisäiseen tarkastukseen oli käytettävissä liian vähän resursseja. Riskitietojen yhdistelyssä ja raportoinnissa oli samaten edelleen parantamisen varaa, joten pankeilla ei ollut käytettävissään niin hyviä tietoja, että riskeistä olisi pystytty laatimaan tarvittaessa uskottavia uudenlaisia raportteja. Tietoteknisiä ratkaisuja ei vieläkään ole suunniteltu kaikissa pankeissa kokonaisuudeksi, mikä vaikeuttaa tietojen yhdistelyä ja raportointia.

Sota Ukrainassa on kasvattanut operatiivisia riskejä (esimerkiksi kyberhäiriöiden riskiä), joten on tärkeää kiinnittää huomiota pankkien ulkoistamisjärjestelyihin, kyberturvallisuuteen ja tietoteknisten riskien hallintaan.

Ongelmaluottoja pystyttiin edelleen vähentämään, mutta enemmistö pankeista sai silti samat luottoriskipisteet kuin edellisvuonna. Monilla pankeilla oli piileviä luottoriskejä – ns. vaiheen 2 lainojen osuus lainakannasta oli edelleen suurempi kuin ennen pandemiaa, niistä mahdollisesti aiheutuviin tappioihin ei ollut varauduttu enää yhtä hyvin eikä lainanhoitojoustojen määrä ollut palautunut ennalleen. Myös vuoden 2022 arviointiprosessissa pankkien pisteitä heikensi puutteellinen riskienvalvonta. Ongelmia oli etenkin lainojen luokittelussa sekä luotonantoa ja ‑valvontaa koskevien EPV:n ohjeiden noudattamisessa.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Andrea Zizola puhelinnumerossa +49 170 2292502.

Lisätietoja

• Osana valvojan arviointiprosessia pankkien riskeistä tehdään kokonaisarvio joka vuosi. Riskiarvion pohjalta kullekin valvottavalle pankille määritetään pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus, joita pankkien edellytetään noudattavan lakisääteisen vähimmäispääomavaatimuksen lisäksi. Valvojan arviointiprosessissa arvioidaan neljää osa-aluetta: liiketoimintamallien toimivuutta ja kestävyyttä, sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan riittävyyttä, pääomaan kohdistuvia riskejä sekä maksuvalmiuteen ja varainhankintaan kohdistuvia riskejä. Osa-alueet pisteytetään asteikolla 1–4 (1 on paras pistemäärä ja 4 huonoin), ja niiden pohjalta määritetään kokonaispistemäärä (1–4).
• Vuoden 2022 valvojan arviointiprosessissa käytettiin pääosin vuoden 2021 lopun tietoja. Valvonta-arviopäätöksiä sovelletaan vuonna 2023.
• Yhteenlasketut puskurivaatimukset perustuvat EU:n vakavaraisuusdirektiiviin (CRD IV) tai kansallisten viranomaisten päätöksiin ja ovat oikeudellisesti velvoittavia. Niihin luetaan yleinen pääomapuskuri, vastasyklinen pääomapuskuri ja erilaiset järjestelmäriskipuskurit, joita asetetaan esimerkiksi kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville laitoksille.
• Valvojan arviointiprosessissa edellytetään lisäksi pääomaa kahteen tarkoitukseen. Pilarin 2 pääomavaatimuksella (P2R) katetaan riskejä, joita pilarin 1 vaatimus ei kata riittävästi tai lainkaan. Pilarin 2 pääomaohjeistuksesta (P2G) ilmenee, minkä verran pääomaa pankilla on oltava jatkuvasti varalla, jotta se selviytyy mahdollisista häiriötilanteista. Pääomatarpeita arvioidaan stressitesteillä, ja ohjeistus perustuu epäsuotuisan skenaarion tuloksiin. Pilarin 2 pääomavaatimus on velvoittava, ja sen täyttämättä jättämisestä voi aiheutua oikeudellisia seurauksia.
• Yhteenlasketut pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus sisältävät pilarin 1 ja pilarin 2 pääomavaatimukset, yhteenlasketut puskurivaatimukset sekä pilarin 2 pääomaohjeistuksen. Menetelmäkuvauksessa kerrotaan tarkemmin pääomavaatimuksista. Ne määritetään prosenttilukuina eli suhteessa riskipainotettuihin saamisiin.
• Monista vaiheen 2 lainoista aiheutuvat luottoriskit ovat kasvaneet merkittävästi.