Euroalueen pankkijärjestelmä osoittautui kestäväksi stressitestin haastavassa kokonaistaloudellisessa skenaariossa

30.7.2021

• Testatuilla EKP:n valvonnassa olevilla 89 pankilla keskimääräinen ydinpääomasuhde oli kolmen vuoden epäsuotuisan skenaarion alussa 15,1 % ja lopussa 9,9 %, eli se pieneni 5,2 prosenttiyksikköä.
• Otoksen pankeista 38 oli mukana Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) stressitestissä, ja EKP testasi lisäksi 51 keskisuurta valvonnassaan olevaa pankkia.
• Keskeiset pääomaa supistavat tekijät olivat luottoriski, markkinariski ja tulonmuodostus.
• EKP julkaisee ensi kertaa pankkikohtaisia tietoja pankeista, jotka eivät olleet mukana EPV:n testissä.

Euroopan keskuspankin tänään julkaisemien vuoden 2021 stressitestin tulosten perusteella euroalueen pankkijärjestelmä kestää heikkoakin talouskehitystä. Jos mukana olleet 89 pankkia joutuisivat stressitestissä simuloituun tilanteeseen, jossa kokonaistaloudellinen kehitys olisi haastavaa kolmen vuoden ajan, niiden ydinpääomasuhde heikkenisi keskimäärin 5,2 prosenttiyksikköä (15,1 prosentista 9,9 prosenttiin). Ydinpääomasuhde on tärkeä pankkien vakavaraisuuden mittari.

Testin 89 pankkia ovat kaikki EKP:n valvonnassa. Euroalueen pankeista 38 oli mukana Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) järjestämässä EU:n laajuisessa stressitestissä, ja lisäksi EKP testasi 51 keskisuurta euroalueen pankkia. Yhteensä näiden pankkien osuus koko euroalueen pankkisektorin varoista on hieman yli 75 %.

EPV julkisti aiemmin tänään EU:n laajuisessa stressitestissä mukana olleiden yksittäisten pankkien tulokset. Otoksessa oli mukana myös 38 euroalueen pankkia. Myös EKP julkaisi tänään ensimmäistä kertaa pankkikohtaisia tietoja 51:stä keskisuuresta pankista, jotka eivät olleet mukana EPV:n otoksessa.

Stressitestissä ei ole tavoitearvoja, jotka pankkien tulisi ylittää, eikä tarkoituksena ole testata, läpäiseekö jokin pankki testin vai ei. Stressitestin tulos otetaan kuitenkin huomioon valvontadialogissa.

Pankit olivat tällä kertaa skenaarion alussa paremmassa kunnossa kuin kolme vuotta sitten, mutta järjestelmän tasolla pääoma myös supistui testissä enemmän, sillä testin skenaario oli vaikeampi kuin vuoden 2018 stressitestissä.

Pankkien pääoma supistui skenaariossa keskimäärin 5,2 prosenttiyksikköä useista syistä. EPV:n testissä mukana olleilla 38 pankilla ydinpääomasuhde supistui keskimäärin 5 prosenttiyksikköä (14,7 prosentista 9,7 prosenttiin), ja EKP:n testaamilla 51 keskisuurella pankilla 6,8 prosenttiyksikköä (18,1 prosentista 11,3 prosenttiin).

Erot epäsuotuisassa skenaariossa johtuivat pääasiassa siitä, että kolmen vuoden ajanjaksolla korkokatteen, nettopalkkio- ja provisiotuottojen ja kaupankäynnistä saatujen tuottojen supistumisella on suurempi vaikutus keskisuuriin pankkeihin.

Tulosten perusteella tärkein tekijä pääoman supistumisen taustalla oli luottoriski, sillä epäsuotuisan skenaarion taloudellinen sokki johti luottotappioihin. Vaikka pankkisektori osoittautui kaiken kaikkiaan kestäväksi, koronaviruspandemia (covid-19) on tuonut mukanaan uusia haasteita. Pankkien pitää varmistaa, että ne pystyvät asianmukaisesti mittaamaan ja hallitsemaan luottoriskiään.

Osalla pankeista toiseksi tärkein tekijä pääoman supistumisen taustalla oli markkinariski. Monet rahoitustuotteet jouduttiin uudelleenarvostamaan täysin, mikä vaikutti etenkin suurimpiin pankkeihin, joilla on suuret oman pääoman ehtoisiin vastuisiin liittyvät riskit ja luottomarginaaliriskit.

Kolmas tärkeä tekijä pääoman supistumisen taustalla oli pankkien heikentynyt kyky tuottaa voittoa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Epäsuotuisassa skenaariossa pankkien korkokate, nettopalkkio- ja provisiotuotot ja kaupankäynnistä saadut tuotot supistuivat merkittävästi.

Luottoriski, markkinariski ja tulonmuodostus ovat kolme keskeistä teemaa, joihin EKP:n pankkivalvojat keskittyvät päivittäisessä valvontatyössä.

Valvojan arviointiprosessi

Osa stressitestin laadullisista tuloksista, jotka liittyvät tietojen laatuun, ajantasaisuuteen ja tarkkuuteen, otetaan huomioon pankkivalvonnassa arvioitaessa pankkien hallintoa ja riskienhallintaa osana vuotuista valvojan arviointiprosessia (SREP).

Lisäksi epäsuotuisan skenaarion määrällinen vaikutus otetaan huomioon pilarin 2 pääomaohjeistuksen määrityksessä. Pääomaohjeistus on valvojien esittämä suositus siitä, kuinka paljon pankeilla odotetaan olevan pääomaa häiriötilanteiden varalta.

Tänä vuonna EKP:n pankkivalvonta määrittää pääomaohjeistuksen uudella menetelmällä EPV:n tuoreen opastuksen mukaisesti. Määritys on kaksivaiheinen. Ensi vaiheessa pankit jaetaan ryhmiin sen mukaan, mitä suuruusluokkaa niiden ydinpääomasuhteen heikkeneminen oli stressitestissä. Toisessa vaiheessa valvojat määrittävät lopullisen pääomaohjeistuksen kunkin pankin tilanteen mukaan. Yleensä ohjeistus asettuu ryhmälle määritetylle vaihteluvälille, mutta lopullinen ohjeistus voi myös poiketa siitä.

Yksittäisen pankin pääomaohjeistusta ei siis voi suoraan päätellä stressitestin tulosten perusteella, mutta uudella menetelmällä stressitestin tulosten ja valvojan arviointiprosessin välinen yhteys selkeytynee. Uudessa menetelmässä ei enää käytetä pääomaohjeistuksen alarajaa, mutta sillä pystytään määrittämään järkeenkäypä ohjeistus myös pankeille, joiden pääoma supistui stressitestissä merkittävästi. Tämänkertaisessa arviointiprosessissa yhdenkään pankin pääomaohjeistuksen ei odoteta olevan yli 4,5 %.

Menetelmä on suunniteltu yksinkertaiseksi, tasapuoliseksi ja johdonmukaiseksi, ja siinä pystytään ottamaan kunkin pankin erityistilanne huomioon lopullista pääomaohjeistusta määritettäessä.

Koronaviruspandemian yhteydessä EKP on myöntänyt pankeille tilapäisiä helpotuksia pääomavaatimuksiin ja toiminnallisiin vaatimuksiin. Pääomaohjeistuksesta ja yhteenlasketusta puskurivaatimuksesta joustetaan ainakin vuoden 2022 loppuun. Siihen uuden pääomaohjeistuksen määritysmenettelyn käyttöönotto ei vaikuta. EKP aikoo antaa pankeille riittävästi aikaa hankkia lisäpääomaa, jos niille määritettävä pääomaohjeistus suurenee.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Esther Tejedor puhelinnumerossa +49 172 517 1280.

Lisätietoja

• EKP stressitestasi lopulta 51 keskisuurta pankkia, vaikka stressitestiä käynnistettäessä otokseen kuului 53 pankkia. Kaksi otoksen pankeista jäi stressitestin ulkopuolelle vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä toteutetun fuusioitumisen takia.
• Osa EKP:n suorassa valvonnassa olevista merkittävistä pankeista ei ollut mukana sen paremmin EPV:n kuin EKP:nkään stressitestissä. Esimerkiksi jo stressitestissä korkeammalla konsolidointitasolla mukana olleita tytärpankkeja ei enää testattu yksittäisinä pankkeina. Lisäksi testauksen ulkopuolelle jätettiin sellaiset pankit, jotka stressitestattiin samaan aikaan esimerkiksi osana kattavaa arviointia tai jotka olivat parhaillaan fuusioitumassa tai toteuttamassa uudelleenjärjestelyjä.
• Vertailun helpottamiseksi tässä tiedotteessa mainituilla ydinpääomasuhteilla tarkoitetaan täysimääräisten vaatimusten mukaista ydinpääomasuhdetta. Oletuksena siis on, että pankit täyttävät jo kokonaisuudessaan kaikki sellaisetkin lakisääteiset pääomavaatimukset, joihin sovelletaan siirtymävaiheen järjestelyjä.