EKP pitää pääomavaatimukset 2024 ennallaan – valvontaprioriteetteihin uusia painotuksia

19.12.2023

• Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin mukaan pankkien pääoma ja maksuvalmius hyvällä tasolla ja kannattavuus parantunut
• Heikentyvien riskinäkymien vuoksi valvontatoimien painopiste on edelleen sisäisessä hallinnossa, riskienhallinnassa ja pääomasuunnittelussa
• Kokonaisarvioinnin tulos lähes on ennallaan: pilarin 2 vaatimus ydinpääomalle keskimäärin 1,2 % (1,1 % vuonna 2023)
• Ydinpääomavaatimuksissa ja -ohjeistuksessa kasvua 10,7 prosentista 11,1 prosenttiin makrovakaustoimien vaikutuksesta
• Valvontaprioriteeteissa painopisteinä lyhyen aikavälin riskinkestävyys, tehokkaampi hallinto sekä ilmasto- ja ympäristöriskien hallinta, digitalisaatio ja operatiivinen häiriönsietokyky

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi tänään vuoden 2023 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) tulokset sekä vuosien 2024–2026 valvontaprioriteetit.

Vakavaraisuuden kokonaisarviointi on yhteisen pankkivalvonnan päätehtäviä. Siinä arvioidaan pankkien riskejä ja riskienhallintavalmiuksia. Arviointitulokset ovat lähtökohtana kunkin pankin pääomavaatimuksille ja laadullisten puutteiden korjaamistoimenpiteille. Tulokset otetaan huomioon myös kolmen seuraavan vuoden valvontaprioriteeteissa.

Euroalueen pankkisektori pysyi vahvana ja selviytyi hyvin häiriöistä vuonna 2023. Pankeilla oli pääomaa ja maksuvalmiutta enemmän kuin mitä sääntelyvaatimukset edellyttävät. Tämänvuotisen EU:n laajuisen stressitestin mukaan pankkien kannattavuus on nyt parempi kuin yli kymmeneen vuoteen, mikä vahvistaa niiden kykyä kestää ulkoisia sokkeja.

Makrotalouden heikommat näkymät ja rahoitusolojen kiristyminen lisäävät kuitenkin edelleen EU:n pankkien riskejä. Korkojen nopea nousu on yleisesti ottaen parantanut pankkien kannattavuutta, mutta tämä vaikutus heikkenee, kun myös talletusten korot nousevat. Korkeat korot ovat myös lisänneet luotto-, arvostus- ja likviditeettiriskejä. Maaliskuinen kuohunta markkinoilla toi esiin pankkisektorin tehokkaan riskienhallinnan merkityksen.

Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa saatu keskipistemäärä (välillä 1–4) pysyi pankeilla kutakuinkin ennallaan. Pankeista 70 % sai saman pistemäärän kuin edellisvuonna, 14 % sai sitä heikomman ja 15 % sitä paremman pistemäärän.

EKP tehosti toimiaan pankkien pitkäaikaisten puutteiden korjaamiseksi ja määräsi niille toimenpiteitä. Se kehotti pankkeja korjaamaan hallinto- ja ohjausjärjestelmän, luottoriskinhallinnan ja pääomasuunnittelun laadullisia puutteita. Nämä ns. laadulliset toimenpiteet ovat keskeinen osa pankkivalvonnan työkalupakkia. Pankkien on kiinnitettävä huomiota etenkin sisäiseen hallintoon ja ohjaukseen, sillä kolmea neljästä pankista kehotettiin korjaamaan sen puutteita. Muuttuvan makrotalous- ja rahoitustilanteen vuoksi huomattavasti useampi pankki kuin aiemmin sai nyt myös kehotuksen tehostaa likviditeettiriskin ja rahoitustaseen korkoriskin hallintaa.

Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin tämänvuotisena tavoitteena oli saada parempi käsitys liiketoimintamallien heikkouteen vaikuttavista tekijöistä. Valvojat havaitsivat, että toistuvat rakenteelliset heikkoudet johtuvat huonosta strategisesta suunnittelusta ja puutteellisesta hajautuksesta ja että riittämätön sisäinen hallinto ja ohjaus vain pahentavat tilannetta.

Kokonaisarvioinnin perusteella pankkikohtainen pilarin 2 vaatimus (P2R) ydinpääomalle (CET 1) on nyt keskimäärin hieman suurempi: sen osuus riskipainotetuista saamisista (RWA) kasvaa ensi vuonna keskimäärin 1,1 prosentista noin 1,2 prosenttiin. Kahdeksan pankin kohdalla pilarin 2 vaatimusta korotettiin suuririskisen velkarahoitustoiminnan takia ja 20 pankin kohdalla järjestämättömien saamisten takia.

Yhteenlasketut pääomavaatimukset ja pilarin 2 ohjeistus (joka ei ole oikeudellisesti pankkeja sitova) ydinpääomalle (CET1) kasvavat keskimäärin 11,1 prosenttiin (10,7 % vuonna 2023). Kasvu johtuu lähinnä siitä, että useat maat ovat suurentamassa tai ottamassa uudelleen käyttöön vastasyklisiä pääomapuskureita. Myös riskiprofiilien muutoksilla ja järjestämättömistä saamisista johtuvilla pääomavaatimusten korotuksilla on oma osuutensa asiaan. Yhteenlasketut pääomavaatimukset ja pilarin 2 ohjeistus kokonaispääomalle kasvavat ensi vuonna hieman ja ovat 15,5 % riskipainotetuista saamisista (tänä vuonna 15,1 %).

EKP asetti nyt ensimmäistä kertaa vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan pilarin 2 vaatimuksen kuudelle pankille, joilla liiallisen velkaantumisen riski on suuri. Tämä pankkikohtainen velvoittava vaatimus oli keskimäärin 0,10 prosenttiyksikköä. Sen lisäksi kaikkien pankkien on täytettävä omavaraisuuden vähimmäisvaatimus, joka on 3 prosenttia. EKP antoi seitsemälle pankille myös vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan pilarin 2 ohjeistuksen.

Lisäksi EKP määräsi kolmelle pankille maksuvalmiusasemaa vahvistavia toimia, jotka koskevat vähimmäisselviytymisjaksoja ja valuuttakohtaisen likviditeetin puskureita.

EKP on myös hieman tarkentanut seuraaville kolmelle vuodelle määritettyjä valvontaprioriteetteja. EKP pyytää pankkeja vahvistamaan kykyään selviytyä makrotaloudellisista, rahoituksellisista ja geopoliittisista sokeista (prioriteetti 1) korjaamalla puutteet tasehallinnassa sekä luottoriskin ja vastapuoliluottoriskin hallinnassa. Pankkeja pyydetään myös korjaamaan nopeammin ja tehokkaammin hallintoa ja ohjausta sekä ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa koskevat puutteet (prioriteetti 2). Lisäksi niitä pyydetään etenemään digitalisaatiossa ja vahvistamaan operatiivista häiriönsietokykyään (prioriteetti 3).

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Andrea Zizola puhelinnumerossa +49 69 1344 6551.

Taustatietoa

• Vakavaraisuuden kokonaisarviointi (SREP) on vuosittainen prosessi, jossa EKP:n pankkivalvonta arvioi pankkien riskit. Riskiarvion pohjalta kullekin valvottavalle pankille määritetään pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus, joita pankkien edellytetään noudattavan lakisääteisen vähimmäispääomavaatimuksen lisäksi. Kokonaisarvioinnissa arvioidaan neljää osa-aluetta: liiketoimintamallien kannattavuutta ja vakautta, sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan riittävyyttä sekä pääomaan maksuvalmiuteen ja varainhankintaan kohdistuvia riskejä. Kukin osa-alue pisteytetään asteikolla 1–4 (paras pistemäärä on 1 ja huonoin 4). Osa-alueiden pisteet yhdistetään kokonaispistemääräksi. Myös sen asteikko on 1–4).
• Vuoden 2023 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa käytettiin pääosin vuoden 2022 lopun tietoja. Tämän vuoden kokonaisarvioinnin perusteella tehtyjä valvonta-arviopäätöksiä sovelletaan vuonna 2024.
• Kokonaisarvioinnissa pankeilta edellytetään pääomaa kahteen eri tarkoitukseen. Pilarin 2 pääomavaatimuksella (P2R) katetaan riskejä, joita pilarin 1 vaatimus ei kata riittävästi tai lainkaan. Pilarin 2 pääomaohjeistuksesta (P2G) ilmenee, minkä verran pääomaa pankki tarvitsee voidakseen lisäksi jatkuvasti varautua mahdollisista häiriötilanteista aiheutuviin pääomatarpeisiin. Pohjana käytetään etenkin stressitestien epäsuotuisaa skenaariota. Pilarin 2 pääomavaatimus on velvoittava, ja sen täyttämättä jättämisestä voi aiheutua välittömiä oikeudellisia seurauksia. Pääomaohjeistus puolestaan ei ole oikeudellisesti velvoittava.
• Pilarin 2 pääomavaatimus ei kata pankkien liiallisen velkaantumisen riskiä. Sitä varten on määritetty vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva pilarin 2 vaatimus (P2R-LR). Pankin vähimmäisomavaraisuusaste on sen ensisijainen pääoma (Tier 1) jaettuna vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävien vastuiden kokonaismäärällä. Vastuiden kokonaismäärässä otetaan huomioon sekä pankin varat että taseen ulkopuoliset erät. Laskennassa ei käytetä riskipainotusta.
• Yhteenlasketut pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus sisältävät pilarin 1 ja pilarin 2 pääomavaatimukset, yhteenlasketut puskurivaatimukset sekä pilarin 2 pääomaohjeistuksen. Pääomavaatimuksista kerrotaan tarkemmin EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla. Kaikki luvut ilmoitetaan prosenttilukuina eli suhteessa riskipainotettuihin saamisiin.
• EU:n vakavaraisuusdirektiiviin (CRD IV) perustuvat tai kansallisten viranomaisten asettamat yhteenlasketut puskurivaatimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia. Niihin luetaan yleinen pääomapuskuri, vastasyklinen pääomapuskuri ja järjestelmäriskipuskurit, kuten kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat G-SII-puskurit ja muita järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat O-SII-puskurit.